Aleksanteri-instituutin yliopistonlehtori Katalin Miklóssyn esitys Eurooppatiedotuksen sekä Historian- ja yhteiskuntaopin opettajien liiton järjestämässä opettajaseminaarissa 16.11.2018 Jyväskylässä.

1. Keski- ja Itä-Euroopan
poliittiset trendit ja
sielunmaisema
‘Muutosten vuosi 2019: Säilyykö Euroopan
yhtenäisyys?’
Opettajien seminaari, Jyväskylä 16.11.2018
Katalin Miklóssy, Aleksanteri-instituutti,
Helsingin yliopisto
katalin.miklossy@helsinki.fi

2. Esitelmä pohjaa
uuteen
tutkimustietoon:
Mikä on demokratian nykytila
itäisessä Euroopassa? Miten EU-
jäsenyys on hyödyttänyt nuoria
demokratioita, ja mitä ongelmia se
toisaalta on tuonut mukanaan? Millä
tavalla menneisyys ja sijainti
vaikuttaa kehityksen edellytyksiin?
Artikkelikokoelma kuvaa Keski-
Euroopan, Kaakkois-Euroopan ja
Baltian viimeaikaista kehitystä,
temaattisesti: pohditaan mm.
alueellisuuden ja kilpailun merkitystä,
köyhyyden ja korruption syitä,
romaani väestön tilaa, nousevaa
nationalismia, naisten ja
kansalaisjärjestöjen asemaa, median
kentän muutoksia ja
ympäristökysymyksiä.

3. Keskeiset mantrat
hämärtävät
tilanteen
arviointia
n Nro. 1:
Oikeusvaltio on
heikennetty
n Nro. 2: EU:n
suuri kertomus
itälaajentumisen
demokratisaatio-
vaikutuksesta

4. Oikeusvaltion käsitteen ongelma
n Ei yksisellitteinen: Lännen
liberaali-idea vs. idän
konservatiivi-tulkinta
n Itäeurooppalainen
perinne: oikeus + valtio
n Laki ja järjestys
n Parlamentin
määräenemmistöllä on
oikeus hallita ilman
konsensusta
n Vallan logiikka: Vain vahva
hallitus pystyy suojaamaan
itsemääräämisoikeutta

5. Länsimainen demokratia on vieras tuontitavara
Imperiumien jälkeen uudet kansallisvaltiot olivat haavoittuvia ja alttiita
kansainvälisen kentän suurvaltapolitiikan muutoksille. Vahva hallituksen uskottiin
pystyvän torpaamaan ulkoapäin tulevia vaikuttamisyrityksiä. Sotien välisenä
aikana autoritäärisyys kasvaa yleisesti kaikkialla (paitsi Tsekkoslovakiassa).

6. Neuvostoliiton vaikutuspiirissä
vanhat sotienväliset perinteet
vahvistuvat entisestään.

7. EU:n vaikutuksen yliarviointi
§ ‘Takaisin Eurooppaan’ euforia idässä
§ EU ei ollut valmis – alkaa viivytyspeli
§ Kööpenhaminan kriteerit: jäsenyyden ehtoja
§ Euforian loppu: Tilalle hyötynäkökulmat
§ Pygmalion -vaikutus: EU sai aikaan
näyteikkunademokratioita ja tyytyi niihin

8. EU-kriittisyys kasvaa
• Debatti herää
uudelleen: Kansallinen
vs. länsimainen
kehityskulku?
• Pettymykset EU-
jäsenyyteen:
kakkosluokan
kansalaiset
• EU-kriittisyydestä
kasvaa nationalismi ja
itsemääräämisoikeuden
vaade
• Vahvan hallituksen
ihanne palaa

9. Tyytymättömyyden syyt 2010-2018
n Idän elintaso ja hyvinvointi ei
savuttanutkaan länttä
n Jokapäiväisen toimeentulon
epävarmuuden ja
eriarvoistumisen kasvu
kokemus
n Identiteetti: Yhteisöllisyys
kadoksissa
n Talouden rakenteen
epätasapaino:
Tytäryhtiötaloudet
n Pakolaiskriisi 2015: länsi ei
kuunnellut maiden hätää

10. n Vahvan johtajan
ihanne
n Demokraattiset
prosessit vievät liikaa
aikaa ja ovat
tehottomia
n Kriisi vaatii
radikaalisia keinoja
n Venäjän merkitys
kasvaa, koska se on
yhteensopiva malli
itäisen EU-maiden
perinteiden kanssa
Länsimaisen demokratian auringon
laskun aika

11. EU:n keinot vähissä
n Suurin ongelma on
konsensus-periaate:
estää päätöksentekoa
n Oikeusvaltiomenettely
liian myöhään
n EU-puolueperheet
katsovat sormien läpi
n Uusia ymmärtäjiä
vanhoista jäsenmaista
n Idän talous porskuttaa