2. Kognitiivinen
lähestyminen
Vallalla olevan
ajattelun ja toiminnan
jatkuvuuden
turvaaminen
Metakognitiivinen
lähestyminen
Uusien ajattelu- ja
toimintatapojen
löytäminen
Transformatiivinen
lähestyminen
Ihmiselämän täysin
uudet mahdollisuudet
osana muuta
todellisuutta
Mitä pitäisi oppia? Mitä varten koulu
on olemassa? Mitä on sivistys?
7. omanäköinen liittyminen,
kuuluminen ja osallisuus
Mahdollisimman tosi todellisuuskäsitys edellyttää asioiden
ilmiöiden ja ihmisten välisen elävän dynamiikan huomioimista?
8. SISÄLTÖ
1. Kuinka tähän tultiin?
2. Suunta tulevaisuudelle
3. Toisenlaiseen kurkottaminen
edistyksen edellytyksenä
4. Kohti kestävyystietoista
elämänorientaatiota
5. Sivistys kohottaa ihmisen täyteen
mittaan
10. Suomalainen
hyvinvointiyhteiskunta on
poikkeuksellinen menestystarina
Äärimmäinen köyhyys vielä 1940-luvulla
Viimeinen sotakorvausjuna lähti 1952
Kuluttajat arvioivat kotitaloutensa
rahatilanteen maaliskuussa 2018
paremmaksi kuin koskaan
___________________
Suomen virallinen tilasto (2018). Kuluttajabarometri. Maaliskuu 2018. Helsinki:Tilastokeskus. Luettavissa
http://www.stat.fi/til/kbar/2018/03/kbar_2018_03_2018-03-27_tie_001_fi.html
12. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa
1966-2004
Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut
Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa
1947-1998
Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut
Mitä on edistys?
_________________
Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: THL.
Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31.
13. Masennus vei yhdeksän
ihmistä joka päivä
eläkkeelle vuonna 2017
mielenterveyssyistä eläkkeelle
siirtyneiden keski-ikä 45 vuotta
masennus suurin yksittäinen syy
työkyvyttömyyseläkkeeseen
alle 30-vuotiaiden eläköityminen
lisääntynyt 30% kymmenessä vuodessa
Eläketurvakeskus (2018). Suomen työeläkkeensaajat. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työkyvyttömyyden syyt eroavat ikäryhmittäin Luettavissa:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/elakkeensaajat/tyoelakkeensaajat
_______________
15. Sosiaaliset huolet
ihmisoikeudet,
arvokas elämä,
oikeudenmukaisuus,
tasa-arvo
Ekologiset huolet
elämän edellytysten säilyminen,
planetaariset rajat,
luonnonvarat
Kaikki tulevaisuuteen liittyvät haasteet
palautuvat ekologisiin ja sosiaalisiin
lähtökohtiin
Hopwood,B.,Mellor,M.&O’Brien,G.(2005).SustainableDevelopment:MappingDifferentApproaches.SustainableDevelopment13(1),38–52
16. NYT TULEVAISUUDESSA
”Ylikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat
”Alikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat
1 MAAPALLO
2 maapalloa
3 maapalloa
4 maapalloa
Luonnonvarojen hyödyntäminen, saastuminen ja päästöt
tasa-arvoiseen yhden planeetan politiikkaan pyrittäessä
19. Tästä
minä
nautin
Tätä maailma tarvitseTämän minä osaan
Mielekkyyden kokemukset
muodostuvat kytköksistä johonkin
itsen ulkopuolella olevaan
arvokkaaseen
mielekkyys
merkitys
arvokas tarkoitus
flow
24. Taide, mielikuvittelu ja
leikki
1. Tuottaa havahtumisia
2. Saattaa toisenlaiseen
3. Täydentää ja uudistaa
todellisuuskäsitystä (maailmankuvaa)
4. Tarjoaa merkityksiä olemassaololle
5. Ylevöittää mieltä
6. Vahvistaa myötätuntoa
27. Sosiomateristen systeemien tarkastelun tueksi
• Millainen ja miten pitkä on tämän perunan tie ruokapöytäämme?
• Mistä meidän vesi tulee?
• Mistä meidän sähkö tulee ja miten sitä tuotetaan? Miksi?
• Kuka kasvatti nämä appelsiinit? Miksi?
• Kuka tämän kalan pyydysti, perkasi ja valmisti? Miksi?
• Kuka tämän pippurin on kasvattanut?
• Miksi kaupassa myydään brasilialaista lihaa, vaikka asumme karjatilan lähellä?
