Emilia Kullas, EVA - Miten lottokansa oppi vaurastumaan
Mikko Spolander Valtiovarainministeriö Turun Talouspäivät 2019
1. Suomen talouden tila, näkymät ja talouspolitiikka
Talousnäkymät
Ylijohtaja Mikko Spolander
28.9.2019
2. Talouden korkeasuhdanne taittumassa
Kasvu hidastumassa 2½
prosentista reiluun 1 prosenttiin.
Maailmantalouden kasvu
vaimenee, euroalue ja kehittyvät
taloudet niiaavat 2019.
Kulutus kasvaa vielä vahvasti,
investoinnit ja vienti selvästi
hitaammin.
Työllisyys kohentunut ripeästi,
jatkossa hitaammin.
Ansioiden nousu kiihtyy, mutta
inflaatio pysyy maltillisena.
2
3. Julkinen talous uhkaa alkaa heikentyä uudelleen
Alijäämät alkavat kasvaa ja
velka suhteessa BKT:hen
kääntyy nousuun, koska
‒ talouden ja työllisyyden kasvu
hidastuu,
‒ julkisia menoja lisätään,
‒ toteutetaan isoja
puolustushankintoja ja
‒ väestön ikääntyminen
kasvattaa ikäsidonnaisia
menoja.
3
4. Mistä ennakoitua heikompi kehitys voisi kummuta?
Protektionismi ja
maailmankaupan
taantuminen
Brexit
Globaali taantuma
Kulutusvetoinen kasvu ja
kotitalouksien
velkaantuminen
Pullonkaulat työmarkkinoilla
ja kustannuskierre
4
5. Mitä Suomi vie?
5
30 % palveluita
70 % tavaroita
Lähde: Haaparanta et al. (2017) 100 vuotta pientä avotaloutta – Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät
6. 2,1 %
49,7 %
8,8 %
24,9 %
9,3 %
3,5 % 1,8 %
Tuoteryhmien osuudet Suomen tavaraviennistä 2018
1 Elintarvikkeet ja juomat
2 Teollisuuden
tuotantotarvikkeet
3 Poltto- ja voiteluaineet
4 Investointitavarat (paitsi
kuljetusvälineet)
5 Kuljetusvälineet
6 Kulutustavarat
7 Muut tavarat
VM/Kansantalousosasto
Tavaravienti on erityisesti välituotteita ja
investointitavaroita
6
7. Minne Suomi vie?
7
Lähde: Haaparanta et al. (2017) 100 vuotta pientä avotaloutta – Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät
yli 60 %
Eurooppaan
8. Käänne Euroopan taloudessa on ollut
nopea vuoden 2018 aikana
8Lähde: Ifo World Economic Survey (WES), III/2019
9. Polttopisteessä erityisesti Saksa
9
“…re-escalation of global trade tensions,
the threat of a no-deal Brexit and the
entrenched
weakness of the German auto industry
raise
the risks of contagious effects of the
manufacturing slowdown on the broader
economy
over the coming months.”
GoldmanSachs Economic Research, 6 Aug 2019
14. Pitkän aikavälin näkymä ennallaan
Talouden suhdanteet
ovat väliaikaisia eivätkä
muuta julkisen talouden
näkymiä yli
suhdannekierron.
Talouden kehityksen
määräävä tekijä ja
keskeinen ajuri on
väestörakenteen
muutos.
14
15. 15
0
1
2
3
4
5
6
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030
Talouden tuotanto
määrän kasvu, %, vuosikymmenen keskiarvo
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040
yli 65-vuotiaat per 15-64-vuotiaat alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat per 15-64-vuotiaat
Huoltosuhde, suhdeluku
Julkinen velka suhteessa BKT:een, %
16. Hallituksen finanssipoliittinen kokonaisuus
16
• Kertaluonteiset meno-
lisäykset enintään
3 mrd. € vuosina
2020−2022
• Kertaluonteisten
menolisäysten rahoitus
pääosin
omaisuustuloilla
• Pysyvät menolisäykset
1,3 mrd. €
• Uudelleenkohdennukset
budjetin sisällä 0,2 mrd.
€
• Verokokonaisuus, joka
lisää tuloja runsaat
0,7 mrd. €
• Työllisyysasteen
nostaminen 75
prosenttiin vuoteen
2023 mennessä.
• Julkisen talouden
tasapainottaminen
vuoteen 2023
mennessä
Kertaluonteiset
budjettitoimet
Pysyvät budjettitoimet
vuoden 2023 tasolla
Tavoitteet
17. Julkisen hallinnon ja palvelutuotannon
tuottavuus ratkaisee
Vuoteen 2035 saakka
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat keskimäärin n.
4½ % joka vuosi.1
Valtion ja kuntien tulot kasvavat keskimäärin n. 3 % joka vuosi.1
Vuonna 2035 verrattuna vuoteen 2018
Tarvitaan n. 70 000 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää
lisää hoitamaan kasvava palvelutarve.1
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta jää eläkkeelle
n. 142 000 työntekijää.2
Työikäisten määrä vähenee n. 57 000.3
1 Valtiovarainministeriön arvio.
2 Kevan arvio.
3 Tilastokeskuksen väestöennuste, 19-64-vuotiaat.
18. Kohteita työllisyyttä, tuottavuutta ja
kasvua tukeville toimille
Työttömyys- ja muun sosiaaliturvan luomat kannusteet
palkata ja ottaa vastaan työtä.
Työmarkkinat ja elinkeinotoiminnan tuet ja sääntely.
Yhdyskuntarakenne ja liikenneratkaisut.
Asuntomarkkinat ja asuntojen rakentaminen.
Koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit.
Verotus
06/2019
Raha käytettään lisää
sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin,
varhaiskasvatukseen,
koulutukseen ja tutkimukseen,
Ympäristönsuojeluun ja ilmastopolitiikkaan.
Rahaa kerätään lisää
Energian, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja kiristämällä.
Jatkamalla solidaarisuusveron voimassaoloa 2020.
Poistamalla asuntolainojen korkovähennysoikeus asteittain.
Veronkiristysten epäsuotuisten vaikutusten kompensoimiseksi pieni- ja keskituloisille näiden ansiotuloverotusta kevennetään.
Lisäksi ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkistus vuosittain.