SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 316
Descargar para leer sin conexión
Uuskasvun
anatomia
– opas parempaan tuottavuuteen
Kypsyystasot, ICT:n merkitys organisaatiolle




                                                                          Uudistava


                                                            Erottava



                                       Lisäarvoa tuottava


                       Mahdollistava



Toiminnallinen hyöty                                                   Gartnerin arvion
                                                                       mukaan 80 %
                                                                       organisaatioista on
                                                                       kolmella alimmalla
                                                                       tasolla.
”Pelkkä kasvu-termi on sellainen, josta ei
näköjään päästä irti millään. Se on niin vahvasti
iskostunut ajatteluun välttämättömyytenä.
Ellei ole kasvua, on vain kuolemaa. Yksikään
poliitikko ei pysty luopumaan kasvu-sanan
käytöstä. Siksi tarvitsemme kasvulle uuden
sisällön. Tätä ajan takaa uuskasvu-sanalla.
Ja siihen meillä on monia hyviä vastauksia,
jotka liittyvät kestävän kehityksen eetokseen
ja niiden asioiden kasvuun, joita eetoksen
seuraaminen meiltä vaatii.”

Pentti Malaska (1934–2012 ), tekniikan tohtori ja professori emeritus
kirjassa Uuskasvua ymmärtämässä, 2010.
Julkaisija: TeliaSonera Finland Oyj
Toimitus: Riitta Grönroos (TeliaSonera) • Kirjoittajat: Mika Hyötyläinen (TeliaSonera) • Jari Manninen (TeliaSonera)
Vesa Brandt (toimittaja) • Raisa Omaheimo (toimittaja)

Tutkimukset: Palvelutuottavuuden kahdet kasvot: Mika Hyötyläinen (TeliaSonera)• Petteri Kaitovaara (Market-Visio)
Mobiiliteknologia ja uusi mobiili työ PK-yrityksissä: Shahzad Arbab (Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto)
Jari Korelin (Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto) • Antti Tuomisto (Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto)

Ulkoasu ja graafinen suunnittelu: Matti Riikonen (Imagemaker)
Valokuvat: Vesa Brandt (102, 108, 129, 160, 170, 176, 184, 210, 211, 212, 213, 214, 215, 226, 252, 256, 261, 266, 270)
Pentti Hokkanen (217) • Kari Kuukka (166) • Arja Kärkkäinen (275) • Tomi Lehto (234) • Juha Metso (236)
Raisa Omaheimo (135, 140, 150, 246) Sakari Röyskö (220) • Pirjo Valjanen (156) • Ville Öhman (242)

2. painos
Painatus: Vammalan kirjapaino • Copyright: TeliaSonera Finland Oyj
ISBN 978-952-5187-95-3 • TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki 2012
Uuskasvun
 anatomia
– opas parempaan tuottavuuteen
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Lukijalle
Vuonna 2010 aloitimme matkan uuskasvun haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Nyt jatkamme tätä matkaa. Uuskasvun anatomia antaa eväitä ymmärtää, mitä
uudelle kasvu-uralle lähteminen edellyttää meiltä suomalaisilta ja minkälaisia
mahdollisuuksia se meille tarjoaa. Tässä kirjassa esittelemme muutamia
yrityksiä ja edelläkävijöitä, jotka ovat löytäneet uusia teitä kohti kasvua.
Hahmottelemme myös suomalaisia tulevaisuudenkuvia niistä kiintopisteistä,
jotka nykyhetkessä ovat nähtävissä.

Kuten aina, nuorissa on tulevaisuus. Y-sukupolvi on jo laittanut muutoksen pyörän
pyörimään. Uuden sukupolven huoneentauluna on työn mielekkyys ja eettisyys:
tinkimättömänä tahtotilana on, että työ tukee omaa elämänprojektia. Tässä
ajattelutavassa on uuden kasvun ja antaumuksellisen yrittäjyyden alku. Vahvoja
pienyrityksiä ja rohkeita yrittäjiä tarvitaan enemmän kuin koskaan: eurokriisin
syventyessä ei ole lainkaan selvää, että suuret yritykset pystyvät jatkossa työllistämään
suomalaisia entiseen tapaan. Siksi kunnianhimoisen start-upin perustamisesta on
tultava kunnia-asia.
     Kriisi muistuttaa meitä myös siitä liike-elämän elonkierron tosiasiasta, että yrityksiä
syntyy ja yrityksiä kuolee. Yli 30 prosenttia Suomessa toimivista yrityksistä on alle viisi
vuotta vanhoja. Se, mikä tänään on toimivaa ja kannattavaa, ei välttämättä ole sitä
huomenna.
     Alati nopeammin muuttuvassa maailmassa uudistuminen on niin suurten kuin
pienten kulkijoiden elinehto. Myös TeliaSoneralle on ensiarvoisen tärkeää pysyä kiinni
asiakkaidemme muutostahdissa. Me haluamme olla mukana mahdollistamassa uuden
tuottavuuden ensiaskelia ja toimia sparraajana matkan varrella silloin, kun vauhtiin on jo
päästy.

                                                                                               5
Tässä kirjassa haluamme esittää ratkaisuja ja malleja siitä, kuinka osa uuden kasvun
    edelläkävijöistä on jo lähtenyt liikkeelle. Uuskasvua ymmärtämässä -kirja oli keskus-
    telunavaus. Nyt on korkea aika tarttua tuumasta toimeen. Uuskasvun anatomia on
    ajattelun työkalu, joka toivon mukaan auttaa jatkamaan matkaa määrätietoisesti myös
    silloin, kun se näyttää ylivoimaisen vaikealta ja kompassi tuntuu olevan hukassa.
          Kommunikaatio on väkevin työkalumme. Kielellinen ja tehokkaasti kommunikoiva
    ihminen on selättänyt muut maapallon lajit. Vastaavasti tehokkaimmin viestivät ihmiset
    nousevat voittajina kansojen ja kansanryhmien jatkuvassa kilpailussa.
          Viestintä kiihdyttää muutosta. Mitä tapahtuu, kun viestintää kiihdytetään
    teknologian avulla? Arabikevät osoitti, että viestintäteknologiasta on käyttövoimaksi jopa
    vallankumouksiin. Sosiaalinen media, mobiilikommunikointi ja tekstiviestit yhdistivät
    kansat, jotka mursivat vanhat hallitukset ja kaatoivat vihatut hallitsijat.
          Uudet tavat viestiä muuttavat nopeasti ja perustavalla tavalla yhteisöjä ja
    yhteiskuntia. Samalla ne määrittävät uudelleen tapojamme toimia niin arjessa
    kuin työssä. Vuoden 2012 Suomessa mobiiliteknologia on saavuttanut jokaisen
    niemennotkon ja saarelman. Tieto- ja viestintäteknologiaa on kaikkialla. Tiedon
    infrastruktuuri on kaikkialla läsnä. Tämä infrastruktuuri on myös kulutuksen
    perusrakennetta. On yhä vähemmän merkityksellistä, missä me fyysisesti olemme
    silloin, kun hoidamme pankkiasioitamme tai ostamme lomamatkoja tai elokuvalippuja.
          Syvällekäyvin muutos on tapahtunut tietotyössä: tekniikka on mahdollistanut työn
    tekemisen kaikkialla – ja aina. Fyysisesti ihminen pysyy silti ihmisenä. Tekniikka on siksi
    myös haaste – jopa uhka. Me ihmiset tarvitsemme edelleen lepoa. Me voimme keskittyä
    työhön vain rajallisesti. Konemainen suorittaminen ei ruoki luovuutta, innovaatioiden
    käyttövoimaa. Antaa koneiden suorittaa, ja ihmisen olla ihminen.
          Teknologiaa on jo kaikkialla. Siksi sen lisääminen tuottaa todennäköisesti
    vähemmän kuin olemassa olevien järjestelmien optimoiminen tukemaan inhimillistä
    toimintaa, vuorovaikutusta ja luovuutta. Aidosti tuottaviin ratkaisuihin päästään silloin,
    kun ymmärretään, kuinka teknologia tukee toimintaamme eikä sanele sen sisältöä.
          Suomi ei ole enää tieto- ja viestintäteknologian edelläkävijämaa. Se aika oli
    kymmenen vuotta sitten. Nyt meidän pitäisi miettiä, kuinka edelläkävijyyden asema
    saavutetaan uudestaan. Kuinka Suomesta tulisi se maa, josta löytyisi rohkeutta ja
    kykyä muuttua suuren maailman vanavedessä ajelehtivasta ajopuusta oman kurssinsa
    herraksi?
          Jos elimme kymmenen vuotta sitten teknologisen herruuden aikakautta, olkoon
    uusi aika inhimillisen vuorovaikutuksen, luovuuden, innovaatioiden ja kestävien arvova-
    lintojen aikaa. Tähän on jo kaikki asenteelliset ja yhteiskunnalliset edellytykset olemassa.
    Nyt meidän on kommunikoitava kipupisteemme selkeästi ja niin, että meitä kuullaan.
          Suurten muutosten tieltä on yhä uudestaan kammettava sama ongelma: on liian


6
helppoa toistaa toimintamalleja, joita on toistettu aina ennenkin. Suuret muutokset edel-
lyttävät aina hieman enemmän riskiä. Mutta kun riskiä on rohjettu ottaa, myös palkinnot
ovat suurempia.
      Riskinoton välttämättömyys korostuu esimerkiksi terveydenhoidossa, kun huolto-
suhteen muutos kuormittaa suomalaista terveydenhoitosektoria dramaattisesti lähivuo-
sina. Vaikka muutoksen tarve olisi jo nyt mitä ilmeisin, suurten linjojen vetäminen vaatii
poliittista goodwilliä, strategista näkemystä ja ymmärrystä. Se vaatii kipeitä päätöksiä.
      Uuskasvun anatomia on jatkoa Uuskasvua ymmärtämässä -teoksen aloittamaan
keskusteluun.
      Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen -luku summaa nykytilanteen ja johdattaa
aiheeseen. Myrskyn silmässä kartoittaa niitä tämän hetken keskeisiä haasteita, joiden
parissa painivat niin yritykset kuin julkishallintokin. Palvelutuottavuuden kahdet kasvot
tarjoaa mahdollisuuden tutustua tutkimuksen kautta ICT:n rooliin palvelutuotannon
paranemisessa. Unelma jostain paremmasta tutustuttaa meidät tulevaisuustarinoihin ja
etsii vastausta kysymykseen, mitä pitäisi muuttaa tänään, jotta tulevaisuus olisi toisen-
lainen. Visionäärit ja ajattelijat pääsevät ääneen luvussa Jos saisin muuttaa yhden asian.
Toimeen tarttumisen aika taas pyrkii tarjoamaan erilaisia ratkaisuehdotuksia ja -malleja.
Uudistajat pääsevät ääneen kirjan lopussa: tapaamme joukon asiantuntijoita, joilla on
ollut rohkeutta ja kykyä ajatella toisin ja toteuttaa muutos. Kirjan lopusta löydät liitteenä
                                                     vielä tutkimuksen, jossa avataan uusia
                                                     näkökulmia mobiiliteknologian käyt-
                                                     töönottoon ja hyödyntämiseen.
                                                           Haluan lopuksi kiittää kaikkia
                                                     tämän kirjan kirjoittamisen mahdol-
                                                     listaneita asiantuntijoita, visionäärejä
                                                     ja tulevaisuuden tekijöitä. Toivon, että
                                                     heidän ajatuksensa ja asettamansa
                                                     esimerkit houkuttelevat kirjan lukijoita
                                                     pohtimaan, mistä löytyisivät itse kullekin
                                                     sopivat työkalut raivata tie tuottavam-
                                                     paan tulevaisuuteen.

                                                   Robert Andersson
                                                   Toimitusjohtaja, TeliaSonera Finland Oyj




                                                                                                  7
Sisällysluettelo

 Lukijalle                                                                                             5

 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen                                                             10

 2. Myrskyn silmässä                                                                                  18
 2.1. Muutoksen välttämättömyys                                                                       20
 2.2. Luopumisen tuskasta kohti poisoppimisen nautintoa                                               27
 2.3. Luovuuden johtaminen                                                                             31
 2.4. Tietotyön tuottavuus                                                                            34
 2.5. Teollisen tuotannon ja palvelutuotannon saumaton liitto                                         36
 2.6. Tulevaisuus on tässä                                                                            38

 3. Palvelutuottavuuden kahdet kasvot                                                                 42
 3.1. Johdanto                                                                                        44
 3.2. Palvelutuottavuuden määritteleminen                                                             46
 3.3. Palvelutuottavuuden parantaminen                                                                53
 3.4. Tehokkuuden parantamisesta jalostusarvon kasvattamiseen: Tieto- ja viestintätekniikkapalvelut    61
 3.5. Loppuajatuksia                                                                                  66

 4. Unelma jostain paremmasta                                                                         68
 4.1. Tarinoiden kohti tulevaa                                                                        70
 4.2. Työvoimatoimiston arkea 2017                                                                     71
 4.3. Johtamisen vuorovaikutus 2017                                                                   73
 4.4. Globaalit koulun kinkerit 2017                                                                  76
 4.5. Mikroyritysten vallankumous 2017                                                                80
 4.6. Osallistuva eläkeläinen vuonna 2017                                                             83
 4.7. Tietotyön tila 2017                                                                             86
 4.8. Yhteistoiminnan ja avoimuuden Suomi vuonna 2017                                                 90
 4.9. Tarinoita on jo toteutettu Suomessa vuonna 2012                                                 92

 5. Jos saisin muuttaa yhden asian                                                                    94
 Alf Rehn & Anni Vepsäläinen | Jos työhyvinvointi mättää, parhaat lähtevät                            96
 Erkki Liikanen | Suomen paikka ja asema uudessa maailmanjärjestyksessä                               101
 Esko Aho | Hyvinvointivaltio 2.0                                                                     107
 Helene Auramo & Petteri Kankkunen | Sosiaalinen media, sosiaalinen liiketoiminta                     113
 Ilkka Herlin | Kestävän kehityksen rohkea rakentaja                                                  119
 Kim Ignatius & Pekka Viljakainen | Uudistuminen ja johtaminen epävarmassa taloustilanteessa          123
 Kirsti Lonka | Ihminen on psykofyysinen kyborgi                                                      128
 Mari Puoskari | Kovaa tietoa pehmeillä mittareilla                                                   134
Sisällysluettelo
Marko Parkkinen | Suomalaista yhteiskuntaa vaivaa kateus!                                        139
Mikko Kosonen & Matti Franck | Palvelut ovat avain tulevaisuuden tuottavuuteen                   143
Matti Pohjola | Vapaan tiedon puolustaja                                                         149
Minna Kauppi | Urheilija on kuin pieni yritys                                                    157
Pekka Haavisto | Uskaltakaa kuunnella!                                                           159
Risto E.J. Penttilä | Länsimaiden perikadon jälkikirjoitus ja askelmerkit nousuun                167
Stephen Elop | Nokia yhdistää ihmiset uusin tavoin                                               171
Timo Valli | VAU-elämyksiä konkreettisilla ja innostavilla julkisilla palveluilla                176
Tuomas Pöysti | Valvonta rakentaa luottamusta, luottamus tulosta                                 183

6. Toimeen tarttumisen aika                                                                      190
6.1. Ajatusmallien muuttaminen                                                                   192
6.2. Haasteisiin on tartuttava                                                                   194
6.3. Muutos maksaa                                                                               195
6.4. Luopumaan oppimisen ihanuus                                                                 198
6.5. Menneisyyden vankeudesta kasvun keitaille                                                   201
6.6. Katoavan kakun ääreltä uutta leipomaan                                                      204
6.7. Muutoksen välineet ja mallit                                                                206
6.8. Suunta kompassiin ja menoksi                                                                208
6.9. Yhdeksän kulmaa tuottavampaan viestintään                                                   210

Loppupuhe                                                                                        216

Uudistujat. Muutosmyönteisiä esimerkkejä käytännön elämästä                                      218
Ketteryyttä rekrytointiin henkilövuokrauksella ja ei-reaaliaikaisuudella | Barona                220
Teksti- ja dataviestit tehostavat hoitoprosesseja | Ciegus & Turun yliopisto                     226
Katse kolme vuotta tulevaisuuteen | HR Yhtiöt                                                    233
Paperipinoista tablettikoneisiin | Imatran kaupunki                                              236
Etälääketiede vastaa terveydenhoidon kriisiin asiakkaan ehdoilla | Laastari Lähiklinikka         241
Uusilla toimintatavoilla kevyempään ja tuottavampaan tekemiseen | OP-Pohjola-ryhmä               246
Seuraavan sukupolven poliisipartiot | Suomen Poliisi                                             251
Joustava työkulttuuri työhyvinvoinnin ja uudenlaisen vuorovaikutuksen palveluksessa | Sonera     255
Kurssi kohti interaktiivisempaa risteilykokemusta | Tallink Silja Oy                             260
Fiksu vuorovaikutus tiedon niukkuutta vastaan | Tehy                                             265
Palveluita voi tuoda vaikka Espanjasta | Trafi                                                   269
Maatila tietoliikenneyhteyden varassa | Laukkalan tila                                           274

Liitteet                                                                                         277
Mobiiliteknologia ja uusi mobiilityö PK-yrityksissä | Tutkimus                                   279
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot -tutkimuksen lähdeluettelo                                     309
10
1.

Tiekartta
tuottavampaan
tulevaisuuteen
Nykyinen talouskriisi koskettaa koko läntistä maailmaa, eikä sen syvyydestä ja kes-
tosta ole kuin valistuneita arvauksia. Euroopassa haukotaan henkeä, Atlantin toisella
puolella katsotaan tummeneviin vesiin. Yhä useampi herää kysymään, olemmeko
eläneet velaksi. Pitkäänkin? Kuinka selviämme tästä eteenpäin? Mistä löydämme
uusia tapoja parantaa tuottavuutta ja turvata yhteiskuntiemme hyvinvointi? Tuotta-
vuuden käsite on viimeistään nyt vapautettava sille puetusta riiston viitasta.
      Mustimmassakin pilvessä on toisinaan kultainen reunus. Suomessa tuottavuus-
loikat ovat syntyneet murroksien ja kriisien vanavedessä. Historiallisesti Suomi on
ollut nopea omaksumaan ja soveltamaan uusia tuotantorakenteita, kohdentamaan
kansantalouttaan tuottavammaksi, nousemaan suosta ja raivaamaan sen viljaviksi
pelloiksi.




                                                                                        11
1.   Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen



                     Ensimmäinen askel kohti nykyistä hyvinvointivaltiota otettiin jälleenrakennuksen myötä.
                     Jälleenrakennuksessa oli kysymys kansalliseen olemassa oloon kohdistuvan uhan
                     sanelemasta pakkoraosta nostaa tuottavuus korkeammalle tasolle. Pieni maa joutui
                     synnyttämään uutta teollisuutta, jolla raskaat sotakorvauserät saatiin hoidettua. Kor-
                     vaukset lohkaisivat ankarimmillaan 15-16 prosenttia valtion budjetista.
                           Se, että Suomi onnistui teollistumaan nopeassa tahdissa ja ainoana
                     eurooppalaisena maana maksoi kovat korvauksensa kokonaan, tienasi meille
                     runsaat osingot seuraavina vuosikymmeninä. Kurssi oli onnistuneesti käännetty,
                     ja agraarivoittoisesta Suomesta kasvoi vähitellen menestyvä teollinen yhteiskunta.
                                                                         Raskas teollisuus laittoi Suomen
                                                                         pyörät pyörimään kymmeniksi

           Tietoyhteiskunta on                                           vuosiksi ja muokkasi samalla uuden
                                                                         Suomen kasvoja.
           rikkauden yhteiskunta.                                             Nopea teollistuminen käänsi
           Tiedon jakamisessa ei ole                                     muuttovirrat kaupunkeihin, mikä
                                                                         hyvinvoinnin lisääntymisen ohella
           tuotannon rajoitteita, koska                                  osaltaan vaikutti koulutustason
           kun tieto on kerran luotu,                                    nousuun. Seuraavan tuottavuusloikan
           sitä voidaan käyttää aina                                     siemen kylvettiin korkeamman
                                                                         koulutuksen yleistymisen aikaan.
           uudestaan ja monistaa                                         1960-luvulla korkeakoulutettujen
           äärettömän monta kertaa.                                      määrä Suomessa nousi jyrkässä
                                                                         kulmassa. Suomi otti ensimmäiset
           – Matti Pohjola
                                                                         askeleensa korkean koulutuksen
                                                                         tietoyhteiskuntaa kohti.
                                                                              Tämän rakennemuutoksen
                     osingot tilitettiin viimeistään 1990-luvun laman jälkeen, kun ICT nousi valokeilaan
                     uuden tuottavuuden airueena. ICT:n hyökyaallon johtohahmot ja dynamot olivat pitkälti
                     1960-luvulla koulutettuja, eikä IT-alan osaajista ollut pulaa millään portaalla. Suomi oli
                     rakenteellisesti valmis nousemaan kansainvälisen IT-vallankumouksen aallonharjalle.
                           Nyt suomalaisen yhteiskunnan perustukset rakoilevat. Hyvinvointiyhteiskunta on
                     kriisiytymässä mm. väestöllisen huoltosuhteen heiketessä. Edelleenkin raskas teol-
                     lisuus ja IT ovat kansantaloutemme tukipilareita, mutta yksinomaan näiden varassa
                     emme pysy pinnalla. Saman kaavan toistaminen tuottaa vähenevää hyötyä.
                           Suunnan muuttaminen ei ole yksinkertainen prosessi. Taloustieteellisten
                     tutkimusten kaanon toistaa edelleen menneiden vuosikymmenien kasvuoppeja, sillä
                     pitkän aikavälin historiallinen tieto painaa akateemisessa vaakakupissa enemmän kuin
                     viimeaikaiset uusia tuulia peilaavat tutkimukset. Kohtalonkysymyksemme on, milloin
                     on perusteltua myöntää, että tarvitaan uusi suunta. Kuinka syväksi on kriisin mentävä,

 12
Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen    1.




ennen kuin uudelle ajattelutavalle annetaan mahdollisuus? Milloin olemme kypsiä
laatimaan uudet pelisäännöt tuottavuudelle?

Keskeistä on se, että yritys pyrkii uudistumaan niin hyvinä kuin huonoinakin
aikoina. Toimintoja ei kannata kehittää ja tehostaa vain vaikeina aikoina. Uudistuvan
yrityskulttuurin pitää olla osa koko yrityksen dna:ta. Toki kaikessa muutostyössä
keskiössä pitää olla ymmärrys omasta liiketoiminnasta ja ymmärrys asiakkaista.
– Kim Ignatius

Jos olemme valmiita muutokseen, tiedämmekö mistä aloittaa?
Aloitammeko siitä, minkä me tiedämme?
Tiedosta.
Siitä, kuinka tieto tuottaa.

Olemme saavuttaneet Suomessa vallitsevan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn tason ensin
raskaan teollisuuden ja sitten tieto- ja viestintätekniikan läpimurtojen ansioista. Tiedon
tuottavuuden logiikka on väkevä: jälkimmäinen murros auraa tietä seuraavalle. Tietotek-
niikka on tiedon tekniikkaa. Seuraava tuottavuusloikka otetaan tiedon kitkattoman liikku-
misen ja luovuuden potentiaalin valjastamisen kautta, yhä palveluorientoituneemmassa
kansantaloudessa.

Tietoyhteiskunta on rikkauden yhteiskunta. Tiedon jakamisessa ei ole tuotannon
rajoitteita, koska kun tieto on kerran luotu, sitä voidaan käyttää aina uudestaan ja
monistaa äärettömän monta kertaa. Kun joku käyttää tätä tietoa, se ei ole pois muiden
käytöstä. Maatalousyhteiskunta ja teollinen yhteiskunta olivat niukkuuden yhteiskuntia:
leipää ja autoja ei riittänyt kaikille, koska niiden valmistaminen oli liian kallista.
– Matti Pohjola

Maailmanhistoria ja taloushistoria ovat täynnä esimerkkejä innovaatioista, jotka ovat
syntyneet silloin, kun joku on rohjennut katsoa asioita eri tavalla. Kysymys on, kuinka
ajattelulle ja luovuudelle, tuottavuudelle, annetaan tilaa; mistä elementeistä tietointen-
siivinen luovuus koostuu ja kuinka sitä voidaan ruokkia?

Kehitys on myös sosiaalisia käytäntöjä. Ei tekstiviesti esimerkiksi ole vain keino tehdä jo-
tain sosiaalista, mitä tekisimme muutenkin, vaan se muodostaa uudenlaisen sosiaalisen
mahdollisuuden, uudenlaisen tietokäytännön. Se mahdollistaa sen, että me pystymme
paremmin käsittelemään tunteita, koska välitön tilanne ehtii hieman mennä ohi.
– Kirsti Lonka

Maan tuetuin korkeakoulu Aalto-yliopisto heijastelee projektina uutta kansallista tahtoa
yhdistää insinööri- ja kauppatieteellinen osaaminen johonkin vähemmän kvantitatiivi-
seen osaamiseen. Luovien alojen tuominen teknisten ratkaisuiden rajapintaan henkii

                                                                                                          13
1.   Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen



                     visiota rajoja rikkovasta, vapaasta tavasta suhtautua ideoihin. Tämä merkitsee myös
                     tavoitetta sitä kohden, että tieto sinänsä kuuluisi yhä harvemmin mihinkään rajattuihin
                     piireihin.
                           Nyt jo väistymässä olevien aikojen käsitykset tiedon luonteesta muistuttavat
                     käsityksiä materiaalisesta omaisuudesta: tieto on jotain mitä omistetaan, jotain mitä
                     suojellaan muilta.
                           Vanha viisaus pitää edelleen paikkansa: tieto on valtaa. Tulkinta on kuitenkin muut-
                     tunut. Tieto ei ole valtaa omistamisen merkityksessä vaan jakamisen merkityksessä.

