Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Rokotteiden turvallisuuden tutkimus rekisteritiedoin

102 visualizaciones

Publicado el

THL:n verkkokoulutus rokotusturvallisuudesta 11.4.2019. Erikoistutkija Miia Artaman esitys.

Publicado en: Salud y medicina
  • Sé el primero en comentar

  • Sé el primero en recomendar esto

Rokotteiden turvallisuuden tutkimus rekisteritiedoin

  1. 1. Miten rokotteiden turvallisuutta tutkitaan ? Miia Artama, erikoistutkija 12.4.2019
  2. 2. Rokotteiden turvallisuuden valvonta • Ennen myyntilupaa: kliiniset kokeet • Myyntiluvan jälkeen – Aktiivinen tai passiivinen seuranta – Epidemiologiset tutkimukset, ad-hoc, ekologiset tutkimukset 12.4.2019
  3. 3. Passiivinen turvallisuusseuranta • Perinteinen passiivinen seuranta perustuu terveydenhuollon ammattilaisen tai kansalaisen raportoimaan mahdolliseen haittavaikutukseen. • Perimmäinen tarkoitus on tuoda esiin haittavaikutussignaaleja, jotka varmistetaan epidemiologisilla tutkimuksilla. • Ilmoittamiseen vaikuttaa rokotettujen ja heitä hoitavan henkilökunnan aktiivisuus. • Passiivinen järjestelmä on altis harhalle johtuen ilmoitusaktiivisuudesta, jota ohjaa tietoisuus haittavaikutuksen mahdollisuudesta. 12.4.2019
  4. 4. Passiivinen turvallisuusseuranta • Hyödyt: – Edullinen, kattaa laajoja väestönosia – Sen avulla voidaan löytää odottamattomia haittavaikutuksia • Heikkoudet: – Ali/yliraportointi riippuvainen aktiivisuudesta – Raportointiharha – Aineiston laatu – Vertailuryhmä puuttuu, ei kerro ilmiön yleisyydestä rokottamattomien keskuudessa 12.4.2019
  5. 5. Haittavaikutusilmoitusten perusteella ei voida arvioida kausaliteettia tai ilmiön esiintyvyyttä väestötasolla SAIRAUS kyllä ei ROKOTUS kyllä a b ei c d a+c b+d RISKI SUHTEELLINEN RISKI a a+b a a+b c c+d c c+d 12.4.2019
  6. 6. Passiiviseen turvallisuusseurantaan perustuva tutkimus 16 159,984 4 39,996 160,000 40,000 Sairaus Yhteensä Rokotetut Rokottamattomat Esimerkki: väestö 200,000 sairauden riski 1/10,000 rokotteen kattavuus 80% Kyllä Ei 12.4.2019
  7. 7. Aktiivinen turvallisuusseuranta • Turvallisuussignaalin havaitseminen, vahvistaminen ja testaus käyttäen kansallisia, väestön kattavia rekistereitä. • Passiivista seurantaa kattavampi lähestymistapa. • Suomessa laajat terveysrekisterit mm. Hoitoilmoitusrekisteri. 12.4.2019
  8. 8. Aktiivinen turvallisuusseuranta SAIRAUS kyllä ei ROKOTUS kyllä a b ei c d a+c b+d RISKI SUHTEELLINEN RISKI a a+b a a+b c c+d c c+d 12.4.2019
  9. 9. Aktiivisen turvallisuusseurannan tiedonlähteet • Taustatiedot: Väestörekisteri: väestötilastot • Tiedot rokotuksista – Perustuu avohoidon tietoihin, – Sisältää perusterveydenhuollon hoitokäynnit (2012) • Vastetapahtumat: – Hoitoilmoitusrekisteri (ICD-10 diagnoosit) – Kelan tietokannat: • Erityiskorvattavat sairaudet • Lääkeostot – Syntyneiden lasten rekisteri, Epämuodostumarekisteri – Kuolemansyyrekisteri • Sekoittavat tekijät: kattavasti rekistereistä • Lisäksi voidaan yhdistää muiden tietolähteiden tietoja 12.4.2019
  10. 10. Haittavaikutussignaalien lähteitä Kliiniset lääketutkimukset Haittavaikutus- ilmoitukset Epidemiologiset tutkimukset Media Tieteelliset julkaisut Kliiiniset Media Epidemio Tiede Haitta Rokotetut / terveydenhuollon ammattilaiset Tiede Lääketurva- tutkimus 12.4.2019
