Johtaja Tommi Vasankarin puheenvuoro UKK-instituutin 27. Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Helsingissä 11.10.2017. Seminaarin teemana oli vaikuttava elintapaneuvonta.
2. Sisältö
• Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin?
– Akuutit infektiot
– Krooniset sairaudet
– Muut yksilöstä johtuvat tekijät (liikunta?, kunto?)
– Työyhteisö / yhteiskuntatekijät
3. Suurimmat syyt sairauslomiin
• Mielenterveysongelmat
• Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
• Infektiot (lyhyet lomat)
• Sydänsairaudet
• Muut
• Ei-sairausperäiset – krapula, lapsen sairaus, jne
4. Työperäiset syyt
• Heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön
• Huono johtaminen
• Huono työilmapiiri
• Jne
Vaikuttavat kuormittumiseen ja ovat myös kiistatta
riskitekijöitä / syitä sairauspoissaoloihin
7. Bouchard ja Shephard 1994
Aerobinen eli kestävyyskunto
Motorinen taito
Tuki- ja liikuntaelimistön kunto
Kehon koostumus
Aineenvaihdunta
PERIMÄ
MUUT TEKIJÄT
LIIKUNTA TERVEYS-
KUNTO
TERVEYS
Liikunta- kunto-terveys -viitekehys
8. Annos-vaste suhde liikunnan ja kunnon osalta
sydän ja verisuonisairauksiin (CVD)Risk for
CVD
Williams 2001
Physical
activity (PA)
Cardio-
respiratory
fitness (CRF)
1
0.8
0.6
0.4
0.2
25 % 50 % 75 % 100 %
Level of physical fitness/ physical activity
9. Liikuntaan panostamalla lisää työvuosia?
Helsinki Health Study
• Sairaseläkkeelle siirtyneet harrastivat jo
työssä ollessa vähemmän liikuntaa,
erityisesti rasittavaa liikuntaa, (miehillä
vain noin 1/3) kuin työelämässä säilyneet!
• Myös vanhuuseläkkeelle siirtyneet miehet
harrastivat rasittavaa liikuntaa vähemmän
(2/3) kuin työssä jakaneet.
• Naisilla ero pienempi, saman suuntainen.
• Työkyky on vahvasti yhteydessä
eläköitymisriskiin.
10.
11. Liikuntaintervention vaikutus työkykyyn?
Oili Kettusen väitöskirjasta:
• 12 kk liikuntainterventio, n. 400 pk-yritysten
työntekijä ja yrittäjää
• Liikunnan määrä nousi 71 %
• Kunto parani 7 %
• Työkyky parani 3 %
• Kunnon kohentuminen oli yhteydessä
työkyvyn parantumiseen
• Alussa heikon työkyvyn omaavilla työkyky
parani 13 % - eli eniten hyötyy hän joka eniten
apua tarvitsee!!
20. LIITU 2016 -tutkimus
• Suomessa on kartoitettu lasten ja nuorten liikuntatrendejä lähinnä
osana koululaiskyselyitä ja usein vain muutaman indikaattorin
perusteella
• LIITU -tutkimus käynnisti laaja-alaisemman liikuntakäyttäytymisen
trendiseurannan vuonna 2014
• Vuonna 2016 LIITU -tutkimus keräsi ensimmäisen kansallisesti
kattavan objektiivisesti mitatun liikkumisen ja paikallaanolon
aineiston
• Kertoo liikkumisen ja paikallaanolon tasot mitatusti, kysely rinnalla
• Liikemittaria käytti 3274 suomenkielistä lasta ja nuorta (172 koulua)
• Heistä 90 prosenttia oli käyttänyt mittaria vähintään
neljänä päivänä, ainakin kymmenen tuntia päivässä
27. Yhteenveto
• Runsas liikunta / fyysinen aktiivisuus on yhteydessä
sairauspoissaoloihin – vähentää riskiä.
• Huono fyysinen kunto on yhteydessä suurempiin
sairauspoissaoloihin.
• Kuntotasosta riippumatta fyysisen kunnon
heikentyminen on yhteydessä kasvaviin
sairauspoissaoloihin.
• Fyysisellä kunnolla on siis yhteys sairauslomiin.
• Suomalaisten liikunta ja kunto nyt / tulevaisuudessa
vaikuttaa myös sairauspoissaolojen määrään!