Webinaari Katse nuoriin! 11.2.2021, Marko Merikukan esitys

1. Katse nuoriin! Nuorten palveluiden kehittäminen
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa 11.2.2021
FT Marko Merikukka
Tiedeasiantuntija
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr.

2. +
Aikakauslehti
(tulossa keväällä)

5. • joka neljännelle (n = 15 014) vuonna 87 Suomessa
syntyneelle oli asetettu joko mielenterveyden diagnoosi tai
määrätty psyykenlääke 9–24-vuotiaana
• mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys oli
myönnetty lähes puolelletoista prosentille (1,4 %, n = 837)
16–24-vuotiaista
• joka kolmastoista (7,6 %, n = 3 369) nuori oli ilman toisen
asteen tutkintoa 28-vuotiaana. Nuoret miehet – reilusti yli
puolet (61,7 %) – olivat naisia useammin ilman toisen
asteen tutkintoa.
Suurimmalla osalla Suomessa syntyneistä
lapsista ja nuorista menee hyvin, mutta…

6. • Väitöstutkimus vahvisti aikaisemmin löydettyjen riskitekijöiden kuten
sukupuolen, perheen suhteellisen köyhyyden ja vanhempien
työkyvyttömyyksien yhteyden nuorten mielenterveysperustaisiin
työkyvyttömyyksiin.
• Näiden tunnettujen ja vahvistettujen tutkimustulosten lisäksi
väitöstutkimus paljasti, että äidin ja isän työkyvyttömyydellä on
itsenäiset yhteydet nuorten mielenterveysperustaisiin
työkyvyttömyyksiin.
– Kuitenkin siten, että vain äidin mielenterveysperustainen työkyvyttömyys selitti
eroja nuorten työkyvyttömyyksissä kaikilla nuorilla, mutta myös niillä nuorilla, joilla
oli jo todettu mielenterveyden häiriöitä.
• Vaikkakin nuorten mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyksien
tekijät ovat varsin hyvin tiedossa, niin niiden väliset yhteydet eivät.

7. • Väitöstutkimus tunnisti, että vanhempien mielenterveyden häiriöiden
ja nuorten mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden välisessä
yhteydessä nuorten oma mielenterveyden häiriö näytti välittävän
edellä mainitusta yhteydestä reilun kolmanneksen (35 %) –
enemmän kuin nuoren sosiaalinen huono-osaisuus (heikko koulumenestys,
alle 7; matala koulutusaste; perheen suhteellinen köyhyys). Sosiaalinen huono-
osaisuus välitti yhteydestä reilun neljänneksen (28 %).

8. • Kokonaiskuva muuttui kuitenkin, kun yhteyksiä tarkasteltiin
nuorten naisten ja miesten osalta erikseen;
– epäsuorat yhteydet mielenterveyden häiriöiden (55 % vs
22 %) ja sosiaalisen huono-osaisuuden (65 % vs 11 %)
välittämänä olivat naisilla miehiä paljon voimakkaammat.
– suorat yhteydet selittävät vain nuorten miesten
työkyvyttömyyksiä.

9. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin myönteistä
kehitystä voidaan vahvistaa perhettä ja
koulunkäyntiä tukemalla

10. Lapset on otettava huomioon
osana vanhempien hoitoketjua
myös somaattisten sairauksien
kohdalla
– ei vain mielenterveyden-
häiriöiden

11. • Vaikka lyhyttä koulutuspolkua eli peruskoulun
päättötodistuksen varassa olemista selittivät
tunnetut yksilötason tekijät
• mielenterveyden häiriö
• heikko koulumenestys
• perheen suhteellinen köyhyys (toimeentulotuki) ja
• vanhempien matala koulutusaste,
koulutason tekijöistä luokkatyörauha näytti
väitöstutkimuksen mukaan edistävän nuorten
koulutuspolun jatkumista peruskoulun jälkeen.

12. • Työrauha ”hahmotetaan laajemmin osaksi koko sitä
kasvatusta, jolla tuetaan oppilaan itsehillinnän ja
osallisuuden kehittymistä sekä elämässä tarpeellisten
taitojen oppimista.” (Belt, 2013)
• Työrauha on toimintakulttuuria koskeva käsite – ei pelkästään
kurin tai oppilaan itsekontrollin käsite.
• Työrauhan ajatellaan koostuvan neljästä osa-alueesta
1) säännöistä
2) toimintakulttuurista
3) pedagogiikasta
4) kohtaamisesta ja välittämisestä (vuorovaikutus opettajan ja
oppilaan välillä) (Holopainen, Järvinen & Kuusela, 2009)

13. Oppilaiden sisäsyntyistä halua
opiskella on tuettava
luokkatyörauhaa vahvistamalla
– ei vain ulkoisia tekijöitä
lisäämällä, kuten (pakollinen)
maksuton toisen asteen
koulutus

14. @MarkoMerikukka
@ItlaSaatio
@Kasvuntuki
”On helpompi rakentaa
vahvoja lapsia kuin korjata
rikkinäisiä aikuisia.
– Frederick Douglass
Seuraa uutisointia Kasvun tuki
-aikakauslehden julkaisusta
Väitöskirja: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-2530-2