  11. 11. Miten haittavaikutus-signaalia arvioidaan? • Käytettävissä on erilaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida nopeasti signaalin vahvuutta/heikkoutta. Esimerkiksi voidaan – Vertailla löydöstä toiseen tutkimusaineistoon – Vertailla raportoituja suhteellisia osuuksia (proportional reporting ratiosRef) Esimerkiksi • Rokote A –10% kaikista haittavaikutusraportoinneista kouristuksia • Muut rokotteet – 3% kaikista haittavaikutusraportoinneista kouristuksia • PRR = 10/3 = 3.33 – Ekologisen tutkimuksen avulla– selvitetään sairaalan / terveyskeskuksen tietokannat ja seurataan diagnoosien ilmaantuvuutta ajassa – Havaittujen vs. odotettujen tapausten suhteen vertailu aineistossa, jossa mukana rokotetiedot Ref. Rothman KJ, Lanes S, Sacks ST. The reporting odds ratio and its advantages over the proportional reporting ratio. Pharmacoepidemiol Drug Saf. 2004 Aug;13(8):519-23. 12.4.2019
  12. 12. EPIDEMIOLOGISET TUTKIMUKSET hypoteesin testauksessa / varmistamisessa 12.4.2019
  13. 13. • Kohorttitutkimus, jossa selvitettiin Influenssarokotteen AH1N1 yhteyttä narkolepsian ilmaantuvuuteen1 • Aineisto: 1991-2005 syntyneet lapset • Pandemrix –rokotusaineisto koko väestöstä perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä vuosilta 2009-2010 • Kohortin rokotuskattavuus 75% • Narkolepsiatapaukset hoitoilmoitusrekisteristä: ensimmäinen yhteydenotto terveydenhuoltoon päiväväsymyksen (ICD-10 G47.4) vuoksi. • 2 asiantuntijalääkäriä arvioi sairauskertomukset • 67 vahvistettua narkolepsiatapausta – Rokotetut (v) n=46 – Rokottamattomat (un-v) n=7 1. Nohynek H, Jokinen J, Partinen M, et al. AS03 adjuvanted AH1N1 vaccine associated with an abrupt increase in the incidence of childhood narcolepsy in Finland. PLoS One. 2012;7(3):e33536. 12.4.2019
  14. 14. • Narkolepsian ilmaantuvuus 4-19 -vuotiailla – 9.0/100 000 (v) – 0.7/100 000 (un-v) • Pandemrix-rokotuksen saaneilla lapsilla/nuorilla narkolepsian sairastumisriski on 12.7-kertainen (95% CI 6.1-30.8) rokottamattomiin verrattuna. • Alle 4- ja yli 19-vuotiailla rokotetuilla ei havaittu kohonnutta riskiä narkolepsiaan. • Pandemrix-rokotteeseen liittynyt narkolepsia oli kaikissa tutkituissa tapauksissa havaittu sellaisilla henkilöillä, joilla on narkolepsian riskiperimä (HLA DQB1*0602), jonka perusteella tätä pidetään immuunivälitteisesti syntyvänä sairautena. 12.4.2019
  15. 15. • Leino et al. PLOS One 2016; DOI:10.1371 • Rotavirusrokotuksen jälkeinen riski suolentuppeumaan suomalaisilla imeväisikäisillä lapsilla. • Self-controlled case-series –metodi (potilas itsensä kontrolli). • Rotavirusrokote- ja suolentuppeumatiedot hoitoilmoitusrekisteristä. • Suolentuppeuman riskiä arviointiin aikaikkunoittain rokottamisesta (1-21 vs. 22-42 päivää) • 22 varmistettua tapausta <43 päivää minkä tahansa rokoteannoksen jälkeen. • Suolentuppeuman ilmaantuvuus ensimmäisen rokotteen saamisen jälkeen suhteessa vertailuaikaan RR 2.0 95% CI 0.5-8.4 • Toiseen ja kolmanteen rokoteannokseen ei liittynyt kohonnutta riskiä. Leino T, Ollgren J, Strömberg N, Elonsalo U. Evaluation of the Intussusception Risk after Pentavalent Rotavirus Vaccination in Finnish Infants. PLoS One 2016;11(3):e0144812. 12.4.2019
