SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 14
SOTE-KESKUSTEN
KORVAUSMALLIN
TUTKIMUS
Unto Häkkinen
tutkimusprofessori
THL
21.1.2019
KAPITAATIOKORVAUS PERUSTUU
PALVELUTARPEEN JA RISKIN
ARVIOINTIIN
 Maakunta maksaa sote-keskukselle jokaisesta asiakkaasta kuukasittain
kiinteän rahasumman eli niin sanotun kapitaatiokorvauksen.
 Korvaus huomioi hoidon kustannuksissa odotettavissa olevia eroja
erilaisten potilasryhmien välillä.
 Kun korvaus sidotaan asiakkaiden erilaisiin taustatekijöihin, se kannustaa
palvelujen tuottajia hoitamaan myös suuremman kustannusriskin potilaita.
 Hyvin toteutettuna riskivakioinnilla voidaan ohjata tuottajien toimintaa
asetettujen tavoitteiden (tehokkuus, oikeudenmukaisuus) suuntaan
21.1.2019
KORVAUSMALLIN KESKEISET
TAVOITTEET
 Tehokkuus => vähentää asiakkaiden valikoimista ja kermankuorintaa.
Jokaisesta asiakkaasta saatava korvaus vastaa tämän palvelujen käyttöä.
 Oikeudenmukaisuus => kannustaa väestöryhmien tasavertaiseen kohteluun
ja terveyserojen vähentämiseen.
 Toimivuus (rajoitteena olemassa olevien aineistojen puutteet) => kehittää
diagnoosien yhtenäistä kirjaamista.
21.1.2019
TUTKIMUKSESSA HUOMIOIDUT
TAUSTATEKIJÄT
 Tutkimuksessa on käytetty kapitaatiokorvauksen taustatekijöinä ikää, sukupuolta ja
sairastavuutta (perustuu tietoihin Kelan myöntämistä lääkkeiden
erityiskorvausoikeuksista).
 Tietoja erityiskorvausoikeuksista on käytetty, koska ne ovat helposti saatavilla
kunnittain ja erityiskorvausoikeuksien myöntämisessä käytetään yhtenäisiä
kriteereitä koko maassa.
 Erityskorvausoikeuksia on määrä käyttää myös sote-uudistuksen
valinnanvapauspiloteissa, koska muut tiedot, kuten hoitoilmoitusrekisterien
diagnoositiedot, eivät tällä hetkellä ole korvausten maksajan (Kela) käytettävissä.
 Tutkimusaineisto on koottu valtakunnallisista rekistereistä vuosilta 2015 ja 2016.
21.1.2019
JOHTOPÄÄTÖKSET (1/2)
 Kapitaatiokorvausten tehokkuus- ja oikeudenmukaisuuskriteerit edellyttävät,
että korvausmallissa huomioidaan, kenellä on mahdollisuus käyttää
työterveyshuollon palveluita ja mitä palveluita työnantaja korvaa.
 Tämä ehkäisee kustannusten kertaantumista, kun työterveyshuollon asiakkaat
rekisteröityvät sote-keskuksen asiakkaaksi.
 Tutkimuksessa ei ole pystytty tarkasti laskemaan, kuinka paljon sote-
keskuksille maksettaisiin ylikorvausta asiakkaista, jotka todellisuudessa
käyttävät vain työterveyshuoltoa.
 Arvion mukaan ylikompensaatio olisi koko maassa 50–80 miljoonaa euroa.
Ajantasaiset työterveyshuollon kattavuustiedot pystyttäisiin todennäköisesti
keräämään tätä huomattavasti edullisemmin.
21.1.2019
JOHTOPÄÄTÖKSET (2/2)
 Nykytilanteen perusteella on vaikea arvioida, miten työterveyshuollon
asiakkaat alkaisivat käyttää uusien sote-keskusten palveluita. Tämä johtuu
