Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Tiedonkeruutavan muutoksen vaikutukset - tuloksia työvoimatutkimuksen esitutkimuksesta - Oona Pentala-Nikulainen

88 visualizaciones

Publicado el

Miten ja miksi työvoimatutkimus uudistuu?
Webinaari 5.11. 2020
#työvoimatutkimus2021

  • Sé el primero en comentar

  • Sé el primero en recomendar esto

Tiedonkeruutavan muutoksen vaikutukset - tuloksia työvoimatutkimuksen esitutkimuksesta - Oona Pentala-Nikulainen

  1. 1. Tiedonkeruutavan muutoksen vaikutukset – tuloksia työvoimatutkimuksen esitutkimuksesta Oona Pentala-Nikulainen Koordinaatio ja menetelmät #työvoimatutkimus2021 16.11.2020 Tilastokeskus
  2. 2. Yhdistelmätiedonkeruuseen siirtyminen aiheuttaa usein aikasarjakatkoksen 2Tilastokeskus6.11.2020 –Tiedonkeruutavan muutos vaikuttaa myös kerätyistä tiedosta saataviin tuloksiin mm. seuraavista syistä – Moodiefekti eli vastaustavan vaikutus vastauksiin – Katoefekti eli vastausasteen lasku – Vastaajajoukon vinoutuminen –Tässä esityksessä käydään läpi tiedonkeruutavan mahdollisia vaikutuksia Työvoimatutkimuksen tuleviin tuloksiin perustuen vuonna 2019 toteutettuun esitutkimuksen tuloksiin
  3. 3. Moodiefekti = vastaajat vastaavat eri tavalla vastaustavasta riippuen 3Tilastokeskus6.11.2020 –Esitutkimuksessa vastaustapoina oli 1. kierroksella puhelinhaastattelu, 2. ja 3. verkkovastaus tai puhelinhaastattelu –Kun vastaustavan valinta oli mahdollista, vastauksista 39% annettiin verkossa ja loput puhelimitse –Työvoimatutkimuksen sisältämissä asiapitoisissa kysymyksissä ei yleensä havaita suurta moodiefektiä –Vastaustavan valinta riippuu usein demografisista tekijöistä kuten iästä ja koulutuksesta. –Esitutkimuksen aineistossa verkossa ja puhelimessa vastanneet olivat selkeästi erilaisia ryhmiä
  4. 4. Vastaustavan valintaan vaikutti mm. ikä ja koulutustaso 4Tilastokeskus6.11.2020
  5. 5. Moodiefektiä ei juurikaan havaittu esitutkimuksen aineistossa 5Tilastokeskus6.11.2020 –Puhelimessa ja verkossa vastanneet painotettiin erikseen niin, että tuloksia voitiin vertailla ryhmien erilaisuudesta huolimatta –Joitakin eroja oli, mutta pääsääntöisesti tuloksissa ei voitu havaita moodiefektistä johtuvia eroja –1. kierroksen puhelimessa annetut vastaukset olivat useimmiten linjassa 2. ja 3. kierroksella netissä annettujen vastausten kanssa –Yleisesti aineiston laatu säilyi yhtä hyvänä, verkossa normaaliin verrannollinen määrä tyhjiä vastauksia
  6. 6. Vastausaste jäi esitutkimuksessa normaalia alemmaksi= tuloksissa katoefektiä 6Tilastokeskus6.11.2020 –Esitutkimuksessa huomattiin että kohdehenkilöille oli aiempaa vaikeampaa löytää yhteystietoja kuten puhelinnumeroa –Esitutkimuksessa suurin syy katoon jäämiseen oli tavoittamattomuus ja heitä oli suurempi osuus katoon jääneistä nykyiseen tiedonkeruuseen verrattuna –Uuden painotusmenetelmän mukaiset painokertoimet korjasivat kuitenkin katoefektiä merkittävästi
  7. 7. Esitutkimuksen vastaajajoukko oli nykyistä tiedonkeruuta vinoutuneempi 7Tilastokeskus6.11.2020
  8. 8. Yhdistelmätiedonkeruun vastausaste ei todennäköisesti jää yhtä alhaiseksi 8Tilastokeskus6.11.2020 –Analyyseissa todettiin, että jos esitutkimuksen vastaajien tavoitteluun olisi käytetty normaalia vastaava määrä työaikaa, vastausaste ei oli jäänyt näin alhaiseksi –Esitutkimuksen perusteella voitiin myös tunnistaa paremmin nettimyönteisiä vastaajaryhmiä, joten tavoittelua voidaan kohdentaa tulevaisuudessa aiempaa paremmin –Muiden tutkimusten ja muiden maiden tiedonkeruiden tuloksista kuitenkin selviää, että vastausaste laskee yhdistelmätiedonkeruun käyttöönoton myötä jonkin verran
  9. 9. Tiedonkeruutavan muutoksen myötä on siis odotettavissa Ei juurikaan moodiefektiä työllisyyttä koskevissa kysymyksissä Jonkin verran katoefektiä johtuen mahdollisesta vastausasteen laskusta Tiedonantajien parempi huomioiminen, kun vastaustavan saa itse valita 9Tilastokeskus6.11.2020 Erilaisten vastaajien vastaustapa- mieltymysten parempi hyödyntäminen tavoittelun kohdentamisessa
  10. 10. Oona Pentala-Nikulainen Yliaktuaari, VTM oona.pentala-nikulainen@stat.fi Osaamisalueet: kyselytutkimusmenetelmät, tilastotiede, vastauskato, moodiefekti, tiedonkeruumenetelmät 10Tilastokeskus6.11.2020

×