Kehitämme osatyökykyisten työllistämismuotoja yhteistyössä julkishallinnon, elinkeinoelämän ja alalla toimivien muiden yhteisöjen kanssa Vaikutamme työmarkkinoiden toimintaan siten, että osatyökykyisten työllistymismahdollisuudet normaalissa työelämässä säilyvät ja kehittyvät Toimimme yhteistyössä osatyökykyisiä työllistävien yksiköiden kanssa (kuntoutus, työllistäminen, oman toiminnan kehittäminen) Järjestämme osatyökykyisten työllistämistä tukevaa koulutusta ja muita asiantuntijapalveluja

1. Vatesin toimintakenttä

2. Toimintaympäristö
2

3. Työelämään ohjaamisen rakenteet
Palkkatyö
Avoimet työmarkkinat
 Palkkatuettu työ
 Tuettu työ /
työllistyminen
Työsuhde
Palkka
Sosiaalinen
integraatio
hyvä
Sosiaalihuoltoa
(kehitysvammais
ten
erityishuoltolaki,
vammaispalvelu-
laki,sosiaali-
huoltolaki
27e/d§)
Kunnat, kuntayhtymät,
säätiöt
 Päivätoiminta
 Työtoiminta
• Työkeskuksissa
• Avotyötoiminta
työpaikoilla
Kuntouttava työtoiminta
Huoltosuhde
Toiminta-avustus
(työosuusraha)
Työmarkkinatuki/
Työttömyyspäivä-
raha/toimeentulo-
tuki+ kulukorvaus
Sosiaalinen
integraatio
heikko
heikko
3

4. Nykyisen palvelujärjestelmän rakenne
4
Kuntoutus- ja
työelämävalmiuksia
edistävät palvelut
Kuntouttava ja
valmentava toiminta
Päivä- ja työtoiminnat
Kuntouttava
työtoiminta
Avoimet
työmarkkinat
työsuhde
palkkatyöTyöhallinto
KELA
Työeläkelaitokset
Kunnan sosiaalitoimi
Vakuutuslaitokset
Työelämään siirtymien
tukeminen
Palkkatuettu työ
Työ- ja koulutuskokeilut
Uravalmennus
Työnhakuvalmennus
Ostopalvelupilotit
Työpankit
Tuettu
työllistyminen,
työhönvalmennus
 tuki
 resurssit
 palveluiden oikea-
aikaisuus?
Opetustoimi

5. Vammainen, vajaakuntoinen, osatyökykyinen
– vai työkykyinen?
Osatyökykyisyys on erotettava vammaisuudesta ja vajaakuntoisuudesta
 työkyvyn käsite on tehtäväsidonnainen; liittyy työsuorituksiin
 ajassa ja arjessa muuttuva käsite
Henkilöä voidaan pitää työkykyisenä, kun hänen yksilölliset edellytyksensä, kuten ikä, sukupuoli ja
terveydentila, ovat tasapainossa työn asettaminen vaatimusten kanssa
 osatyökykyisyys tarkoittaa yleensä sitä, että työntekijä ei selviydy täydellisesti työnsä asettamista
vaatimuksista
 puhuttaessa osatyökykyisestä on tiedettävä ko. henkilön työn asettamat vaatimukset
 työoikeuden näkökulmasta: työkykyisyyttä ei voida arvioida pelkästään terveydentilan perusteella;
aina kytkentä työhön
Vammainen henkilö voi olla täysin työkykyinen suhteessa työtehtävään
• henkilöitä ei voida luokitella osatyökykyiseksi sen vuoksi, että heillä on sairaus tai vamma
(Paanetoja, Jaana ; OTT, apulaisprofessori Lapin yliopisto: Osatyökykyisyys, vamma ja vajaakuntoisuus työsuhteessa, 2014)
STM: ”Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja myös halu tämän kyvyn
käyttämiseen”.
(Toimintakonsepti osatyökykyisten työllistymiseksi. OSATYÖKYKYISET TYÖSSÄ, STM 2013:29; Mika
Vuorela 2008)
5

6. Osatyökykyinen työtä hakiessaan
Työkykyinen työn saatuaan
Työn esteellisyydet poistettu
Osatyökykyisyys on siirtymävaiheen ongelma
Vammainen, vajaakuntoinen, osatyökykyinen
– vai työkykyinen?

