5. 2. Sodan vaikutukset näkyvät
myöhemmin kalatilastoissa
• Kalatilastojen julkistusvälin ja -viiveen vuoksi sodan vaikutukset tiedetään
toistaiseksi pääosin vain asiantuntija-arvioina ja muiden kuin
tilastotietojen perusteella.
• Vienti Venäjälle tyrehtyi jo elokuussa 2014 Venäjän asettamien
tuontikieltojen vuoksi
• Kalan hinnat nousivat alkuvuodesta muita elintarvikkeita enemmän,
taustalla norjalaisen lohen hinta
• Viime viikkoina norjalaisen lohen hinta on pudonnut nopeasti hyvien
kasvuolosuhteiden seurauksena (lohi kasvanut hyvin lämpimässä vedessä)
• Miksi lohen hinta oli korkea:
• Kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino maailmanmarkkinoilla
• Lohen tuotannon kasvu hidastui
• Ukrainan sodan vuoksi rehuraaka-aineiden ja energian hinnat ovat
nousseet
• Valuuttakurssien muutokset
Lähteet:
• https://www.luke.fi/fi/uutiset/ukrainan-sota-vaikuttaa-jo-merkittavasti-kalatalouteen
• https://yle.fi/uutiset/3-12607115
6. 3. Maataloustilastoista sodan vaikutukset näkyvät selkeämmin
• Tuotantokustannukset nousseet (2022 toinen
vuosineljännes)
• Lannoitteiden hinnat nousivat 119 %
• Energian hinta nousi 53 %.
• Eläinten rehujen hinnat nousivat 44 %
• Maatalouden investointien hinnat nousivat 10 %
• Lähde: Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi
(Tilastokeskus)
• Tuottajahintojen nousu maltillisempaa
• Tuottajien marginaalit painuneet
miinukselle
• Markkinamarginaalien avulla voidaan tarkastella maataloustuotteiden
ja tuotantopanosten hintojen vaihtelun vaikutusta tuottajalle jäävään
marginaaliin
• Markkinamarginaaleissa hyödynnetään mm. Luken ja
Tilastokeskuksen tilastoja
• https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-
kampanjat/markkinamarginaalit
• Maatalouden kannattavuudesta tietoja
Taloustohtorissa
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori
7. Ulkomaankauppa Venäjän kanssa ja maataloustuotanto
• Ulkomaankauppa
• Elintarvikkeiden ulkomaankauppa Venäjän kanssa hiipui jo vuonna
2014
• Rehuja tuodaan edelleen jonkin verran Venäjältä
• Tuontivalkuaisen saatavuudessa voi tulla ongelmia
• Rypsin/rapsin sekä herneen ja härkäpavun tuotanto on keskeinen
tuonnin korvaamisessa kotimaisilla vaihtoehdoilla → näiden pinta-
alat kasvaneet ja satoarvio vuodelle 2022 suurempi kuin viime vuoden
sato
• Maailmanlaajuiset vaikutukset merkittäviä
• Viljasadosta odotetaan normaalia –
tuotantomäärät pääosin ennallaan
• Viime vuoden huono satovuosi tyhjensi viljavarastoja
• Tänä vuonna satonäkymät normaalit Suomessa ja Itämeren alueella
• Maataloustuotteiden tuotantomäärät säilyneet pääosin aikaisemmalla
tasolla. Katso tarkemmin Luken maatalouden tuotantotilastot
https://www.luke.fi/fi/tilastot/tilastohakemisto?sector=Maatalous&cla
ssification=Tuotanto
8. Suomi on omavarainen monissa maataloustuotteissa
• Suomessa tuotetaan maitoa, munia, lihaa ja viljaa
suurin piirtein kulutusta vastaavasti.
Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista
kotimaista alkuperää on noin 80 prosenttia.
• Maitotuotteiden ja kananmunan omavaraisuusaste
on ollut viime vuosina Suomessa yli 100 prosenttia
ja lihatuotteiden noin 90 prosenttia.
• Viljan omavaraisuusaste vaihtelee Suomessa
satokauden olosuhteiden vuoksi vuosittain.
Rehuviljan, ohran ja kauran omavaraisuus on
pysynyt vuosittain yli sadassa prosentissa.
• Öljy- ja valkuaiskasveissa omavaraisuus on pitkään
ollut erittäin alhainen
• Katso myös Maa- ja elintarviketalouden
suhdannekatsaus 2022
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551897
9. Työvoiman saatavuus
• Maa- ja puutarhatalous työllisti vuonna 2020 lähes
20 000 ulkomaista työntekijää, joista noin 3 400
vakituisesti ja 16 000 lyhytaikaisesti.