                     Keskeistä on, että kansalaisille annetaan työkaluja osallistumiseen ja otetaan heidät
                     työkaluineen mukaan talkoisiin. Siitä syntyy se suuri tuottavuusloikka, ei niinkään
                     hallintorakenteen harmonisoinnista.
                     – Mikko Kosonen

                     Tiedon omistamisen eetos heijastuu myös työkulttuureihimme. Me haluamme omistaa,
                     kontrolloida ja hallita tietoa.

                     On olemassa rakenteita, jotka estävät tiedon leviämistä, ja tässä nykyisessä
                     yhteiskunnallisessa murroksessa onkin kysymys näiden rakenteiden vähittäisestä
                     murtumisesta ja murtamisesta.
                     – Matti Pohjola

                     Tiedon omimisen perinteet ympäröivät meitä niin, ettemme näe metsää puilta. Me haas-
                     kaamme aikaamme kokouksissa, joita järjestetään siksi, että kokouksia pitää järjestää. Me
                     kokoustamme, vaikka nykyteknologia mahdollistaisi samojen asioiden hoidon etänä tai jopa
                     jotakuinkin omalla painollaan. Automaattinen tiedonkäsittely voi parhaimmillaan olla sitä.
                          Me tuhlaamme omaa ja muiden aikaa lähettämällä sähköposteja koko
                     organisaatioon, mikä antaa koko organisaatiolle erinomaisen tilaisuuden meneillään
                     olevien töiden keskeytykseen. Sähköposti, joka on osoitettu kaikille, ei luultavasti
                     tavoita ketään. Silti me odotamme, kunnes posteihimme vastataan, ja ruuhkautamme
                     odotellessamme koko käsissämme olevan projektin etenemisen.
                          Me käymme tätä sähköistä viivytyssodankäyntiä omista työhuoneistamme,
                     statuksemme maallisista pyhätöistä, vaikka voisimme kohdata työtovereitamme
                     enemmän, kenties hoitaa muutaman tärkeämmän työasian siinä samalla.

                     Minä olen aina odottanut, että organisaatioissa päästäisiin asiakaslähtöiseen
                     tietohallintoon. Eli minä odotan sitä ensimmäistä lomaketta tai kysymystä, jossa
                     kysytään mihin sinä käytät puhelinta, ja millaista puhelinta? Mihin sinä käytät
                     tietokonetta, mitä ohjelmia tarvitset siihen tietokoneeseen?
                     – Pekka Haavisto



 14
Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen    1.




Tiedon jakamisen periaatteiden muutos näkyy heijastuksina uusissa tavoissa käsitellä
tietoa. Uusi sukupolvi on ottanut sosiaalisen median omakseen intensiteetillä ja tavoilla,
joita vanhempi sukupolvi yrittää parhaansa mukaan ymmärtää ja kopioida. Organisaati-
oiden kulttuureissa on jo otettu askeleita kohti sosiaalisempaa mediaa, tiedonvälitystä.
Askeleet ovat oikeansuuntaisia, mutta edelleenkin nykyorganisaatioiden viestintää
määrittää minäkeskeisyys.
      Yritysten sisäiset kommunikaatiostrategiat eivät useinkaan tue uuden
viestinnän kasvua, vaan sallivat työntekijöittäin vaihtelevat käytännöt. Näin luodaan
pullonkauloja ja tarpeetonta kitkaa työprosesseihin. Tietointensiivinen työ koetaan
yhä vaativammaksi ja hektisemmäksi
samaan aikaan, kun puolitiehen mietityillä
kommunikaatiostrategioilla luodaan
                                                    Keskeistä on, että
työpahoinvointia, stressiä ja lyhentyneitä ja
katkenneita työuria.                                kansalaisille annetaan
      Voimme kysyä, onko meillä varaa               työkaluja osallistumiseen,
tähän.
      Uudesta sukupolvesta on kasvamassa
                                                    ja otetaan heidät
diginatiivien sukupolvi, joka luontevasti           työkaluineen mukaan
suhtautuu tietoon uudella tavalla,                  talkoisiin.
sosiaalisemmin ja kollektiivisemmin.
Tämä uusi sukupolvi on vähitellen tulossa               – Mikko Kosonen
työelämään ja tuo tapansa tullessaan.
Meidän tehtävämme on valmistaa tietä
uudenlaisille tavoille käsitellä tietoa ja tehdä työtä, sillä muutos on tapahtumassa
ennemmin tai myöhemmin.

Tulemme näkemään vaikeat vaihdevuodet, joissa vanha viisaus joutuu oppimaan
uuden aikakauden käytännöt. Samaan aikaan diginatiivit joutuvat suhteuttamaan
itsensä organisaatioiden toimintatapoihin tullessaan vähitellen työelämään.
– Alf Rehn

Miksi ei jopa ennemmin? Sillä jos katsomme pitkälle horisonttiin, ei ole väistämätöntä,
että siellä hehkuu auringonlasku. Hehku voi tulla myös noususta. Haasteenamme on
hyödyntää ja kanavoida nähtävissä olevia positiivisia pohjavirtauksia, löytää oikeat as-
kelmerkit tuottavampaan tulevaisuuteen ja hyödyntää käsillämme olevat työkalut oikein.
     Tämän kirjan näkökulma liikkuu nykypäivän ja tulevaisuuden välillä. Haastamme
pohtimaan, kuinka tämän vuosikymmenen loppua kohden voimme ratkaista nyt
nähtävissä olevia ongelmakohtia ja muuttaa kehityksen suuntaa Suomessa. Millaista
rakenteiden uudistamista se vaatisi, mistä on opittava pois?


                                                                                                         15
1.   Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen



                     Meidän täytyy pitää huoli, että kykenemme pitämään maamme kilpailukykyisenä
                     tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Siinä me olemme hyviä. Erilaiset innovaatiot
                     ja pilotit voivat olla täällä, vaikka varsinainen tuotanto ei olisikaan. Johtaminen
                     voi keskittyä tänne. Pelkästään sillä, että pääkonttorit jäävät maahan, on suuri
                     taloudellinen vaikutus.
                     – Erkki Liikanen

                     Millainen on esimerkiksi koulutusjärjestelmämme viiden vuoden kuluttua? Olemmeko
                     jo murtautuneet ulos keskiarvobulkkia tuottavasta mallista, joka ei ruoki tulevaisuuden
                     tuottavuuden kannalta kriittistä poikkeuksellista luovuutta ja lahjakkuutta? Avaako
                     etäopiskelu tehokkaamman oppimisen mahdollisuudet uudella tavalla?

                     Kehittämistä riittää varmasti lahjakkuuksien motivoinnissa sekä kaikille innostavan
                     ja sopivantasoisen koulunkäynnin löytämisessä. Kuitenkin tasapäistämistä
                     vaarallisempi kehitys on varhainen jaottelu hyviin ja huonoihin sekä alueellisten erojen
                     kasvattaminen. Jo nyt koulujen tasossa on eroja, ja se on yksi huono merkki monien
                     yhteiskunnallisten merkkien joukossa. Syrjäytymiskehitys alkaa juuri noin.
                     – Ilkka Herlin

                                            Yrittäjyys muuttuu jatkuvasti mielenkiintoisemmaksi ja
              Kommentoi Twitterissä:
              @Sonera_B2B #Uuskasvu         joustavammaksi tavaksi toteuttaa omaa elämänprojektia
                                            ja visiota yhteiskuntaan kuulumisesta. Ihmiskeskeinen
                     innovaatioyhteiskunta marssii esiin mikroyhteisöineen ja pienet ideat synnyttävät
                     pieniä yrityksiä yhä kitkattomammin. Viestintäteknologia ja sosiaalinen media
                     toimivat katalysaattorina ja mahdollistajana näille innovatiivisille mikroyrityksille.
                     Millaisia mahdollisuuksia ja alustoja tietoverkot ja -yhteisöt luovat pienyrittäjille
                     lähitulevaisuudessa?

                     Suomi on ainoa maa, jossa korkeushyppääjäkin ylpeilee sillä, ettei ole koskaan pudottanut
                     rimaa. Jos tavoitteet asetetaan aina liian mataliksi, ei koskaan saavuteta mitään suurta.
                     – Marko Parkkinen

                     Erilaiset tietotyöläiset ovat tulevaisuuden työvoiman kriittistä massaa. Siksi on pai-
                     kallaan arvioida, kuinka tietotyöläinen tekee työnsä vastaisuudessa. Mitkä ovat ne
                     teknologiset ja johtamisopilliset ratkaisut, joilla mahdollistamme tietotyön käyttövoi-
                     mana sykkivän luovuuden ja yksilöllisyyden? Kuinka voimme varmistaa, että tietotyön
                     tuottavuus lähtee korkeampaan kaareen kuin koskaan aikaisemmin?
                           Tapahtuuko tietotyön johtamisessa murros? Kun ymmärretään, että kaikki
                     viestintä, jossa tieto ei jalostu, on enemmän tai vähemmän turhaa, avautuu uusia
                     mahdollisuuksia oppia pois tietotyöläisen arkea rasittavista työtavoista. Millaiseksi
                     muodostuu tulevaisuuden vuorovaikutus organisaatioissa?

 16
Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen    1.




Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voidaan avata potilaille mahdollisuus keskustella
keskenään. Näin terveydenhuollon alueella ennakoivat palvelut ja kroonisten
tapausten itsehoito mahdollistuvat.
     Tämä malli voisi toimia fyysisestikin. Uskon, että ihmiset haluavat auttaa ja
osallistua huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä siihen annetaan mahdollisuuksia.
– Mikko Kosonen

Entä kuinka julkisia palveluita voitaisiin tehostaa, ottaen huomioon jyrkkenevän ikäpy-
ramidimme ja heikentyvän huoltosuhteemme? Kuinka tietotekniikan ja etäyhteyksien
käyttöönotto muuttaa palveluiden hintaa ja saatavuutta? Onko sosiaalinen media
piristysruiske eläköityvän Suomen palvelutuotannossa?

Julkishallinnon prosessit ovat usein pitkiä, eli vaikka tahtotila on oikea, vie aikaa ennen
kuin muutokset näkyvät asiakkaille saakka. Suunta on kuitenkin oikea.
– Helene Auramo

Yhteistä kaikille haasteille ja ratkaisuille on tieto- ja viestintäteknologia ja sen tuottava käyttö.
      Tutkimukset osoittavat, että suuri enemmistö tieto- ja viestintäratkaisuiden käyttä-
jistä näkee edelleen ICT:n jonkinlaisena väistämättömänä pahana. He haluavat mini-
moida ja lakaista tieto- ja viestintätekniikan pois mielestään ja taseestaan tärkeämpien
asioiden tieltä.
      Pieni vähemmistö ymmärtää ICT:n merkityksen tuottavuutta lisäävänä elementtinä
siinä kontekstissa, että se minimoi muita kustannuksia. He panostavat tietotekniikan
kehitykseen, mutta useimmiten perusteollisuuden käytäntöjen sanelemien reunaeh-
tojen mukaan.
      On olemassa myös kokonaismassaan nähden marginaalinen ryhmä, joka onnistu-
neesti ja luovasti käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa liikevaihdon maksimoimiseen. He
ovat ottaneet uudenlaiset ratkaisut käyttöön, ei vain uskoen vaan tietäen, että näin kas-
savirta muuttuu purosta koskeksi. He ovat ymmärtäneet, että jalostusarvon kasvatta-
misen logiikka kytkeytyy vahvasti tieto- ja viestintäteknologian innovatiiviseen käyttöön.

Monet ICT:n paremmalla hyödyntämisellä saavutettavat hyödyt tulevatkin sitä kautta,
että julkinen tehtävä toteutuu vaikuttavammin ja tuloksellisemmin, mikä sitten tuottaa
hyvää yhteiskuntaa.
– Timo Valli

Me uskomme, että tässä harvojen mutta valittujen edelläkävijöiden marginaalissa on
se kultainen reunus, joka ohjaa Suomea varjostavan mustan pilven taakse. Tämä kirja
esittelee muutamia väläyksiä heistä ja heidän ajattelustaan.
Tämä kirja on kutsu luovaan ongelmanratkaisuun, panoksena Suomen tulevaisuus.
Tämä kirja on tiekartta kestävään tuottavuuteen.
Tämä kirja on kaikille teille.
                                                                                                                 17
18
2.

Myrskyn silmässä
Hyvinvointiyhteiskunta natisee liitoksistaan. Yritykset ovat sopeuttaneet itsensä
kuiviin, kun tuottavuusvaje on korjattu jatkuvilla leikkauksilla. Finanssisektori on ristiin
velkaantunut, ja siinä sivussa on eläkerahastojen varallisuus huvennut. Leikkausten
ja yksisilmäisen tehostamisen tie on kuljettu loppuun.
      Tieto- ja viestintätekniikkan piti vapauttaa meidät. Tietotekniikka onkin antanut
paljon: meillä on tehokkaampia työkaluja ja laadukkaita verkkoyhteyksiä. Mutta
paljon se on myös ottanut.
      Tietotekniikka on estänyt nopeat muutokset toimintatavoissa. Tietoa on tarjolla
ja saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta priorisointi on hukassa. Tietotyöläiset
raahustavat työuupumuksen kurimuksessa. Poliitikot eivät saa valtavasta
tietomäärästä apua valistuneeseen johtamiseen. Viestintätekniikan nopeus ja jatkuva
saatavilla olemisen vaatimus on vienyt ajan ajattelemiselta. Yksikin väärä sana tai
päätös leviää hetkessä koko maailman tietoon.
      Miten kaikki tämä nopeus ja tieto saataisiin takaisin siihen, mihin se on
tarkoitettu: palvelemaan ihmistä, yhteiskuntaa ja kestävää talouskasvua?




                                                                                               19
2. Myrskyn silmässä




                  2.1. Muutoksen välttämättömyys
                  Velkakriisi vetää syvät uurteet ikääntyvän Suomen neidonkasvoihin.
                       Suomen valtion velka bruttokansantuotteeseen suhteutettuna saatiin vuosina
                  2000-2008 johdonmukaisella maksuohjelmalla painettua 43,8 prosentista 33,9
                  prosenttiin. Sitten tapahtui käänne pahempaan. Globaalin finanssikriisin vaikutuksesta
                  velkaosuus loikkasi vuonna 2009 43,3 prosenttiin ja seuraavana vuonna 48,3
                  prosenttiin. Synkällä tavalla puhuttelevaa on se, että Suomen kauppatase painui
                  vuonna 2012 miinukselle ensimmäistä kertaa 90-luvun laman jälkeen, mikä ennakoi
                  velkaantumisen kiihtymistä.

                  Tämä finanssikriisi osoitti sen, että jos mitään ei tehdä, voitot ovat yksityisiä ja tappiot
                  jäävät veronmaksajille. Ei se voi niin mennä.
                  – Erkki Liikanen

                  Suomi pysyttelee näilläkin huononnuksilla edelleen euroalueen mallimaana, mikä ei
                  kuitenkaan ole niinkään meriitti kuin osoitus koko Eurooppaa vaivaavasta kriisistä. Pu-
                  hutaan uudesta normaalitilasta, jossa kasvu jää kehittyneissä länsimaissa pidemmäksi
                  ajaksi matalalle tasolle.
                       Suomen väestöllinen huoltosuhde eli 0–16- ja yli 65-vuotiaiden osuus
                  17–65-vuotiaisiin verrattuna kasvaa jyrkästi noin 51 prosentista 59 prosenttiin jo
                  vuoteen 2015 mennessä. Nousu jatkuu vuoteen 2030, jolloin tullaan eläköitymisen
                  myötä noin 73 prosenttiin, eli jokaista sataa työikäistä kohti on 73 lasta ja vanhusta.
                  Muutamissa kunnissa huoltosuhteen odotetaan nousevan jopa yli sataan prosenttiin
                  vuoteen 2020 mennessä.
                       Julkisten palveluiden järjestäminen huoltosuhteen kasvaessa on eräs suomalaisen
                  hyvinvointivaltion kohtalonkysymyksistä. Näyttää lähes väistämättömältä, että julkisen
                  sektorin menot kasvavat, mikä nostaa veroastetta. On selvää, että julkisia palveluita on
                  tuotettava entistä tehokkaammin.

                  Tämä meneillään oleva kriisi on suurempi muutos maailman taloudessa ja politiikassa
                  kuin kylmän sodan päättyminen. Kokonaisvaikutukseltaan meneillään oleva muutos
                  vertautuu voimaltaan maailmansotiin. Nyt ei vain mennä kohti suuria muutoksia sotien
                  kautta kuten ennen, mutta silti on ymmärrettävä, että kenttä on menossa kokonaan
                  uusiksi.
                  – Risto E.J. Penttilä

                  Huoltosuhteen heikkenemisen suora seuraus on, että vuoteen 2020 mennessä
                  Suomeen tarvitaan noin 150 000–200 000 uutta työpaikkaa, jotta tämänhetkistä


 20
Myrskyn silmässä    2.




tuotantotasoa voidaan ylläpitää. Työurien pidentäminen alku- ja loppupäästä näyttää
välttämättömältä, vaikka tämä ETLAn Missä arvo syntyy? -tutkimuksen (2010) mukaan
vaikuttaa tuottavuuskasvua hidastavasti.
      Työn tuottavuuden kysymystä kannattaa lähteä purkamaan työviihtyvyyden ja
työterveyden edistämisen kautta.
      Julkisen sektorin painoarvo on kansantaloudellisesti yhä merkittävämpi.
Suomalainen julkinen sektori työllistää noin 600 000 ihmistä. Tuottavuudeltaan julkinen
sektori ei kuitenkaan yllä lainkaan korkealle.

Julkisen hallinnon ICT-kulut ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Rahaa siis on,
sitä ei itse asiassa tarvita lisää, vaan sitä pitää jatkossa osata käyttää huomattavasti
tehokkaammin. Tarvitaan konkreettista rohkeutta ja aloitteellisuutta. Tässä on valtava
mahdollisuus saada tehoa ja tuottavuutta lisää samalla, kun parannetaan kuntalaisten
saamaa asiakaspalvelua.
– Matti Franck

Ministeri, taloustieteiden tohtori Antti Tanskanen on todennut Uuskasvua ymmärtä-
mässä -kirjan haastattelussa (2010), että julkisen sektorin tuottamattomuus heikentää
tuntuvasti koko kansantalouden tuottavuutta.
     Tällä vuosikymmenellä tehtävillä valinnoilla ja avauksilla ratkaistaan paljon
suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. On löydettävä kestäviä keinoja oikaista
suomalaisen kansantalouden ja julkisten palveluiden syöksykierre ja rakennettava
uudelleen sellainen yhteiskunta, toiminta-alusta, joka mahdollistaa entistä paremmin
uusien rohkeiden avausten syntymisen.

Tässä karsinoinnissa unohtuu sekä palvelun asiakas että lopullinen maksaja,
kansalainen, joka ei ajattele näiden jakolinjojen mukaan. Hänelle on tärkeä aina
kulloinkin se asia, joka hänen pitää hoitaa ja saada tehtyä. Eikä kansalainen mitenkään
ymmärrä sitä, että kun virasto tallentaa hänen asiansa jonnekin omiin erillisiin
tietojärjestelmiinsä, niin tieto ei olekaan käytettävissä seuraavassa paikassa.
– Timo Valli

Yritteliäisyys kunniaan
ETLAn Missä arvo syntyy? -tutkimuksessa kannustetaan kohti ”kokeilutaloutta”, jossa
uusia ajatuksia testataan jatkuvasti markkinoiden kautta. Näin parhaat ajatukset kouliu-
tuvat ja muovautuvat pian toimiviksi innovaatioiksi.

Kansana meidän tulisi siirtyä kakun jakamisen miettimisestä kakun leipomisen
miettimiseen.
– Marko Parkkinen

                                                                                                         21
2. Myrskyn silmässä




                  Tämä edellyttää yrittäjyyteen liittyvän mielipideilmaston lauhtumista, yrittäjäriskitason
                  alenemista – yritteliäisyysyhteiskunnan nousua. Yrittäjyys on perinteisesti ollut suoma-
                  laisessa ympäristössä se viimeinen oljenkorsi, johon tartutaan silloin, kun muutakaan
                  työtä ei saada. Yrittäjyydessä on tapahtunut käänne parempaan, uusia yrityksiä on pe-
                  rustettu viime vuosikymmenellä hieman aiempaa enemmän, mutta Suomeen 2000-lu-
                  vulla perustetut yritykset ovat olleet tuottavuudeltaan aikaisempaa heikompia.
                         Yrittäjähenkisyys oli joskus Suomessa hyve, mutta olemme ajautuneet
                  tilanteeseen, jossa yrittäjyys on häpeä. 2010-luvun Suomessa puhutaan yrittäjäksi
                  pakottamisesta ja yrittäjäksi ajautumisesta, kun ura palkkatöissä katkeaa inhottavasti
                  ennen työttömyyseläkeputken alkua. Epäonnistunut yrittäjä leimataan tukien
                  väärinkäyttäjäksi ja onnistunut yrittäjä on ahne oman edun tavoittelija, joka kiertää veroja
                  ja riistää viattomia nuoria sekä huonompiosaisia. Yrittäjyyttä Suomessa kuvaa hyvin jo
                  sanaleikki, jossa verrataan suomen kielen yrittäjä-sanaa englannin kielen vastineeseen
                  ja sanan suoraan käännökseen: entrepreneur ja tryer. Mitähän tuokin on yrittävinään?
                         Yhteiskuntamme on rakentanut aidossa hyvässä tahdossa yrittäjyyttä tukevia
                  järjestelmiä, niitä on todella paljon. Kuitenkin niiden raskaus ja sitovuus yhdessä
                  verotuksemme rakenteen kanssa on painostanut yhä useamman suomalaisen
                  perustamaan yrityksensä Viroon. Oma lukunsa on, että uuden yrittäjän on vähänkin
                  vaativammalla alalla mietittävä markkina-alueensa Suomea laajempana, vähintään
                  Euroopan laajuisena. Kansakuntana tarvitsemme myös vaihtotaseeseen positiivisesti
                  vaikuttavaa yrittäjyyttä aktiivisen kotimarkkinatoiminnan lisäksi.

                  Jos uusi yrittäjä miettii liikeideansa toteuttamista Euroopassa, hän todennäköisesti pun-
                  nitsee myös sitä byrokratiaa, jonka yli kahdenkymmenen maan hallinto toiminnalle asettaa.
                  – Stephen Elop

                  Ovatko yritysten kansainvälisiä suhteita edistävien ja tukevien ulkoministeriön, työ- ja
                  elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron sekä lukuisten muiden kansallisten ja alueel-
                  listen tukiorganisaatioiden resurssit riittävät suhteessa haasteen laajuuteen? Ovatko
                  niiden yhteiset tavoitteet ja vastuunjaot kirkkaat kaikille tukea tarvitseville? Yrittäjien
                  mielipidekirjoituksia lukiessa tuntuu, että puurot ja vellit ovat pahasti sekaisin.

                  Ulos, lenkille ja ylöspäin
                  Suomen suurimmaksi kuntokouluksi itseään brändännyt Puolustusvoimat on joutunut
                  tekemään myönnytyksiä sen tosiseikan edessä, että yhä suurempi osa nuorisosta on
                  liian huonokuntoisia suorittamaan asepalveluksen. Siksi armeijan harmaissakin on otettu
                  käyttöön pehmeän laskun taktiikka: peruskaudesta on tullut peruskuntokausi. Puolustus-
                  voimissa peruskoulutuskaudella juoksuharjoitukset eivät vielä kuulu ohjelmaan.
                  Nuorten huonontuva fyysinen kunto povaa kasautuvia kansanterveydellisiä ongelmia tu-

 22
Myrskyn silmässä    2.




levaisuudessa. Sydän- ja verisuonitaudit, metabolinen oireyhtymä ja diabetes yleistyvät.
Niin sanotut elintasosairaudet maksavat Suomelle jo nyt satoja miljoonia euroja lyhenty-
neinä työurina, pitkittyneinä poissaoloina ja terveydenhoitokustannuksina. Voidaan vain
arvailla, millaisiin mittasuhteisiin nämä kuluerät hyppäävät, kun huonokuntoiset nuoret
ikäluokat varttuvat keski-ikään.
      Ongelmaa pahentaa, että yhä suurempi osa lasten ja nuorten liikunnasta – kuten
vaikkapa ratsastus, tanssi tai jääkiekko – tapahtuu ohjattuna urheiluseuroissa ja
kerhoissa. Ohjattu harrastus on maksullista, joten vanhemmat oikeutetusti vaativat
laatua, ja jatkuvan kallistumisen kierre
on valmis. Liikunnasta tulee ylemmän
keskiluokan lasten kiva harrastus ja
yhä suurempi joukko putoaa kelkasta            Asiantuntijuuden muoto on
yhä nuorempana. Peruskoulun                    muuttumassa, diversiteetin
tuntijaon muutokset liikuntaa
painottaviksi ovat marginaalisia
                                               vaatimus kasvaa, tarvitaan
toimenpiteitä, joskin varmasti                 eri-ikäisiä asiantuntijoita
oikeansuuntaisia. Yksi vuosiviikkotunti        ja myös kansainvälistä
lisää liikuntaa merkitsee passiivisille
nuorille silloin tällöin tunteja lisää
                                               osaamista.
notkumista metsänreunassa, ja                     – Pekka Viljakainen
harrastusryhmissä jaksamisen rajoilla
roikkuville nuorille se on yksi lisärasitus
kohti harrastuksen lopettamista ja passiivisten notkujien ryhmään liittymistä.
      Todennäköisesti työelämän henkinen kuormittavuus kasvaa ja fyysinen
kuormittavuus vähenee. Pään sisäinen kuormitus kasvaa ja korostuu tietotyössä.
Koska fyysisen kunnon ja henkisen jaksamisen yhteys on ilmeinen, on pelättävissä,
että tulevaisuudessa meillä on huoltosuhteen haasteina edellä mainittujen fyysisten
sairauksien lisäksi massiiviset työikäisen väestön mielenterveysongelmat.