• Mistä farkut on tehty ja ketkä ne ovat valmistaneet?
• Ketkä poimivat meillä juotavan kahvin pavut? Miksi?
• Ketkä lämmittävät meidän talon? Miksi?
• Onko olemassa suomalaista suklaata? Ketkä kaakaoviljelmillä työskentelevät? Miksi?
• Miksi on olemassa tavallisia ja reilun kaupan banaaneja?
• Mistä tämä kännykkä tulee? Ketkä sen valmistivat? Kuka louhii raaka-aineet?
• Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, joka olisi kaikilta osin suomalainen?
• Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, jonka tuottamisessa ei käytettäisi öljyä? Miksi?
28. B
Salonen, A. (2015).Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015.
Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647
____________
39. Jokainen ihminen on arvokas
siksi, että on syntynyt
ihmiseksi.
Ihmisarvo perustuu
ihmisyyteen, eikä siihen mitä
ihminen on saavuttanut tai
tehnyt elämänsä aikana.
40. EKOSOSIAALINEN SIVISTYSKÄSITYS
Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101
Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19-34.
Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen sivistys – kestävä hyvinvoinnin perusta. Natura 51(4), 25-30.
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.)
Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62.
Salonen, A. (2014). An Ecosocial Approach in Education. Teoksessa Rolf Jucker ja Reiner Mathar (toim.) Schooling for Sustainable Development: Concepts, Policies and Educational
Experiences at the End of the UN Decade of Education for Sustainable Development. Berlin-Heidelberg: Springer, 231-233.
Salonen, A. (2013). Ekososiaalinen sivistys kulttuurin kulmakiveksi. Teoksessa Marja Laine ja Paula Toivanen (toim.) Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä. Suomen
Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 6, 40-69. Luettavissa: http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/kestava-kasvatus-kulttuuria-etsimassa/
Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus – tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja – Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin
polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. 134-147. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37654/YhteyksienKirja.pdf?sequence=1
Erillisyydestä yhteyksien tunnistamiseen ja
toisen asemaan asettumiseen
Vastuullisuus Kohtuullisuus Ihmistenvälisyys
41. Toisen asemaan
asettumisen taito on
avain kaikkeen
edistykseen?
moraalin perusta
kaiken toisenlaisen lähtökohta
merkityksellisyyden lähde
42. ILO
”Ilman iloa ei ole elämää,
vaikka ihmisellä olisi kaksitoista autoa,
kuusi hovimestaria, linna, yksityinen kappeli ja
pommisuoja.”
– Henry Miller
Esimerkki koralliriutoista. 250 miljoonaa saa ravintonsa sieltä. Pääasiassa fossiilisten energianlähteiden laajamittaisesta käytöstä johtuva ilmastonmuutos aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia planeetallamme jo lähitulevaisuudessa, sillä se etenee 5000 kertaa nopeammin kuin tunnistetut aikaisemmat planeettamme ilmastonmuutokset. Muun muassa laajoja maa-alueita uhkaa tulla vaikeasti asuttaviksi tai asumiskelvottomiksi. Merivesien lämmetessä ja absorboidessa hiilidioksidia vesi happamoituu, josta seuraa herkimpien meriekosysteemeiden vahingoittumista. Nykyisen kehityksen jatkuessa ensimmäinen kokonainen ekosysteemi – korallit – poistunee planeetaltamme vuosisadan loppuun mennessä. Kyse on ekologisesta ongelmasta, josta seuraa laajamittaisia sosiaalisia haasteita, sillä tällä hetkellä 250 miljoonaa ihmistä saa päivittäisen ravintonsa koralliriutoilta. Toimeentulon tullessa vaikeaksi tai mahdottomaksi ihmiset muuttavat pois kotiseuduiltaan. Ilmastopakolaisuus koettelee yhteiskuntien rakenteita ja vakautta paitsi lähtömaissa myös niissä maissa, joihin maahanmuutto kohdistuu. Globaalilla tasolla kehityskulku aiheuttaa riskin ihmisten välisen rauhanomaisen yhteiselon jatkumiselle. Huomattava osa maailman maista on jo kirjannut ilmastonmuutoksen turvallisuusstrategioihinsa. Oikeudenmukaisuuden haaste on siinä, että köyhimmistä köyhimmät ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten, vaikka heidän elämäntapansa aiheuttaa ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja vain vähän. Sen sijaan maailman rikkaimpaan kymmenykseen kuuluvien ihmisten päivittäiset valinnat – ravinto, asuminen ja liikkuminen – tuottavat 50 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.