17.9.2020
Politiikkatoimet lihavuuden
ehkäisemiseksi
Lihavuuden Käypä Hoito
–suositus käyttöön
Sirpa Sarlio, nvm, dos
STM

energian
kulutus
energian
saanti
Kulttuurin arvot ja normit Taloudelliset resurssit
Lääketiede ja teknologia
Maatalous-, terveys-, koulutus- ja liikennepolitiikka,
kaupunkisuunnittelu, yritysten toimintapolitiikka

(Terveys)politiikan vaikutuskeinoja
valtionhallinnossa
• Lainsäädäntö: terveydenhuoltolaki, neuvola-
asetus, virvoitusjuomien valmisteverot ym.
• Informaatio-ohjaus: suositukset, ohjeet,
vertailujärjestelmät ja toimintasuunnitelmat ym.
• Resurssi- ja tulosohjaus: toimintojen,
hankkeiden, ohjelmien ja palvelujen rahoitus VOS,
STEA, TE-rahat, STN, TEAs ym.
• Horisontaalinen ja kansainvälinen yhteistyö:
neuvottelukunnat ja työryhmät, kv-lainsäädäntö &
normit, EU:n rahoitusjärjestelmät

Hallitusohjelma
on keskeinen
toimintaa ohjaava
dokumentti
valtioneuvostossa
pm Sannan Marinin
HO: 10.12.2019
[= pm Antti Rinteen
HO: 6.6.2019]

Kuntien
päätöksenteko
ja toiminta
keskeis(in)tä:
lakisääteiset
tehtävät ml.
terveyden
edistäminen,
koulutus,
päivähoito,
kaupunki-
suunnittelu,
sosiaali- ja
terveyspalvelut,
yms.

Esimerkkejä lainsäädännöstä, jolla voi olla
merkitystä painonhallinnan kannalta
• Asetus neuvolatoiminnasta & koulu- ja
opiskeluterveydenhuollosta (2009): ravitsemus, liikunta ja
painonhallinta osana terveysneuvontaa
• Koulujakelujärjestelmä (2017): tukea kasviksille,
hedelmille ja marjoille sekä vähärasvaisille ja –suolaisille
maitovalmisteille, mukana ruokakasvatus (RuokaTutka)
• Terveydenhuoltolaki (2010) velvoite päätösten
terveysvaikutusten arviointiin, terveyden edistäminen
osaksi kunnan strategista suunnittelua & budjetointia, ml.
hyvinvointikertomukset, raportointi valtuustolle tms.
• Virvoitusjuomavero porrastettu sokeripitoisuuden mukaan
(2014), makeisten ja jäätelön valmistevero poistui (2017)
• EU:n asetus pakkausmerkinnöistä: ravintoarvotiedot ml.
energiasisältö pakollisiksi (2016)

Esimerkkejä informaatio-ohjauksesta, jolla
voi olla merkitystä painonhallinnan kannalta
• Tutkimukset ja selvitykset väestön painon
kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä
(Finriski, avohilmon tiedot, TEA-viisari tms.)
• Ravitsemus- ja liikuntasuositukset eri
väestöryhmille
• Lihavuuden Käypähoito –suositukset
• Palveluvalikoimaneuvoston suositus
ravitsemuksen ja liikunnan
elintapaohjauksesta/omahoidon tukemisesta
terveydenhuollossa (tulossa, luonnoksessa mm.
StopDia, Neuvokas Perhe ja Onnikka
painonhallintaohjelma)
• Erilaisten hankkeiden tms. tuottama
tukimateriaali

Esimerkkejä yhteistyötä terveyden
edistämiseksi (ml. lihavuuden ehkäisy)
• Valtion ravitsemusneuvottelukunta
• Liikuntapoliittinen koordinaatioelin 2020-
• Kansanterveyden neuvottelukunta 2020-
• Lihavuuden ehkäisyn asiantuntijaverkosto
• Pohjoismainen PromoKids (Promoting
Healthy Weight in Children- Ending
Childhood Obesity)
• EU ja WHO hankkeet ja verkostot (JANPA,
Chrodis, Best ReMap, WHO verkostot tms.)

Ohjelmia ja hankkeita, jotka
edistävät painonhallintaa

Resurssiohjausta: Tulevaisuuden sosiaali- ja
terveyskeskus –ohjelma 2020-2022
• Alueelliset kehittämishankkeet valtionavustuksia jaettiin
kaikille alueille yhteensä lähes 70 milj.€
• Osatavoitteena palvelujen
1) Yhdenvertainen saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus
2) Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista
ennakoivaan ja ehkäisevään työhön
3) Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
4) Monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
5) Kustannusten nousun hillintä
• THL koordinoi hanketta, kehittämisen työkaluina mm. hyvien
toimintamallien hyödyntäminen, ks THL:n hankesivut,