Ei enää keskiarvosuorituksia
Suomi loistaa koululaisten oppimistuloksia arvottavissa kansainvälisissä Pisa-tutkimuk-
sissa, mutta millaisia tuloksia Pisa varsinaisesti mittaa? Keskiarvojen perusteella Suomi
on koulutuksen huippumaa, mutta silti meiltä puuttuvat ne huiput. Vastaako koulutus-
järjestelmämme nykypäivän tarpeisiin yksilöllisyyden ja poikkeuksellisen lahjakkuuden
valjastamisessa ja ruokkimisessa?

Asiantuntijuuden muoto on muuttumassa, diversiteetin vaatimus kasvaa, tarvitaan eri-
ikäisiä asiantuntijoita ja myös kansainvälistä osaamista. Kisasta tulee kova, ja omaan


                                                                                                       23
2. Myrskyn silmässä




                  yritykseen pitää saada mukaan parhaat osaajat. Sukupolvenvaihdos on edessä, se on
                  nopea ja konkreettinen.
                  – Pekka Viljakainen

                  Suomen koululaitos on aina arvostanut tietojen, vieraiden kielten kieliopin ja matemaat-
                  tisen päättelyn opettamista. Vasta hyvin hitaasti ovat mukaan tulleet tietoyhteiskunta- ja
                  viestintäaineet. Pahimmillaan koululaitos kouluttaa lapsia toimimaan tavoilla, joita
                  heidän vanhempansa käyttivät kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Työelämään men-
                  nessä tällaisilla tietoteknisillä taidoilla ei ole kuin nostalgista arvoa. Asiakirjastandardin
                  mukaisen otsikon rivinumeron osaamisella ei ole paljoakaan käyttöä, kun sovellus
                  huolehtii automaattisesti tarjouksen otsikon juuri brändi-ilmeen mukaiseen paikkaan.
                  Nykyrakenteilla koululaitoksella ei ole mitään mahdollisuuksia pysyä mukana edes
                  kotien tietotekniikan kehityksessä saati työelämän vaatimusten mukana.
                        Vuorovaikutusvalmiudet, ongelmanratkaisukyky ja medialukutaito ovat
                  juhlapuheissa läsnä, mutta käytäntö laahaa vuosia jäljessä työelämän muutoksista.
                        Aikana, jolloin valtaosa ikäluokista työllistyi suuryrityksissä, ei työllistymisongelmia
                  juuri ollut. Suuryritysten resurssit mahdollistivat uuden työvoiman kouluttamisen
                  työuran alussa. Kun jatkossa työpaikat ovat yhä enemmän pienyrityksissä, ei työelämän
                  vuorovaikutuksen ja tietotekniikan perustaitoja enää voida samassa mitassa opiskella
                  ensimmäisten työvuosien aikana vaarantamatta koko yrityksen kannattavuutta. Ehkä
                  korkeakoulusta ja yliopistosta mennään jatkossa vuodeksi tai pariksi mestarin kisälliksi
                  palkattomaan harjoitteluun ja tuona aikana elanto haetaan iltaisin ja viikonloppuisin
                  lähikaupan kassalta tai toimitilojen siivouksesta.

                  Informaatio tiedoksi
                  Matkapuhelimesta on muovautunut yleisväline, jota käytetään koko päivän läpi niin arjessa
                  kuin työssäkin. Puhelimen herätyskellotoiminto herättää aamulla, sitä käytetään aamun
                  sähköpostien katseluun ja bussiaikataulujen tarkasteluun. Puhelin on mukana harrastuk-
                  sissa, ja se voidaan yhä paremmin muokata vastaamaan yksilöllisen elämän tarpeisiin.
                       Työssä on oletuksena, että matkapuhelin kulkee mukana koko päivän ja
                  muistuttaa tapaamisista ja aikatauluista. Matkapuhelimen ansiosta me olemme aina
                  saavutettavissa, ja tästä syystä meidän ei aina tarvitse olla läsnä. Yhä älykkäämmäksi
                  muuttuvat puhelimet mahdollistavat töiden tekemisen ja sosiaalisen osallistumisen
                  paikasta riippumatta.

                  Afrikassa se (että hypätään tietyn teknologiavaiheen yli) on kaikkein dramaattisinta.
                  Siellä nuori sukupolvi hoitaa pankkiasioitaan kännyköiden kautta. Siellä käytetään
                  kännyköitä tavoilla, joita me emme edes osaa.
                  – Pekka Haavisto

 24
Myrskyn silmässä    2.




Älypuhelimesta on tulossa uusi kyberneettinen aisti, jolla voidaan tarkistaa ja hakea
tietoa mistä tahansa. Tämä on johtanut jo nyt murrokseen siinä, kuinka käsittelemme
tietoa. Tieto trivialisoituu: kaiken informaation yksityiskohtaiseen muistamiseen ja
päässä pitämiseen emme tarvitse enää kapasiteettia, vaan ydinasioiden ja niiden yhte-
yksien hahmottaminen saa tärkeämmän roolin. Oleellista on osata muuttaa informaatio
tiedoksi tehden synteesejä ja tulkintoja.
     Uhkakuvana on, että kun siirrämme arjen yksinkertaisten merkityksien
rakentamisen ulkoiselle apuvälineelle, niin emme harjaannuta aivokapasiteettiamme
jatkuvasti arjessa. Kykenevätkö ihmiset luomaan tietoelementtien välille uusia
yhteyksiä enää silloin, kun edessä on merkityksellisiä uusia haasteita? Tyhmistymmekö
kansakuntina ja tyhmistyvätkö kansakunnat eri aikaan?

Muutosvastarinta on turhaa
Älypuhelimet näyttävät esimerkkiä siitä          Ideaalimallissa teknisten
evolutiivisesta, kaikenläpäisevästä
tavasta, jolla teknologia tulee osaksi
                                                 ratkaisujen ja toiminnan
työtämme ja arkeamme. Tieto- ja                  kehittämisen pitäisi
viestintäteknologiaa on yhä helpompi
                                                 lähteä loppukäyttäjän
käyttää ja lähestyä.
                                                 näkökulmasta.
Olemme kollegani Kai Hakkaraisen
kanssa kehittäneet ajatusta, että me
                                              – Tuomas Pöysti
olemme kyborgeja. Että ihminen jolla
on silmälasit, on jo kyborgi. Minulla
on powerpoint, jolle minä ulkoistan osan muististani. Tai varsinkin mikrofoni, jolla
laajennan ääntäni. Ja kirjahan on myös eräänlainen käyttöliittymä.
– Kirsti Lonka

Tuottavuuden kannalta tämä ei ole ongelmaton asia. Meidän on niin helppo ottaa käyt-
töön uusia viestintävälineitä, että liian usein kokonaisuus jää hämäräksi: missä kulkevat
teknologian käytön rajat? Mikä on optimaalisin tapa koordinoida päällekkäisiä järjes-
telmiä ja viestintäkäytäntöjä? Pitäisikö viestintäkäytäntöjen ylipäätään olla päällekkäisiä?
       Tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto on omanlaisensa prosessi, johon
tarvitaan investointien lisäksi koulutusta, opettelua ja osallistamista. Harvemmin
kuitenkaan ajatellaan, että myös viestintävälineistä luopuminen voi olla samankaltainen,
ellei tuskallisempi prosessi. Kun viestintävälineistä tulee osa jokapäiväistä työnkuvaa
ja niitä kertyy uusien hankintakierrosten myötä jatkuvasti lisää, niin ennen pitkää
huomaamme olevamme tilanteessa, jossa käytössä on useita päällekkäisiä ja
pahimmillaan ristiriitaisia välineitä ja viestintäratkaisuja.

                                                                                                          25
2. Myrskyn silmässä




                  Ideaalimallissa teknisten ratkaisujen ja toiminnan kehittämisen pitäisi lähteä
                  loppukäyttäjän näkökulmasta. Tavoitteenasettelun tulisi olla kirkas. Täytyy määritellä
                  käyttäjän näkökulmasta, mihin palvelulla tai tietojärjestelmällä pyritään.
                  – Tuomas Pöysti

                  Filosofi Henri Bergson (1859-1941) on todennut, että ihmismielen työvälineet muuttuvat
                  taakaksi, kun ympäristöä, joka teki ne tarpeellisiksi, ei enää ole olemassa. Tieto- ja
                  viestintäteknologian kehittyessä huimaa vauhtia menneisyyden painolastina tajunnas-
                  samme painavat syvät muistijäljet ajasta, jolloin sähköpostilla viestiminen oli tehokkain
                  kuviteltavissa oleva tapa. Tästä taakasta olisi päästävä eroon mitä pikimmin.

                  Olen opetellut vuosien varrella eroon haitallisista ajatusmalleista. Nuorempana minulla
                  oli mieletön voittamisen ahneus, ajattelin että minun täytyy voittaa jokainen askelväli,
                  että koko ajan pitäisi ylittää itsensä. Se oli yhdenlaista hulluutta, mutta opin siitä pois.
                  – Minna Kauppi

                  Läpiteknologisoituva ja vauhdilla kehittyvä yhteiskuntamme ja työympäristömme
                  kutsuvat yhä voimakkaammin esiin poisoppimista sellaisista käytännöistä ja ratkaisuista,
                  jotka eivät enää vastaa tämän päivän vaatimuksia tehokkuudelle. Suomessa on paljon
                  saavutettavaa tietotyön tuottavuudessa yksinomaan jo sitä kautta, että karsitaan työtä
                  ruuhkauttavia vanhoja viestintärönsyjä pois ja kirkastetaan olennaisten tieto- ja viestin-
                  täratkaisuiden ja toimintatapojen sielu.
                       Teknologian käyttöönottoa ja soveltamista käytännön työssä harvemmin johdetaan
                  siten, että investointien maksimaalinen tuottavuuspotentiaali realisoituu. Tietotyötä on
                  johdettava!




 26
Myrskyn silmässä    2.




2.2. Luopumisen tuskasta kohti
poisoppimisen nautintoa
Kehittyvässä yhteiskunnassamme on kovin vähälle huomiolle jäänyt ajatus poisop-
pimisesta. Kun prosesseja tehostetaan ja teknologiset innovaatiot sulautuvat osaksi
arkeamme ja työelämäämme, meidän pitäisi oppia luopumaan vanhoista toimintamal-
leista uusien tullessa. Tämän luulisi olevan helppoa, mutta käytäntö on osoittanut, että
se on kaikkea muuta.
      Ihminen on luonnostaan muutosvastarinnassa. Kivikaudella oli taatusti hyödyllistä
palata joka vuosi saman kallion juurelle hyvään marjapaikkaan ja välttää kaikkia
valkopilkullisia sieniä. Kaiken uuden epäileminen on luultavasti pitänyt esi-isämme
hengissä vuosituhansia. Mutta eikö nyt olisi jo aika muutokselle?

Uudistamista uudistamisen vuoksi?
Tavallisessa tarinassa yritys uudistaa tietojärjestelmiään suurella rahalla ja näyttävästi.
Johdon haaveissa on investointien muuttuminen liiketoimintavoitoksi ja toiminnan te-
hostuminen. Henkilöstö kuitenkin unohdetaan. Heille ilmoitetaan uudesta järjestelmästä
intranetissä, järjestetään yksi koulutustilaisuus torstaisena iltapäivänä ja jätetään sen
jälkeen oman onnensa nojaan uudistuksen kanssa. Työntekijät ottavat uuden järjes-
telmän käyttöön vaihtelevasti; pieni pioneerijoukko innoissaan ja suuri hiljainen joukko
vastentahtoisesti, vanhoja prosesseja mukanaan kuljettaen.
      Tavallista on, että uusien järjestelmien lanseerauksessa varsinaiselle toiminta-
mallien ja prosessien muutokselle ei ole annettu juurikaan ajatusta. Lopputuloksena
on useita päällekkäisiä toimintamalleja, rakenteita ja raportointeja, jotka hidastavat,
kankeuttavat ja turhauttavat. Investointeja tulee, mutta liiketoimintavoitto antaa odottaa
itseään. Työntekijät ovat turhautuneita ja luovuus loistaa poissaolollaan.
      Työntekijät jatkavat vanhojen järjestelmien käyttämistä, koska uusi on
monimutkaisen ja vaikean tuntuinen. Joskus niitä käytetään vain siksi, ettei vanhojen
lopettamiseen uskalleta antaa lupaa varmuuden vuoksi ja hiljakseen päällekkäinen
tapa tehdä asiat rinnakkain vakiintuu käytännöksi. Työtä tuntuu olevan kaksin verroin,
kun informaatiota pitää etsiä useista paikoista. Kahvihuoneessa taivastellaan uuden
järjestelmän kankeutta ja hankaluutta ja olematonta käyttäjätukea. Ollaan luopumisen
tuskan ytimessä.

Usein sitä vain juoksee pyörää taluttaen, koska ei tajua, että jos vain pysähtyisi
hetkeksi ja nousisi pyörän selkään, taittuisi matka paljon nopeammin.
– Marko Parkkinen

                                                                                                          27
2. Myrskyn silmässä




                  Päämäärät kirkkaiksi
                  Voisiko poisoppiminen helpottua, jos muutosten keskellä johto osaisi artikuloida pää-
                  määriään selvemmin? Miksi yrityksemme perustaa Twitter-tilin? Miksi taas uusi sosiaa-
                  lisen median kanava? Miksi siirsimme intranetin wikiin?

                  Urheilijalla, kuten yrityksellä, pitää olla tavoitteet kohdillaan ja hyvä strategia:
                  miten pääsen asettamiini tavoitteisiin. Jotta tämä onnistuisi, pitää olla erinomaiset
                  pohjatiedot eli paljon tietoa siitä, mikä on tärkeää ja olennaista.
                  – Minna Kauppi

                  Sen sijaan, että ihmisiä koulutetaan uuden käyttöönottoon, olisiko tarpeellisempaa
                  kouluttaa vanhasta luopumiseen?

                  Kiire pitää kiinni vanhassa
                  Työelämässä meitä ajaa yhä useammin eteenpäin kiire. On kiire seuraavan kvartaalin
                  tulosta, seuraavaa ”ties mitä jorya” ja seuraavaa KPI-mittausta kohti. Kiire synnyttää
                                                                    pakon kokemuksen, ja pakon edessä
                                                                    ei ole aikaa pohtia, pysähtyä eikä
        Moderni organisaatio on                                     miettiä omien toimintatapojen mielek-
                                                                    kyyttä.
        ihana kone, sillä se pystyy
        kääntämään osaamisen,                                         Silti meillä on liian paljon
                                                                      palokuntatoimintaa, tapaamisia
        teknologian ja kofeiinin                                      ja jatkuvia kokouksia. Moderni
        kokouksiksi. Onko tämä pa-                                    organisaatio on ihana kone, sillä
                                                                      se pystyy kääntämään osaamisen,
        rasta, mihin me pystymme?                                     teknologian ja kofeiinin kokouksiksi.
        – Alf Rehn                                                    Onko tämä parasta, mihin me
                                                                      pystymme?
                                                                      – Alf Rehn

                  Monet käytäntömme perustuvat syihin, joita ei ole enää olemassa. Qwerty-näppäimistö
                  kehitettiin mekaanisille kirjoituskoneille: sen ideana oli sijoittaa usein käytetyt kirjasimet
                  mahdollisimman etäälle toisistaan, jotteivät mustenauhaa hakkaavat kirjasintangot menisi
                  niin helposti jumiin. Tällähän ei ole enää vuosikymmeniin ollut mitään tekemistä sen
                  kanssa, miten digitaalisilla päätelaitteilla tekstiä tuotetaan, mutta muutosta ei ole näkynyt.
                        Minkä muiden asioiden kanssa olemme yhtä sokeita? Mitkä yrityksen
                  toimintamalleista ovat seurausta menneestä maailmasta, pitävät yllä käytäntöjä, joita ei
                  enää ole edes olemassa?


 28
Myrskyn silmässä    2.




Tämä kirjan lopussa liitteenä oleva Turun yliopiston tutkimus Mobiiliteknologia ja uusi
mobiili työ PK-yrityksissä (2012) kuvaa, kuinka joissain organisaatioissa edetään
luontevan toiminnallisen kehittämisen kautta, jolloin kaikkia mahdollisuuksia kokeillaan
ja uusia etsitään herkällä korvalla kiireestä huolimatta. Toisaalla on organisaatiot, jotka
elävät vanhassa onnellisen tietämättöminä, miten uusia mahdollisuuksia voisi hyö-
dyntää. Täällä luopuminen ja poisoppiminen eivät ole mielenkiinnon kohteena, koska
ei tunnisteta kasvua, jolle pitäisi raivata tilaa. Tutkimuksen tarkastelukulmana on ollut
pk-yritysten mobiilityön mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Muutos on uhka
Uudenlaiset tavat toimia ovat uhka; paitsi käyttäjille, usein myös markkinoille. Kun
Ikea perustettiin, Ruotsin huonekalualan liiton puheenjohtaja ilmoitti, ettei Ruotsissa
tule koskaan olemaan niin paljon sosiaalitapauksia, että Ikean kaltainen halpabrändi
kannattaisi.

Koska minulla on ihan eri kokemus kuin sinulla, on tärkeää empatian ja myötäelämisen
kautta antaa arvo omille havainnoillesi ja kokemuksillesi kyseenalaistamatta niitä.
Tästä synergiasta syntyy aina jotain uutta ja ennalta arvaamatonta.
– Pekka Haavisto

Kun iTunes alkoi myydä musiikkia kappale kerrallaan, musiikkiteollisuus älähti tämän
tuhoavan koko alan ja muusikoiden luovuuden. Nykyisin käytäntö on tavallinen ja saanut
uusia muotoja: Spotify myy käyttöoikeutta musiikkikirjastoon.
      Se, että muutosta vastustetaan, ei tarkoita, ettei se olisi tarpeellinen.
      Rohkeasti muuttuvat yritykset ovat ne, jotka globaalissa markkinatilanteessa
pysyvät hengissä. Uudistumiskyky on yrityksen elinkelpoisuuden mittari.
      Olisiko Nokialla ollut tilaa Microsoft-yhteistyölle, jos he eivät olisi ensin uskaltaneet
päättää luopua Meegosta ja Symbianista? Nykytilassa olevalle Nokialle Symbianista
luopuminen oli iso asia, mutta Nokia on historian saatossa luopunut isommistakin
asioista tehdäkseen tilaa kasvulle.
      Kun aikanaan rikkaruohomyrkky DDT:n haitat paljastuivat poliitikoille, pidettiin sen
kieltämistä uhkana koko maailman ruokahuollolle. Monien lannoitteiden kanssa asiasta
keskustellaan jatkuvasti. Samoin monien teollisten tuotantomenetelmien, lääkkeiden
ja logistiikan kiistattomia haittoja ympäristölle arvotetaan suhteessa hyötyihin.
Parhaimmillaankin siirtymäajat venytetään yli poliittisen vastuun horisontin.

Meillähän on kuvitelma, että me osaamme näitä juttuja ja että tilanne on jotenkin
hallinnassa. Mutta eihän se ole näin. Itse asiassa meidän elämäntapamme on aika
kuluttava. Se taas johtuu siitä, että me elämme niin pohjoisessa, että täällä on


                                                                                                             29
2. Myrskyn silmässä




                   pakkokin kuluttaa. Toisaalta taas meidän perinteisesti vahva teollisuutemme on aika
                   raskaasti sidoksissa kuluttavaan elämäntapaamme.
                   – Ilkka Herlin

                   Jos meillä ei ole elinkelpoista ympäristöä, kysymys kilpailukyvystä muuttuu
                   tarpeettomaksi. Tämä on jo onneksi ymmärretty kaikissa merkittävissä yrityksissä: on
                   tehtävä paradigman muutos kohti vähähiilistä ja materiaalineutraalia yhteiskuntaa.
                   – Mari Puoskari

                   Johtajan tehtävä on näyttää esimerkkiä
                     Johtajan esimerkki on yksi keskeisimmistä muutosta edesauttavista asioista, muutosta
                     olisi johdettava aina edestä. Lienee selvää, että jotta uskottava muutos olisi mahdol-
                     linen, on johtajan oltava se, joka ottaa uudet järjestelmät ja toimintamallit käyttöönsä
                     ensimmäisten joukossa.
                                  Käytännössä muutokseen liittyy kuitenkin aina ylimääräistä työtä:
                                  käyttöönottovaiheessa rutiinit muuttuvat ja vievät siksi aikaa normaalia
      Osallistu keskusteluun:
      www.linkd.in/uuskasvu       enemmän ja moni asia on varmistettava sekä vanhan että uuden mallin
                                  mukaan. Tässä vaiheessa usein ajankäyttö ei yksinkertaisesti mahdollista
                     edelläkävijän asemaa. Pahimmillaan siirtymäaika vanhan ja uuden välillä jää
                     määrittämättä ja vakiintuu käytännöksi. Rutiinit vievät mukanaan ja syövät johtajan ajan
                     hänen varsinaisesta tehtävästään.
                            Rutiinien kiireiden taakse piiloutuminen on johtajalta inhimillistä. Persoonallisten
                     tietotyön ammattilaisten johtaminen on samaan aikaan tasapainoilua yksilöiden
                     usein huolellisesti perusteltujen mielipiteiden ja toisaalta muutoksen hyväksyvän
                     kriittisen massan kokoamisen välillä. On naiivia kutsua huippuammattilaisten kritiikkiä
                     muutosvastarinnaksi. Tietotyöntekijät ovat myös tiedonhaun ammattilaisia ja pystyvät
                     hankkimaan kritiikilleen perusteet myös oman osaamisalueensa ulkopuolelta.
                     Pahimmillaan ryhmädynamiikka kärsii ja romahduttaa tuottavuuden.




 30
Myrskyn silmässä    2.




2.3. Luovuuden johtaminen
Kirjoituskoneisiin perustuva näppäimistö ei ole ainoa asia, jossa alkuperäinen syy tehdä
jotakin on vanhentunut vuosikymmeniä aikaisemmin.
      Monet toimistotyön käytänteet perustuvat tehdastyön logiikkaan, aina
johtamistapoja myöten. Liukuhihnatyössä on olennaista, että työntekijät ovat paikalla
samaan aikaan ja samassa tilassa. Teollisen aikakauden alkuvuosina oli siis tärkeää
mitata ihmisten läsnäoloa kellokorteilla ja työpanoksia valmiiden tuotteiden määrillä
työtuntia kohti.

Keskeistä olisi kehittää uudenlaisia mittareita sen perinteisen läsnäolon mittaamisen
rinnalle. Tietotyö ei ole sidottu työaikaan eikä -paikkaan.
– Mari Puoskari

Ongelmiin jouduttiin, kun nämä työnteon muodot yritettiin siirtää sellaisenaan toimis-
totyöhön ja erilaisten tietotyöläisten arkeen. Tietotyön tekemiselle tulisi asettaa aivan
toisen tyyppisiä tavoitteita, ja sitä pitäisi osata paitsi mitata, myös johtaa aivan toisella
tavalla.
     Siinä missä tehdastyöläiselle olennaista oli työturvallisuus ja hyvät ohjeet
koneiden käyttämiselle, tietotyöläinen tarvitsee tilaa luovuudelleen, arvostusta
asiantuntemukselleen ja työtilat, jotka tukevat sekä vuorovaikutusta että yksin
tekemisen rauhaa.
     Luovuus synnyttää ideoita ja ideoista tulee parhaimmillaan innovaatioita. Miten se
tehdään?
     Toisinaan idea, joka on yhdellä toimialalla perinteinen toimintamalli, muuttuu
radikaaliksi, kun se siirretään uudelle toimialalle. Internetin aikakaudella monet
verkkokaupat siirtyivät tarjoamaan tuotteitaan verkossa ja pystyivät siirtämään
alentuneet liiketilakustannukset asiakkaille edullisempina hintoina. Mutta kun
ensimmäiset halpalentoyhtiöt siirtyivät käyttämään samaa business-logiikkaa, ajatus
tuntui radikaalilta.