siitä, että koko yksityisen sektorin palvelujen käyttö muuttunee esimerkiksi
Kelan sairaanhoitokorvausten lakkauttamisen takia.
 Muutokset voivat kasvattaa sote-keskusten palvelujen kysyntää,
kustannuksia ja rakennetta, mikä on huomioitava kapitaatiomallin
vuosittaisessa kehittämisessä.
 Käytetyt erityiskorvausoikeudet selittävät varsin pienen osan kustannuksista
eivätkä ne riitä sairastavuuden määrittelyyn.
 Toimivan kapitaation kehittäminen edellyttää tarkempaa sairastavuuden
mittaamista, mm. monipuolisempia diagnoosi- ja lääketietoja.
21.1.2019
MITEN EDETÄ?
 Lähtökohdaksi sairausluokittelu, jossa hyödynnetään sekä rekisterien tuottamaa
diagnoositietoa että lääkkeiden käyttöä koskevaa informaatiota sairastavuuden
määrittelyssä.
 Sairausluokkien tulee olla mm. kliinisesti järkeviä ja riittävän suuria, jotta niille
voidaan luotettavasti arvioida kustannukset. Lisäksi niiden tulee kannustaa
diagnoosien tarkkaan ja yhtenäiseen kirjaamiseen.
 Sosioekonomiset tekijät saatava mukaan, koska sairastavuusluokitukset kuvaavat
parhaimmillaankin ainoastaan tautikirjon aiheuttamia kustannuspaineita, mutta eivät
tarvetta, joka aiheutuu erilaisista elinolosuhteista.
 Perusterveydenhuollon diagnoosien hyvään ja yhtenäiseen kirjaamiseen sekä
kustannuslaskennan kehittämiseen tulee panostaa.
 Työterveyshuollon piiriin kuuluminen ja kattavuus on saatava mukaan
korvauskriteereihin.
KORVAUSMALLIT MUISSA MAISSA
Tutkimuksessa on tarkasteltu järjestelmiä, joissa kapitaatiorahoitus liittyy
asiakkaiden valinnanvapauteen (kilpailuun).
– Hollanti ja Saksa: kapitaatiokorvauksia on kehitetty useita
vuosikymmeniä.
– Ruotsi: kapitaatiokorvaus käytössä perusterveydenhuollossa vuodesta
2010 lähtien.
21.1.2019
SAKSA
 Lakisääteinen sairausvakuutusjärjestelmä, yli 100 kilpailevaa sairauskassaa.
Kattaa kaikki terveyspalvelut. Erilliset kapitaatiomallit vakinaisesti maassa
asuvien terveyspalveluille, sairauspäivärahoille ja ulkomailla asuville.
 Sairauskassat rahoittavat listautuneiden henkilöiden kaikki terveyspalvelut. Ne
eivät saa itse tuottaa palveluja.
 Kapitaatioon sisältyvät taustatekijät: Ikä, sukupuoli, sairastavuus (max. 80
sairautta), alentunut ansaintakyky sekä useita em. tekijöiden yhdysvaikutuksia.
 Vuosittain kerättävä aineisto noin 70 miljoonasta ihmisestä. Aineistoa kerätään
sairaaloista, lääkkeistä, hallinnollisista rekistereistä sekä kustannuksista.
 Kapitaatioon sisältyvät tekijät ja niiden painokertoimet päivitetään vuosittain.
21.1.2019
HOLLANTI
 Lakisääteinen sairausvakuutusjärjestelmä, 25 kilpailevaa vakuutusyhtiötä. Omat
kapitaatiomallit somaattiselle terveydenhuollolle, lyhytaikaiselle ja pitkäaikaiselle
mielenterveyshuollolle sekä asiakasmaksuille.
 Vakuutusyhtiöt rahoittavat listautuneiden täysi-ikäisten lähes kaikki terveyspalvelut.