7. Vammainen, vajaakuntoinen, osatyökykyinen
– vai työkykyinen?
Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään
yksi pitkäaikaissairaus tai vamma eli joka toisella
 Heistä joka kolmas kokee, että vamma tai sairaus vaikuttaa
työntekoon.
 Silti vain harvoin vamma tai sairaus on este työn tekemiselle.
7

8. Kaikkien tekemä työ on arvokasta -
työkyvyt käyttöön sopivin työjärjestelyin
Työsuorituksen arvo ei riipu siitä, minkälainen henkilö työn on
tehnyt ja missä hän on työn tehnyt
 Työkeskus, toimintakeskus, klubitalo
 Avoimien työmarkkinoiden yritys
 Sosiaalinen yritys
 Omaa tuotantoa, alihankintaa
 Teollista tuotantoa, palvelutyötä, käsityötä, taidetta
****************************
 Vertaistuki, kokemusasiantuntija,
 Koulutettu ammattihenkilö
8

9. MV

10. Työtä tarvitaan – ja työolojen mukauttamista
Työikäisistä 1,9 miljoonalla (55 %) on vähintään yksi
pitkäaikaissairaus tai vamma
=> työssä pysyminen
Työhallinnon asiakkaista 90 000 henkilöllä työllistymistä
vaikeuttava vamma tai sairaus (vuonna 2013)
Työkyvyttömyyseläkettä saa noin 250 000 henkilöä
=> työhön pääsy
10

11. Vammaisten potentiaali työhön
Työikäisiä vammaisia 220 000 1)
 Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000
 Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000
 Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000
Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla
Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)
 Töissä avoimilla markkinoilla 300-400
 Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500
Avotyötoiminnassa noin 2 500
11
Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT.
2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM.

12. Pidämmekö valmennusta ja kuntoutusta liian
pitkään avoimien työmarkkinoiden
ulkopuolella?
 Työnantajat/työyhteisöt ovat nykyään aiempaa valmiimpia
ottamaan ”keskeneräisen” työntekijän
 Työyhteisöt ovat kehittäneet omaa sisäistä työssä osaamistaan
ja resursseja kohdata ja tukea työntekijöiden yksilöllisiä
tilanteita ja tarpeita
 Työyhteisöille on myös tarjolla työvalmentajien tuki
monimuotoisuuden kohtaamiseen
 Kuntouttavan työtoiminnan sääntelystä poistettava rajaus
yrityksistä

13. Työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaali työhön
Harri Hietala /Vates-säätiö

14. Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen
potentiaaliset vaikutukset 800 milj. euroa
julkiselle taloudelle
 Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen – työllisyysaste +1 %-
yks. – 1 500 euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua
ansiotulosta perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa
 Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa
enemmän
 Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja
työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt
 Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla
pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla
 Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa
1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
Harri Hietala /Vates-säätiö

15. Työkyvyttömyyseläkeläisten
työttömyysloukku – käteen jäävä tulo
Harri Hietala /Vates-säätiö

16. Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten
työttömyysloukku - yhteenveto
 Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisen työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.
 Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.
 Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin
työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.
 Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000
työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.
 Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua
4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.
 Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt
asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €.
 Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.
16
Harri Hietala /Vates-säätiö

17. Vammaiset valtavirtaan
 Otetaan vammaiset aina huomioon tehtäessä politiikkamuutoksia
 Yhtäläiset mahdollisuudet työhön ja osallistumiseen
 Sosiaaliturva- ja verojärjestelmän muodostamat kannustinloukut
purettava
 Muokataan asenteet erityisryhmiä (ml vammaiset) kohtaan kuntoon