Internetin alkuvuosina yrityksillä oli helppoa. Riitti, kun tehtiin omat kotisivut, niin sitten
oltiin siellä netissä. Ja internetissä riittikin aluksi yksisuuntainen informaation välittäminen.
– Petteri Kankkunen

Perinteisessä maailmassa matkatoimistot olivat tiedon päämajoja ja risteyksiä, joista
matkaa suunnitteleva kuluttaja sai kaiken tarvitsemansa tiedon. Nykyään itsenäinen
matkailija vertailee lentojen ja majoitusten hintoja netissä ja kokoaa niistä mieleisensä
matkapaketin.


                                                                                                               31
2. Myrskyn silmässä




                  Luovuuden johtamisessa keskeistä tulisi olla kyky nähdä mahdollisuuksia alaisten
                  ideoissa. Luovuuden johtaminen vaatii kykyä tarkastella asioita laatikon ulkopuolelta.
                  Luovuutta johtava esimies pitää huolta siitä, että myös radikaaleille ja voimassaolevia
                  käsityksiä horjuttaville näkökulmille on tilaa.

                  Suomalaista ajattelua pitäisi päivittää laajasti: nostaa tavoitteet korkealle ja luoda
                  epäonnistumisen salliva kulttuuri.
                  – Marko Parkkinen

                  Ja kun toimintatapoja sähköistetään, tulisi pystyä miettimään, siirretäänkö ennen
                  manuaalinen prosessi sellaisenaan sähköiseksi, vai olisiko syytä repiä koko olemassa
                  oleva prosessi alas ja rakentaa jotakin aivan uutta.
                        Muutoksessa on myös ymmärrettävä vanhan toimintamallin syntyhistoria.
                  Laskujen viitenumerot syntyivät samoihin aikoihin, kun pankkikonttoreissa otettiin
                  käyttöön tietotekniikkaa ja ennen kaikkea viivakoodit. Kun viite joka tapauksessa
                  luettiin konttorissa viivakoodilla, sisällytettiin viitenumeroihin kaikki mahdollinen tieto,
                  kuten asiakasnumero, laskun numero, jopa laskun loppusumma ja paljon muuta
                  kivaa. Pitkä viitenumero auttoi sovelluksen tekijää varmistamaan ohjelmiston oikea
                  toimivuus kätevästi. Testausvaiheen jälkeen ei viitettä muutettu. Ohjelmoijan ajatus
                  oli, että jos niitä joutuu kohdistamaan joskus käsin, niin se olisi hieman helpompaa.
                  Kun maksaminen siirtyi koteihin, ei siirrytty maksun yksilöinnin kannalta lähes aina
                  aivan riittäviin 4-10 numeron viitenumeroihin, vaan ihmiset pakotetaan näpyttelemään
                  kodeissaan jopa 23-merkkisiä numerosarjoja. 8 numeroa mahdollistaisi 10 miljoonaa
                  yhtä aikaa avoinna olevaa laskua.

                  Ajatellaan nyt vaikka ihan konkreettisena esimerkkinä sähköistä asiointia,
                  sähköisiä pankkipalveluja. Sitä, minkälainen toimintamalli ennen oli pankeissa.
                  Toimintamalli oli pankinjohtajakeskeinen, pankinjohtajalla oli tieto. Tietotekniikan
                  avulla toimintamalli pankeissa muuttui asiakaskeskeiseksi, mikä nosti asiakkaan
                  keskiöön. Pankkipalveluja pystytään nyt tarjoamaan tehokkaammin järjestelmän
                  kannalta ja myös palvelemaan asiakkaita paremmin. Yhteiskunnassa on vielä paljon
                  toimintamalleja, jotka tietotekniikan käyttämisestä huolimatta toimivat tällä vanhalla
                  tavalla – esimerkiksi terveydenhuolto.
                  – Matti Pohjola

                  Ihmisten johtamisesta ollaankin siirtymässä prosessien ja projektien johtamiseen.
                  Vaativan projektin parissa työskentelevä projektipäällikkö ei kaipaa mikromanagerointia
                  projektin johtoon, vaan olosuhteita ja välineitä, joilla projektin johtaminen sujuu parhaalla
                  mahdollisella tavalla.




 32
Myrskyn silmässä    2.




Kävimme pitkiä keskusteluita siitä, mitä haastajan roolin kuuluu. Eräs keskeinen piirre
on vastuun ottaminen, toinen on nopeus. Joka ikisen tehtävän kohdalla on mietittävä,
voisiko sen tehdä vieläkin nopeammin tai voiko päätöksen tehdä jo tänään?
– Stephen Elop

Johtajan pitää kunnioittaa alaistensa asiantuntijavaltaa ja hänen keskeinen tehtävänsä
tulevaisuudessa voikin olla mahdollistaminen. Tulevaisuuden johtamisessa korostuukin
makrojohtamisen kyky; kyky varmistaa, että asiantuntijalla on käytössään tarvittavat
resurssit, pääsy oikea-aikaiseen tietoon ja paras mahdollinen työryhmä käytössään.
      Kaikissa uudistuksissa luovuuden muuttumisessa innovaatioiksi ja sitä kautta
liiketoimintahyödyksi ollaan
tekemisissä samojen lainalaisuuksien
kanssa: muutos on merkittävä vasta,
kun riittävän suuri joukko on ottanut         Kaikissa muutoshankkeissa
sen omakseen. Puhelinverkosta ei ole          pitäisi olla muutosjohtami-
hyötyä, jos tarpeeksi monilla ihmisillä
ei ole puhelinlaitetta. Sosiaalisen           nen omana alaprojektinaan
median palvelu ei ole olemassa ilman          ja siihen pitäisi panostaa.
vähintään satojen tuhansien käyttäjien
                                               – Mari Puoskari
joukkoa – siihen asti yksikään siihen
sijoitettu investointi ei tuota mitään.

Kaikissa muutoshankkeissa pitäisi
olla muutosjohtaminen omana alaprojektinaan ja siihen pitäisi panostaa.
– Mari Puoskari

Samaa ajattelua soisi siirrettävän enemmän yrityksiinkin. Työryhmästä ei ole hyötyä,
ellei se tuota enemmän kuin siihen on resursoitu. Toimivassa ryhmässä pitää olla ris-
teäviä näkemyksiä, mutta myös riittävästi samanmielisyyttä, jotta synergian on mahdol-
lista syntyä.
      Makrojohtajan tulisi siis pystyä näkemään alaistensa erilaisuudet ja samanlaisuudet
voidakseen koota tiimejä, joissa ristiriidat ja synergiat olisivat mahdollisimman hyvässä
suhteessa.
      Vaaditaanko tulevaisuuden johtajalta siis ennen kaikkea metaosaamista?
      Miten tietotyöläistä voisi tukea omassa työssään? Mitä tietotyöläinen tarvitsee?
Miten luodaan innovaatioille suopea maaperä? Miten kannustetaan luovuuteen ja
ideointiin? Mm. näihin kysymyksiin kirjamme haastateltavat pyrkivät kukin omista
lähtökohdistaan vastaamaan.




                                                                                                         33
2. Myrskyn silmässä




                  2.4. Tietotyön tuottavuus
                  Työn määritelmä ja sisältö on muuttumassa radikaalisti. Teollinen tuotantorakenne
                  määritti työn säännöt ja periaatteet suorittavan työn mukaisiksi. Suorittavassa työssä
                  inhimillinen työpanos nähdään osana koneistoa, joka suorittaa toistettavaa työtä.
                        Niin sähkö- kuin höyryvoiman keksimisestä kului sata vuotta sellaisten tuottavien
                  sovellusten kehittämiseen, jotka hyödynsivät näitä keksintöjä tehokkaasti. Kun oikeat
                  käyttöalueet kirkastuivat, sähkön ja höyrykoneen aikaansaama toimintatapojen ja
                  kehitystoiminnan murros loi pohjan nykyiselle taloudelliselle hyvinvoinnille ja kasvulle.
                  Tiivistettynä sähköön ja höyryvoimaan pohjautuville innovaatioille perustuu valtaosa
                  kahden viime vuosisadan taloudellisesta kasvusta.
                        Tieto- ja viestintäteknologia on vaikutusarvoltaan yhtä mullistava edistysaskel
                  kuin sähkö ja höyrykone. Ensimmäinen elektroninen tietokone keksittiin vuonna
                  1946. Tutkijat ovat yleisesti yhtä mieltä siitä, että tieto- ja viestintäteknologiaa ei osata
                  vielä käyttää täysimääräisen tehokkaasti. Kuinka kauan vielä kuluu aikaa siihen, että
                  löydämme aidosti tuottavia tapoja soveltaa tietotekniikkaa muuallakin kuin teollisen
                  automaation välineenä? Milloin löydämme tietotyön voittoreseptin?

                  Teknologinen kehitys on analoginen ruuanvalmistuksen kanssa: teknologia on resepti.
                  Teknologian kehitys synnyttää uusia reseptejä, uusia tapoja valmistaa aineksista
                  ateria. Yleiskäyttöiset reseptit, kuten sähkö, ovat niitä, jotka vaikuttavat tuottavuuden
                  kasvuun eniten.
                  – Matti Pohjola

                  Pentti Malaskan mukaan tieto- ja viestintäteknologian merkitys palveluyhteiskunnalle on
                  vastaava kuin teiden ja rautateiden merkitys raskaalle teollisuudelle. ICT on sitä välttä-
                  mätöntä infrastruktuuria, jota ilman palveluiden rakentaminen ja tehostaminen on hyvin
                  vaikeaa.
                        Parhaimmat tavat soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa ovat mitä todennäköisimmin
                  vielä löytämättä. Kuinka kaukana, se on meistä itsestämme kiinni. Uusi tuottavuus on
                  suoraan kiinni siitä, kuinka valmiita olemme oppimaan pois sellaisista käytännöistä,
                  jotka eivät ota huomioon nykyisen teknologian tasoa, reaaliaikaisuutta, yhteisöllisyyttä,
                  luovuutta, yksilöllisyyttä, tiedon universaalia saatavuutta ja mikä tärkeintä: näiden
                  ominaisuuksien keskinäisiä yhteyksiä.

                  Vuorovaikutus eli ihmisten tarkentavat kysymykset jalostavat tiedon ymmärrykseksi.
                  – Marko Parkkinen

                  Tietotyön logiikka ei ole teollisen, suorittavan työn logiikkaa. Tietotyöläisen työkalu on


 34
Myrskyn silmässä    2.




viime kädessä työläinen itse, hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa ja osaamisensa.
Tietotyön tehokkuuden mahdollistava työympäristö antaa liikkumatilaa ja joustoa löytää
omaan osaamisprofiiliin sopiva työtehtävä. Tämän toimintaympäristön ja toimintatavan
muutoksen sisäistämisessä piilevät uuden tuottavuusloikan askelmerkit.

Tieto muuttuu arvottomaksi ilman vuorovaikutusta, jos sitä ei muuteta toiminnaksi.
– Mari Puoskari

Miten tuottavuutta voidaan lisätä? Puhutaan tuottavuuskasvun kolmannesta aallosta,
joka tarkoittaa tehtävärakenteiden mukautumista uudelleen ja joustavammin organisaa-
tioiden tarpeisiin. ETLAn Missä arvo syntyy? -tutkimuksen mukaan tietotyön tuotta-
vuuden kovaa ydintä on tehtävärakenteen muutos ja sen optimointi. Tehtävärakenteiden
muutoksesta voi syntyä tuottavuuskasvun seuraava aalto. Samalla tavalla kuin meneil-
lään oleva kansainvälisen työnjaon syventyminen ja eriytyminen vaikuttaa maailmantalo-
uden rakenteisiin ja tuotannon uudelleensijoittumiseen kehittyviin maihin.
     Tutkimuksessa todetaan, että tehtävärakenteiden muutos on voimistunut
Suomessa viime vuosina. Samalla, kun on syntynyt uusia korkeamman osaamis- ja
vaatimustason työtehtäviä, työtä on siirtynyt matalan osaamisen tehtävistä korkeamman
osaamisen tehtäviin, kuten uutta tietotekniikkaa hyödyntäviin töihin ja suunnittelu- ja
asiantuntijatehtäviin.

Tekniikka on väline, joka mahdollistaa sen, että saadaan enemmän aikaan samoilla
resursseilla. Se edellyttää nimenomaan, että organisaatiot johdosta käsin ovat
muutoksessa kiinni, muuten välijohto aina estää muutokset.
– Erkki Liikanen

Tietotyössä kokonaisuuden johtaminen ratkaisee. Tietotyön johdettava kokonaisuus
muodostuu ihmisten, teknologian, organisaation ja työympäristön liitosta. Onnistunut ja
tuottava työ edellyttää jokaisen näiden osa-alueen sopeuttamista osaksi kokonaisuutta.
      Tosiasia on, että tietotyö on historiallisesti niin tuore asia, että olemme vasta
alkuvaiheessa parhaiden käytäntöjen tiellä. Kuluu vielä aikaa, ennen kuin löydetään
voittava resepti yhdistää teknologia ja inhimillinen panos tuottavimmalla tavalla.




                                                                                                     35
2. Myrskyn silmässä




                  2.5. Teollisen tuotannon ja
                  palvelutuotannon saumaton liitto
                  Me tarvitsemme kilpailuedun saavuttamiseen jotain sellaista, joka on vasta elinkaarensa
                  alussa. Me tarvitsemme uusia ideoita.

                  Ainoa tapa vapautua tästä alhaisen kasvun häkistä on se, että hakee markkinoita aivan
                  uusilta maantieteellisiltä alueilta, on se sitten Afrikkaa tai jotain muuta.
                  – Risto E.J. Penttilä

                  Tässä keksimisen ja innovoinnin vimmassa olisi helppo heittää lapsi pois pesuveden mu-
                  kana ja unohtaa teollisen tuotannon suomat edut uuden liiketoiminnan ja tuottavuuden
                  rakentamisessa. Teollinen tuotanto ja sen syvälle juurtunut työn logiikka on helppo
                  nähdä vastakkaisena voimana tietotyölle, reliikkinä, menneisyyden haamuna. Tämä ei
                  ole koko totuus.
                       Totta on, että puhtaan teollisen tuotannon elinkaari on lähestymässä loppuaan
                  länsimaissa. Me pystymme yhä huonommin kilpailemaan suorittavan työn tarjoajina.
                  Jalostusarvon nostaminen, tietotaidon ja osaamisen hyödyntäminen kilpailukykymme
                  kärkenä on huomispäivän tuottavuuden avain.

                  Suomen pitää olla sellainen maa, jossa ei ole liian kallista elää eikä liian kallista
                  pyörittää tuotantoa. Työtä täytyy tehdä enemmän ja tuottavuutta lisätä. Muutoin
                  menestys on vaikeaa.
                  – Erkki Liikanen

                  Muutos koskettaa useita perinteisiä toimialoja, joissa suurimmasta osasta tehtäviä on
                  tullut tietotyötä. Arvioiden mukaan vain noin kymmenen prosenttia Suomessa tehtä-
                  västä työpanoksesta on suoraan kytköksissä teollisuustuotteiden valmistukseen. Loput
                  90 prosenttia on suoraan tai välillisesti kytköksissä joko organisaatioiden sisäiseen tai
                  ulkoiseen palvelutuotantoon.
                        Kysymys ei ole joko–tai-asetelmasta. Teollinen tuotanto tulee jatkossakin
                  muodostamaan tärkeän osan suomalaisesta tuotannosta. Teollisen tuotannon
                  tukitoiminnot tutkimuksesta ja kehityksestä markkinointiin ja logistiikkaan ovat
                  hedelmällistä kasvualustaa palvelutuotannolle ja palveluviennille. Uuden tuottavuuden
                  ytimenä on uusien ideoiden kuuntelu, kokeilu ja jalostaminen, jolle teolliset rakenteet
                  tarjoavat erinomaisen alustan.
                        Teollisuuden ja palvelutuotannon liitossa kyse ei ole kyse pakkoavioliitosta eikä
                  semanttisesta taikatemppuilusta. Kyse on toiminnan fokuksen siirtämisestä uuteen

 36
Myrskyn silmässä    2.




paikkaan, jossa keskiössä ei enää ole laite ja teknologia, vaan ihminen, jota varten
laitteet ja teknologiat viime kädessä ovat olemassa. Fyysisten tavaravirtojen liikuttelun
sijaan suurinta arvonlisäystä tuottavat tutkimus ja kehitys, tuotemerkin lisensointi ja
myyminen, immateriaalioikeudet.
ETLAn tutkimusjohtajan
Mika Malirannan mukaan
tehtävärakenteen muutoksen                     Meidän pitäisi viedä
vaikutus tuottavuuden kasvuun
teollisuudessa on tähän mennessä
                                               enemmän tietotaitoa kuin
ollut prosenttiyksikön suuruinen.              itse fyysisiä rakenteita.
Meidän pitäisi viedä enemmän                   – Pekka Haavisto
tietotaitoa kuin itse fyysisiä
rakenteita. Meillä on mietitty paljon
esimerkiksi kevyitä puurakenteita,
joita voidaan tehdä nopeasti vaikkapa männystä. Valitettavasti ei ole ajateltu tai
testattu sitä, kuinka kävisi, jos Suomi alkaisi myydä näitä tilapäistaloja toisenlaisiin
ilmasto-olosuhteisiin, joissa on lisäksi termiittivaara.
– Pekka Haavisto

Palveluliiketoimintaan kohdentaminen teollisuustuotteiden oheis- ja rinnakkaistuotteina
on suonut mm. KONEelle, Metsolle ja Wärtsilälle kilpailuetua markkinoilla ja synnyttänyt
uutta liiketoimintaa. Karrikoidusti nykyään perinteisille valmistavan teollisuuden yrityk-
sille puolet toiminnasta on teollisuutta, toinen puoli palveluja.
      Taloustieteilijä ja mielipidevaikuttaja Michael E. Porterin mukaan tulevaisuuden
menestyjäyritykset ovat sellaisia yrityksiä, jotka kykenevät ratkaisemaan ekologisia
ja sosiaalisia ongelmia. Kestävän kehityksen haasteiden ratkaisussa piilee valtava
määrä liiketoimintapotentiaalia palveluiden, tietoliikenteen ja teollisten tuotteiden
yhdistämisessä.




                                                                                                           37
2. Myrskyn silmässä




                  2.6. Tulevaisuus on tässä
                  Ei ole tieto- ja viestintätekniikan luoneiden insinöörien vika, ettei innovaatioita ole
                  osattu käyttää paremman maailman rakentamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen
                  nykyistä paremmin. Nyt on vielä aivan liian aikaista arvioida ICT:n tuottavuuden merki-
                  tystä. Höyryn ja sähkön aikaansaama yhteiskunnallinen ja teknologinen mullistus kesti
                  vuosikymmeniä ja niitäkin käytettiin alkuun tehottomasti ja vaarallisesti. Miksi tieto- ja
                  viestintätekniikka poikkeaisi tästä?
                        Viime vuosikymmenten saatossa on yleistynyt ajatusmalli, jonka mukaan
                  teknologiset tuotteet pelastavat meidät. Tieto- ja viestintätekniikan yritykset valtasi
                  näkemys, jonka mukaan menestys tehdään uusien teknologisten innovaatioiden
                  varassa. Kehityskulkua helpottivat vapautuneet rahavirrat, joista yritykset kilpailivat. Mitä
                  näyttävämpi innovaatio, sen helpompi oli saada investointipankkiirit tukemaan yritystä.
                  Pörssiin listautuminen houkutteli, ja vielä jos sai median innostamaan suuret joukot
                  tavallisia ihmisiä jonottamaan osakkeita, siintelivät mielessä tähtitieteelliset pikavoitot.
                        Sama innovaatiouskovainen ajatustapa on vallalla edelleen, monissa yrityksissä
                  odotetaan ja toivotaan yhä sitä uutta teknologista tuotetta, joka tulisi ja toisi muassaan
                  avaimet uuteen kasvuun.
                        Tarvitsemme muutosta tapaamme ajatella. Menestyksen kulmakivet täytyy ajatella
                  uusiksi. Meillä on käsissämme tekniikka, jolla voidaan tehdä merkittäviä toimintamallien
                  uudistuksia. Kaikkea vanhaa ei voida säilyttää eikä kaikkien etuja voida jatkuvasti
                  puolustaa. Jostakin on luovuttava silläkin riskillä, että uusi ei tuo luopujalle yhtä paljon
                  hyvää kuin muille.

                  On haasteellista määrittää etukäteen, paljonko innovatiivisesta elementistä kannattaa
                  maksaa; mikä on oikea riskin jako hanketta toteuttavan yrityksen ja sen tilaajan kesken.
                  – Esko Aho

                  Ekonomistit alkavat olla yhtä mieltä, että epävarmuus on tullut pysyväksi olotilaksi.
                  Tulevaisuudessa totuttuihin tuottotasoihin pääseminen edellyttää, että otamme isompia
                  riskejä ja riskien realisoituminen täysimääräisesti pitää hyväksyä.
                       Tulevaisuus rakentuu sen varaan, miten hyödynnämme teknologiaa. Meidän täytyy
                  uudistaa ajattelutapaamme: sen sijaan, että teemme asioita mielessämme seuraava
                  kvartaali ja ensi vuoden tulos, meidän täytyy oppia ajattelemaan tavoitteita kymmenen
                  vuoden päähän ja tehdä tässä päivässä valintoja, jotka mahdollistavat noihin tavoitteisiin
                  pääsemisen.
                       Voimme myös edistää sellaista, jonka uskomme avaavan tien parempaan tai
                  auttavan mielikuvitustamme, jotta tiedämme hetken päästä, mitä pitää tehdä. Tällä
                  hetkellä uskomme, että sosiaalisen median vuorovaikutteisuus ja joustavuus antaa

 38
Myrskyn silmässä    2.




meille mahdollisuuksia, vaikka hallinto ja yritykset eivät
                                                                      Liity keskusteluun Facebookissa:
vielä sosiaalisessa mediassa kovin vakaasti osaa toimia-              www.facebook.com/SoneraYrityksille
kaan. Sosiaalisella medialla on saatu kansat liikkeelle ja
kaadettu korruptoituneita hallintoja. Voisiko sosiaalinen media olla väline karsia tuotta-
mattomuuden linnakkeet yrityksistä ja vaikuttamattomuuden pesäkkeet hallinnosta?

Erityisesti monilla julkishallinnon toimijoilla on hyvä tahtotila. Kun organisaatio rakentaa
sosiaalista mediaa varten prosessin ja alkaa kouluttaa henkilöstöä, ollaan jo pitkällä.
– Helene Auramo

Ajallemme on tunnusomaista korostaa muutostilannetta kuvaavilla nimillä, jotka
muodostuvat yhdyssanoista, joiden jälkiosa on sana ’yhteiskunta’. Meillä oli ja on
tietoyhteiskunta, palveluyhteiskunta ja hyvinvointiyhteiskunta. Sosiaalinen media ja
siihen kasvaneen Y-sukupolven tulo työyhteisöihin ja politiikkaan toi meille luottamusyh-
teiskunnan ja kohtaamisyhteiskunnan. Veli-Antti Savolainen ja Pekka Himanen lansee-
rasivat kohtaamisyhteiskunta-termin jo 1996, mutta työelämän massojen arkeen se
vaikuttaa vasta nyt.
      Henkilökohtaiset verkostot ovat laajempia kuin koskaan, toisaalta verkostot ovat
myös pinnallisempia kuin koskaan. Tieto- ja viestintätekniikan välineet mahdollistavat
lyhytaikaiset luottamussuhteet ja mahdollisuuden kehittää ajattelua samasta asioista
kiinnostuneiden kanssa kirjaimellisesti globaalisti ja jatkuvasti. Kun tämä nopeus ja
avoimuus kohtaavat vanhojen toimintamallien päämäärähakuisuuden ja vallitsevan
talouskriisin aiheuttaman pakon, on innovaatioiden jalostumiselle jälleen kerran
paremmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen.

Tabletit ja älypuhelimet elävät kahviloissa, toreilla ja puistoissa. Diginatiivit ovat
paljonkin sosiaalisempia kuin aikaisemmat sukupolvet, koska heille on niin helppoa
tavata muita.
– Alf Rehn

Y-sukuolvi on jo muuttanut yrityksiä, mutta julkisessa hallinnossa muutos on vielä pää-
osin lähtökuopissaan. Toki samanlaisia toimintamallien läpimurtoja kuin verottajalla on
tehty, asioita, joita yrityksissä ihaillaan kateellisina. Yksi suurimmista lähitulevaisuudessa
ratkaistavista haasteista on sosiaali- ja terveyshuollon tuottavuusongelmien ratkaise-
minen rakenteellisten uudistusten keinoin.
     Pahimmillaan ajaudumme täällä rintamalla julkisen ja yksityisen sektorin
asemasotaan, jolloin keskitytään toisilta oppimisen sijaan vesittämään toisen osapuolen
kehitysaskelten hyötyjen konkretisoitumista. Vielä onnettomampi tulevaisuus
on edessä, jos yritysmaailma, kolmas sektori ja julkinen hallinto vetäytyvät omiin
kehänurkkauksiinsa odottelemaan, että joku muu toimii ja tekee aloitteita.


