Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
•
0 recomendaciones•1,057 vistas
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
La actualidad más candente (20)
Destacado
Destacado (17)
Similar a Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Similar a Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä (20)
Más de TimoAro
Más de TimoAro (9)
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
- 1. ALUE- JA VÄESTÖ- RAKENTEEN SEKÄ LIIKENTEEN TULEVAI- SUUDEN MUUTOS- TRENDEJÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro – 7.11.2016, Kuopio
- 2. Mikä on liikenteen tuleva kehityskuva? James Wallman, tulevaisuustutkija Elämme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista yhtään kauppaa tai varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö (Airbnb) ei omista hotellia tai huoneita ja maailman suurin taksiyhtiö (Über) ei omista autoja.
- 3. Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen…... 1. 3. 2. Globalisaatio ja keskinäis- riippuvuus LISÄÄNTYY! Ilmastomuutos ja kestävyys- kriisi on käsillä NYT! Teknologia ja langaton tiedonsiirto muuttaa KAIKEN.
- 4. Alue- ja väestörakenteen sekä liikenteen tulevaisuuden trendejä Kaupungistuminen ja keskittyminen Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys Alueellinen liikkuvuus Demografinen muutos Polarisoituminen, eriytyminen Henkilö- ja tavaraliikenteen muutokset Internet-talouden kehittyminen
- 6. Aluehierarkia de facto 2016? Metropolialue (1) Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut (3) Keskisuuret kaupunkiseudut (10) Seutukaupungit, seutukeskukset (20-30) Muut kunnat
- 7. Viisi teesiä kaupungistu- misesta 1. Kaupunkien kasvu on globaali ja kansallinen ilmiö. Suomi on harvaan asuttu ja monin tavoin myöhäis- kaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistuminen on keskeisin aluerakenteen muutos- voima 2010-luvulla. 2. Kaupunkipolitiikalla on lyhyet ja ohuet perinteet Suomessa. Kaupunkipolitiikka on ollut pikemminkin hil- litsevää, koordinoimatonta ja reaktiivista kuin stimu- loivaa, koordinoitua tai proaktiivista 3. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja –haittoja, joihin voidaan vain osittain vaikuttaa poliittisin päätöksin tai julkisen vallan toimen- piteiden avulla 4. Digitalisaatio ei ole lisännyt aikaan, paikkaan ja etäisyyteen liittyvää riippumattomuutta, vaan on koros- tanut oletusten vastaisesti keskittymien sekä ihmisten kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten ja kontaktien merkitystä 5. Kaupungeissa tai taajamissa asuu tilastointitavasta riippuen 70 -85 % suomalaisista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla kaupunki- seudulla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus on 2/3 tai 4/5 osaa kaikilla keskeisillä aluetalouden, väestörakenteen ja elinvoimaisuuden tunnusluvuilla. 10 suurinta kaupunkiseutua kasvaa edelleen noin 400 000-500 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä!