Yhtiöt voivat omistaa terveydenhuollon yksiköitä, sopia tuottajien kanssa palvelujen
määristä ja hinnoista sekä usein päättää tuottajakorvausten määräytymisperusteista.
 Kapitaatioon sisältyvät taustatekijät: mm. ikä, sukupuoli, lääkkeiden käyttö,
sairastavuus (13 diagnoosiluokkaa), useita em. tekijöiden yhdysvaikutuksia sekä
sosioekonomisia tekijöitä arvioituna kotiosoitteen tai postinumeron perusteella.
 Vuosittain kerättävä aineisto noin 16 miljoonasta ihmisestä. Tietoa kerätään
sairaaloista, lääkkeistä, hallinnollisista rekistereistä sekä kustannuksista.
 Kapitaatioon sisältyvät tekijät ja niiden painokertoimet päivitetään vuosittain
21.1.2019
RUOTSI
 Maakäräjät (yht. 21) maksavat kustakin perusterveydenhuollon potilaasta
palveluiden tuottajille valinnanvapauslainsäädännön mukaisesti.
 Kapitaatio muodostaa maakäräjäalueittain 54–100 % tuottajien
korvauksista. Loppuosa perustuu toimenpidepalkkioihin ja
tuloksellisuuskorvauksiin.
 Kapitaatioon sisältyvät taustatekijät: ikä, sukupuoli, sairastavuus, tarve,
asuinpaikka (syrjäisyys). Tekijät vaihtelevat maakäräjittäin.
 Maakäräjät määrittelevät korvausten sisällön vuosittain
21.1.2019
YHTEENVETOA MUIDEN MAIDEN
KOKEMUKSISTA (1/2)
Sairastavuusmittarin kehittämisessä ja käyttöönotossa on erilaisia polkuja:
 Saksassa lähtökohdaksi valittiin Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa laadittu
eri tasoja sisältävä luokittelu, joka muokattiin paikallisiin olosuhteisiin
sopivaksi ja jota on sittemmin kehitetty saksalaiseen järjestelmään
soveltuvaksi.
 Hollannissa kapitaatio on kehitetty kansallisesti ja siihen on lisätty uusia
tekijöitä sitä mukaa kun niitä on pystytty rekistereistä arvioimaan.
 Ruotsissa maakäräjät valitsivat amerikkalaisen sairausluokittelun (ACG).
Sitä kehittää ja ylläpitää edelleen yksityinen yritys Johns Hopkinsin
yliopistossa.
YHTEENVETOA MUIDEN MAIDEN
KOKEMUKSISTA (2/2)
Tutkimuksen hyödyntäminen kapitaatiojärjestelmien kehittämisessä:
• Saksassa ja Hollannissa kriteerien kehittäminen perustuu jatkuvaan
tutkimukseen ja arviointiin, jossa tiedeyhteisö on mukana.
• Ruotsissa kehittäminen on hajautettu maakäräjille, joiden mahdollisuudet
tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä ovat rajalliset. Korvauskriteerit perustuvat
ad hoc -arviointiin, joka yhdistyy paikalliseen poliittiseen päätöksentekoon.
Tämän takia käytetyt kriteerit eivät ole aina olleet sisäisesti johdonmukaisia
LISÄTIEDOT
Unto Häkkinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7327
unto.hakkinen(at)thl.fi
Sote-keskusten korvausmallin tutkimus THL:n sivuilla: https://thl.fi/fi/web/sote-
uudistus/talous-ja-politiikka/kustannukset-ja-vaikuttavuus/sote-keskusten-
korvausmallin-tutkimus
21.1.2019