                                                                                                            39
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera
Uuskasvun Anatomia  - Sonera

Más contenido relacionado

Similar a Uuskasvun Anatomia - Sonera

Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...
Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...
Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...Paula Ylisassi
 
Muutosliikkeessa
MuutosliikkeessaMuutosliikkeessa
MuutosliikkeessaSAK
 
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminenOrganisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminenPetro Poutanen
 
1. 2015 Sovelto-esittely SHORT
1. 2015 Sovelto-esittely SHORT1. 2015 Sovelto-esittely SHORT
1. 2015 Sovelto-esittely SHORTJuha Juntunen
 
Tuomo Alasoini: esitys 9.10.2014
Tuomo Alasoini: esitys 9.10.2014 Tuomo Alasoini: esitys 9.10.2014
Tuomo Alasoini: esitys 9.10.2014 Tyoelama2020
 
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Essi Ryymin
 
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, TyöterveyslaitosErilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, TyöterveyslaitosTyöterveyslaitos
 
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, TyöterveyslaitosErilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, TyöterveyslaitosTyöterveyslaitos
 
Empaattinen hallinto
Empaattinen hallintoEmpaattinen hallinto
Empaattinen hallintoAnnukka Berg
 
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukena
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukenaIdea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukena
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukenaSulava Oy
 
Liikennerevoluutio 2011 ajatuskartta
Liikennerevoluutio 2011  ajatuskarttaLiikennerevoluutio 2011  ajatuskartta
Liikennerevoluutio 2011 ajatuskarttaLiikennerevoluutio
 
Liikennerevoluutio 2011 -ajatuskartta
Liikennerevoluutio 2011 -ajatuskarttaLiikennerevoluutio 2011 -ajatuskartta
Liikennerevoluutio 2011 -ajatuskarttaLiikennerevoluutio
 
Ideahyrrä Projektiraportti
Ideahyrrä ProjektiraporttiIdeahyrrä Projektiraportti
Ideahyrrä ProjektiraporttiSitra Maamerkit
 
Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014 Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014 Heikki Lindevall
 

Similar a Uuskasvun Anatomia - Sonera (20)

Jatkuvasta oppimisesta totta -keskustelupaperi
Jatkuvasta oppimisesta totta -keskustelupaperiJatkuvasta oppimisesta totta -keskustelupaperi
Jatkuvasta oppimisesta totta -keskustelupaperi
 
Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...
Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...
Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...
 
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
 
Muutosliikkeessa
MuutosliikkeessaMuutosliikkeessa
Muutosliikkeessa
 
Linkedin
LinkedinLinkedin
Linkedin
 
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminenOrganisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
Organisaation viestintä ja luovan ajattelun tukeminen
 
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakkaStrategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit: koko pakka
 
1. 2015 Sovelto-esittely SHORT
1. 2015 Sovelto-esittely SHORT1. 2015 Sovelto-esittely SHORT
1. 2015 Sovelto-esittely SHORT
 
Tuomo Alasoini: esitys 9.10.2014
Tuomo Alasoini: esitys 9.10.2014 Tuomo Alasoini: esitys 9.10.2014
Tuomo Alasoini: esitys 9.10.2014
 
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
 
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, TyöterveyslaitosErilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
 
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, TyöterveyslaitosErilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
Erilaisuus on arvokasta, tiimipäällikkö Tomi Hussi, Työterveyslaitos
 
Empaattinen hallinto
Empaattinen hallintoEmpaattinen hallinto
Empaattinen hallinto
 
Minne menet pohjoismainen yhteiskuntamalli?
Minne menet pohjoismainen yhteiskuntamalli? Minne menet pohjoismainen yhteiskuntamalli?
Minne menet pohjoismainen yhteiskuntamalli?
 
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukena
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukenaIdea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukena
Idea- ja innovaatiojärjestelmät johdon päätöksenteon tukena
 
Liikennerevoluutio 2011 ajatuskartta
Liikennerevoluutio 2011  ajatuskarttaLiikennerevoluutio 2011  ajatuskartta
Liikennerevoluutio 2011 ajatuskartta
 
Liikennerevoluutio 2011 -ajatuskartta
Liikennerevoluutio 2011 -ajatuskarttaLiikennerevoluutio 2011 -ajatuskartta
Liikennerevoluutio 2011 -ajatuskartta
 
Plan B & A, Kirsi Juva - Foresight Friday 28.8.2015
Plan B & A, Kirsi Juva - Foresight Friday 28.8.2015Plan B & A, Kirsi Juva - Foresight Friday 28.8.2015
Plan B & A, Kirsi Juva - Foresight Friday 28.8.2015
 
Ideahyrrä Projektiraportti
Ideahyrrä ProjektiraporttiIdeahyrrä Projektiraportti
Ideahyrrä Projektiraportti
 
Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014 Perusteollisuuden kuolema 2014
Perusteollisuuden kuolema 2014
 

Más de Sonera

Strafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd InsightsStrafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd InsightsSonera
 
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd InsightsTampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd InsightsSonera
 
Telia Crowd Insights
Telia Crowd InsightsTelia Crowd Insights
Telia Crowd InsightsSonera
 
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja Sonera
 
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto?  - Sonera Webinaari 8.12.2016Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto?  - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016Sonera
 
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpenPilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpenSonera
 
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitysSonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitysSonera
 
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera WebinaariMonikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera WebinaariSonera
 
Yrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internetYrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internetSonera
 
Esineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuinaEsineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuinaSonera
 
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitysDigitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitysSonera
 
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussaSosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussaSonera
 
Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016Sonera
 
Creating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, SoneraCreating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, SoneraSonera
 
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupausUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupausSonera
 
Soneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistusSoneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistusSonera
 
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaserUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaserSonera
 
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascaseEroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascaseSonera
 
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase Sonera
 
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascaseYrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascaseSonera
 

Más de Sonera (20)

Strafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd InsightsStrafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd Insights
 
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd InsightsTampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
 
Telia Crowd Insights
Telia Crowd InsightsTelia Crowd Insights
Telia Crowd Insights
 
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
 
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto?  - Sonera Webinaari 8.12.2016Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto?  - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
 
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpenPilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
 
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitysSonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
 
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera WebinaariMonikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
 
Yrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internetYrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internet
 
Esineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuinaEsineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuina
 
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitysDigitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
 
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussaSosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
 
Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016
 
Creating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, SoneraCreating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
 
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupausUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
 
Soneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistusSoneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistus
 
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaserUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
 
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascaseEroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
 
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
 
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascaseYrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
 