• Kausityövoimasta ukrainalaisten osuus on ollut
selvästi suurin, toinen suuri ryhmä on ollut
venäläiset
• Kausityövoiman tarve on suurin
avomaanpuutarhatiloilla. Kasvihuoneyrityksissä ja
muissa tuotantosuunnissa ulkomainen työvoima on
töissä pidemmillä sopimuksilla.
• Kesästä 2022 selvittiin ilman katastrofia?
https://www.yrittajat.fi/uutiset/suomalaiset-
marjanviljelijat-saastyivat-pelatylta-katastrofilta-
tyovoimapulan-takia-on-taytynyt-keksia-uusia-
ratkaisuja/
• Seuraavan kerran Luke kerää tietoja maatilojen
työvoimasta vuonna 2023
10. 4. Puun tuonti Venäjältä loppui – miten sen vaikutukset
näkyvät tilastoissa
• Puun tuonti Venäjältä väheni sodan alettua
ja loppui kokonaan 10.7.2022
• Tuonnin loppuminen Venäjältä ei ole
korvautunut muualta tapahtuvalla tuonnilla
• Luken laskelman mukaan merkittävin
Suomeen suoraan energiakäyttöä ajatellen
tuotu puupolttoaine on hake.
• Vuonna 2021 lämpö- ja voimalaitosten
polttamasta 9,4 miljoonasta kuutiometristä
tuotua metsähaketta oli viidennes.
• Suomi pärjää ilman Venäläistä energiapuuta:
https://www.luke.fi/fi/blogit/suomi-parjaa-
ilman-venalaista-energiapuuta
11. Hakkuumäärät Suomessa eivät ole kasvaneet
• Tuontipuun vähenemisestä huolimatta
hakkuumäärät Suomessa eivät ole kasvaneet
• Heinäkuussa 2022 hakattiin puuta teollisuuden
käyttöön 3,2 miljoonaa kuutiometriä.
Hakkuumäärä oli viisi prosenttia vähemmän
kuin vuotta aikaisemmin ja prosentin
vähemmän kuin edellisen viiden vuoden
aikana keskimäärin
• Tammi–heinäkuun puukauppa jäi 30 prosenttia
vuoden takaisesta ja oli 15 prosenttia
pienempi kuin edellisen viiden vuoden aikana
keskimäärin.
• Puun käyttötilastot ovat vuositilastoja ja
valmistuvat kevään 2023 aikana
12. Puun hinnat nousussa
• Puun hinnat ovat jatkaneet nousua ja olivat
heinäkuussa reaalisesti lähelle vuoden
takaista huipputasoa.
• Energiapuun hinnoissa lievää nousua.
• Polttopuukauppa käy kiivaana - haastava
tilastoitavana.
• Luke tilastoi puun hintoja teollisuuspuun
kauppa ja energiapuun kauppa tilastoissa.
Lisäksi Luke julkaisee metsäteollisuus ry:n
keräämiä hintatietoja viikoittain.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/tilastohakemist
o?sector=Mets%C3%A4&classification=Talo
us
• Katso myös metsäsektorin suhdannekatsaus
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551933
13. 13
5. Miten sota Ukrainassa vaikuttaa
luonnonvaroihin? Kysy Luken asiantuntijoilta
Maatalous
• Ruokamarkkinat (ruokaturva, omavaraisuus, tuotantopanokset, tuonti ja vienti): Tutkimuspäällikkö Hanna-Maija Karikallio,
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Erikoistutkija Csaba Jansik, Ryhmäpäällikkö Olli Niskanen, Erikoistutkija Marja Knuuttila
• Kierrätyslannoitteet: Tutkimuspäällikkö Kimmo Rasa, Johtava asiantuntija Sari Luostarinen
Kalatalous, Elinkeinokalatalous: Erikoistutkija Jari Setälä
Metsäteollisuus ja metsätalous
• Markkinat: Tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä, Erikoistutkija Jari Viitanen, Tutkija Antti Mutanen, Tutkija Jussi Leppänen
• Tuotantopanokset: Lannoitus: Tutkimusprofessori Pasi Rautio
Energia
• Energiahintojen nousun vaikutukset: Tutkimuspäällikkö Hanna-Maija Karikallio, Tutkimusprofessori Jyrki Niemi
• Bioenergia: Ryhmäpäällikkö Lauri Sikanen, Tutkimuspäällikkö Johanna Routa, Johtava tutkija Saija Rasi
Tilastot
• Puun energiakäyttö: Yliaktuaari Tuomas Niinistö
• Maa- ja puutarhatalouden kuluttama energia, energian tuotanto maatiloilla: Yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen
Yhteystiedot:
https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/miten-sota-ukrainassa-vaikuttaa-luonnonvaroihin/miten-sota-
ukrainassa-vaikuttaa-luonnonvaroihin-kysy-luken-asiantuntijoilta
Esa Katajamäki 7.9.2022