- 8. 250 000 250 000 Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
- 9. 100 000 100 000 10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joen- suun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan)
- 10. asuu 14 suurimmalla yli 100 000 tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseuduilla 68%68% Metropolialue: – Helsingin seutu Suuret kaupunkiseudut: – Tampereen seutu – Turun seutu – Oulun seutu Keskisuuret kaupunkiseudut: 10 yli 90 000 asukkaan seutua 27,1 % koko maan asukkaista 17,4 % koko maan asukkaista 23,4 % koko maan asukkaista
- 13. Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden laajeneminen jatkuu Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: • Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta • Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta • Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta • Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä • Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat tuottavuuskehitys, korkean arvonlisäyksen työpaikat, keskittymät / solmupisteet, kilpailu, luova tuho ja valikoiva muuttoliike 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 50 km 50 km 50 km 30 km 100 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014
- 14. Kaupunkialueiden väkiluku kasvanut noin 650 000 henkilöllä neljännesvuosisadassa 250 km
- 15. 10 SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN* VÄESTÖLISÄYS 2000-2015 JA ENNUSTE VÄESTÖNLISÄYKSESTÄ VUOSINA 2016-2030 • Kaksi kolmesta (61,4 %) asukkaasta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla vuonna 2015 • 10 suurimman kaupunkiseudun väestö kasvoi yhteensä 437 000 henkilöllä vuosina 2000-2015 • Väestöennusteen mukaan 10 suurimman kau-punkiseudun väkiluku kasvaa noin 317 000 henkilöllä ja trendiennusteen mukaan 410 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä • Väestö kasvaa ennusteiden mukaan määräl-lisesti eniten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla vuosina 2016-2030. Neljän suuren väestölisäys yhteensä noin 285 000-364 000 henkilöä! *Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun ja Seinäjoen Lähde: Tilastokeskus, väestö ja väestöennuste 2015-2040
- 17. Kuntien välisen muuttoliikkeen ja liikenneväylien välinen yhteys Muuttoliikkeen, nopeiden rautatie- ja maantieyhteyksien ja korkeakoulujen välinen yhteys: polarisoi entisestään alueiden välistä kehitystä jatkossa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
- 18. Kuopion ja eräiden muiden keskus- kaupunkien kolme ajoaikavyöhykettä Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä minuuttia: 347.000 hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: 430.000 hlöä minuuttia: 695.000 hlöä Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: 256.000 hlöä minuuttia: 419.000 hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2015; Analyysi: Timo Aro 2015 30 min 60 min 90 min
- 19. Toiminnalliset suuralueet ja asukasluku tunnin aikaetäisyydellä Eteläisen ja lounaisen Suomen suur- alueen tunnin aikaetäisyydellä asuu noin 2,6 miljoonaa asukasta (47,1% koko maan väestöstä) Pohjanmaiden suuralueen tunnin vyöhyk- keellä asuu 419 000 asukasta (7,6% koko maan väestöstä) Neljän suuralueen tunnin vyöhykkeellä asuu 4 miljoonaa asukasta (72,7% koko maan västöstä) Itäisen ja keskisen Suomen suuralueen tunnin vyöhykkeellä asuu noin 700 000 asukasta (12,7% koko maan väestöstä) Oulun suuralueen tunnin vyöhykkeellä 280 000 asukasta (5,1% koko maan väestöstä) 12,7% 5,1% 72,7% 47,1% 7,6%
- 20. Liikkuminen kaupunki- seutujen sisällä…... Kaupunkiseutujen sisällä • Korostuu erityisesti sujuva ja toimiva sisäinen (joukko)liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. • Asiantuntijatyöhön perustuvilla työmarkkinoilla korostuvat totutusta työn tekemisestä poikkeavat mal- lit (työpäivän sisällä tapahtuva työasialiikkuvuus lisääntyy sekä monipaikkaisuus kodin, työpaikan sekä kokous- ja tapaamis-paikkojen välillä) • Verkkoon perustuvat työn tekemisen muodot korostavat jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä olevien kon taktikaupunkien roolia, jolloin nopeiden, toimivien ja sujuvien yhteyksien merkitys korostuu • Kevyt- ja joukkoliikenne kasvattavat osuuttaan suuris sa kaupun-geissa, henkilöauto säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla
- 21. Liikkuminen kaupunki- seutujen välillä…... Kaupunkiseutujen välillä • Korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä • Avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja ”tunnin juna” -konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin • Henkilöliikenneyhteyksien kehittyminen vaikuttaa myönteisesti alueiden väliseen työsskäyntiin (pendelöintiin) ja päivittäiseen työasialiikkuvuuteen
- 22. 1. Toisistaan erilliset työmarkkina-alueet ja kaupunki- seudut: alueet eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa kuin satunnaisesti 2. Työssäkäyntialueita ja kaupunkiseutuja toisiinsa yh- distävät liikennekäytävät: alueet kiinnittyvät toisiinsa liikenneyhteyksien ja –väylien kautta 3. Kokonaisvaltaiset kasvu- ja kehityskäytävät: nauha- maiset, vyöhykemäiset ja laajenevat kasvu- ja kehitys- käytävät, joissa fyysiset ja institutionaaliset raken- teet yhdistävät alueet kiinteästi toisiinsa, yhteinen kehittämisen tahtotila 4. Laajat ja yhtenäiset suuralueet: suurten kaupunkiseu- tujen ympärille muodostuu kehittyneiden liikenneyhteyks- ien ansiosta laajenevia, useita työssäkäyntialueita toi- siinsa yhdistäviä vaikutusalueita ja niihin kytkeytyviä sateliittikaupunkeja 5. Valtioiden rajat ylittävät megakäytävät: Pohjoinen kasvuvyöhyke, Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupunki- ajattelu, Merenkurkun käytävä Vaasa-Uumaja jne. Käytävä- vyöhykekehitys on alku- tekijöissäänaluerakenteen ja liikenne- yhteyksien välinen hierarkia
- 24. 100 77 310 Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2015 luonnollinen väestönlisäys positiivinen kuntien välinen muuttoliike positiivinen nettomaahanmuutto positiivinen
- 25. VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2010-2015 Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä 100 kunnassa eli vain joka kolmannessa vuosina 2010-2015 • Väestönlisäystä saaneet kunnat keskittyivät • Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueelle, • Muille suurille kaupunkiseuduille, • Pohjanmaiden rannikkolle, • Ahvenanmaalle ja • Pistemäisesti muihin yksittäisiin kuntiin Väestönlisäystä saivat suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista (TOP 10): Pirk- kala, Liminka, Lempäälä, Espoo, Kauniainen, Luoto, Kempele, Oulu, Kontiolahti ja Ylöjärvi Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016 >10 promillea (22 kuntaa) -0,1–9,9 promillea (107 kuntaa) 5–9,9 promillea (33 kuntaa) > -10 promillea (106 kuntaa) 0,1–4,9 promillea (45 kuntaa)
- 28. 10 suurimman kaupunkiseu- dun väestölisäys 2010-2015 Helsingin 103 132 Tampereen 23 715 Oulun 19 932 Turun 14 074 Jyväskylän 9317 Kuopion 6 391 SJK 3281 Joensuun 2276 P L
- 30. Työikäisten määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 lähtien! Työikäisten määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 lähtien!
- 31. Väestöllinen huoltosuhde 250 x 250 metrin ruuduissa 2014 • Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15-vuotiaat) ja eläkeläisten (yli 64-vuotiaat) osuutta suhteessa työikäiseen väestöön (15-64-vuo-tiaat). Kartta kuvaa huoltosuhdetta 250x250 metrin väestöruuduissa: mitä vihreämpi väri, sitä enemmän on työikäistä väestöä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin. • Väestöllinen huoltosuhde oli koko maassa 57,1 vuoden 2014 lopussa eli sataa työikäistä kohden oli 57,1 lasta tai eläkeläistä. • Työikäisen väestön osuus oli suhteellisesti korkein Pori-Lappeenranta –linjan eteläpuolella, Pohjanmaiden rannikkoalueilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Noin joka kuudennessa asutussa väestöruudussa (16 %) ei ollut ainoatakaan työikäi- seen väestöön kuuluvaa henkilöä! • Väestöllinen huoltosuhde vaihteli kunnittain Helsingin 43,4 ja Luhangan 100,8 vä- lillä. Huoltosuhde oli alueittain alhaisin Uudellamaalla (49,2), Pirkanmaalla (56,8) ja Varsinais-Suomessa (57,7) sekä korkein Etelä-Savossa (67,1), Keski-Pohjanmaalla (65,4)ja Etelä-Pohjanmaalla (65) vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom 2015: Analyysi: Timo Aro 2016