Uuskasvun Anatomia - Sonera

  • 2. Kypsyystasot, ICT:n merkitys organisaatiolle Uudistava Erottava Lisäarvoa tuottava Mahdollistava Toiminnallinen hyöty Gartnerin arvion mukaan 80 % organisaatioista on kolmella alimmalla tasolla.
  • 3. ”Pelkkä kasvu-termi on sellainen, josta ei näköjään päästä irti millään. Se on niin vahvasti iskostunut ajatteluun välttämättömyytenä. Ellei ole kasvua, on vain kuolemaa. Yksikään poliitikko ei pysty luopumaan kasvu-sanan käytöstä. Siksi tarvitsemme kasvulle uuden sisällön. Tätä ajan takaa uuskasvu-sanalla. Ja siihen meillä on monia hyviä vastauksia, jotka liittyvät kestävän kehityksen eetokseen ja niiden asioiden kasvuun, joita eetoksen seuraaminen meiltä vaatii.” Pentti Malaska (1934–2012 ), tekniikan tohtori ja professori emeritus kirjassa Uuskasvua ymmärtämässä, 2010.
  • 4. Julkaisija: TeliaSonera Finland Oyj Toimitus: Riitta Grönroos (TeliaSonera) • Kirjoittajat: Mika Hyötyläinen (TeliaSonera) • Jari Manninen (TeliaSonera) Vesa Brandt (toimittaja) • Raisa Omaheimo (toimittaja) Tutkimukset: Palvelutuottavuuden kahdet kasvot: Mika Hyötyläinen (TeliaSonera)• Petteri Kaitovaara (Market-Visio) Mobiiliteknologia ja uusi mobiili työ PK-yrityksissä: Shahzad Arbab (Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto) Jari Korelin (Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto) • Antti Tuomisto (Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto) Ulkoasu ja graafinen suunnittelu: Matti Riikonen (Imagemaker) Valokuvat: Vesa Brandt (102, 108, 129, 160, 170, 176, 184, 210, 211, 212, 213, 214, 215, 226, 252, 256, 261, 266, 270) Pentti Hokkanen (217) • Kari Kuukka (166) • Arja Kärkkäinen (275) • Tomi Lehto (234) • Juha Metso (236) Raisa Omaheimo (135, 140, 150, 246) Sakari Röyskö (220) • Pirjo Valjanen (156) • Ville Öhman (242) 2. painos Painatus: Vammalan kirjapaino • Copyright: TeliaSonera Finland Oyj ISBN 978-952-5187-95-3 • TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki 2012
  • 5. Uuskasvun anatomia – opas parempaan tuottavuuteen
  • 7. Lukijalle Vuonna 2010 aloitimme matkan uuskasvun haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Nyt jatkamme tätä matkaa. Uuskasvun anatomia antaa eväitä ymmärtää, mitä uudelle kasvu-uralle lähteminen edellyttää meiltä suomalaisilta ja minkälaisia mahdollisuuksia se meille tarjoaa. Tässä kirjassa esittelemme muutamia yrityksiä ja edelläkävijöitä, jotka ovat löytäneet uusia teitä kohti kasvua. Hahmottelemme myös suomalaisia tulevaisuudenkuvia niistä kiintopisteistä, jotka nykyhetkessä ovat nähtävissä. Kuten aina, nuorissa on tulevaisuus. Y-sukupolvi on jo laittanut muutoksen pyörän pyörimään. Uuden sukupolven huoneentauluna on työn mielekkyys ja eettisyys: tinkimättömänä tahtotilana on, että työ tukee omaa elämänprojektia. Tässä ajattelutavassa on uuden kasvun ja antaumuksellisen yrittäjyyden alku. Vahvoja pienyrityksiä ja rohkeita yrittäjiä tarvitaan enemmän kuin koskaan: eurokriisin syventyessä ei ole lainkaan selvää, että suuret yritykset pystyvät jatkossa työllistämään suomalaisia entiseen tapaan. Siksi kunnianhimoisen start-upin perustamisesta on tultava kunnia-asia. Kriisi muistuttaa meitä myös siitä liike-elämän elonkierron tosiasiasta, että yrityksiä syntyy ja yrityksiä kuolee. Yli 30 prosenttia Suomessa toimivista yrityksistä on alle viisi vuotta vanhoja. Se, mikä tänään on toimivaa ja kannattavaa, ei välttämättä ole sitä huomenna. Alati nopeammin muuttuvassa maailmassa uudistuminen on niin suurten kuin pienten kulkijoiden elinehto. Myös TeliaSoneralle on ensiarvoisen tärkeää pysyä kiinni asiakkaidemme muutostahdissa. Me haluamme olla mukana mahdollistamassa uuden tuottavuuden ensiaskelia ja toimia sparraajana matkan varrella silloin, kun vauhtiin on jo päästy. 5
  • 8. Tässä kirjassa haluamme esittää ratkaisuja ja malleja siitä, kuinka osa uuden kasvun edelläkävijöistä on jo lähtenyt liikkeelle. Uuskasvua ymmärtämässä -kirja oli keskus- telunavaus. Nyt on korkea aika tarttua tuumasta toimeen. Uuskasvun anatomia on ajattelun työkalu, joka toivon mukaan auttaa jatkamaan matkaa määrätietoisesti myös silloin, kun se näyttää ylivoimaisen vaikealta ja kompassi tuntuu olevan hukassa. Kommunikaatio on väkevin työkalumme. Kielellinen ja tehokkaasti kommunikoiva ihminen on selättänyt muut maapallon lajit. Vastaavasti tehokkaimmin viestivät ihmiset nousevat voittajina kansojen ja kansanryhmien jatkuvassa kilpailussa. Viestintä kiihdyttää muutosta. Mitä tapahtuu, kun viestintää kiihdytetään teknologian avulla? Arabikevät osoitti, että viestintäteknologiasta on käyttövoimaksi jopa vallankumouksiin. Sosiaalinen media, mobiilikommunikointi ja tekstiviestit yhdistivät kansat, jotka mursivat vanhat hallitukset ja kaatoivat vihatut hallitsijat. Uudet tavat viestiä muuttavat nopeasti ja perustavalla tavalla yhteisöjä ja yhteiskuntia. Samalla ne määrittävät uudelleen tapojamme toimia niin arjessa kuin työssä. Vuoden 2012 Suomessa mobiiliteknologia on saavuttanut jokaisen niemennotkon ja saarelman. Tieto- ja viestintäteknologiaa on kaikkialla. Tiedon infrastruktuuri on kaikkialla läsnä. Tämä infrastruktuuri on myös kulutuksen perusrakennetta. On yhä vähemmän merkityksellistä, missä me fyysisesti olemme silloin, kun hoidamme pankkiasioitamme tai ostamme lomamatkoja tai elokuvalippuja. Syvällekäyvin muutos on tapahtunut tietotyössä: tekniikka on mahdollistanut työn tekemisen kaikkialla – ja aina. Fyysisesti ihminen pysyy silti ihmisenä. Tekniikka on siksi myös haaste – jopa uhka. Me ihmiset tarvitsemme edelleen lepoa. Me voimme keskittyä työhön vain rajallisesti. Konemainen suorittaminen ei ruoki luovuutta, innovaatioiden käyttövoimaa. Antaa koneiden suorittaa, ja ihmisen olla ihminen. Teknologiaa on jo kaikkialla. Siksi sen lisääminen tuottaa todennäköisesti vähemmän kuin olemassa olevien järjestelmien optimoiminen tukemaan inhimillistä toimintaa, vuorovaikutusta ja luovuutta. Aidosti tuottaviin ratkaisuihin päästään silloin, kun ymmärretään, kuinka teknologia tukee toimintaamme eikä sanele sen sisältöä. Suomi ei ole enää tieto- ja viestintäteknologian edelläkävijämaa. Se aika oli kymmenen vuotta sitten. Nyt meidän pitäisi miettiä, kuinka edelläkävijyyden asema saavutetaan uudestaan. Kuinka Suomesta tulisi se maa, josta löytyisi rohkeutta ja kykyä muuttua suuren maailman vanavedessä ajelehtivasta ajopuusta oman kurssinsa herraksi? Jos elimme kymmenen vuotta sitten teknologisen herruuden aikakautta, olkoon uusi aika inhimillisen vuorovaikutuksen, luovuuden, innovaatioiden ja kestävien arvova- lintojen aikaa. Tähän on jo kaikki asenteelliset ja yhteiskunnalliset edellytykset olemassa. Nyt meidän on kommunikoitava kipupisteemme selkeästi ja niin, että meitä kuullaan. Suurten muutosten tieltä on yhä uudestaan kammettava sama ongelma: on liian 6
  • 9. helppoa toistaa toimintamalleja, joita on toistettu aina ennenkin. Suuret muutokset edel- lyttävät aina hieman enemmän riskiä. Mutta kun riskiä on rohjettu ottaa, myös palkinnot ovat suurempia. Riskinoton välttämättömyys korostuu esimerkiksi terveydenhoidossa, kun huolto- suhteen muutos kuormittaa suomalaista terveydenhoitosektoria dramaattisesti lähivuo- sina. Vaikka muutoksen tarve olisi jo nyt mitä ilmeisin, suurten linjojen vetäminen vaatii poliittista goodwilliä, strategista näkemystä ja ymmärrystä. Se vaatii kipeitä päätöksiä. Uuskasvun anatomia on jatkoa Uuskasvua ymmärtämässä -teoksen aloittamaan keskusteluun. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen -luku summaa nykytilanteen ja johdattaa aiheeseen. Myrskyn silmässä kartoittaa niitä tämän hetken keskeisiä haasteita, joiden parissa painivat niin yritykset kuin julkishallintokin. Palvelutuottavuuden kahdet kasvot tarjoaa mahdollisuuden tutustua tutkimuksen kautta ICT:n rooliin palvelutuotannon paranemisessa. Unelma jostain paremmasta tutustuttaa meidät tulevaisuustarinoihin ja etsii vastausta kysymykseen, mitä pitäisi muuttaa tänään, jotta tulevaisuus olisi toisen- lainen. Visionäärit ja ajattelijat pääsevät ääneen luvussa Jos saisin muuttaa yhden asian. Toimeen tarttumisen aika taas pyrkii tarjoamaan erilaisia ratkaisuehdotuksia ja -malleja. Uudistajat pääsevät ääneen kirjan lopussa: tapaamme joukon asiantuntijoita, joilla on ollut rohkeutta ja kykyä ajatella toisin ja toteuttaa muutos. Kirjan lopusta löydät liitteenä vielä tutkimuksen, jossa avataan uusia näkökulmia mobiiliteknologian käyt- töönottoon ja hyödyntämiseen. Haluan lopuksi kiittää kaikkia tämän kirjan kirjoittamisen mahdol- listaneita asiantuntijoita, visionäärejä ja tulevaisuuden tekijöitä. Toivon, että heidän ajatuksensa ja asettamansa esimerkit houkuttelevat kirjan lukijoita pohtimaan, mistä löytyisivät itse kullekin sopivat työkalut raivata tie tuottavam- paan tulevaisuuteen. Robert Andersson Toimitusjohtaja, TeliaSonera Finland Oyj 7
  • 10. Sisällysluettelo Lukijalle 5 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen 10 2. Myrskyn silmässä 18 2.1. Muutoksen välttämättömyys 20 2.2. Luopumisen tuskasta kohti poisoppimisen nautintoa 27 2.3. Luovuuden johtaminen 31 2.4. Tietotyön tuottavuus 34 2.5. Teollisen tuotannon ja palvelutuotannon saumaton liitto 36 2.6. Tulevaisuus on tässä 38 3. Palvelutuottavuuden kahdet kasvot 42 3.1. Johdanto 44 3.2. Palvelutuottavuuden määritteleminen 46 3.3. Palvelutuottavuuden parantaminen 53 3.4. Tehokkuuden parantamisesta jalostusarvon kasvattamiseen: Tieto- ja viestintätekniikkapalvelut 61 3.5. Loppuajatuksia 66 4. Unelma jostain paremmasta 68 4.1. Tarinoiden kohti tulevaa 70 4.2. Työvoimatoimiston arkea 2017 71 4.3. Johtamisen vuorovaikutus 2017 73 4.4. Globaalit koulun kinkerit 2017 76 4.5. Mikroyritysten vallankumous 2017 80 4.6. Osallistuva eläkeläinen vuonna 2017 83 4.7. Tietotyön tila 2017 86 4.8. Yhteistoiminnan ja avoimuuden Suomi vuonna 2017 90 4.9. Tarinoita on jo toteutettu Suomessa vuonna 2012 92 5. Jos saisin muuttaa yhden asian 94 Alf Rehn & Anni Vepsäläinen | Jos työhyvinvointi mättää, parhaat lähtevät 96 Erkki Liikanen | Suomen paikka ja asema uudessa maailmanjärjestyksessä 101 Esko Aho | Hyvinvointivaltio 2.0 107 Helene Auramo & Petteri Kankkunen | Sosiaalinen media, sosiaalinen liiketoiminta 113 Ilkka Herlin | Kestävän kehityksen rohkea rakentaja 119 Kim Ignatius & Pekka Viljakainen | Uudistuminen ja johtaminen epävarmassa taloustilanteessa 123 Kirsti Lonka | Ihminen on psykofyysinen kyborgi 128 Mari Puoskari | Kovaa tietoa pehmeillä mittareilla 134
  • 11. Sisällysluettelo Marko Parkkinen | Suomalaista yhteiskuntaa vaivaa kateus! 139 Mikko Kosonen & Matti Franck | Palvelut ovat avain tulevaisuuden tuottavuuteen 143 Matti Pohjola | Vapaan tiedon puolustaja 149 Minna Kauppi | Urheilija on kuin pieni yritys 157 Pekka Haavisto | Uskaltakaa kuunnella! 159 Risto E.J. Penttilä | Länsimaiden perikadon jälkikirjoitus ja askelmerkit nousuun 167 Stephen Elop | Nokia yhdistää ihmiset uusin tavoin 171 Timo Valli | VAU-elämyksiä konkreettisilla ja innostavilla julkisilla palveluilla 176 Tuomas Pöysti | Valvonta rakentaa luottamusta, luottamus tulosta 183 6. Toimeen tarttumisen aika 190 6.1. Ajatusmallien muuttaminen 192 6.2. Haasteisiin on tartuttava 194 6.3. Muutos maksaa 195 6.4. Luopumaan oppimisen ihanuus 198 6.5. Menneisyyden vankeudesta kasvun keitaille 201 6.6. Katoavan kakun ääreltä uutta leipomaan 204 6.7. Muutoksen välineet ja mallit 206 6.8. Suunta kompassiin ja menoksi 208 6.9. Yhdeksän kulmaa tuottavampaan viestintään 210 Loppupuhe 216 Uudistujat. Muutosmyönteisiä esimerkkejä käytännön elämästä 218 Ketteryyttä rekrytointiin henkilövuokrauksella ja ei-reaaliaikaisuudella | Barona 220 Teksti- ja dataviestit tehostavat hoitoprosesseja | Ciegus & Turun yliopisto 226 Katse kolme vuotta tulevaisuuteen | HR Yhtiöt 233 Paperipinoista tablettikoneisiin | Imatran kaupunki 236 Etälääketiede vastaa terveydenhoidon kriisiin asiakkaan ehdoilla | Laastari Lähiklinikka 241 Uusilla toimintatavoilla kevyempään ja tuottavampaan tekemiseen | OP-Pohjola-ryhmä 246 Seuraavan sukupolven poliisipartiot | Suomen Poliisi 251 Joustava työkulttuuri työhyvinvoinnin ja uudenlaisen vuorovaikutuksen palveluksessa | Sonera 255 Kurssi kohti interaktiivisempaa risteilykokemusta | Tallink Silja Oy 260 Fiksu vuorovaikutus tiedon niukkuutta vastaan | Tehy 265 Palveluita voi tuoda vaikka Espanjasta | Trafi 269 Maatila tietoliikenneyhteyden varassa | Laukkalan tila 274 Liitteet 277 Mobiiliteknologia ja uusi mobiilityö PK-yrityksissä | Tutkimus 279 Palvelutuottavuuden kahdet kasvot -tutkimuksen lähdeluettelo 309
  • 12. 10
  • 13. 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen Nykyinen talouskriisi koskettaa koko läntistä maailmaa, eikä sen syvyydestä ja kes- tosta ole kuin valistuneita arvauksia. Euroopassa haukotaan henkeä, Atlantin toisella puolella katsotaan tummeneviin vesiin. Yhä useampi herää kysymään, olemmeko eläneet velaksi. Pitkäänkin? Kuinka selviämme tästä eteenpäin? Mistä löydämme uusia tapoja parantaa tuottavuutta ja turvata yhteiskuntiemme hyvinvointi? Tuotta- vuuden käsite on viimeistään nyt vapautettava sille puetusta riiston viitasta. Mustimmassakin pilvessä on toisinaan kultainen reunus. Suomessa tuottavuus- loikat ovat syntyneet murroksien ja kriisien vanavedessä. Historiallisesti Suomi on ollut nopea omaksumaan ja soveltamaan uusia tuotantorakenteita, kohdentamaan kansantalouttaan tuottavammaksi, nousemaan suosta ja raivaamaan sen viljaviksi pelloiksi. 11
  • 14. 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen Ensimmäinen askel kohti nykyistä hyvinvointivaltiota otettiin jälleenrakennuksen myötä. Jälleenrakennuksessa oli kysymys kansalliseen olemassa oloon kohdistuvan uhan sanelemasta pakkoraosta nostaa tuottavuus korkeammalle tasolle. Pieni maa joutui synnyttämään uutta teollisuutta, jolla raskaat sotakorvauserät saatiin hoidettua. Kor- vaukset lohkaisivat ankarimmillaan 15-16 prosenttia valtion budjetista. Se, että Suomi onnistui teollistumaan nopeassa tahdissa ja ainoana eurooppalaisena maana maksoi kovat korvauksensa kokonaan, tienasi meille runsaat osingot seuraavina vuosikymmeninä. Kurssi oli onnistuneesti käännetty, ja agraarivoittoisesta Suomesta kasvoi vähitellen menestyvä teollinen yhteiskunta. Raskas teollisuus laittoi Suomen pyörät pyörimään kymmeniksi Tietoyhteiskunta on vuosiksi ja muokkasi samalla uuden Suomen kasvoja. rikkauden yhteiskunta. Nopea teollistuminen käänsi Tiedon jakamisessa ei ole muuttovirrat kaupunkeihin, mikä hyvinvoinnin lisääntymisen ohella tuotannon rajoitteita, koska osaltaan vaikutti koulutustason kun tieto on kerran luotu, nousuun. Seuraavan tuottavuusloikan sitä voidaan käyttää aina siemen kylvettiin korkeamman koulutuksen yleistymisen aikaan. uudestaan ja monistaa 1960-luvulla korkeakoulutettujen äärettömän monta kertaa. määrä Suomessa nousi jyrkässä kulmassa. Suomi otti ensimmäiset – Matti Pohjola askeleensa korkean koulutuksen tietoyhteiskuntaa kohti. Tämän rakennemuutoksen osingot tilitettiin viimeistään 1990-luvun laman jälkeen, kun ICT nousi valokeilaan uuden tuottavuuden airueena. ICT:n hyökyaallon johtohahmot ja dynamot olivat pitkälti 1960-luvulla koulutettuja, eikä IT-alan osaajista ollut pulaa millään portaalla. Suomi oli rakenteellisesti valmis nousemaan kansainvälisen IT-vallankumouksen aallonharjalle. Nyt suomalaisen yhteiskunnan perustukset rakoilevat. Hyvinvointiyhteiskunta on kriisiytymässä mm. väestöllisen huoltosuhteen heiketessä. Edelleenkin raskas teol- lisuus ja IT ovat kansantaloutemme tukipilareita, mutta yksinomaan näiden varassa emme pysy pinnalla. Saman kaavan toistaminen tuottaa vähenevää hyötyä. Suunnan muuttaminen ei ole yksinkertainen prosessi. Taloustieteellisten tutkimusten kaanon toistaa edelleen menneiden vuosikymmenien kasvuoppeja, sillä pitkän aikavälin historiallinen tieto painaa akateemisessa vaakakupissa enemmän kuin viimeaikaiset uusia tuulia peilaavat tutkimukset. Kohtalonkysymyksemme on, milloin on perusteltua myöntää, että tarvitaan uusi suunta. Kuinka syväksi on kriisin mentävä, 12
  • 15. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen 1. ennen kuin uudelle ajattelutavalle annetaan mahdollisuus? Milloin olemme kypsiä laatimaan uudet pelisäännöt tuottavuudelle? Keskeistä on se, että yritys pyrkii uudistumaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Toimintoja ei kannata kehittää ja tehostaa vain vaikeina aikoina. Uudistuvan yrityskulttuurin pitää olla osa koko yrityksen dna:ta. Toki kaikessa muutostyössä keskiössä pitää olla ymmärrys omasta liiketoiminnasta ja ymmärrys asiakkaista. – Kim Ignatius Jos olemme valmiita muutokseen, tiedämmekö mistä aloittaa? Aloitammeko siitä, minkä me tiedämme? Tiedosta. Siitä, kuinka tieto tuottaa. Olemme saavuttaneet Suomessa vallitsevan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn tason ensin raskaan teollisuuden ja sitten tieto- ja viestintätekniikan läpimurtojen ansioista. Tiedon tuottavuuden logiikka on väkevä: jälkimmäinen murros auraa tietä seuraavalle. Tietotek- niikka on tiedon tekniikkaa. Seuraava tuottavuusloikka otetaan tiedon kitkattoman liikku- misen ja luovuuden potentiaalin valjastamisen kautta, yhä palveluorientoituneemmassa kansantaloudessa. Tietoyhteiskunta on rikkauden yhteiskunta. Tiedon jakamisessa ei ole tuotannon rajoitteita, koska kun tieto on kerran luotu, sitä voidaan käyttää aina uudestaan ja monistaa äärettömän monta kertaa. Kun joku käyttää tätä tietoa, se ei ole pois muiden käytöstä. Maatalousyhteiskunta ja teollinen yhteiskunta olivat niukkuuden yhteiskuntia: leipää ja autoja ei riittänyt kaikille, koska niiden valmistaminen oli liian kallista. – Matti Pohjola Maailmanhistoria ja taloushistoria ovat täynnä esimerkkejä innovaatioista, jotka ovat syntyneet silloin, kun joku on rohjennut katsoa asioita eri tavalla. Kysymys on, kuinka ajattelulle ja luovuudelle, tuottavuudelle, annetaan tilaa; mistä elementeistä tietointen- siivinen luovuus koostuu ja kuinka sitä voidaan ruokkia? Kehitys on myös sosiaalisia käytäntöjä. Ei tekstiviesti esimerkiksi ole vain keino tehdä jo- tain sosiaalista, mitä tekisimme muutenkin, vaan se muodostaa uudenlaisen sosiaalisen mahdollisuuden, uudenlaisen tietokäytännön. Se mahdollistaa sen, että me pystymme paremmin käsittelemään tunteita, koska välitön tilanne ehtii hieman mennä ohi. – Kirsti Lonka Maan tuetuin korkeakoulu Aalto-yliopisto heijastelee projektina uutta kansallista tahtoa yhdistää insinööri- ja kauppatieteellinen osaaminen johonkin vähemmän kvantitatiivi- seen osaamiseen. Luovien alojen tuominen teknisten ratkaisuiden rajapintaan henkii 13
  • 16. 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen visiota rajoja rikkovasta, vapaasta tavasta suhtautua ideoihin. Tämä merkitsee myös tavoitetta sitä kohden, että tieto sinänsä kuuluisi yhä harvemmin mihinkään rajattuihin piireihin. Nyt jo väistymässä olevien aikojen käsitykset tiedon luonteesta muistuttavat käsityksiä materiaalisesta omaisuudesta: tieto on jotain mitä omistetaan, jotain mitä suojellaan muilta. Vanha viisaus pitää edelleen paikkansa: tieto on valtaa. Tulkinta on kuitenkin muut- tunut. Tieto ei ole valtaa omistamisen merkityksessä vaan jakamisen merkityksessä. Keskeistä on, että kansalaisille annetaan työkaluja osallistumiseen ja otetaan heidät työkaluineen mukaan talkoisiin. Siitä syntyy se suuri tuottavuusloikka, ei niinkään hallintorakenteen harmonisoinnista. – Mikko Kosonen Tiedon omistamisen eetos heijastuu myös työkulttuureihimme. Me haluamme omistaa, kontrolloida ja hallita tietoa. On olemassa rakenteita, jotka estävät tiedon leviämistä, ja tässä nykyisessä yhteiskunnallisessa murroksessa onkin kysymys näiden rakenteiden vähittäisestä murtumisesta ja murtamisesta. – Matti Pohjola Tiedon omimisen perinteet ympäröivät meitä niin, ettemme näe metsää puilta. Me haas- kaamme aikaamme kokouksissa, joita järjestetään siksi, että kokouksia pitää järjestää. Me kokoustamme, vaikka nykyteknologia mahdollistaisi samojen asioiden hoidon etänä tai jopa jotakuinkin omalla painollaan. Automaattinen tiedonkäsittely voi parhaimmillaan olla sitä. Me tuhlaamme omaa ja muiden aikaa lähettämällä sähköposteja koko organisaatioon, mikä antaa koko organisaatiolle erinomaisen tilaisuuden meneillään olevien töiden keskeytykseen. Sähköposti, joka on osoitettu kaikille, ei luultavasti tavoita ketään. Silti me odotamme, kunnes posteihimme vastataan, ja ruuhkautamme odotellessamme koko käsissämme olevan projektin etenemisen. Me käymme tätä sähköistä viivytyssodankäyntiä omista työhuoneistamme, statuksemme maallisista pyhätöistä, vaikka voisimme kohdata työtovereitamme enemmän, kenties hoitaa muutaman tärkeämmän työasian siinä samalla. Minä olen aina odottanut, että organisaatioissa päästäisiin asiakaslähtöiseen tietohallintoon. Eli minä odotan sitä ensimmäistä lomaketta tai kysymystä, jossa kysytään mihin sinä käytät puhelinta, ja millaista puhelinta? Mihin sinä käytät tietokonetta, mitä ohjelmia tarvitset siihen tietokoneeseen? – Pekka Haavisto 14
  • 17. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen 1. Tiedon jakamisen periaatteiden muutos näkyy heijastuksina uusissa tavoissa käsitellä tietoa. Uusi sukupolvi on ottanut sosiaalisen median omakseen intensiteetillä ja tavoilla, joita vanhempi sukupolvi yrittää parhaansa mukaan ymmärtää ja kopioida. Organisaati- oiden kulttuureissa on jo otettu askeleita kohti sosiaalisempaa mediaa, tiedonvälitystä. Askeleet ovat oikeansuuntaisia, mutta edelleenkin nykyorganisaatioiden viestintää määrittää minäkeskeisyys. Yritysten sisäiset kommunikaatiostrategiat eivät useinkaan tue uuden viestinnän kasvua, vaan sallivat työntekijöittäin vaihtelevat käytännöt. Näin luodaan pullonkauloja ja tarpeetonta kitkaa työprosesseihin. Tietointensiivinen työ koetaan yhä vaativammaksi ja hektisemmäksi samaan aikaan, kun puolitiehen mietityillä kommunikaatiostrategioilla luodaan Keskeistä on, että työpahoinvointia, stressiä ja lyhentyneitä ja katkenneita työuria. kansalaisille annetaan Voimme kysyä, onko meillä varaa työkaluja osallistumiseen, tähän. Uudesta sukupolvesta on kasvamassa ja otetaan heidät diginatiivien sukupolvi, joka luontevasti työkaluineen mukaan suhtautuu tietoon uudella tavalla, talkoisiin. sosiaalisemmin ja kollektiivisemmin. Tämä uusi sukupolvi on vähitellen tulossa – Mikko Kosonen työelämään ja tuo tapansa tullessaan. Meidän tehtävämme on valmistaa tietä uudenlaisille tavoille käsitellä tietoa ja tehdä työtä, sillä muutos on tapahtumassa ennemmin tai myöhemmin. Tulemme näkemään vaikeat vaihdevuodet, joissa vanha viisaus joutuu oppimaan uuden aikakauden käytännöt. Samaan aikaan diginatiivit joutuvat suhteuttamaan itsensä organisaatioiden toimintatapoihin tullessaan vähitellen työelämään. – Alf Rehn Miksi ei jopa ennemmin? Sillä jos katsomme pitkälle horisonttiin, ei ole väistämätöntä, että siellä hehkuu auringonlasku. Hehku voi tulla myös noususta. Haasteenamme on hyödyntää ja kanavoida nähtävissä olevia positiivisia pohjavirtauksia, löytää oikeat as- kelmerkit tuottavampaan tulevaisuuteen ja hyödyntää käsillämme olevat työkalut oikein. Tämän kirjan näkökulma liikkuu nykypäivän ja tulevaisuuden välillä. Haastamme pohtimaan, kuinka tämän vuosikymmenen loppua kohden voimme ratkaista nyt nähtävissä olevia ongelmakohtia ja muuttaa kehityksen suuntaa Suomessa. Millaista rakenteiden uudistamista se vaatisi, mistä on opittava pois? 15
  • 18. 1. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen Meidän täytyy pitää huoli, että kykenemme pitämään maamme kilpailukykyisenä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Siinä me olemme hyviä. Erilaiset innovaatiot ja pilotit voivat olla täällä, vaikka varsinainen tuotanto ei olisikaan. Johtaminen voi keskittyä tänne. Pelkästään sillä, että pääkonttorit jäävät maahan, on suuri taloudellinen vaikutus. – Erkki Liikanen Millainen on esimerkiksi koulutusjärjestelmämme viiden vuoden kuluttua? Olemmeko jo murtautuneet ulos keskiarvobulkkia tuottavasta mallista, joka ei ruoki tulevaisuuden tuottavuuden kannalta kriittistä poikkeuksellista luovuutta ja lahjakkuutta? Avaako etäopiskelu tehokkaamman oppimisen mahdollisuudet uudella tavalla? Kehittämistä riittää varmasti lahjakkuuksien motivoinnissa sekä kaikille innostavan ja sopivantasoisen koulunkäynnin löytämisessä. Kuitenkin tasapäistämistä vaarallisempi kehitys on varhainen jaottelu hyviin ja huonoihin sekä alueellisten erojen kasvattaminen. Jo nyt koulujen tasossa on eroja, ja se on yksi huono merkki monien yhteiskunnallisten merkkien joukossa. Syrjäytymiskehitys alkaa juuri noin. – Ilkka Herlin Yrittäjyys muuttuu jatkuvasti mielenkiintoisemmaksi ja Kommentoi Twitterissä: @Sonera_B2B #Uuskasvu joustavammaksi tavaksi toteuttaa omaa elämänprojektia ja visiota yhteiskuntaan kuulumisesta. Ihmiskeskeinen innovaatioyhteiskunta marssii esiin mikroyhteisöineen ja pienet ideat synnyttävät pieniä yrityksiä yhä kitkattomammin. Viestintäteknologia ja sosiaalinen media toimivat katalysaattorina ja mahdollistajana näille innovatiivisille mikroyrityksille. Millaisia mahdollisuuksia ja alustoja tietoverkot ja -yhteisöt luovat pienyrittäjille lähitulevaisuudessa? Suomi on ainoa maa, jossa korkeushyppääjäkin ylpeilee sillä, ettei ole koskaan pudottanut rimaa. Jos tavoitteet asetetaan aina liian mataliksi, ei koskaan saavuteta mitään suurta. – Marko Parkkinen Erilaiset tietotyöläiset ovat tulevaisuuden työvoiman kriittistä massaa. Siksi on pai- kallaan arvioida, kuinka tietotyöläinen tekee työnsä vastaisuudessa. Mitkä ovat ne teknologiset ja johtamisopilliset ratkaisut, joilla mahdollistamme tietotyön käyttövoi- mana sykkivän luovuuden ja yksilöllisyyden? Kuinka voimme varmistaa, että tietotyön tuottavuus lähtee korkeampaan kaareen kuin koskaan aikaisemmin? Tapahtuuko tietotyön johtamisessa murros? Kun ymmärretään, että kaikki viestintä, jossa tieto ei jalostu, on enemmän tai vähemmän turhaa, avautuu uusia mahdollisuuksia oppia pois tietotyöläisen arkea rasittavista työtavoista. Millaiseksi muodostuu tulevaisuuden vuorovaikutus organisaatioissa? 16