  16. 16. • Tutkimuksessa selvitettiin äidin raskaudenaikaisen influenssarokotteen (AH1N1) yhteyttä syntyneen lapsen perinataaliterveyteen.1 • Koko maan kattava retrospektiivinen (aineisto takautuvasti kerätty) kohorttitutkimus, (n=43 600, rokotuskattavuus 78.5%). • Syntymärekisteristä elävänä/kuolleena syntyneet lapset >22 raskausviikkoa. • Kaikki yksisikiöiset raskaudet 1.11.2009. • Seuranta raskauskolmanneksittain synnytykseen. • Tiedot raskaudenkeskeyttämisrekisteristä. 1 Baum U, Leino T, Gissler M, Kilpi T, Jokinen J. Perinatal survival and health after maternal influenza A(H1N1)pdm09 vaccination: A cohort study of pregnancies stratified by trimester of vaccination. Vaccine 2015;33(38):4850-7. 12.4.2019
  17. 17. • Äidin rokotustiedot perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä vuosilta 2009-2010. • Suuri määrä perinataaliterveyden* mittareita, esim. ennenaikaisuus, pienipainoisuus, raskauden kestoon suhteutettu paino. • Runsaasti taustatietoja/potentiaalisia sekoittavia tekijöitä, mm. äidin ikä, aiemmat synnytykset, BMI, tupakointi, sosioekonominen asema, siviilisääty, sairaalahoidot, lääkitystiedot. • Pandemrixille altistuminen raskauden aikana ei ollut yhteydessä syntyneen lapsen perinataaliterveyteen. • Eri raskauskolmanneksien välisillä altistumisilla ei ollut eroa. * Ajanjakso 23. raskausviikon alusta ensimmäisen syntymänjälkeisen viikon päättymiseen. 12.4.2019
  18. 18. Signaalin arviointi / validointi Pneumokokkirokote (PCV10) ja aiemmin raportoidut pneumokokkirokotteisiin liittyvät haittavaikutussignaalit 12.4.2019
  19. 19. Taustaa • Pneumokokkirokotteisiin (PCV 7/9/10/11) on aiemmin raportoitu liittyvän vakavia haittavaikutuksia (vähintään yhdessä kliinisessä tutkimuksessa *): – Kuumekouristukset, hengityksen pidätys, urtikaria, akuutti bronkiitti, astma ja Kawasakin tauti • PCV10 tuli suomalaiseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2010 – Rokote 2+1 annosta 3, 5 ja 12 kuukauden iässä • Tutkimuksessa selvitettiin yllä mainittujen PCV-rokotteisiin yhdistettyjen sairauksien ilmaantuvuutta ennen ja jälkeen rokotteen tulemisen rokotusohjelmaan • Aineistona käytettiin kansallisia rekistereitä (väestötiedot, hoitoilmoitusrekisteri) . * Black S et al. Pediatr Infect Dis J 2000;19:187-95. Eskola J et al. N Engl J Med 2001;344:403-9. Klugman KP et al. N Engl J Med 2003;349:1341-8. O'Brien KL et al. Lancet 2003;362:355-61.Cutts FT et al. Lancet 2005;365:1139-46. Prymula R et al. Lancet 2006;367:740-8. Lucero MG et al. Pediatr Infect Dis J 2009;28:455-62. Palmu AA et al. Lancet 2013;381:214-22. Tregnaghi MW et al. PLoS Med 2014;11:e1001657. 12.4.2019
  20. 20. Menetelmät • Hoitoilmoitusrekisterin tiedoista poimittiin tutkittavia sairauksia koskevat diagnoosit • Ilmaantuvuusvertailut tehtiin – PCV10-rokotteen rokotusohjelmassa saaneiden (2010-2014) – Ja rokottamattomien (2004-2008) vertailukohortin kesken • PCV10 kattavuus on arvioitu olleen rokotusohjelmaan tulon jälkeen 92% Ikä: 3-42 kuukautta PCV kattavuus <2% ~92% 12.4.2019
