2. Aktivoivan opetuksen periaatteita
(Lindblom-Ylänne&Nevgi, 2009)
1. Opiskelijan sisäisten mallien selvittäminen ja aktivointi
opiskelua varten
Opiskelijan aiempien tietojen ja ymmärryksen selvittäminen
Opetus näiden pohjalta
2. Opiskelija oppimisprosessin tukeminen
Virheellisten käsitysten ja ongelmien selvittäminen jo kurssin aikana
ennen esim. tenttiä
Opetuksen painopiste on oppimisprosessissa opiskelun lopputuloksen sijaan
3. Palautteen antaminen ja väärinymmärrysten
haastaminen
Rakentavan palautteen antaminen koko oppimisprosessinsa ajan
(opettaja ja opiskelutoverit)
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
4. Aktivoivat kirjoitustehtävät
(Lonka & Lonka, 1991)
• Lyhyitä, esim. 5-10 min. kirjoitushetkiä
• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan
opiskeltavasta aiheesta opettajan tehtävänannon, esim. kysymyksen tai
aiheen, mukaan
• Esim. aiempia tietojaan tai osaamistaan opiskeltavasta aiheesta ja/tai heidän
kiinnostuksen kohteitaan ja opiskelumotiivejaan
• Tarkoituksena on aktivoida opiskelijan aiempia tietoja ja ymmärrystä
tulevaa opiskelua varten
• Tarkoituksena myös antaa opettajalle tietoa opiskelijan tiedoista ja
ymmärryksestä
Toimii pohjana opetuksen suunnittelulle
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
5. Alkukoe tai alkuessee
(Kekäle, 1994)
• Tehdään ensimmäisellä luentokerralla/tunnilla
• Toimivat aktivoivien kirjoitustehtävien tavoin
– tarkoitus ja tehtävänanto
• Alkukokeeseen voidaan palata opintojakson
lopussa, koska alkukoe havainnollistaa opiskelijan
oppimisen ja ajattelun kehittymistä oppimisen
aikana
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
6. ”Kerro naapurillesi … ”
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi kertoa vieressä istuvalle
henkilölle 3-5 asiaa, jotka he muistavat
1. edelliseltä luennolta
2. Aiempia tietojaan liittyen tulevan luennon aiheeseen
3. käynnissä olevalla luennolla äsken käsitellyistä asioista
• Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa
valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun tai
luennon keskellä ydinasioiden kertaamiseen
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
7. K-W-L-H -tekniikka
(Yksi versio tekniikasta: Kekäle, 1994)
• Tekniikka ajattelun käynnistämiseksi ja
aiempien tietojen aktivoimiseksi
• Opiskelijat saavat tehtäväksi merkitä:
1. Mitä asiasta tiedetään etukäteen? (Know)
2. Mitä asiasta halutaan oppia? (Want)
3. Mitä tulee vielä oppia, jotta haluttu oppiminen
saavutetaan? (Learn)
4. Kuinka/Miten voidaan oppia lisää? (How)
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
8. Käsitekartta
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Käsitekartta voidaan tehdä esim. kuvaamaan tiettyä ilmiötä, käsitteiden
välisiä suhteita, muistiinpanoja opiskeltavasta asiasta
– auttaa jäsentämään opiskelijan omia ajatuksia ja hahmottamaan asiakokonaisuuksia
sekä merkityssuhteita
• Käsitekartta tehdään siten, että keskeinen käsite sijoitetaan keskelle
paperia ja siitä piirretään linkkeinä (puumaisesti) käsitteeseen liittyviä
asioita
– Olennaisimmat asia sijoitetaan sisemmälle ja yksityiskohdat laidalle
• Yksi mahdollisuus on pyytää opiskelijoita tekemään käsitekartta ennen
opintojakson alkua heidän aiempien tietojensa pohjalta
• Opintojakson puolessa välissä ja lopussa opiskelijat saavat täydentää käsitekarttaa
ja verrata opintojakson lopuksi, miten käsitekartta on muuttunut ja mitä he ovat
siten oppineet opintojaksolla
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
9. Käsitekartta ryhmässä
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä pienryhmissä
omat käsitekartat tietyn käsitteen ympärille
• Opettaja voi antaa eri käsitteet eri pienryhmälle ja
kukin ryhmä tekee oman käsitekarttansa
• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman
käsitekarttansa
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
10. Lappumenetelmä
(Vänskä, 1995)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi jonkun tehtävän tai
kysymyksen, johon vastataan luettelemalla asioita
(yhdelle lapulle kirjoitetaan yksi asia)
• Kirjoittamisen jälkeen laput kerätään ja kiinnitetään seinälle tai
taululle ja ryhmitellään niiden sisältöjen mukaan
• Ryhmittelyn jälkeen keskustellaan aiheesta lappujen pohjalta
• Lappuja voidaan siirrellä keskustelun aikana ja pyritään
muodostamaan kokonaisnäkemys asiasta
• Jos opiskelijoita on paljon, lappuja voidaan kirjoittaa ryhmissä
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
11. Opiskelijoiden toivelista
(Kekäle, 1994)
• Opettaja voi opintojakson aluksi koota listaa
opiskelijoiden toiveista opintojaksolla
käsiteltävistä asioista tai aiheista
• Aiheita voidaan siten käsitellä opintojaksolla
tavallista syvemmin
• Huomioi kuitenkin OPS
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
12. Tietopohjan kokoaminen
(Lonka & Lonka, 1991)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa opiskeltavaa aihetta
koskevia ajatuksiaan tai tietojaan
• Kirjoittamisen jälkeen opiskelijoista muodostetaan
pienryhmiä, joissa kukin opiskelija kertoo, mitä on
kirjoittaminen
• Opiskelijoiden kirjoituksen kootaan yhteen ja pohditaan, jäikö
jotain kysyttävää, johon he haluaisivat saada vastauksen
• Lopuksi tehtävä puretaan opettajajohtoisesti, jolloin
opiskelijoiden kirjoituksista ja kysymyksistä keskustellaan
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
13. ”Viisi asiaa, jotka tiedät… ”
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa viisi asiaa, jotka
he tietävät opiskeltavasta aiheesta
• Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa
valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
14. Virittävät kysymykset
(Lonka & Lonka, 1991)
• Opiskelijoille esitetään virittäviä kysymyksiä tai
virikeaineistoa ennen opetus- tai opiskelutilannetta
• Opiskelijoilla on siten mahdollisuus miettiä asiaa ja
aktivoida omia aiempia tietojaan
• Kysymykset voidaan käsitellä suullisesti ja niistä
voidaan keskustella
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
15. Väitelauseet
(Lonka & Lonka, 1991)
• Opettaja antaa opiskelijoille väitelauseita luennon
aiheeseen liittyen
• Opiskelijoiden tulee vastata (esim. ”Kyllä” tai ”Ei”)
väitelauseisiin kahdesti:
1. Ennen luentoa
2. Luennon jälkeen
• Luennon lopuksi tarkastellaan opiskelijoiden
vastauksia ennen ja jälkeen luennon
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
16. Aktivoivia opetusmenetelmiä
opintojakson aikana 1
Yleisiä aktivoivan opetuksen Ryhmä- ja parikeskustelut eri sovelluksin
menetelmiä: Opetuskeskustelu
Aivoriihi Pohdintahetket
Ankkuroitu opetus Vierustoverikeskustelut
Case-opetus (tapausopetus) Porinaryhmät
Demonstraatio Kumuloituvat ryhmät
”lumipallo/snowball”
Luentomoniste ja - Paneelikeskustelut
materiaalimahdollisuuksia:
Väittelyt
Luentokalvot (”hand-outit”)
Kalamalja
Aukkotehtävät luentomonisteissa
Sanomalehtiartikkeleiden tarkastelu
Luentorungot
Cross-overgroups (vastavuoroiset
Reaktiokirjoitus ryhmät)
3-2-1 -menetelmä
Palapelimenetelmä Visuaalisia työskentelytapoja
Kuvan tarkastelu
Esineiden tarkastelu
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012 ”Mitä? Miksi? Missä? Miten?”
17. Aktivoivia opetusmenetelmiä
opintojakson aikana 2
Kinesteettisiä menetelmiä • Learning cafe (oppimiskahvila)
• Ajatus- tai mielipidejanat • Tarkastelupyramidi tai -kolmio
• Hevosenkenkä • Havainnollistaminen eri hahmojen tai
kohteiden avulla
Yhteistoiminnallisia menetelmiä • Otsikoiden lukeminen
• Oppimispäiväkirja • ”Mikä ei kuulu joukkoon?”