  • 19. Tiekartta tuottavampaan tulevaisuuteen 1. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voidaan avata potilaille mahdollisuus keskustella keskenään. Näin terveydenhuollon alueella ennakoivat palvelut ja kroonisten tapausten itsehoito mahdollistuvat. Tämä malli voisi toimia fyysisestikin. Uskon, että ihmiset haluavat auttaa ja osallistua huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä siihen annetaan mahdollisuuksia. – Mikko Kosonen Entä kuinka julkisia palveluita voitaisiin tehostaa, ottaen huomioon jyrkkenevän ikäpy- ramidimme ja heikentyvän huoltosuhteemme? Kuinka tietotekniikan ja etäyhteyksien käyttöönotto muuttaa palveluiden hintaa ja saatavuutta? Onko sosiaalinen media piristysruiske eläköityvän Suomen palvelutuotannossa? Julkishallinnon prosessit ovat usein pitkiä, eli vaikka tahtotila on oikea, vie aikaa ennen kuin muutokset näkyvät asiakkaille saakka. Suunta on kuitenkin oikea. – Helene Auramo Yhteistä kaikille haasteille ja ratkaisuille on tieto- ja viestintäteknologia ja sen tuottava käyttö. Tutkimukset osoittavat, että suuri enemmistö tieto- ja viestintäratkaisuiden käyttä- jistä näkee edelleen ICT:n jonkinlaisena väistämättömänä pahana. He haluavat mini- moida ja lakaista tieto- ja viestintätekniikan pois mielestään ja taseestaan tärkeämpien asioiden tieltä. Pieni vähemmistö ymmärtää ICT:n merkityksen tuottavuutta lisäävänä elementtinä siinä kontekstissa, että se minimoi muita kustannuksia. He panostavat tietotekniikan kehitykseen, mutta useimmiten perusteollisuuden käytäntöjen sanelemien reunaeh- tojen mukaan. On olemassa myös kokonaismassaan nähden marginaalinen ryhmä, joka onnistu- neesti ja luovasti käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa liikevaihdon maksimoimiseen. He ovat ottaneet uudenlaiset ratkaisut käyttöön, ei vain uskoen vaan tietäen, että näin kas- savirta muuttuu purosta koskeksi. He ovat ymmärtäneet, että jalostusarvon kasvatta- misen logiikka kytkeytyy vahvasti tieto- ja viestintäteknologian innovatiiviseen käyttöön. Monet ICT:n paremmalla hyödyntämisellä saavutettavat hyödyt tulevatkin sitä kautta, että julkinen tehtävä toteutuu vaikuttavammin ja tuloksellisemmin, mikä sitten tuottaa hyvää yhteiskuntaa. – Timo Valli Me uskomme, että tässä harvojen mutta valittujen edelläkävijöiden marginaalissa on se kultainen reunus, joka ohjaa Suomea varjostavan mustan pilven taakse. Tämä kirja esittelee muutamia väläyksiä heistä ja heidän ajattelustaan. Tämä kirja on kutsu luovaan ongelmanratkaisuun, panoksena Suomen tulevaisuus. Tämä kirja on tiekartta kestävään tuottavuuteen. Tämä kirja on kaikille teille. 17
  • 20. 18
  • 21. 2. Myrskyn silmässä Hyvinvointiyhteiskunta natisee liitoksistaan. Yritykset ovat sopeuttaneet itsensä kuiviin, kun tuottavuusvaje on korjattu jatkuvilla leikkauksilla. Finanssisektori on ristiin velkaantunut, ja siinä sivussa on eläkerahastojen varallisuus huvennut. Leikkausten ja yksisilmäisen tehostamisen tie on kuljettu loppuun. Tieto- ja viestintätekniikkan piti vapauttaa meidät. Tietotekniikka onkin antanut paljon: meillä on tehokkaampia työkaluja ja laadukkaita verkkoyhteyksiä. Mutta paljon se on myös ottanut. Tietotekniikka on estänyt nopeat muutokset toimintatavoissa. Tietoa on tarjolla ja saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta priorisointi on hukassa. Tietotyöläiset raahustavat työuupumuksen kurimuksessa. Poliitikot eivät saa valtavasta tietomäärästä apua valistuneeseen johtamiseen. Viestintätekniikan nopeus ja jatkuva saatavilla olemisen vaatimus on vienyt ajan ajattelemiselta. Yksikin väärä sana tai päätös leviää hetkessä koko maailman tietoon. Miten kaikki tämä nopeus ja tieto saataisiin takaisin siihen, mihin se on tarkoitettu: palvelemaan ihmistä, yhteiskuntaa ja kestävää talouskasvua? 19
  • 22. 2. Myrskyn silmässä 2.1. Muutoksen välttämättömyys Velkakriisi vetää syvät uurteet ikääntyvän Suomen neidonkasvoihin. Suomen valtion velka bruttokansantuotteeseen suhteutettuna saatiin vuosina 2000-2008 johdonmukaisella maksuohjelmalla painettua 43,8 prosentista 33,9 prosenttiin. Sitten tapahtui käänne pahempaan. Globaalin finanssikriisin vaikutuksesta velkaosuus loikkasi vuonna 2009 43,3 prosenttiin ja seuraavana vuonna 48,3 prosenttiin. Synkällä tavalla puhuttelevaa on se, että Suomen kauppatase painui vuonna 2012 miinukselle ensimmäistä kertaa 90-luvun laman jälkeen, mikä ennakoi velkaantumisen kiihtymistä. Tämä finanssikriisi osoitti sen, että jos mitään ei tehdä, voitot ovat yksityisiä ja tappiot jäävät veronmaksajille. Ei se voi niin mennä. – Erkki Liikanen Suomi pysyttelee näilläkin huononnuksilla edelleen euroalueen mallimaana, mikä ei kuitenkaan ole niinkään meriitti kuin osoitus koko Eurooppaa vaivaavasta kriisistä. Pu- hutaan uudesta normaalitilasta, jossa kasvu jää kehittyneissä länsimaissa pidemmäksi ajaksi matalalle tasolle. Suomen väestöllinen huoltosuhde eli 0–16- ja yli 65-vuotiaiden osuus 17–65-vuotiaisiin verrattuna kasvaa jyrkästi noin 51 prosentista 59 prosenttiin jo vuoteen 2015 mennessä. Nousu jatkuu vuoteen 2030, jolloin tullaan eläköitymisen myötä noin 73 prosenttiin, eli jokaista sataa työikäistä kohti on 73 lasta ja vanhusta. Muutamissa kunnissa huoltosuhteen odotetaan nousevan jopa yli sataan prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Julkisten palveluiden järjestäminen huoltosuhteen kasvaessa on eräs suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalonkysymyksistä. Näyttää lähes väistämättömältä, että julkisen sektorin menot kasvavat, mikä nostaa veroastetta. On selvää, että julkisia palveluita on tuotettava entistä tehokkaammin. Tämä meneillään oleva kriisi on suurempi muutos maailman taloudessa ja politiikassa kuin kylmän sodan päättyminen. Kokonaisvaikutukseltaan meneillään oleva muutos vertautuu voimaltaan maailmansotiin. Nyt ei vain mennä kohti suuria muutoksia sotien kautta kuten ennen, mutta silti on ymmärrettävä, että kenttä on menossa kokonaan uusiksi. – Risto E.J. Penttilä Huoltosuhteen heikkenemisen suora seuraus on, että vuoteen 2020 mennessä Suomeen tarvitaan noin 150 000–200 000 uutta työpaikkaa, jotta tämänhetkistä 20
  • 23. Myrskyn silmässä 2. tuotantotasoa voidaan ylläpitää. Työurien pidentäminen alku- ja loppupäästä näyttää välttämättömältä, vaikka tämä ETLAn Missä arvo syntyy? -tutkimuksen (2010) mukaan vaikuttaa tuottavuuskasvua hidastavasti. Työn tuottavuuden kysymystä kannattaa lähteä purkamaan työviihtyvyyden ja työterveyden edistämisen kautta. Julkisen sektorin painoarvo on kansantaloudellisesti yhä merkittävämpi. Suomalainen julkinen sektori työllistää noin 600 000 ihmistä. Tuottavuudeltaan julkinen sektori ei kuitenkaan yllä lainkaan korkealle. Julkisen hallinnon ICT-kulut ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Rahaa siis on, sitä ei itse asiassa tarvita lisää, vaan sitä pitää jatkossa osata käyttää huomattavasti tehokkaammin. Tarvitaan konkreettista rohkeutta ja aloitteellisuutta. Tässä on valtava mahdollisuus saada tehoa ja tuottavuutta lisää samalla, kun parannetaan kuntalaisten saamaa asiakaspalvelua. – Matti Franck Ministeri, taloustieteiden tohtori Antti Tanskanen on todennut Uuskasvua ymmärtä- mässä -kirjan haastattelussa (2010), että julkisen sektorin tuottamattomuus heikentää tuntuvasti koko kansantalouden tuottavuutta. Tällä vuosikymmenellä tehtävillä valinnoilla ja avauksilla ratkaistaan paljon suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. On löydettävä kestäviä keinoja oikaista suomalaisen kansantalouden ja julkisten palveluiden syöksykierre ja rakennettava uudelleen sellainen yhteiskunta, toiminta-alusta, joka mahdollistaa entistä paremmin uusien rohkeiden avausten syntymisen. Tässä karsinoinnissa unohtuu sekä palvelun asiakas että lopullinen maksaja, kansalainen, joka ei ajattele näiden jakolinjojen mukaan. Hänelle on tärkeä aina kulloinkin se asia, joka hänen pitää hoitaa ja saada tehtyä. Eikä kansalainen mitenkään ymmärrä sitä, että kun virasto tallentaa hänen asiansa jonnekin omiin erillisiin tietojärjestelmiinsä, niin tieto ei olekaan käytettävissä seuraavassa paikassa. – Timo Valli Yritteliäisyys kunniaan ETLAn Missä arvo syntyy? -tutkimuksessa kannustetaan kohti ”kokeilutaloutta”, jossa uusia ajatuksia testataan jatkuvasti markkinoiden kautta. Näin parhaat ajatukset kouliu- tuvat ja muovautuvat pian toimiviksi innovaatioiksi. Kansana meidän tulisi siirtyä kakun jakamisen miettimisestä kakun leipomisen miettimiseen. – Marko Parkkinen 21
  • 24. 2. Myrskyn silmässä Tämä edellyttää yrittäjyyteen liittyvän mielipideilmaston lauhtumista, yrittäjäriskitason alenemista – yritteliäisyysyhteiskunnan nousua. Yrittäjyys on perinteisesti ollut suoma- laisessa ympäristössä se viimeinen oljenkorsi, johon tartutaan silloin, kun muutakaan työtä ei saada. Yrittäjyydessä on tapahtunut käänne parempaan, uusia yrityksiä on pe- rustettu viime vuosikymmenellä hieman aiempaa enemmän, mutta Suomeen 2000-lu- vulla perustetut yritykset ovat olleet tuottavuudeltaan aikaisempaa heikompia. Yrittäjähenkisyys oli joskus Suomessa hyve, mutta olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa yrittäjyys on häpeä. 2010-luvun Suomessa puhutaan yrittäjäksi pakottamisesta ja yrittäjäksi ajautumisesta, kun ura palkkatöissä katkeaa inhottavasti ennen työttömyyseläkeputken alkua. Epäonnistunut yrittäjä leimataan tukien väärinkäyttäjäksi ja onnistunut yrittäjä on ahne oman edun tavoittelija, joka kiertää veroja ja riistää viattomia nuoria sekä huonompiosaisia. Yrittäjyyttä Suomessa kuvaa hyvin jo sanaleikki, jossa verrataan suomen kielen yrittäjä-sanaa englannin kielen vastineeseen ja sanan suoraan käännökseen: entrepreneur ja tryer. Mitähän tuokin on yrittävinään? Yhteiskuntamme on rakentanut aidossa hyvässä tahdossa yrittäjyyttä tukevia järjestelmiä, niitä on todella paljon. Kuitenkin niiden raskaus ja sitovuus yhdessä verotuksemme rakenteen kanssa on painostanut yhä useamman suomalaisen perustamaan yrityksensä Viroon. Oma lukunsa on, että uuden yrittäjän on vähänkin vaativammalla alalla mietittävä markkina-alueensa Suomea laajempana, vähintään Euroopan laajuisena. Kansakuntana tarvitsemme myös vaihtotaseeseen positiivisesti vaikuttavaa yrittäjyyttä aktiivisen kotimarkkinatoiminnan lisäksi. Jos uusi yrittäjä miettii liikeideansa toteuttamista Euroopassa, hän todennäköisesti pun- nitsee myös sitä byrokratiaa, jonka yli kahdenkymmenen maan hallinto toiminnalle asettaa. – Stephen Elop Ovatko yritysten kansainvälisiä suhteita edistävien ja tukevien ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron sekä lukuisten muiden kansallisten ja alueel- listen tukiorganisaatioiden resurssit riittävät suhteessa haasteen laajuuteen? Ovatko niiden yhteiset tavoitteet ja vastuunjaot kirkkaat kaikille tukea tarvitseville? Yrittäjien mielipidekirjoituksia lukiessa tuntuu, että puurot ja vellit ovat pahasti sekaisin. Ulos, lenkille ja ylöspäin Suomen suurimmaksi kuntokouluksi itseään brändännyt Puolustusvoimat on joutunut tekemään myönnytyksiä sen tosiseikan edessä, että yhä suurempi osa nuorisosta on liian huonokuntoisia suorittamaan asepalveluksen. Siksi armeijan harmaissakin on otettu käyttöön pehmeän laskun taktiikka: peruskaudesta on tullut peruskuntokausi. Puolustus- voimissa peruskoulutuskaudella juoksuharjoitukset eivät vielä kuulu ohjelmaan. Nuorten huonontuva fyysinen kunto povaa kasautuvia kansanterveydellisiä ongelmia tu- 22
  • 25. Myrskyn silmässä 2. levaisuudessa. Sydän- ja verisuonitaudit, metabolinen oireyhtymä ja diabetes yleistyvät. Niin sanotut elintasosairaudet maksavat Suomelle jo nyt satoja miljoonia euroja lyhenty- neinä työurina, pitkittyneinä poissaoloina ja terveydenhoitokustannuksina. Voidaan vain arvailla, millaisiin mittasuhteisiin nämä kuluerät hyppäävät, kun huonokuntoiset nuoret ikäluokat varttuvat keski-ikään. Ongelmaa pahentaa, että yhä suurempi osa lasten ja nuorten liikunnasta – kuten vaikkapa ratsastus, tanssi tai jääkiekko – tapahtuu ohjattuna urheiluseuroissa ja kerhoissa. Ohjattu harrastus on maksullista, joten vanhemmat oikeutetusti vaativat laatua, ja jatkuvan kallistumisen kierre on valmis. Liikunnasta tulee ylemmän keskiluokan lasten kiva harrastus ja yhä suurempi joukko putoaa kelkasta Asiantuntijuuden muoto on yhä nuorempana. Peruskoulun muuttumassa, diversiteetin tuntijaon muutokset liikuntaa painottaviksi ovat marginaalisia vaatimus kasvaa, tarvitaan toimenpiteitä, joskin varmasti eri-ikäisiä asiantuntijoita oikeansuuntaisia. Yksi vuosiviikkotunti ja myös kansainvälistä lisää liikuntaa merkitsee passiivisille nuorille silloin tällöin tunteja lisää osaamista. notkumista metsänreunassa, ja – Pekka Viljakainen harrastusryhmissä jaksamisen rajoilla roikkuville nuorille se on yksi lisärasitus kohti harrastuksen lopettamista ja passiivisten notkujien ryhmään liittymistä. Todennäköisesti työelämän henkinen kuormittavuus kasvaa ja fyysinen kuormittavuus vähenee. Pään sisäinen kuormitus kasvaa ja korostuu tietotyössä. Koska fyysisen kunnon ja henkisen jaksamisen yhteys on ilmeinen, on pelättävissä, että tulevaisuudessa meillä on huoltosuhteen haasteina edellä mainittujen fyysisten sairauksien lisäksi massiiviset työikäisen väestön mielenterveysongelmat. Ei enää keskiarvosuorituksia Suomi loistaa koululaisten oppimistuloksia arvottavissa kansainvälisissä Pisa-tutkimuk- sissa, mutta millaisia tuloksia Pisa varsinaisesti mittaa? Keskiarvojen perusteella Suomi on koulutuksen huippumaa, mutta silti meiltä puuttuvat ne huiput. Vastaako koulutus- järjestelmämme nykypäivän tarpeisiin yksilöllisyyden ja poikkeuksellisen lahjakkuuden valjastamisessa ja ruokkimisessa? Asiantuntijuuden muoto on muuttumassa, diversiteetin vaatimus kasvaa, tarvitaan eri- ikäisiä asiantuntijoita ja myös kansainvälistä osaamista. Kisasta tulee kova, ja omaan 23
  • 26. 2. Myrskyn silmässä yritykseen pitää saada mukaan parhaat osaajat. Sukupolvenvaihdos on edessä, se on nopea ja konkreettinen. – Pekka Viljakainen Suomen koululaitos on aina arvostanut tietojen, vieraiden kielten kieliopin ja matemaat- tisen päättelyn opettamista. Vasta hyvin hitaasti ovat mukaan tulleet tietoyhteiskunta- ja viestintäaineet. Pahimmillaan koululaitos kouluttaa lapsia toimimaan tavoilla, joita heidän vanhempansa käyttivät kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Työelämään men- nessä tällaisilla tietoteknisillä taidoilla ei ole kuin nostalgista arvoa. Asiakirjastandardin mukaisen otsikon rivinumeron osaamisella ei ole paljoakaan käyttöä, kun sovellus huolehtii automaattisesti tarjouksen otsikon juuri brändi-ilmeen mukaiseen paikkaan. Nykyrakenteilla koululaitoksella ei ole mitään mahdollisuuksia pysyä mukana edes kotien tietotekniikan kehityksessä saati työelämän vaatimusten mukana. Vuorovaikutusvalmiudet, ongelmanratkaisukyky ja medialukutaito ovat juhlapuheissa läsnä, mutta käytäntö laahaa vuosia jäljessä työelämän muutoksista. Aikana, jolloin valtaosa ikäluokista työllistyi suuryrityksissä, ei työllistymisongelmia juuri ollut. Suuryritysten resurssit mahdollistivat uuden työvoiman kouluttamisen työuran alussa. Kun jatkossa työpaikat ovat yhä enemmän pienyrityksissä, ei työelämän vuorovaikutuksen ja tietotekniikan perustaitoja enää voida samassa mitassa opiskella ensimmäisten työvuosien aikana vaarantamatta koko yrityksen kannattavuutta. Ehkä korkeakoulusta ja yliopistosta mennään jatkossa vuodeksi tai pariksi mestarin kisälliksi palkattomaan harjoitteluun ja tuona aikana elanto haetaan iltaisin ja viikonloppuisin lähikaupan kassalta tai toimitilojen siivouksesta. Informaatio tiedoksi Matkapuhelimesta on muovautunut yleisväline, jota käytetään koko päivän läpi niin arjessa kuin työssäkin. Puhelimen herätyskellotoiminto herättää aamulla, sitä käytetään aamun sähköpostien katseluun ja bussiaikataulujen tarkasteluun. Puhelin on mukana harrastuk- sissa, ja se voidaan yhä paremmin muokata vastaamaan yksilöllisen elämän tarpeisiin. Työssä on oletuksena, että matkapuhelin kulkee mukana koko päivän ja muistuttaa tapaamisista ja aikatauluista. Matkapuhelimen ansiosta me olemme aina saavutettavissa, ja tästä syystä meidän ei aina tarvitse olla läsnä. Yhä älykkäämmäksi muuttuvat puhelimet mahdollistavat töiden tekemisen ja sosiaalisen osallistumisen paikasta riippumatta. Afrikassa se (että hypätään tietyn teknologiavaiheen yli) on kaikkein dramaattisinta. Siellä nuori sukupolvi hoitaa pankkiasioitaan kännyköiden kautta. Siellä käytetään kännyköitä tavoilla, joita me emme edes osaa. – Pekka Haavisto 24
  • 27. Myrskyn silmässä 2. Älypuhelimesta on tulossa uusi kyberneettinen aisti, jolla voidaan tarkistaa ja hakea tietoa mistä tahansa. Tämä on johtanut jo nyt murrokseen siinä, kuinka käsittelemme tietoa. Tieto trivialisoituu: kaiken informaation yksityiskohtaiseen muistamiseen ja päässä pitämiseen emme tarvitse enää kapasiteettia, vaan ydinasioiden ja niiden yhte- yksien hahmottaminen saa tärkeämmän roolin. Oleellista on osata muuttaa informaatio tiedoksi tehden synteesejä ja tulkintoja. Uhkakuvana on, että kun siirrämme arjen yksinkertaisten merkityksien rakentamisen ulkoiselle apuvälineelle, niin emme harjaannuta aivokapasiteettiamme jatkuvasti arjessa. Kykenevätkö ihmiset luomaan tietoelementtien välille uusia yhteyksiä enää silloin, kun edessä on merkityksellisiä uusia haasteita? Tyhmistymmekö kansakuntina ja tyhmistyvätkö kansakunnat eri aikaan? Muutosvastarinta on turhaa Älypuhelimet näyttävät esimerkkiä siitä Ideaalimallissa teknisten evolutiivisesta, kaikenläpäisevästä tavasta, jolla teknologia tulee osaksi ratkaisujen ja toiminnan työtämme ja arkeamme. Tieto- ja kehittämisen pitäisi viestintäteknologiaa on yhä helpompi lähteä loppukäyttäjän käyttää ja lähestyä. näkökulmasta. Olemme kollegani Kai Hakkaraisen kanssa kehittäneet ajatusta, että me – Tuomas Pöysti olemme kyborgeja. Että ihminen jolla on silmälasit, on jo kyborgi. Minulla on powerpoint, jolle minä ulkoistan osan muististani. Tai varsinkin mikrofoni, jolla laajennan ääntäni. Ja kirjahan on myös eräänlainen käyttöliittymä. – Kirsti Lonka Tuottavuuden kannalta tämä ei ole ongelmaton asia. Meidän on niin helppo ottaa käyt- töön uusia viestintävälineitä, että liian usein kokonaisuus jää hämäräksi: missä kulkevat teknologian käytön rajat? Mikä on optimaalisin tapa koordinoida päällekkäisiä järjes- telmiä ja viestintäkäytäntöjä? Pitäisikö viestintäkäytäntöjen ylipäätään olla päällekkäisiä? Tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto on omanlaisensa prosessi, johon tarvitaan investointien lisäksi koulutusta, opettelua ja osallistamista. Harvemmin kuitenkaan ajatellaan, että myös viestintävälineistä luopuminen voi olla samankaltainen, ellei tuskallisempi prosessi. Kun viestintävälineistä tulee osa jokapäiväistä työnkuvaa ja niitä kertyy uusien hankintakierrosten myötä jatkuvasti lisää, niin ennen pitkää huomaamme olevamme tilanteessa, jossa käytössä on useita päällekkäisiä ja pahimmillaan ristiriitaisia välineitä ja viestintäratkaisuja. 25
  • 28. 2. Myrskyn silmässä Ideaalimallissa teknisten ratkaisujen ja toiminnan kehittämisen pitäisi lähteä loppukäyttäjän näkökulmasta. Tavoitteenasettelun tulisi olla kirkas. Täytyy määritellä käyttäjän näkökulmasta, mihin palvelulla tai tietojärjestelmällä pyritään. – Tuomas Pöysti Filosofi Henri Bergson (1859-1941) on todennut, että ihmismielen työvälineet muuttuvat taakaksi, kun ympäristöä, joka teki ne tarpeellisiksi, ei enää ole olemassa. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyessä huimaa vauhtia menneisyyden painolastina tajunnas- samme painavat syvät muistijäljet ajasta, jolloin sähköpostilla viestiminen oli tehokkain kuviteltavissa oleva tapa. Tästä taakasta olisi päästävä eroon mitä pikimmin. Olen opetellut vuosien varrella eroon haitallisista ajatusmalleista. Nuorempana minulla oli mieletön voittamisen ahneus, ajattelin että minun täytyy voittaa jokainen askelväli, että koko ajan pitäisi ylittää itsensä. Se oli yhdenlaista hulluutta, mutta opin siitä pois. – Minna Kauppi Läpiteknologisoituva ja vauhdilla kehittyvä yhteiskuntamme ja työympäristömme kutsuvat yhä voimakkaammin esiin poisoppimista sellaisista käytännöistä ja ratkaisuista, jotka eivät enää vastaa tämän päivän vaatimuksia tehokkuudelle. Suomessa on paljon saavutettavaa tietotyön tuottavuudessa yksinomaan jo sitä kautta, että karsitaan työtä ruuhkauttavia vanhoja viestintärönsyjä pois ja kirkastetaan olennaisten tieto- ja viestin- täratkaisuiden ja toimintatapojen sielu. Teknologian käyttöönottoa ja soveltamista käytännön työssä harvemmin johdetaan siten, että investointien maksimaalinen tuottavuuspotentiaali realisoituu. Tietotyötä on johdettava! 26
  • 29. Myrskyn silmässä 2. 2.2. Luopumisen tuskasta kohti poisoppimisen nautintoa Kehittyvässä yhteiskunnassamme on kovin vähälle huomiolle jäänyt ajatus poisop- pimisesta. Kun prosesseja tehostetaan ja teknologiset innovaatiot sulautuvat osaksi arkeamme ja työelämäämme, meidän pitäisi oppia luopumaan vanhoista toimintamal- leista uusien tullessa. Tämän luulisi olevan helppoa, mutta käytäntö on osoittanut, että se on kaikkea muuta. Ihminen on luonnostaan muutosvastarinnassa. Kivikaudella oli taatusti hyödyllistä palata joka vuosi saman kallion juurelle hyvään marjapaikkaan ja välttää kaikkia valkopilkullisia sieniä. Kaiken uuden epäileminen on luultavasti pitänyt esi-isämme hengissä vuosituhansia. Mutta eikö nyt olisi jo aika muutokselle? Uudistamista uudistamisen vuoksi? Tavallisessa tarinassa yritys uudistaa tietojärjestelmiään suurella rahalla ja näyttävästi. Johdon haaveissa on investointien muuttuminen liiketoimintavoitoksi ja toiminnan te- hostuminen. Henkilöstö kuitenkin unohdetaan. Heille ilmoitetaan uudesta järjestelmästä intranetissä, järjestetään yksi koulutustilaisuus torstaisena iltapäivänä ja jätetään sen jälkeen oman onnensa nojaan uudistuksen kanssa. Työntekijät ottavat uuden järjes- telmän käyttöön vaihtelevasti; pieni pioneerijoukko innoissaan ja suuri hiljainen joukko vastentahtoisesti, vanhoja prosesseja mukanaan kuljettaen. Tavallista on, että uusien järjestelmien lanseerauksessa varsinaiselle toiminta- mallien ja prosessien muutokselle ei ole annettu juurikaan ajatusta. Lopputuloksena on useita päällekkäisiä toimintamalleja, rakenteita ja raportointeja, jotka hidastavat, kankeuttavat ja turhauttavat. Investointeja tulee, mutta liiketoimintavoitto antaa odottaa itseään. Työntekijät ovat turhautuneita ja luovuus loistaa poissaolollaan. Työntekijät jatkavat vanhojen järjestelmien käyttämistä, koska uusi on monimutkaisen ja vaikean tuntuinen. Joskus niitä käytetään vain siksi, ettei vanhojen lopettamiseen uskalleta antaa lupaa varmuuden vuoksi ja hiljakseen päällekkäinen tapa tehdä asiat rinnakkain vakiintuu käytännöksi. Työtä tuntuu olevan kaksin verroin, kun informaatiota pitää etsiä useista paikoista. Kahvihuoneessa taivastellaan uuden järjestelmän kankeutta ja hankaluutta ja olematonta käyttäjätukea. Ollaan luopumisen tuskan ytimessä. Usein sitä vain juoksee pyörää taluttaen, koska ei tajua, että jos vain pysähtyisi hetkeksi ja nousisi pyörän selkään, taittuisi matka paljon nopeammin. – Marko Parkkinen 27
  • 30. 2. Myrskyn silmässä Päämäärät kirkkaiksi Voisiko poisoppiminen helpottua, jos muutosten keskellä johto osaisi artikuloida pää- määriään selvemmin? Miksi yrityksemme perustaa Twitter-tilin? Miksi taas uusi sosiaa- lisen median kanava? Miksi siirsimme intranetin wikiin? Urheilijalla, kuten yrityksellä, pitää olla tavoitteet kohdillaan ja hyvä strategia: miten pääsen asettamiini tavoitteisiin. Jotta tämä onnistuisi, pitää olla erinomaiset pohjatiedot eli paljon tietoa siitä, mikä on tärkeää ja olennaista. – Minna Kauppi Sen sijaan, että ihmisiä koulutetaan uuden käyttöönottoon, olisiko tarpeellisempaa kouluttaa vanhasta luopumiseen? Kiire pitää kiinni vanhassa Työelämässä meitä ajaa yhä useammin eteenpäin kiire. On kiire seuraavan kvartaalin tulosta, seuraavaa ”ties mitä jorya” ja seuraavaa KPI-mittausta kohti. Kiire synnyttää pakon kokemuksen, ja pakon edessä ei ole aikaa pohtia, pysähtyä eikä Moderni organisaatio on miettiä omien toimintatapojen mielek- kyyttä. ihana kone, sillä se pystyy kääntämään osaamisen, Silti meillä on liian paljon palokuntatoimintaa, tapaamisia teknologian ja kofeiinin ja jatkuvia kokouksia. Moderni kokouksiksi. Onko tämä pa- organisaatio on ihana kone, sillä se pystyy kääntämään osaamisen, rasta, mihin me pystymme? teknologian ja kofeiinin kokouksiksi. – Alf Rehn Onko tämä parasta, mihin me pystymme? – Alf Rehn Monet käytäntömme perustuvat syihin, joita ei ole enää olemassa. Qwerty-näppäimistö kehitettiin mekaanisille kirjoituskoneille: sen ideana oli sijoittaa usein käytetyt kirjasimet mahdollisimman etäälle toisistaan, jotteivät mustenauhaa hakkaavat kirjasintangot menisi niin helposti jumiin. Tällähän ei ole enää vuosikymmeniin ollut mitään tekemistä sen kanssa, miten digitaalisilla päätelaitteilla tekstiä tuotetaan, mutta muutosta ei ole näkynyt. Minkä muiden asioiden kanssa olemme yhtä sokeita? Mitkä yrityksen toimintamalleista ovat seurausta menneestä maailmasta, pitävät yllä käytäntöjä, joita ei enää ole edes olemassa? 28