  21. 21. Turvallisuussignaalien ilmaantuvuudet ennen ja jälkeen PCV-rokotteen tulemisen kansalliseen rokotusohjelmaan Suomessa Ilmaantuvuus per 100 000 henkilövuotta Signaali (ICD-10 diagnoosi) Vertailukohortti 2004 to 2008 PCV10-kohortti 2010 to 2014 Suhteellinen ilmaantuvuus (95% CI) 1. Kuumekouristus (R560) 399.1 398.7 1.00 (0.94 to 1.06) 2. Hengityksen pidätys (R068) 60.3 54.7 0.91 (0.78 to 1.06) 3. Urtikaria (L500, L501, L509) 184.9 285.5 1.54 (1.43 to 1.67) 4. Akuutti bronkiitti (J20, J20.9 tai J21.9) 2195.5 1986.5 0.91 (0.88 to 0.93) 5. Astma (J45 tai J46) 1054.6 873.4 0.83 (0.80 to 0.86) 6. Kawasakin tauti (M303) 16.2 11.2 0.69 (0.50 to 0.96) 12.4.2019
  22. 22. PCV-rokotteeseen yhdistettyjen sairauksien vuosittainen ilmaantuvuus alle 5-vuotiailla lapsilla Suomessa PCV10 era Urtikarian ilmaantuvuuden nousu 2010 jälkeen Vertailukohortti 2004-2008, PCV10-kohortti 2010-2014 Alle 2-vuotiaat 2-5-vuotiaat 12.4.2019
  23. 23. Urtikarian vuosittainen ilmaantuvuus 6-9-vuotiailla lapsilla Suomessa PCV10 era Increase in urticaria since 2010 Urtikarian ilmaantuvuuden nousu näkyvissä myös Vanhemmilla lapsilla 2010 jälkeen 12.4.2019
  24. 24. Urtikariadiagnoosit alle 2-vuotiailla vuosittain erikoisaloittain 0 50 100 150 200 250 300 350 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Urticariacases,N Pediatric Skin General medicine Other Hallinnollinen muutos: Terveyskeskuspäivystyksiä yhdistettiin sairaalojen ensiavun yhteyteen vertailukohortti 2004-2008, PCV10-kohortti 2010-2014 12.4.2019
  25. 25. Turvallisuussignaalien ilmaantuvuudet ennen ja jälkeen PCV-rokotteen tulemisen kansalliseen rokotusohjelmaan Suomessa, yleislääketiede poissuljettu Ilmaantuvuus per 100 000 henkilövuotta Signaali (ICD-10 diagnoosi) Vertailukohortti 2004 to 2008 PCV10-kohortti 2010 to 2014 Suhteellinen ilmaantuvuus (95% CI) 1. Kuumekouristus (R560) 398.0 375.6 0.94 (0.89 to 1.00) 2. Hengityksen pidätys (R068) 59.7 51.7 0.87 (0.74 to 1.01) 3. Urtikaria (L500, L501, L509) 180.2 165.6 0.92 (0.84 to 1.00) 4. Akuutti bronkiitti (J20, J20.9 tai J21.9) 2184.5 1761.2 0.81 (0.79 to 0.83) 5. Astma (J45 tai J46) 1053.7 861.2 0.82 (0.79 to 0.85) 6. Kawasakin tauti (M303) 16.2 11.2 0.69 (0.50 to 0.96) 12.4.2019
  26. 26. Johtopäätökset • Ei havaittu PCV-10 rokotteeseen liittyviä mahdollisia turvallisuusignaaleja lukuunottamatta urtikariaa – Kohonnut ilmaantuvuus nähtiin useissa ikäryhmissä PCV-rokotteen rokotusohjelmaan tulon jälkeen, ei ainoastaan rokottamisikäisillä – Tulos johtuu mahdollisesti hoidon hallinnollisista muutoksista ja sen aiheuttamista muutoksista diagnoosikirjauksissa – Ekologinen ennen-jälkeen analyysi ei sovellu kausaaliyhteyksien todentamiseen/hylkäämiseen • Ei viitettä kansanterveydellisestä huolenaiheesta 12.4.2019
  27. 27. Rekisteritietoihin perustuvan rokote- turvallisuustutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet • Vahvuudet – Väestötiedot mahdollistavat ilmaantuvuuksien arvioinnin väestötasolla ja pienemmissä ryhmissä. – Kattavat tiedot koko maan sairaaloista. – Laajat altistumista ja vastetapahtumia koskevat tiedot yksilötasolla. – Laajat tiedot mahdollisista sekoittavista tekijöistä. – Monet tiedot saatavilla pitkältä ajalta taaksepäin. – Yksinkertainen ja edullinen (vs. kliiniset tutkimukset). • Heikkoudet – Vastetapahtumien tapausmääritelmiä ei ole standardisoitu, erityisesti oireyhtymissä. – Harhan mahdollisuus: ajalliset trendit, muutokset diagnostiikassa, luokituksissa, hoitokäytännöissä, hoitoon pääsyn mahdollisuuksissa. – Ajalliset viiveet rekisteritietojen saamisessa. 12.4.2019

×