3. 12.6.20153
Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
• tietoliikennelaitteet, instrumentit,
sähkökoneet
• liikevaihto (2014): 15,1 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 42 300
Kone- ja metallituoteteollisuus
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2014): 27,2 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 118 900
Tietotekniikka-ala
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2014): 10,0 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 53 000
Metallien jalostus
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2014): 9,2 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 15 300
Suunnittelu ja konsultointi
• teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2014): 5,0 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 46 300
4. 50 % Suomen koko viennistä
75 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k-investoinneista
Alan yritykset työllistävät suoraan lähes
270 000 ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan lukien
700 000 henkilöä eli 30 % Suomen
koko työvoimasta.
Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – yli 1 600 jäsenyritystä.
12.6.2015
Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin
elinkeino
5. 12.6.20155
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2014
Tavaravienti yhteensä 26,2 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,6 mrd. €
9,8 %
Länsi-Eurooppa
13,1 mrd. €
50,1 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,5 mrd. €
2,1 %
Aasia
4,1 mrd. €
15,8 %
Afrikka
0,5 mrd. €
1,8 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
0,9 mrd. €
3,3 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
4,5 mrd. €
17,1 %
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
14. 12.6.201514
Suomen talous kehittyy heikosti myös vuonna 2015
Bkt:n kehitys 2015 / 2014, %
Pohjois-Amerikka: +2,4 %
USA +2,5 %
Kanada +1,9 %
Länsi-Eurooppa: +1,7 %
Saksa +2,0 %
Iso-Britannia +2,5 %
Ranska +1,1 %
Italia +0,6 %
Espanja +2,8 %
Alankomaat +1,8 %
Sveitsi +0,7 %
Ruotsi +2,8 %
Belgia +1,3 %
Norja +1,3 %
Itävalta +0,9 %
Tanska +1,6 %
Kreikka +0,2 %
Suomi +0,5 %
Portugali +1,6 %
Irlanti +3,4 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +1,3 %
Israel +3,1 %
Aasia: +4,7 %
Kiina +6,9 %
Japani +0,9 %
Intia +7,8 %
Australia +2,5 %
Etelä-Korea +3,1 %
Indonesia +5,1 %
Taiwan +3,6 %
Thaimaa +3,5 %
Malesia +4,8 %
Singapore +2,9 %
Uusi Seelanti+2,9 %
Filippiinit +6,4 %
Vietnam +6,1 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +2,1 %
Nigeria +4,6 %
Egypti +4,2 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +0,4 %
Brasilia -1,2 %
Meksiko +2,8 %
Argentiina -0,2 %
Venezuela -6,0 %
Kolumbia +3,3 %
Chile +2,7 %
Peru +3,4 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: -0,3 %
Venäjä -3,6 %
Turkki +3,1 %
Puola +3,5 %
Tšekki +2,7 %
Romania +3,1 %
Ukraina -7,4 %
Unkari +2,8 %
Slovakia +2,8 %
Slovenia +1,9 %
Liettua +2,5 %
Latvia +2,3 %
Viro +2,1 %
Lähde: Consensus Forecasts, May 2015
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu toukokuussa 2015.
15. 12.6.201515
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan
3,5 % vuonna 2015
Bkt:n kasvu 2015 / 2014, %
Lähde: IMF (January 2014)
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2014, %.
Kasvu keskimäärin: +3,5 %
16. Lähde: IMF (January 2015), Tullihallitus
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %.
Kasvu keskimäärin: +2,0 %
Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa
2,0 % vuonna 2015
Bkt:n kasvu 2015 / 2014, %
11.6.201516 12.6.201516
17. 12.6.201517
Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Euroalueelle heikkoa kasvua
Bkt:n vuosimuutos, %
Lähde: Consensus Forecasts, April 2015
-4.5 -3.5 -2.5 -1.5 -0.5 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 7.5 8.5
2015e
2016e
2017e
2018e
2019e
2020e
2021-2025e
Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue
18. 12.6.201518
Globaali rakennemuutos on siirtänyt työtä ja
pääomia Aasiaan
Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010, %
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet.
Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA
22. 12.6.201522
Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa on
pudonnut 20 miljardilla eurolla vuodesta 2008
*) Teknologiateollisuuden
liikevaihto Suomessa oli 66
miljardia euroa vuonna 2014
ja 86 miljardia euroa vuonna
2008
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
24. 12.6.201524
Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa ovat
kehittyneet epäyhtenäisesti
Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähkö- teollisuus 22 %,
metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
25. 12.6.201525
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
ovat vähentyneet uudelleen
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
yritykset.
Muutos: I,2015 / I,2014 I,2015 / IV,2014
Vientiin: -12 % -19 %
Kotimaahan: -5 % +2 %
Yhteensä: -9 % -14 %
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
26. 12.6.201526
Teknologiateollisuuden* tilauskantaa ovat
kasvattaneet erityisesti laivatilaukset
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
Vientiin
Kotimaahan
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 31.3.2015.
*) Pl. metallien
jalostus ja
pelialan
yritykset.
Muutos: 31.3.2015 / 31.3.2014 31.3.2015 / 31.12.2014
Vientiin: +9 % -4 %
Kotimaahan: +30 % +6 %
Yhteensä: +15 % - 1 %
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yhteensä
27. 12.6.201527
Markkinatilanteen lievä paraneminen näkyy
teknologiateollisuuden tarjouspyynnöissä*
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta: huhtikuu 2015.
”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan
tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa
tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
36. 150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
(31.3)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
12.6.201536
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
vähentynyt 53 000:lla vuoden 2008 jälkeen, tammi-
maaliskuussa silti uusia rekrytointeja 7 000
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Henkilöstöstä noin 15 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 31.3.2015
37. Suomessa Tytäryrityksissä ulkomailla
2008 2014 2008 2014
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus 61 000 42 000 144 000 114 000
Kone- ja metalli-
tuoteteollisuus 150 000 119 000 105 000 119 000
Metallien jalostus 18 000 15 000 26 000 20 000
Suunnittelu ja
konsultointi 46 000 46 000 7 000 6 000
Tietotekniikka-ala 52 000 53 000 15 000 14 000
Teknologia-
teollisuus yhteensä 326 000 276 000 297 000 273 000
12.6.201537
Työpaikkoja menetetään jatkuvasti Suomessa
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
38. Liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2014 noin 2 %. Vuonna 2013 liikevaihto supistui 5 %.
Liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti toimialojen välillä.
Yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 9 % vähemmän kuin
vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014 ja 14 % vähemmän kuin loka-joulukuussa.
Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 15 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014,
mutta hieman pienempi kuin joulukuun lopussa.
Liikevaihto on keväällä 2015 hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan 53 000:lla vuoden 2008 jälkeen. Maaliskuun
lopussa henkilöstöä oli 273 000.
Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö on niin ikään vähentynyt viime vuosina, mutta kone- ja
metallituoteteollisuudessa kasvu on jatkunut.
Alan yritykset rekrytoivat tammi-maaliskuussa uutta henkilöstöä noin 7 000, kun viime vuonna
niitä oli kaikkiaan 20 000.
12.6.201538
Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja
lähiajan näkymistä
40. Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen
sektorin palveluita sujuvoittaa
Yritysverojärjestelmä on
ajanmukaistettava.
Tuottavuusloikka digitalisaation
avulla.
Suomi on kaukana markkinoista, ja
pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo
itsessään lisäkustannus. Tätä
taakkaa ei pidä kasvattaa.
Panostuksia kasvuun, osaamiseen
ja uudistumiseen.
– Koulutuksen tulee vastata paremmin
yritysten tarpeisiin.
TKI-investoinnit synnyttävät uutta
liiketoimintaa.
– Tekesin ja SHOKien rooli on keskeinen.
Palkkaneuvottelut alkamassa:
Yleisiin palkankorotuksiin ei varaa.
Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava
12.6.201540
41. 12.6.201541
Suomen vienti on romahtanut, vientituloja puuttuu
noin 30 miljardia euroa vuodessa
Teollisuus tuo 90 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat
45. 0
2
4
6
8
10
12
14
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuuden
palveluvienti Suomesta
Muiden toimialojen
palveluvienti Suomesta
12.6.201545
Teollisuuden palveluvienti on laskussa
Teollisuus kattaa 70-80 % Suomen palveluviennistä
Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle
Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa (palvelujen vienti Suomesta pl.
Matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut)
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
46. 12.6.201546
Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
*) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
47. 12.6.201547
Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista
sektoria
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuus Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Työpaikkojen määrä Suomessa
49. 12.6.201549
Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuustuotanto
ei palaudu 2008 tasolle
Tuotantokapasiteetti Suomessa on vähentynyt noin 20 %
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä), vas.
ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Kapasiteetin
käyttöaste, %, oik.
ast.
-22 %
Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
-21 %
50. 12.6.201550
Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat
kasvaneet hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
Lähde: Macrobond, Eurostat
51. 12.6.201551
Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii
10-15 miljardin euron menoleikkauksia
Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Lähde: OECD, Economic Outlook 2014
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %
53. 12.6.201553
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
3
14
5 4
11 8
15 15 18 14
7
148
6
9 8
8 10
9 10
12
11
18
18
16
9 19 21
17 18
14 15
16 23
29
41
73 70 67 67 64 64 62 60
54 52
46
27
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suomi USA Puola Tšekki Ruotsi Saksa Iso-
Britannia
Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Henkilöstöä
54. 0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys
12.6.201554
Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa
vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
-Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
-Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
-Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
-Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
55. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
12.6.201555
Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon
teknologiateollisuudessa Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2013, %
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 30.9.2014
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 13 %
• 22 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 35 %:lla omaa
vientiä alle 5 %
liikevaihdosta
56. Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat
teknologiat
Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet
Ohjelmistot ja pelit
Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
Autoteollisuuden murros
Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus,
valvonta...)
12.6.201556
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
58. 12.6.201558
Yritysten investoinnit Suomessa ovat pudonneet 10
miljardilla eurolla
Yritysten tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
10
15
20
25
30
35
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta
59. 12.6.201559
Myös teollisuuden investoinnit on saatava uudelleen
kasvuun
Teollisuuden tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e
Teollisuus Teknologiateollisuus
Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2014)
60. 12.6.201560
Investoinnit Suomessa ovat kehittyneet heikosti
verrattuna kilpailijamaihin
Yritysten kiinteät investoinnit
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e
USA
Alankomaat
Sveitsi
Ruotsi
Saksa
Suomi
Lähde: OECD, Economic Outlook 2014
Indeksi, 2005=100
61. 5.4
9.5
3.6
15.1
2.6
3.7
2.7
4
1.2
2
1.1
3.4 3.3
2.8 2.7 2.3 2.2 2.1
1.4 1.4 1 0.9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta
Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-2012, %
bkt:sta
Suomi ei houkuttele myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen
kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)
% bkt:sta
12.6.201561
62. 12.6.201562
Yritysten kannattavuus on pudonnut
selvästi Suomessa
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos*
-2%
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kaikki yritykset
Teknologiateollisuus
*) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten
erien sekä verotuksen jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus
65. 12.6.201565
Yhteisöverotuotot ja BKT Virossa ovat kehittyneet
samansuuntaisesti
90
100
110
120
130
140
150
160
170
0
50
100
150
200
250
300
350
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 11 12 13 14
Yhteisöverotuotot, vas,ast. BKT, oik.ast.
Lähde: Estonian Ministry of Finance, Macrobond
Verotuotot, miljoonaa euroa BKT, 2000=100
66. 12.6.201566
OECD-maiden verovertailussa pärjänneissä
maissa* investoinnit ovat kasvaneet eniten
Investoinnit koko kansantaloudessa
*) Katkoviivalla merkitty maat, jotka pärjäsivät hyvin verovertailussa.