  • 31. Myrskyn silmässä 2. Tämä kirjan lopussa liitteenä oleva Turun yliopiston tutkimus Mobiiliteknologia ja uusi mobiili työ PK-yrityksissä (2012) kuvaa, kuinka joissain organisaatioissa edetään luontevan toiminnallisen kehittämisen kautta, jolloin kaikkia mahdollisuuksia kokeillaan ja uusia etsitään herkällä korvalla kiireestä huolimatta. Toisaalla on organisaatiot, jotka elävät vanhassa onnellisen tietämättöminä, miten uusia mahdollisuuksia voisi hyö- dyntää. Täällä luopuminen ja poisoppiminen eivät ole mielenkiinnon kohteena, koska ei tunnisteta kasvua, jolle pitäisi raivata tilaa. Tutkimuksen tarkastelukulmana on ollut pk-yritysten mobiilityön mahdollisuuksien hyödyntäminen. Muutos on uhka Uudenlaiset tavat toimia ovat uhka; paitsi käyttäjille, usein myös markkinoille. Kun Ikea perustettiin, Ruotsin huonekalualan liiton puheenjohtaja ilmoitti, ettei Ruotsissa tule koskaan olemaan niin paljon sosiaalitapauksia, että Ikean kaltainen halpabrändi kannattaisi. Koska minulla on ihan eri kokemus kuin sinulla, on tärkeää empatian ja myötäelämisen kautta antaa arvo omille havainnoillesi ja kokemuksillesi kyseenalaistamatta niitä. Tästä synergiasta syntyy aina jotain uutta ja ennalta arvaamatonta. – Pekka Haavisto Kun iTunes alkoi myydä musiikkia kappale kerrallaan, musiikkiteollisuus älähti tämän tuhoavan koko alan ja muusikoiden luovuuden. Nykyisin käytäntö on tavallinen ja saanut uusia muotoja: Spotify myy käyttöoikeutta musiikkikirjastoon. Se, että muutosta vastustetaan, ei tarkoita, ettei se olisi tarpeellinen. Rohkeasti muuttuvat yritykset ovat ne, jotka globaalissa markkinatilanteessa pysyvät hengissä. Uudistumiskyky on yrityksen elinkelpoisuuden mittari. Olisiko Nokialla ollut tilaa Microsoft-yhteistyölle, jos he eivät olisi ensin uskaltaneet päättää luopua Meegosta ja Symbianista? Nykytilassa olevalle Nokialle Symbianista luopuminen oli iso asia, mutta Nokia on historian saatossa luopunut isommistakin asioista tehdäkseen tilaa kasvulle. Kun aikanaan rikkaruohomyrkky DDT:n haitat paljastuivat poliitikoille, pidettiin sen kieltämistä uhkana koko maailman ruokahuollolle. Monien lannoitteiden kanssa asiasta keskustellaan jatkuvasti. Samoin monien teollisten tuotantomenetelmien, lääkkeiden ja logistiikan kiistattomia haittoja ympäristölle arvotetaan suhteessa hyötyihin. Parhaimmillaankin siirtymäajat venytetään yli poliittisen vastuun horisontin. Meillähän on kuvitelma, että me osaamme näitä juttuja ja että tilanne on jotenkin hallinnassa. Mutta eihän se ole näin. Itse asiassa meidän elämäntapamme on aika kuluttava. Se taas johtuu siitä, että me elämme niin pohjoisessa, että täällä on 29
  • 32. 2. Myrskyn silmässä pakkokin kuluttaa. Toisaalta taas meidän perinteisesti vahva teollisuutemme on aika raskaasti sidoksissa kuluttavaan elämäntapaamme. – Ilkka Herlin Jos meillä ei ole elinkelpoista ympäristöä, kysymys kilpailukyvystä muuttuu tarpeettomaksi. Tämä on jo onneksi ymmärretty kaikissa merkittävissä yrityksissä: on tehtävä paradigman muutos kohti vähähiilistä ja materiaalineutraalia yhteiskuntaa. – Mari Puoskari Johtajan tehtävä on näyttää esimerkkiä Johtajan esimerkki on yksi keskeisimmistä muutosta edesauttavista asioista, muutosta olisi johdettava aina edestä. Lienee selvää, että jotta uskottava muutos olisi mahdol- linen, on johtajan oltava se, joka ottaa uudet järjestelmät ja toimintamallit käyttöönsä ensimmäisten joukossa. Käytännössä muutokseen liittyy kuitenkin aina ylimääräistä työtä: käyttöönottovaiheessa rutiinit muuttuvat ja vievät siksi aikaa normaalia Osallistu keskusteluun: www.linkd.in/uuskasvu enemmän ja moni asia on varmistettava sekä vanhan että uuden mallin mukaan. Tässä vaiheessa usein ajankäyttö ei yksinkertaisesti mahdollista edelläkävijän asemaa. Pahimmillaan siirtymäaika vanhan ja uuden välillä jää määrittämättä ja vakiintuu käytännöksi. Rutiinit vievät mukanaan ja syövät johtajan ajan hänen varsinaisesta tehtävästään. Rutiinien kiireiden taakse piiloutuminen on johtajalta inhimillistä. Persoonallisten tietotyön ammattilaisten johtaminen on samaan aikaan tasapainoilua yksilöiden usein huolellisesti perusteltujen mielipiteiden ja toisaalta muutoksen hyväksyvän kriittisen massan kokoamisen välillä. On naiivia kutsua huippuammattilaisten kritiikkiä muutosvastarinnaksi. Tietotyöntekijät ovat myös tiedonhaun ammattilaisia ja pystyvät hankkimaan kritiikilleen perusteet myös oman osaamisalueensa ulkopuolelta. Pahimmillaan ryhmädynamiikka kärsii ja romahduttaa tuottavuuden. 30
  • 33. Myrskyn silmässä 2. 2.3. Luovuuden johtaminen Kirjoituskoneisiin perustuva näppäimistö ei ole ainoa asia, jossa alkuperäinen syy tehdä jotakin on vanhentunut vuosikymmeniä aikaisemmin. Monet toimistotyön käytänteet perustuvat tehdastyön logiikkaan, aina johtamistapoja myöten. Liukuhihnatyössä on olennaista, että työntekijät ovat paikalla samaan aikaan ja samassa tilassa. Teollisen aikakauden alkuvuosina oli siis tärkeää mitata ihmisten läsnäoloa kellokorteilla ja työpanoksia valmiiden tuotteiden määrillä työtuntia kohti. Keskeistä olisi kehittää uudenlaisia mittareita sen perinteisen läsnäolon mittaamisen rinnalle. Tietotyö ei ole sidottu työaikaan eikä -paikkaan. – Mari Puoskari Ongelmiin jouduttiin, kun nämä työnteon muodot yritettiin siirtää sellaisenaan toimis- totyöhön ja erilaisten tietotyöläisten arkeen. Tietotyön tekemiselle tulisi asettaa aivan toisen tyyppisiä tavoitteita, ja sitä pitäisi osata paitsi mitata, myös johtaa aivan toisella tavalla. Siinä missä tehdastyöläiselle olennaista oli työturvallisuus ja hyvät ohjeet koneiden käyttämiselle, tietotyöläinen tarvitsee tilaa luovuudelleen, arvostusta asiantuntemukselleen ja työtilat, jotka tukevat sekä vuorovaikutusta että yksin tekemisen rauhaa. Luovuus synnyttää ideoita ja ideoista tulee parhaimmillaan innovaatioita. Miten se tehdään? Toisinaan idea, joka on yhdellä toimialalla perinteinen toimintamalli, muuttuu radikaaliksi, kun se siirretään uudelle toimialalle. Internetin aikakaudella monet verkkokaupat siirtyivät tarjoamaan tuotteitaan verkossa ja pystyivät siirtämään alentuneet liiketilakustannukset asiakkaille edullisempina hintoina. Mutta kun ensimmäiset halpalentoyhtiöt siirtyivät käyttämään samaa business-logiikkaa, ajatus tuntui radikaalilta. Internetin alkuvuosina yrityksillä oli helppoa. Riitti, kun tehtiin omat kotisivut, niin sitten oltiin siellä netissä. Ja internetissä riittikin aluksi yksisuuntainen informaation välittäminen. – Petteri Kankkunen Perinteisessä maailmassa matkatoimistot olivat tiedon päämajoja ja risteyksiä, joista matkaa suunnitteleva kuluttaja sai kaiken tarvitsemansa tiedon. Nykyään itsenäinen matkailija vertailee lentojen ja majoitusten hintoja netissä ja kokoaa niistä mieleisensä matkapaketin. 31
  • 34. 2. Myrskyn silmässä Luovuuden johtamisessa keskeistä tulisi olla kyky nähdä mahdollisuuksia alaisten ideoissa. Luovuuden johtaminen vaatii kykyä tarkastella asioita laatikon ulkopuolelta. Luovuutta johtava esimies pitää huolta siitä, että myös radikaaleille ja voimassaolevia käsityksiä horjuttaville näkökulmille on tilaa. Suomalaista ajattelua pitäisi päivittää laajasti: nostaa tavoitteet korkealle ja luoda epäonnistumisen salliva kulttuuri. – Marko Parkkinen Ja kun toimintatapoja sähköistetään, tulisi pystyä miettimään, siirretäänkö ennen manuaalinen prosessi sellaisenaan sähköiseksi, vai olisiko syytä repiä koko olemassa oleva prosessi alas ja rakentaa jotakin aivan uutta. Muutoksessa on myös ymmärrettävä vanhan toimintamallin syntyhistoria. Laskujen viitenumerot syntyivät samoihin aikoihin, kun pankkikonttoreissa otettiin käyttöön tietotekniikkaa ja ennen kaikkea viivakoodit. Kun viite joka tapauksessa luettiin konttorissa viivakoodilla, sisällytettiin viitenumeroihin kaikki mahdollinen tieto, kuten asiakasnumero, laskun numero, jopa laskun loppusumma ja paljon muuta kivaa. Pitkä viitenumero auttoi sovelluksen tekijää varmistamaan ohjelmiston oikea toimivuus kätevästi. Testausvaiheen jälkeen ei viitettä muutettu. Ohjelmoijan ajatus oli, että jos niitä joutuu kohdistamaan joskus käsin, niin se olisi hieman helpompaa. Kun maksaminen siirtyi koteihin, ei siirrytty maksun yksilöinnin kannalta lähes aina aivan riittäviin 4-10 numeron viitenumeroihin, vaan ihmiset pakotetaan näpyttelemään kodeissaan jopa 23-merkkisiä numerosarjoja. 8 numeroa mahdollistaisi 10 miljoonaa yhtä aikaa avoinna olevaa laskua. Ajatellaan nyt vaikka ihan konkreettisena esimerkkinä sähköistä asiointia, sähköisiä pankkipalveluja. Sitä, minkälainen toimintamalli ennen oli pankeissa. Toimintamalli oli pankinjohtajakeskeinen, pankinjohtajalla oli tieto. Tietotekniikan avulla toimintamalli pankeissa muuttui asiakaskeskeiseksi, mikä nosti asiakkaan keskiöön. Pankkipalveluja pystytään nyt tarjoamaan tehokkaammin järjestelmän kannalta ja myös palvelemaan asiakkaita paremmin. Yhteiskunnassa on vielä paljon toimintamalleja, jotka tietotekniikan käyttämisestä huolimatta toimivat tällä vanhalla tavalla – esimerkiksi terveydenhuolto. – Matti Pohjola Ihmisten johtamisesta ollaankin siirtymässä prosessien ja projektien johtamiseen. Vaativan projektin parissa työskentelevä projektipäällikkö ei kaipaa mikromanagerointia projektin johtoon, vaan olosuhteita ja välineitä, joilla projektin johtaminen sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 32
  • 35. Myrskyn silmässä 2. Kävimme pitkiä keskusteluita siitä, mitä haastajan roolin kuuluu. Eräs keskeinen piirre on vastuun ottaminen, toinen on nopeus. Joka ikisen tehtävän kohdalla on mietittävä, voisiko sen tehdä vieläkin nopeammin tai voiko päätöksen tehdä jo tänään? – Stephen Elop Johtajan pitää kunnioittaa alaistensa asiantuntijavaltaa ja hänen keskeinen tehtävänsä tulevaisuudessa voikin olla mahdollistaminen. Tulevaisuuden johtamisessa korostuukin makrojohtamisen kyky; kyky varmistaa, että asiantuntijalla on käytössään tarvittavat resurssit, pääsy oikea-aikaiseen tietoon ja paras mahdollinen työryhmä käytössään. Kaikissa uudistuksissa luovuuden muuttumisessa innovaatioiksi ja sitä kautta liiketoimintahyödyksi ollaan tekemisissä samojen lainalaisuuksien kanssa: muutos on merkittävä vasta, kun riittävän suuri joukko on ottanut Kaikissa muutoshankkeissa sen omakseen. Puhelinverkosta ei ole pitäisi olla muutosjohtami- hyötyä, jos tarpeeksi monilla ihmisillä ei ole puhelinlaitetta. Sosiaalisen nen omana alaprojektinaan median palvelu ei ole olemassa ilman ja siihen pitäisi panostaa. vähintään satojen tuhansien käyttäjien – Mari Puoskari joukkoa – siihen asti yksikään siihen sijoitettu investointi ei tuota mitään. Kaikissa muutoshankkeissa pitäisi olla muutosjohtaminen omana alaprojektinaan ja siihen pitäisi panostaa. – Mari Puoskari Samaa ajattelua soisi siirrettävän enemmän yrityksiinkin. Työryhmästä ei ole hyötyä, ellei se tuota enemmän kuin siihen on resursoitu. Toimivassa ryhmässä pitää olla ris- teäviä näkemyksiä, mutta myös riittävästi samanmielisyyttä, jotta synergian on mahdol- lista syntyä. Makrojohtajan tulisi siis pystyä näkemään alaistensa erilaisuudet ja samanlaisuudet voidakseen koota tiimejä, joissa ristiriidat ja synergiat olisivat mahdollisimman hyvässä suhteessa. Vaaditaanko tulevaisuuden johtajalta siis ennen kaikkea metaosaamista? Miten tietotyöläistä voisi tukea omassa työssään? Mitä tietotyöläinen tarvitsee? Miten luodaan innovaatioille suopea maaperä? Miten kannustetaan luovuuteen ja ideointiin? Mm. näihin kysymyksiin kirjamme haastateltavat pyrkivät kukin omista lähtökohdistaan vastaamaan. 33
  • 36. 2. Myrskyn silmässä 2.4. Tietotyön tuottavuus Työn määritelmä ja sisältö on muuttumassa radikaalisti. Teollinen tuotantorakenne määritti työn säännöt ja periaatteet suorittavan työn mukaisiksi. Suorittavassa työssä inhimillinen työpanos nähdään osana koneistoa, joka suorittaa toistettavaa työtä. Niin sähkö- kuin höyryvoiman keksimisestä kului sata vuotta sellaisten tuottavien sovellusten kehittämiseen, jotka hyödynsivät näitä keksintöjä tehokkaasti. Kun oikeat käyttöalueet kirkastuivat, sähkön ja höyrykoneen aikaansaama toimintatapojen ja kehitystoiminnan murros loi pohjan nykyiselle taloudelliselle hyvinvoinnille ja kasvulle. Tiivistettynä sähköön ja höyryvoimaan pohjautuville innovaatioille perustuu valtaosa kahden viime vuosisadan taloudellisesta kasvusta. Tieto- ja viestintäteknologia on vaikutusarvoltaan yhtä mullistava edistysaskel kuin sähkö ja höyrykone. Ensimmäinen elektroninen tietokone keksittiin vuonna 1946. Tutkijat ovat yleisesti yhtä mieltä siitä, että tieto- ja viestintäteknologiaa ei osata vielä käyttää täysimääräisen tehokkaasti. Kuinka kauan vielä kuluu aikaa siihen, että löydämme aidosti tuottavia tapoja soveltaa tietotekniikkaa muuallakin kuin teollisen automaation välineenä? Milloin löydämme tietotyön voittoreseptin? Teknologinen kehitys on analoginen ruuanvalmistuksen kanssa: teknologia on resepti. Teknologian kehitys synnyttää uusia reseptejä, uusia tapoja valmistaa aineksista ateria. Yleiskäyttöiset reseptit, kuten sähkö, ovat niitä, jotka vaikuttavat tuottavuuden kasvuun eniten. – Matti Pohjola Pentti Malaskan mukaan tieto- ja viestintäteknologian merkitys palveluyhteiskunnalle on vastaava kuin teiden ja rautateiden merkitys raskaalle teollisuudelle. ICT on sitä välttä- mätöntä infrastruktuuria, jota ilman palveluiden rakentaminen ja tehostaminen on hyvin vaikeaa. Parhaimmat tavat soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa ovat mitä todennäköisimmin vielä löytämättä. Kuinka kaukana, se on meistä itsestämme kiinni. Uusi tuottavuus on suoraan kiinni siitä, kuinka valmiita olemme oppimaan pois sellaisista käytännöistä, jotka eivät ota huomioon nykyisen teknologian tasoa, reaaliaikaisuutta, yhteisöllisyyttä, luovuutta, yksilöllisyyttä, tiedon universaalia saatavuutta ja mikä tärkeintä: näiden ominaisuuksien keskinäisiä yhteyksiä. Vuorovaikutus eli ihmisten tarkentavat kysymykset jalostavat tiedon ymmärrykseksi. – Marko Parkkinen Tietotyön logiikka ei ole teollisen, suorittavan työn logiikkaa. Tietotyöläisen työkalu on 34
  • 37. Myrskyn silmässä 2. viime kädessä työläinen itse, hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa ja osaamisensa. Tietotyön tehokkuuden mahdollistava työympäristö antaa liikkumatilaa ja joustoa löytää omaan osaamisprofiiliin sopiva työtehtävä. Tämän toimintaympäristön ja toimintatavan muutoksen sisäistämisessä piilevät uuden tuottavuusloikan askelmerkit. Tieto muuttuu arvottomaksi ilman vuorovaikutusta, jos sitä ei muuteta toiminnaksi. – Mari Puoskari Miten tuottavuutta voidaan lisätä? Puhutaan tuottavuuskasvun kolmannesta aallosta, joka tarkoittaa tehtävärakenteiden mukautumista uudelleen ja joustavammin organisaa- tioiden tarpeisiin. ETLAn Missä arvo syntyy? -tutkimuksen mukaan tietotyön tuotta- vuuden kovaa ydintä on tehtävärakenteen muutos ja sen optimointi. Tehtävärakenteiden muutoksesta voi syntyä tuottavuuskasvun seuraava aalto. Samalla tavalla kuin meneil- lään oleva kansainvälisen työnjaon syventyminen ja eriytyminen vaikuttaa maailmantalo- uden rakenteisiin ja tuotannon uudelleensijoittumiseen kehittyviin maihin. Tutkimuksessa todetaan, että tehtävärakenteiden muutos on voimistunut Suomessa viime vuosina. Samalla, kun on syntynyt uusia korkeamman osaamis- ja vaatimustason työtehtäviä, työtä on siirtynyt matalan osaamisen tehtävistä korkeamman osaamisen tehtäviin, kuten uutta tietotekniikkaa hyödyntäviin töihin ja suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin. Tekniikka on väline, joka mahdollistaa sen, että saadaan enemmän aikaan samoilla resursseilla. Se edellyttää nimenomaan, että organisaatiot johdosta käsin ovat muutoksessa kiinni, muuten välijohto aina estää muutokset. – Erkki Liikanen Tietotyössä kokonaisuuden johtaminen ratkaisee. Tietotyön johdettava kokonaisuus muodostuu ihmisten, teknologian, organisaation ja työympäristön liitosta. Onnistunut ja tuottava työ edellyttää jokaisen näiden osa-alueen sopeuttamista osaksi kokonaisuutta. Tosiasia on, että tietotyö on historiallisesti niin tuore asia, että olemme vasta alkuvaiheessa parhaiden käytäntöjen tiellä. Kuluu vielä aikaa, ennen kuin löydetään voittava resepti yhdistää teknologia ja inhimillinen panos tuottavimmalla tavalla. 35
  • 38. 2. Myrskyn silmässä 2.5. Teollisen tuotannon ja palvelutuotannon saumaton liitto Me tarvitsemme kilpailuedun saavuttamiseen jotain sellaista, joka on vasta elinkaarensa alussa. Me tarvitsemme uusia ideoita. Ainoa tapa vapautua tästä alhaisen kasvun häkistä on se, että hakee markkinoita aivan uusilta maantieteellisiltä alueilta, on se sitten Afrikkaa tai jotain muuta. – Risto E.J. Penttilä Tässä keksimisen ja innovoinnin vimmassa olisi helppo heittää lapsi pois pesuveden mu- kana ja unohtaa teollisen tuotannon suomat edut uuden liiketoiminnan ja tuottavuuden rakentamisessa. Teollinen tuotanto ja sen syvälle juurtunut työn logiikka on helppo nähdä vastakkaisena voimana tietotyölle, reliikkinä, menneisyyden haamuna. Tämä ei ole koko totuus. Totta on, että puhtaan teollisen tuotannon elinkaari on lähestymässä loppuaan länsimaissa. Me pystymme yhä huonommin kilpailemaan suorittavan työn tarjoajina. Jalostusarvon nostaminen, tietotaidon ja osaamisen hyödyntäminen kilpailukykymme kärkenä on huomispäivän tuottavuuden avain. Suomen pitää olla sellainen maa, jossa ei ole liian kallista elää eikä liian kallista pyörittää tuotantoa. Työtä täytyy tehdä enemmän ja tuottavuutta lisätä. Muutoin menestys on vaikeaa. – Erkki Liikanen Muutos koskettaa useita perinteisiä toimialoja, joissa suurimmasta osasta tehtäviä on tullut tietotyötä. Arvioiden mukaan vain noin kymmenen prosenttia Suomessa tehtä- västä työpanoksesta on suoraan kytköksissä teollisuustuotteiden valmistukseen. Loput 90 prosenttia on suoraan tai välillisesti kytköksissä joko organisaatioiden sisäiseen tai ulkoiseen palvelutuotantoon. Kysymys ei ole joko–tai-asetelmasta. Teollinen tuotanto tulee jatkossakin muodostamaan tärkeän osan suomalaisesta tuotannosta. Teollisen tuotannon tukitoiminnot tutkimuksesta ja kehityksestä markkinointiin ja logistiikkaan ovat hedelmällistä kasvualustaa palvelutuotannolle ja palveluviennille. Uuden tuottavuuden ytimenä on uusien ideoiden kuuntelu, kokeilu ja jalostaminen, jolle teolliset rakenteet tarjoavat erinomaisen alustan. Teollisuuden ja palvelutuotannon liitossa kyse ei ole kyse pakkoavioliitosta eikä semanttisesta taikatemppuilusta. Kyse on toiminnan fokuksen siirtämisestä uuteen 36
  • 39. Myrskyn silmässä 2. paikkaan, jossa keskiössä ei enää ole laite ja teknologia, vaan ihminen, jota varten laitteet ja teknologiat viime kädessä ovat olemassa. Fyysisten tavaravirtojen liikuttelun sijaan suurinta arvonlisäystä tuottavat tutkimus ja kehitys, tuotemerkin lisensointi ja myyminen, immateriaalioikeudet. ETLAn tutkimusjohtajan Mika Malirannan mukaan tehtävärakenteen muutoksen Meidän pitäisi viedä vaikutus tuottavuuden kasvuun teollisuudessa on tähän mennessä enemmän tietotaitoa kuin ollut prosenttiyksikön suuruinen. itse fyysisiä rakenteita. Meidän pitäisi viedä enemmän – Pekka Haavisto tietotaitoa kuin itse fyysisiä rakenteita. Meillä on mietitty paljon esimerkiksi kevyitä puurakenteita, joita voidaan tehdä nopeasti vaikkapa männystä. Valitettavasti ei ole ajateltu tai testattu sitä, kuinka kävisi, jos Suomi alkaisi myydä näitä tilapäistaloja toisenlaisiin ilmasto-olosuhteisiin, joissa on lisäksi termiittivaara. – Pekka Haavisto Palveluliiketoimintaan kohdentaminen teollisuustuotteiden oheis- ja rinnakkaistuotteina on suonut mm. KONEelle, Metsolle ja Wärtsilälle kilpailuetua markkinoilla ja synnyttänyt uutta liiketoimintaa. Karrikoidusti nykyään perinteisille valmistavan teollisuuden yrityk- sille puolet toiminnasta on teollisuutta, toinen puoli palveluja. Taloustieteilijä ja mielipidevaikuttaja Michael E. Porterin mukaan tulevaisuuden menestyjäyritykset ovat sellaisia yrityksiä, jotka kykenevät ratkaisemaan ekologisia ja sosiaalisia ongelmia. Kestävän kehityksen haasteiden ratkaisussa piilee valtava määrä liiketoimintapotentiaalia palveluiden, tietoliikenteen ja teollisten tuotteiden yhdistämisessä. 37
  • 40. 2. Myrskyn silmässä 2.6. Tulevaisuus on tässä Ei ole tieto- ja viestintätekniikan luoneiden insinöörien vika, ettei innovaatioita ole osattu käyttää paremman maailman rakentamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen nykyistä paremmin. Nyt on vielä aivan liian aikaista arvioida ICT:n tuottavuuden merki- tystä. Höyryn ja sähkön aikaansaama yhteiskunnallinen ja teknologinen mullistus kesti vuosikymmeniä ja niitäkin käytettiin alkuun tehottomasti ja vaarallisesti. Miksi tieto- ja viestintätekniikka poikkeaisi tästä? Viime vuosikymmenten saatossa on yleistynyt ajatusmalli, jonka mukaan teknologiset tuotteet pelastavat meidät. Tieto- ja viestintätekniikan yritykset valtasi näkemys, jonka mukaan menestys tehdään uusien teknologisten innovaatioiden varassa. Kehityskulkua helpottivat vapautuneet rahavirrat, joista yritykset kilpailivat. Mitä näyttävämpi innovaatio, sen helpompi oli saada investointipankkiirit tukemaan yritystä. Pörssiin listautuminen houkutteli, ja vielä jos sai median innostamaan suuret joukot tavallisia ihmisiä jonottamaan osakkeita, siintelivät mielessä tähtitieteelliset pikavoitot. Sama innovaatiouskovainen ajatustapa on vallalla edelleen, monissa yrityksissä odotetaan ja toivotaan yhä sitä uutta teknologista tuotetta, joka tulisi ja toisi muassaan avaimet uuteen kasvuun. Tarvitsemme muutosta tapaamme ajatella. Menestyksen kulmakivet täytyy ajatella uusiksi. Meillä on käsissämme tekniikka, jolla voidaan tehdä merkittäviä toimintamallien uudistuksia. Kaikkea vanhaa ei voida säilyttää eikä kaikkien etuja voida jatkuvasti puolustaa. Jostakin on luovuttava silläkin riskillä, että uusi ei tuo luopujalle yhtä paljon hyvää kuin muille. On haasteellista määrittää etukäteen, paljonko innovatiivisesta elementistä kannattaa maksaa; mikä on oikea riskin jako hanketta toteuttavan yrityksen ja sen tilaajan kesken. – Esko Aho Ekonomistit alkavat olla yhtä mieltä, että epävarmuus on tullut pysyväksi olotilaksi. Tulevaisuudessa totuttuihin tuottotasoihin pääseminen edellyttää, että otamme isompia riskejä ja riskien realisoituminen täysimääräisesti pitää hyväksyä. Tulevaisuus rakentuu sen varaan, miten hyödynnämme teknologiaa. Meidän täytyy uudistaa ajattelutapaamme: sen sijaan, että teemme asioita mielessämme seuraava kvartaali ja ensi vuoden tulos, meidän täytyy oppia ajattelemaan tavoitteita kymmenen vuoden päähän ja tehdä tässä päivässä valintoja, jotka mahdollistavat noihin tavoitteisiin pääsemisen. Voimme myös edistää sellaista, jonka uskomme avaavan tien parempaan tai auttavan mielikuvitustamme, jotta tiedämme hetken päästä, mitä pitää tehdä. Tällä hetkellä uskomme, että sosiaalisen median vuorovaikutteisuus ja joustavuus antaa 38
  • 41. Myrskyn silmässä 2. meille mahdollisuuksia, vaikka hallinto ja yritykset eivät Liity keskusteluun Facebookissa: vielä sosiaalisessa mediassa kovin vakaasti osaa toimia- www.facebook.com/SoneraYrityksille kaan. Sosiaalisella medialla on saatu kansat liikkeelle ja kaadettu korruptoituneita hallintoja. Voisiko sosiaalinen media olla väline karsia tuotta- mattomuuden linnakkeet yrityksistä ja vaikuttamattomuuden pesäkkeet hallinnosta? Erityisesti monilla julkishallinnon toimijoilla on hyvä tahtotila. Kun organisaatio rakentaa sosiaalista mediaa varten prosessin ja alkaa kouluttaa henkilöstöä, ollaan jo pitkällä. – Helene Auramo Ajallemme on tunnusomaista korostaa muutostilannetta kuvaavilla nimillä, jotka muodostuvat yhdyssanoista, joiden jälkiosa on sana ’yhteiskunta’. Meillä oli ja on tietoyhteiskunta, palveluyhteiskunta ja hyvinvointiyhteiskunta. Sosiaalinen media ja siihen kasvaneen Y-sukupolven tulo työyhteisöihin ja politiikkaan toi meille luottamusyh- teiskunnan ja kohtaamisyhteiskunnan. Veli-Antti Savolainen ja Pekka Himanen lansee- rasivat kohtaamisyhteiskunta-termin jo 1996, mutta työelämän massojen arkeen se vaikuttaa vasta nyt. Henkilökohtaiset verkostot ovat laajempia kuin koskaan, toisaalta verkostot ovat myös pinnallisempia kuin koskaan. Tieto- ja viestintätekniikan välineet mahdollistavat lyhytaikaiset luottamussuhteet ja mahdollisuuden kehittää ajattelua samasta asioista kiinnostuneiden kanssa kirjaimellisesti globaalisti ja jatkuvasti. Kun tämä nopeus ja avoimuus kohtaavat vanhojen toimintamallien päämäärähakuisuuden ja vallitsevan talouskriisin aiheuttaman pakon, on innovaatioiden jalostumiselle jälleen kerran paremmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen. Tabletit ja älypuhelimet elävät kahviloissa, toreilla ja puistoissa. Diginatiivit ovat paljonkin sosiaalisempia kuin aikaisemmat sukupolvet, koska heille on niin helppoa tavata muita. – Alf Rehn Y-sukuolvi on jo muuttanut yrityksiä, mutta julkisessa hallinnossa muutos on vielä pää- osin lähtökuopissaan. Toki samanlaisia toimintamallien läpimurtoja kuin verottajalla on tehty, asioita, joita yrityksissä ihaillaan kateellisina. Yksi suurimmista lähitulevaisuudessa ratkaistavista haasteista on sosiaali- ja terveyshuollon tuottavuusongelmien ratkaise- minen rakenteellisten uudistusten keinoin. Pahimmillaan ajaudumme täällä rintamalla julkisen ja yksityisen sektorin asemasotaan, jolloin keskitytään toisilta oppimisen sijaan vesittämään toisen osapuolen kehitysaskelten hyötyjen konkretisoitumista. Vielä onnettomampi tulevaisuus on edessä, jos yritysmaailma, kolmas sektori ja julkinen hallinto vetäytyvät omiin kehänurkkauksiinsa odottelemaan, että joku muu toimii ja tekee aloitteita. 39