• Ryhmäoppimispäiväkirja • Kerro uusi asia…
• Ongelmalähtöinen oppiminen • Tarkkailukysymykset
• Portfoliotyöskentely • Opiskeltavien asioiden yhdistäminen
• Posterin tekeminen työelämän / arkielämän asioihin
• Projektityöskentely • Sanatennis
• Opetussimulaatio • Sanomalehden tekeminen
• Roolipelit • Tauot luennolla
• Silmukka • Tapausketju
• Sykli
Muita aktivoivia menetelmiä • Jatkuva asteikko
• ”Miltä X:stä tuntuu?” • Ongelman ratkaiseminen
• ”Miten X kokisi tämän hyödyllisenä?” • Vertailu- ja/tai vastakohtataulukko
• ”Mitä jos / seuraavaksi …?” • Vuorovaikutus ja verkostot
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
18. Aivoriihi
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Tarkoituksena on kehittää ryhmässä luovia
ideoita esim. jonkin ongelman ratkaisemiseksi
• Aivoriihen kulku:
1. Aluksi opiskelijat esittävät pienryhmissä vapaasti
ideoitaan ja näkemyksiään ongelman ratkaisemiseksi
2. Ideat kirjataan muistiin ryhmissä
3. Tämän jälkeen ideat kerätään yhteen ja niitä
tarkastellaan yhdessä koko ryhmän/luokan kanssa
4. Ideoita kehitellään ja yhdistellään toimivien
ratkaisujen löytämiseksi
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
19. Ankkuroitu opetus
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Pedagoginen tekniikka, joka korostaa
sitä, kuinka tärkeää on liittää (eli ankkuroida)
luennolla opiskeltavat asiat todelliseen tai
työelämään
• Käsiteltäviä asioita voi ankkuroida esim.
artikkeleiden, sanomalehtien, tarinoiden tai
videoiden käytöllä opetuksessa
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
20. Case-opetus (tapausopetus)
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi jonkin tapauksen (esim.
työelämän tapauksen)
• Opiskelijoiden tehtävänä on purkaa tapausta ja tehdä
siitä johtopäätöksiä, selityksiä tai yleistyksiä
• Tapaukset voivat olla:
artikkeleita, kertomuksia, kuvauksia, malleja, sovelluk
sia jne…
• Opiskelijoille voidaan myös antaa tukikysymyksiä
tapauksen purkamista varten
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
21. Demonstraatio
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Tarkoituksena on opiskeltavaan asiaan liittyvien taitojen
ja toimintatapojen opettaminen demonstraation eli
havaintoesityksen avulla
• Demonstraation kulku:
1. Tulevan havaintoesityksen esittely:
Esitellään opiskelijoille demonstraation tarkoitus, keskeisimmät
kohdat, vaadittavat etenemisvaiheet ja materiaalit
2. Demonstraation suorittaminen:
Demonstraation etenemisvaiheet suoritetaan ja selitetään oikeassa
järjestyksessä
3. Yhteenveto:
Demonstraation kulku kerrataan päävaiheittain
• Huom. myös opiskelijat voivat osallistua demonstraation
suorittamiseen
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
22. Luentokalvot (hand-outit)
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Luennon PowerPoint-kalvot voi ennen luentoa tai
lähiopetusta viedä esimerkiksi oppimisalustalle
luentomonisteiksi
• Monisteisiin kannattaa jättää tilaa opiskelijoiden
omille merkinnöille
– esim. 3 kalvoa/sivu
• Luentomonisteisiin voi lisätä lähdemateriaalia ja
harjoitustehtäviä
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
23. Aukkotehtävät luentomonisteissa tai
aktiivimoniste
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Luentomoniste, joka kattaa koko asia-alueen,
mutta joitakin kohtia (esim. tärkeitä kohtia) jätetään tyhjiksi
tai monisteeseen jätetään tilaa aukkotehtäville
– esim. pohdintatehtäville tai muille keskeisille tiedoille
• Opiskelijat saavat luennolla pohtia opiskeltavia asioita ja
täydentää näitä kohtia luennon perusteella
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
24. Luentorungot
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Luentorunko sisältää vain luennon olennaisimman aineksen
• Merkinnät luentorungossa ovat lyhyitä
– esim. avainsanoja tai olennaisia asioita
• Luentorungon voi suunnitella siten, että se on opiskelijan
kannalta lähes hyödytön, ellei opiskelija seuraa luentoa ja tee
muistiinpanoja
• Luentorunkoon myös tehtäviä, joita opiskelijat tekevät
luennolla tai kotona
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
25. Reaktiokirjoitus
(Lonka & Lonka, 1991)
• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi lukea
opiskeltavaa asiaa koskeva artikkeli tai muu
virikeaineisto
• Lukemisen jälkeen opiskelijan tulee kirjoittaa
lyhyt henkilökohtainen kannanotto ko.