Más contenido relacionado

Más de THL

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy 31.08.2022
Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy 31.08.2022Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy 31.08.2022
Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy 31.08.2022THL
 
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2021 -tilasto
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2021 -tilastoRikos- ja riita-asioiden sovittelu 2021 -tilasto
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2021 -tilastoTHL
 
Synthetic Opioid Preparedness in Europe
Synthetic Opioid Preparedness in EuropeSynthetic Opioid Preparedness in Europe
Synthetic Opioid Preparedness in EuropeTHL
 
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021THL
 
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022THL
 
Aktuellt om coronavaccinationer - vaccinering under sommaren.pdf
Aktuellt om coronavaccinationer - vaccinering under sommaren.pdfAktuellt om coronavaccinationer - vaccinering under sommaren.pdf
Aktuellt om coronavaccinationer - vaccinering under sommaren.pdfTHL
 
Kort information och aktuella frågor om vaccinationer
Kort information och aktuella frågor om vaccinationerKort information och aktuella frågor om vaccinationer
Kort information och aktuella frågor om vaccinationerTHL
 
Förvaring av vacciner
Förvaring av vaccinerFörvaring av vacciner
Förvaring av vaccinerTHL
 
Johannes Kohal: Henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon...
Johannes Kohal: Henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon...Johannes Kohal: Henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon...
Johannes Kohal: Henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon...THL
 
Hanna Alastalo: Henkilöstömitoituksen seurannan kehitys ja aikataulu
Hanna Alastalo: Henkilöstömitoituksen seurannan kehitys ja aikatauluHanna Alastalo: Henkilöstömitoituksen seurannan kehitys ja aikataulu
Hanna Alastalo: Henkilöstömitoituksen seurannan kehitys ja aikatauluTHL
 
Ajankohtaista koronarokotuksista 2.6.2022
Ajankohtaista koronarokotuksista 2.6.2022Ajankohtaista koronarokotuksista 2.6.2022
Ajankohtaista koronarokotuksista 2.6.2022THL
 
Tietoisku eri rokotteista
Tietoisku eri rokotteistaTietoisku eri rokotteista
Tietoisku eri rokotteistaTHL
 
Rokotteiden säilyttäminen
Rokotteiden säilyttäminenRokotteiden säilyttäminen
Rokotteiden säilyttäminenTHL
 
Lastensuojelu 2021- tilasto
Lastensuojelu 2021- tilastoLastensuojelu 2021- tilasto
Lastensuojelu 2021- tilastoTHL
 
Alkoholijuomien kulutus 2021 kuvina
Alkoholijuomien kulutus 2021 kuvinaAlkoholijuomien kulutus 2021 kuvina
Alkoholijuomien kulutus 2021 kuvinaTHL
 
Sanna Hautala: Kertomuksia huumeiden ongelmakäytön haavoittamista perhesuhteista
Sanna Hautala: Kertomuksia huumeiden ongelmakäytön haavoittamista perhesuhteistaSanna Hautala: Kertomuksia huumeiden ongelmakäytön haavoittamista perhesuhteista
Sanna Hautala: Kertomuksia huumeiden ongelmakäytön haavoittamista perhesuhteistaTHL
 
Inka Silvennoinen: Läheiset Peluurin palveluissa
Inka Silvennoinen: Läheiset Peluurin palveluissaInka Silvennoinen: Läheiset Peluurin palveluissa
Inka Silvennoinen: Läheiset Peluurin palveluissaTHL
 
Kirsimarja Raitasalo: Mitä vanhemmat tietävät nuorten päihteiden käytöstä ja ...
Kirsimarja Raitasalo: Mitä vanhemmat tietävät nuorten päihteiden käytöstä ja ...Kirsimarja Raitasalo: Mitä vanhemmat tietävät nuorten päihteiden käytöstä ja ...
Kirsimarja Raitasalo: Mitä vanhemmat tietävät nuorten päihteiden käytöstä ja ...THL
 
Janne Takala: Pärjäämisen eetos vai palvelujen tuki
Janne Takala: Pärjäämisen eetos vai palvelujen tukiJanne Takala: Pärjäämisen eetos vai palvelujen tuki
Janne Takala: Pärjäämisen eetos vai palvelujen tukiTHL
 
Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau: Rahapeliongelma perheenjäsen...
Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau: Rahapeliongelma perheenjäsen...Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau: Rahapeliongelma perheenjäsen...
Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau: Rahapeliongelma perheenjäsen...THL
 

Más de THL (20)

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy 31.08.2022
Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy 31.08.2022Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy 31.08.2022
Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy 31.08.2022
 
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2021 -tilasto
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2021 -tilastoRikos- ja riita-asioiden sovittelu 2021 -tilasto
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2021 -tilasto
 
Synthetic Opioid Preparedness in Europe
Synthetic Opioid Preparedness in EuropeSynthetic Opioid Preparedness in Europe
Synthetic Opioid Preparedness in Europe
 
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021
 
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2022
 
Aktuellt om coronavaccinationer - vaccinering under sommaren.pdf
Aktuellt om coronavaccinationer - vaccinering under sommaren.pdfAktuellt om coronavaccinationer - vaccinering under sommaren.pdf
Aktuellt om coronavaccinationer - vaccinering under sommaren.pdf
 
Kort information och aktuella frågor om vaccinationer
Kort information och aktuella frågor om vaccinationerKort information och aktuella frågor om vaccinationer
Kort information och aktuella frågor om vaccinationer
 
Förvaring av vacciner
Förvaring av vaccinerFörvaring av vacciner
Förvaring av vacciner
 
Johannes Kohal: Henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon...
Johannes Kohal: Henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon...Johannes Kohal: Henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon...
Johannes Kohal: Henkilöstömitoituksen seurantaan tarvittavat tiedot ja tiedon...
 
Hanna Alastalo: Henkilöstömitoituksen seurannan kehitys ja aikataulu
Hanna Alastalo: Henkilöstömitoituksen seurannan kehitys ja aikatauluHanna Alastalo: Henkilöstömitoituksen seurannan kehitys ja aikataulu
Hanna Alastalo: Henkilöstömitoituksen seurannan kehitys ja aikataulu
 
Ajankohtaista koronarokotuksista 2.6.2022
Ajankohtaista koronarokotuksista 2.6.2022Ajankohtaista koronarokotuksista 2.6.2022
Ajankohtaista koronarokotuksista 2.6.2022
 
Tietoisku eri rokotteista
Tietoisku eri rokotteistaTietoisku eri rokotteista
Tietoisku eri rokotteista
 
Rokotteiden säilyttäminen
Rokotteiden säilyttäminenRokotteiden säilyttäminen
Rokotteiden säilyttäminen
 
Lastensuojelu 2021- tilasto
Lastensuojelu 2021- tilastoLastensuojelu 2021- tilasto
Lastensuojelu 2021- tilasto
 
Alkoholijuomien kulutus 2021 kuvina
Alkoholijuomien kulutus 2021 kuvinaAlkoholijuomien kulutus 2021 kuvina
Alkoholijuomien kulutus 2021 kuvina
 
Sanna Hautala: Kertomuksia huumeiden ongelmakäytön haavoittamista perhesuhteista
Sanna Hautala: Kertomuksia huumeiden ongelmakäytön haavoittamista perhesuhteistaSanna Hautala: Kertomuksia huumeiden ongelmakäytön haavoittamista perhesuhteista
Sanna Hautala: Kertomuksia huumeiden ongelmakäytön haavoittamista perhesuhteista
 
Inka Silvennoinen: Läheiset Peluurin palveluissa
Inka Silvennoinen: Läheiset Peluurin palveluissaInka Silvennoinen: Läheiset Peluurin palveluissa
Inka Silvennoinen: Läheiset Peluurin palveluissa
 
Kirsimarja Raitasalo: Mitä vanhemmat tietävät nuorten päihteiden käytöstä ja ...
Kirsimarja Raitasalo: Mitä vanhemmat tietävät nuorten päihteiden käytöstä ja ...Kirsimarja Raitasalo: Mitä vanhemmat tietävät nuorten päihteiden käytöstä ja ...
Kirsimarja Raitasalo: Mitä vanhemmat tietävät nuorten päihteiden käytöstä ja ...
 