Lähde: Macrobond, Tax Foundation: International Tax Competitiveness Index, 2014
68. 12.6.201568
Yritysverouudistuksella investoinnit voivat kasvaa
7 miljardilla eurolla 2020 mennessä
Investointien kasvun myötä yrityksillä on edellytykset lisätä 70 000 työpaikkaa
1350
1370
1390
1410
1430
1450
1470
1490
1510
1530
1550
10
15
20
25
30
35
2005 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15e 16e 17e 18e 19e 20e
Yritysten investoinnit(vas.) Ennuste: investoinnit (vas.) Yritysten työpaikat (oik.) Ennuste: työpaikat (oik.)
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta,
ennusteet: Teknologiateollisuus ry ja Suomen Yrittäjät
Miljardia euroa, käyvin hinnoin Tuhatta työpaikkaa
72. 90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan
Suhteessa Suomeen
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen
valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden
yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
paranee
Suomen kustannuskilpailukyky ei parane toivotusti
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan
efektiiviset valuuttakurssit
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
12.6.201572
73. 90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa euromaihin Suhteessa Saksaan
Suhteessa Suomeen 5 %:n alenema suhteessa euromaihin
10 %:n alenema suhteessa euromaihin
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen
valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden
yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen
kustannus-
kilpailukyky
paranee
Yksikkötyökustannuksia alennettava vähintään 10 %
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan
efektiiviset valuuttakurssit2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
12.6.201573
74. 12.6.201574
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
lähes 100 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 90 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
92. 12.6.201592
Teknologiateollisuuden työntekijöiden
(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu,
Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
93. 12.6.201593
23.75
4.35
4.89
1.28
11.13
2.10
17.20
1.14
1.22
5.56
5.86
3.42
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja
palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
(=25 % alan liikevaihdosta Suomessa)
(39 %)
(7 %)
(62 %)
(82 %)
(31 %)
Miljardia euroa
94. 12.6.201594
150,900
39,200
34,200
4,500
68,800
4,200
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja
palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
(=28 % alan kaikista työpaikoista Suomessa)
(53 %)
(9 %)
(63 %)
(80 %)
(51%)
96. 95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
2000 = 100
Teollisuus
Teknologiateollisuus
Kansantalous
Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa
elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä
nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
**) Teollisuuden nykyinen
rakenne ei enää mahdollista
vastaavaa tuottavuuskehitystä
kuin vuosina 2000-2008.
12.6.201596
97. 70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
220
230
240
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
2000 = 100
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Suunnittelu ja konsultointi
12.6.201597
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä
nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
98. 75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuus
Teollisuuden työn hinta Teollisuuden työpaikat
12.6.201598
Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin
vuosiin
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
99. 80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Suomi Saksa Ruotsi
12.6.201599
Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa
ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
Viimeisin tieto loka-joulukuu 2014.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
Kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Kustannus-
kilpailukyky
paranee
100. 12.6.2015100
Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä
Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55
Norja
Sveitsi
Ruotsi
Belgia
Tanska
Australia
Ranska
Saksa
Suomi
Alankomaat
Itävalta
Luxemburg
Irlanti
Kanada
USA
Italia
Japani
Iso-Britannia
Espanja
Uusi Seelanti
Singapore
Etelä-Korea
Kreikka
Israel
Cypros
Argentiina
Slovenia
Malta
Tšekin tasavalta
Portugali
Brasilia
Slovakia
Viro
Unkari
Puola
Taiwan
Latvia
Liettua
Meksiko
Romania
Bulgaria
Filippiinit
Euroa/tunti, vuonna 2012
101. 0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
12.6.2015101
Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2013
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 05.08.2014
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
102. 0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
12.6.2015102
Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys
alihankkijayrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2013
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 05.08.2014
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
%
103. Teollisuuden uudistumista on tuettava
– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava
– Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista
verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää
progressiivista ansiotuloverotusta.
Työmarkkinat uudistettava
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.
Julkista sektoria on karsittava
– Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa, 10 - 15 %
nykyisistä menoista.
Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen tason
lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.12.6.2015103
Mitä pitäisi tehdä?