Esimerkkejä TEAS hankkeista
• Terveellisen ravitsemuksen edistämisen taloudelliset ja muut
ohjauskeinot 2018-2019 (TaY et al.) selvitettiin (mm.
kirjallisuuskatsaus, ostodata, kyselyt) verojen, tukien, standardien,
ravintosisältömerkintöjen, tuuppauksen, markkinoinnin yms.
vaikutusta ruokatottumuksiin
• Lasten terveellinen ruokaympäristö (2019-2020, VTT & Itä-
Suomen yliopisto). Analysoitiin politiikkatoimia, kehitettiin
digityökalua ravitsemusseurantaan ja arviointiin toimia lasten
ruokaympäristön parantamiseksi (ml. kustannusvaikuttavuus)
• Koulupäivän välipalat edistämään jaksamista (4/2020-4/2021,
Itä-Suomen yliopisto et al.): tietoa kouluaikaisesta ruokailusta ja
sen merkityksestä, välipalan jakelun järjestämisvaihtoehdoista,
kustannusvaikutuksista ja EU:n koulujakelujärjestelmän roolista
• Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille (6/2020-
6/2021, HY et al.): selvitetään epäterveellisten elintarvikkeiden
käyttöä lapsiperheissä, niiden markkinointikanavia sekä
mahdollisten markkinoinnin rajoitusten toteuttamista ja seurantaa

Hallitusohjelman lupauksia
• Lapsiperheet: Liikunnallisuutta, painonhallintaa, tervettä
ravitsemusta ja päihteettömyyttä edistetään laaja-alaisesti
(s.148)
• Lisätään matalan kynnyksen elintapaohjausta ja
ennaltaehkäiseviä toimia, parannetaan kansansairauksien
ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuutta (s.145)
• Sote-keskuksen tarjoamiin palveluihin kuuluu ainakin […. ]
kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvola- ja muita
ehkäiseviä palveluja (s.151)
• Tehdään Liikkuva Suomi ohjelma ja laajennetaan liikkuva
koulu –ohjelmaa eri elämänvaiheisiin (s.176)
• Perustetaan liikuntapoliittinen koordinointielin (s.176)
• Lisätään lasten, iäkkäiden ja erityisryhmien liikkumisen
kannalta keskeisiä arjen lähiympäristöjä (puistot, viheralueet)

Hallitusohjelmaa: fiskaaliset keinot ja
resurssit
• Korotetaan virvoitusjuomaveroa 25 miljoonalla
eurolla, painotus sokeripitoisuus juomiin,
tavoitteena kansanterveydellisen ohjauksen
vahvistaminen. (s.29)
• Alkoholiveron korotus 50 miljoonalla (s.29)
• Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön
kansanterveyttä edistävä vero, joka kohdistuisi
esimerkiksi sokeriin
• Vaikutetaan EU:ssa siihen, että terveyttä edistäviä
veroja voi ottaa käyttöön (s.29)
• Mahdollisen osinkoveron johdosta […] liikunnan
rahoituksen kokonaistaso ei laske
• Tuetaan liikuntapaikkojen rakentamista, lisätään ja
perusparannetaan lähiliikuntapaikkoja (s.176)

Hallitusohjelmaa: joukkoruokailu ja
tietopohja
• Laaditaan kouluruoan kehittämisohjelma (s.125). Kehitetään
terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista kouluruokailua ja
• Selvitetään välipalan toteuttaminen koulupäivän uudistamisen
yhteydessä (s.167)
• Lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa
kasvispainotteisen ruoan osuutta ml. kotimaisten kasvisperäisten
tuotteiden ja kalan osuutta ravitsemussuositusten ja
vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti (s.121), hankintaosaamisen tasoa
nostetaan (s.44)
• Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta
ravitsemuspolitiikan tueksi (s. 125) ja vahvistetaan lasten hyvinvoinnin
tietopohjaa (s.147)
• Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset arvioidaan kattavasti
(s.145)

Lihavuuden ehkäisyn haasteita
• Tietopohjan puutteet  painon seurantajärjestelmät, lasten
& nuorten ravitsemusseuranta puuttuu, kokonaisnäkemys
eri keinojen vaikuttavuudesta
• Elintapojen muutoksen haasteet  muutosten
hyväksyttävyys, näyttöön perustuvien työkalujen niukkuus
• Tietoisuus, asioiden saaminen poliittiselle agendalle 
priorisointi, yhteinen näkemys tavoitteista ja toimista
• Ohjaus- ja valvontajärjestelmien rajoitteet  informaatio-
ohjauksen rajat, toimijoiden itsenäisyys
• Horisontaalisuus  eri hallinnonaloihin vaikuttaminen
• Integrointi muuhun terveyspolitiikkaan  osana elintapojen
kokonaisuutta, palvelujärjestelmän toimintaa
• Yhteistyö: kv, yksityinen sektori, järjestöt yms. 
yhteistyön muodot, rajat, pelisäännöt, roolit

Tehokkaaseen
vaikuttamiseen
(=politiikkaan) tarvitaan
Tiedostaminen
Toimintapolitiikat
Työkalut
Toimijat
…. kaikki yllämainitut,
kaikkialla, missä
ratkaisuja tehdään
(HIAP), horisontaalisesti
ja vertikaalisesti