Janne Takala: Pärjäämisen eetos vai palvelujen tuki
Janne Takala: Pärjäämisen eetos vai palvelujen tukiJanne Takala: Pärjäämisen eetos vai palvelujen tuki
Janne Takala: Pärjäämisen eetos vai palvelujen tuki
 
Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau: Rahapeliongelma perheenjäsen...
Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau: Rahapeliongelma perheenjäsen...Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau: Rahapeliongelma perheenjäsen...
Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau: Rahapeliongelma perheenjäsen...
 

Sote-keskusten korvausmallin tutkimus

  • 2. KAPITAATIOKORVAUS PERUSTUU PALVELUTARPEEN JA RISKIN ARVIOINTIIN  Maakunta maksaa sote-keskukselle jokaisesta asiakkaasta kuukasittain kiinteän rahasumman eli niin sanotun kapitaatiokorvauksen.  Korvaus huomioi hoidon kustannuksissa odotettavissa olevia eroja erilaisten potilasryhmien välillä.  Kun korvaus sidotaan asiakkaiden erilaisiin taustatekijöihin, se kannustaa palvelujen tuottajia hoitamaan myös suuremman kustannusriskin potilaita.  Hyvin toteutettuna riskivakioinnilla voidaan ohjata tuottajien toimintaa asetettujen tavoitteiden (tehokkuus, oikeudenmukaisuus) suuntaan 21.1.2019
  • 3. KORVAUSMALLIN KESKEISET TAVOITTEET  Tehokkuus => vähentää asiakkaiden valikoimista ja kermankuorintaa. Jokaisesta asiakkaasta saatava korvaus vastaa tämän palvelujen käyttöä.  Oikeudenmukaisuus => kannustaa väestöryhmien tasavertaiseen kohteluun ja terveyserojen vähentämiseen.  Toimivuus (rajoitteena olemassa olevien aineistojen puutteet) => kehittää diagnoosien yhtenäistä kirjaamista. 21.1.2019
  • 4. TUTKIMUKSESSA HUOMIOIDUT TAUSTATEKIJÄT  Tutkimuksessa on käytetty kapitaatiokorvauksen taustatekijöinä ikää, sukupuolta ja sairastavuutta (perustuu tietoihin Kelan myöntämistä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista).  Tietoja erityiskorvausoikeuksista on käytetty, koska ne ovat helposti saatavilla kunnittain ja erityiskorvausoikeuksien myöntämisessä käytetään yhtenäisiä kriteereitä koko maassa.  Erityskorvausoikeuksia on määrä käyttää myös sote-uudistuksen valinnanvapauspiloteissa, koska muut tiedot, kuten hoitoilmoitusrekisterien diagnoositiedot, eivät tällä hetkellä ole korvausten maksajan (Kela) käytettävissä.  Tutkimusaineisto on koottu valtakunnallisista rekistereistä vuosilta 2015 ja 2016. 21.1.2019
  • 5. JOHTOPÄÄTÖKSET (1/2)  Kapitaatiokorvausten tehokkuus- ja oikeudenmukaisuuskriteerit edellyttävät, että korvausmallissa huomioidaan, kenellä on mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluita ja mitä palveluita työnantaja korvaa.  Tämä ehkäisee kustannusten kertaantumista, kun työterveyshuollon asiakkaat rekisteröityvät sote-keskuksen asiakkaaksi.  Tutkimuksessa ei ole pystytty tarkasti laskemaan, kuinka paljon sote- keskuksille maksettaisiin ylikorvausta asiakkaista, jotka todellisuudessa käyttävät vain työterveyshuoltoa.  Arvion mukaan ylikompensaatio olisi koko maassa 50–80 miljoonaa euroa. Ajantasaiset työterveyshuollon kattavuustiedot pystyttäisiin todennäköisesti keräämään tätä huomattavasti edullisemmin. 21.1.2019