- 34. VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULEVAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN • Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2015-2030 • Väestö kasvaa eniten Helsingin metro-polialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalu-eella ja osassa Lappia • Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunki- seutujen reuna-alueilla Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016 >10 % (33 kuntaa) Väestöennuste kunnittain vuosina 2015–2030 (%) Tampere +26 431 Turku + 16 066 Kuopio + 10 281 Jyväskylä +12 669 Oulu + 30 768 Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231 -0,1–9,9 % (96 kuntaa) 5–9,9 % (35 kuntaa) > -10 % (106 kuntaa) 0,1–4,9 % (43 kuntaa)
- 35. Väestöennuste kunnittain (muutos%) vuosina 2015-2030
- 38. POLARISOI- TUMINEN, ERIYTYMINEN • Sosiaalinen etäisyys on kasvanut eri väestö-, ikä-, sosio-ekonomisten ryhmien sekä alueiden välillä: elämäntapaan, arvoihin, asenteisiin, tottumuksiin jne. liittyvä eriytyminen ja arjen sosiaalisen etäisyyden kasvaminen eri ryhmien välillä (”kuplat”) • Yhtenäisvaltiosta lohkoutuneeseen Suomeen?: onko tap- ahtumassa siirtymä yhtenäisvaltiosta ja –kulttuurista sekä suuren sosiaalisen pääoman/luottamuksen yhteiskun- nasta kohti pirstoutunutta, lohkoutunutta ja jakau- tunutta Suomea? • Lähitulevaisuus?: alueiden, väestöryhmien, ikäryh- mien jne. väliset taloudelliset, sosiaaliset ja tervey- delliset erot ovat pikemmin kasvaneet 2000-luvun aikana kuin supistuneet
- 40. HENKILÖ- JA TAVARALIIKEN- TEEN MUUTOKSET • Liikennekaaren tavoitteiden konkretisointi ja toteut- taminen: paremmat ja joustavammat digitaaliset palvelut (esim. Maas, operaattorit, liikenneapplikaatiot, säh- köiset kyydinvälitysjärjestelmät jne.), liikennetie- don hyödyntäminen (esim. avoimen datan hyödyntäminen) ja kevyempi sääntely eri kuljetusmuotojen markkinoille pääsemiseksi • Autojen omistamisen ja käyttötapojen sekä ajoneu- votekniikan muutokset: esimerkiksi autojen yhteiskäytön lisääntyminen, autojen omistamis- ja käyttötapojen muu- tokset, kulkutapojen ominaisuuksia ja mahdollisuuk- sia hyödyntävät liikennepalvelut, pienten ajoneuvo- jen kasvava kysyntä, uusiutuvat energialähteet, sähkö käyttövoimana, autonomiset eli itseohjautuvat autot jne.
- 42. INTERNET- TALOUDEN KEHITTYMINEN • Etätyön ja tietoteknologian jatkuva kehittyminen: Internet-talous kasvaa ja kehittyy erityisesti kau- pungeissa, työmarkkina-alueiden välisillä liiken- nekäytävillä sekä hyödyttää käytäväkehityksen kautta toisiinsa kiinnittyneitä työmarkkina-alueita. Tieto- ja viestintäpalveluita käytetään eniten siellä, missä on paljon potentiaalia käyttäjiä tai hyödyntämättömiä resursseja. Muutos saattaa vaikuttaa alueelliseen liik- kuvuuteen (muuttoliike ja pendelöinti) ja päivittäiseen työasialiikkuvuuteen. • Työn tekemisen muotoihin liittyvät muutokset: Tiedon- siirron ja tietoteknologian kehitykseen liittyvät teki- jät eivät ole toistaiseksi lisänneet aikaan, paikkaan ja etäisyyteen liittyvää riippumattomuutta oletusten vas- taisesti, vaan on entisestään korostanut kasvokkain tap- ahtuvien kontaktien, jakamisen ja yhteisöllisyyden merkitystä • Internet-talouden ominaispiirteet: olemassa olevi- en resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, arvoketjujen lähentyminen, palveluiden ja datan merkityksen kasvu liiketoiminnassa ja ylipäätään palvelullistuminen. Internet-talous siirtää arvonmuodostusta lähelle kulut- tajarajapintaa lähes kaikilla aloilla, mikä puolestaan korostaa käytettävyyttä, helppoutta, sujuvuutta ja muka- vuutta.
- 43. SUMMA SUMMARUM Alue- ja väestörakenteen sekä liikenteen tulevaisuuden trendejä Kaupungistuminen ja keskittyminen Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys Alueellinen liikkuvuus Demografinen muutos Polarisoituminen, eriytyminen Henkilö- ja tavaraliikenteen muutokset Internet-talouden kehittyminen
- 44. Lisätietoja Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi@timoaro 045 6577890