  • 6. JOHTOPÄÄTÖKSET (2/2)  Nykytilanteen perusteella on vaikea arvioida, miten työterveyshuollon asiakkaat alkaisivat käyttää uusien sote-keskusten palveluita. Tämä johtuu siitä, että koko yksityisen sektorin palvelujen käyttö muuttunee esimerkiksi Kelan sairaanhoitokorvausten lakkauttamisen takia.  Muutokset voivat kasvattaa sote-keskusten palvelujen kysyntää, kustannuksia ja rakennetta, mikä on huomioitava kapitaatiomallin vuosittaisessa kehittämisessä.  Käytetyt erityiskorvausoikeudet selittävät varsin pienen osan kustannuksista eivätkä ne riitä sairastavuuden määrittelyyn.  Toimivan kapitaation kehittäminen edellyttää tarkempaa sairastavuuden mittaamista, mm. monipuolisempia diagnoosi- ja lääketietoja. 21.1.2019
  • 7. MITEN EDETÄ?  Lähtökohdaksi sairausluokittelu, jossa hyödynnetään sekä rekisterien tuottamaa diagnoositietoa että lääkkeiden käyttöä koskevaa informaatiota sairastavuuden määrittelyssä.  Sairausluokkien tulee olla mm. kliinisesti järkeviä ja riittävän suuria, jotta niille voidaan luotettavasti arvioida kustannukset. Lisäksi niiden tulee kannustaa diagnoosien tarkkaan ja yhtenäiseen kirjaamiseen.  Sosioekonomiset tekijät saatava mukaan, koska sairastavuusluokitukset kuvaavat parhaimmillaankin ainoastaan tautikirjon aiheuttamia kustannuspaineita, mutta eivät tarvetta, joka aiheutuu erilaisista elinolosuhteista.  Perusterveydenhuollon diagnoosien hyvään ja yhtenäiseen kirjaamiseen sekä kustannuslaskennan kehittämiseen tulee panostaa.  Työterveyshuollon piiriin kuuluminen ja kattavuus on saatava mukaan korvauskriteereihin.
  • 8. KORVAUSMALLIT MUISSA MAISSA Tutkimuksessa on tarkasteltu järjestelmiä, joissa kapitaatiorahoitus liittyy asiakkaiden valinnanvapauteen (kilpailuun). – Hollanti ja Saksa: kapitaatiokorvauksia on kehitetty useita vuosikymmeniä. – Ruotsi: kapitaatiokorvaus käytössä perusterveydenhuollossa vuodesta 2010 lähtien. 21.1.2019
  • 9. SAKSA  Lakisääteinen sairausvakuutusjärjestelmä, yli 100 kilpailevaa sairauskassaa. Kattaa kaikki terveyspalvelut. Erilliset kapitaatiomallit vakinaisesti maassa asuvien terveyspalveluille, sairauspäivärahoille ja ulkomailla asuville.  Sairauskassat rahoittavat listautuneiden henkilöiden kaikki terveyspalvelut. Ne eivät saa itse tuottaa palveluja.  Kapitaatioon sisältyvät taustatekijät: Ikä, sukupuoli, sairastavuus (max. 80 sairautta), alentunut ansaintakyky sekä useita em. tekijöiden yhdysvaikutuksia.  Vuosittain kerättävä aineisto noin 70 miljoonasta ihmisestä. Aineistoa kerätään sairaaloista, lääkkeistä, hallinnollisista rekistereistä sekä kustannuksista.  Kapitaatioon sisältyvät tekijät ja niiden painokertoimet päivitetään vuosittain. 21.1.2019
  • 10. HOLLANTI  Lakisääteinen sairausvakuutusjärjestelmä, 25 kilpailevaa vakuutusyhtiötä. Omat kapitaatiomallit somaattiselle terveydenhuollolle, lyhytaikaiselle ja pitkäaikaiselle mielenterveyshuollolle sekä asiakasmaksuille.  Vakuutusyhtiöt rahoittavat listautuneiden täysi-ikäisten lähes kaikki terveyspalvelut. Yhtiöt voivat omistaa terveydenhuollon yksiköitä, sopia tuottajien kanssa palvelujen määristä ja hinnoista sekä usein päättää tuottajakorvausten määräytymisperusteista.  Kapitaatioon sisältyvät taustatekijät: mm. ikä, sukupuoli, lääkkeiden käyttö, sairastavuus (13 diagnoosiluokkaa), useita em. tekijöiden yhdysvaikutuksia sekä sosioekonomisia tekijöitä arvioituna kotiosoitteen tai postinumeron perusteella.  Vuosittain kerättävä aineisto noin 16 miljoonasta ihmisestä. Tietoa kerätään sairaaloista, lääkkeistä, hallinnollisista rekistereistä sekä kustannuksista.  Kapitaatioon sisältyvät tekijät ja niiden painokertoimet päivitetään vuosittain 21.1.2019
  • 11. RUOTSI  Maakäräjät (yht. 21) maksavat kustakin perusterveydenhuollon potilaasta palveluiden tuottajille valinnanvapauslainsäädännön mukaisesti.  Kapitaatio muodostaa maakäräjäalueittain 54–100 % tuottajien korvauksista. Loppuosa perustuu toimenpidepalkkioihin ja tuloksellisuuskorvauksiin.  Kapitaatioon sisältyvät taustatekijät: ikä, sukupuoli, sairastavuus, tarve, asuinpaikka (syrjäisyys). Tekijät vaihtelevat maakäräjittäin.  Maakäräjät määrittelevät korvausten sisällön vuosittain 21.1.2019
  • 12. YHTEENVETOA MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSISTA (1/2) Sairastavuusmittarin kehittämisessä ja käyttöönotossa on erilaisia polkuja:  Saksassa lähtökohdaksi valittiin Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa laadittu eri tasoja sisältävä luokittelu, joka muokattiin paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi ja jota on sittemmin kehitetty saksalaiseen järjestelmään soveltuvaksi.  Hollannissa kapitaatio on kehitetty kansallisesti ja siihen on lisätty uusia tekijöitä sitä mukaa kun niitä on pystytty rekistereistä arvioimaan.  Ruotsissa maakäräjät valitsivat amerikkalaisen sairausluokittelun (ACG). Sitä kehittää ja ylläpitää edelleen yksityinen yritys Johns Hopkinsin yliopistossa.
  • 13. YHTEENVETOA MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSISTA (2/2) Tutkimuksen hyödyntäminen kapitaatiojärjestelmien kehittämisessä: • Saksassa ja Hollannissa kriteerien kehittäminen perustuu jatkuvaan tutkimukseen ja arviointiin, jossa tiedeyhteisö on mukana. • Ruotsissa kehittäminen on hajautettu maakäräjille, joiden mahdollisuudet tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä ovat rajalliset. Korvauskriteerit perustuvat ad hoc -arviointiin, joka yhdistyy paikalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Tämän takia käytetyt kriteerit eivät ole aina olleet sisäisesti johdonmukaisia
  • 14. LISÄTIEDOT Unto Häkkinen tutkimusprofessori THL puh. 029 524 7327 unto.hakkinen(at)thl.fi Sote-keskusten korvausmallin tutkimus THL:n sivuilla: https://thl.fi/fi/web/sote- uudistus/talous-ja-politiikka/kustannukset-ja-vaikuttavuus/sote-keskusten- korvausmallin-tutkimus 21.1.2019