materiaalin sisältöön
• Ohjataan opiskelijaa myös miettimään, mikä
materiaalissa on olennaista ja tärkeää
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
26. 3-2-1 –menetelmä
(ks. esim. Hakkarainen &al, 2005)
• Opiskelijat (parit/ryhmät) saavat tehtäväksi
kirjoittaa 3 asiaa, jotka muistavat edelliseltä
luennolta tai tärkeää asiaa virikemateriaalista
• Tämän jälkeen opiskelijat saavat kirjoittaa 2
todellisen elämän tapahtumaa tai omaa
kokemusta näihin kolmeen asioihin liittyen
• Lopuksi opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa
1 kysymyksen, jonka he haluaisivat tietää
aiheeseen liittyen
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
27. Palapelimenetelmä
(ks. esim. Hakkarainen &al, 2005)
• Opiskelijat jaetaan ryhmiin ja kullekin ryhmälle
annetaan materiaali, joka on jaettu osiin
• Kukin ryhmän jäsen saa oman osan
materiaalista (palapeli)
• Kukin ryhmän jäsen opiskelee oman
osuutensa ja opettaa sen toisille
• Kun jokainen on opettanut oman
osuutensa, ryhmä kokoaa materiaalista
kokonaiskuvan
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
28. Opetuskeskustelut
(Lonka & Lonka, 1991)
• Tarkoituksena on esim. asian yhteinen pohtiminen ryhmässä syvällisen
oppimisen mahdollistamiseksi tai ratkaisun tuottaminen johonkin
ongelmaan
• Keskusteltavan aiheen tulee olla ainakin osittain tuttu opiskelijoille, esim.
aiempaa tietoa tai kokemusta aiheesta
• Keskustelussa opiskelijoiden on hyvä sijoittua siten, että voivat nähdä
toisensa
• Aloitetaan esim. kysymyksellä tai jollakin virikkeellä
(kysymys, alustus, video, tapausesimerkki)
• Kulku:
1. Avaus- eli orientoitumisvaihe
2. Tilanteen selvittely eli tutkiminen
3. Tilanteen jäsentämisvaihe eli ymmärtäminen
4. Päätöksenteko eli yhteenvetovaihe
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
29. Pohdintahetket
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Lyhyitä taukoja eli pohdintahetkiä luennolla, jolloin
opiskelijat saavat pohtia asiaa
• Opettaja voi myös pyytää opiskelijoita kirjoittamaan
muistiinpanoja/tiivistelmän tai kysymyksiä
käsitellystä asiasta
• Tauon jälkeen voi opettaja tiedustella, haluavatko
opiskelijat kysyä käsitellystä asiasta
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
30. Vierustoverikeskustelut
• Tarkoituksena saada aikaan keskustelua, esim. massaluennoilla
• Keskustelun kulku:
1. Opettaja antaa opiskelijoille keskustelutehtävän jostakin aiheesta tai
kysymyksestä
2. Tehtävänannon jälkeen opiskelijat saavat keskustella vierustoverinsa kanssa
muutaman minuutin ajan tästä tehtävästä
• Lopuksi keskustelu voidaan purkaa esim. käymällä läpi sitä, mistä
opiskelijat keskustelivat tai opiskelijat voivat mainita yhden
keskeisen asian keskustelussaan
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
31. Porinaryhmät
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Tarkoituksena on herättää keskustelua ja aktivoida
opiskelijoita
• Kulku:
– Noin 15–25 min. opetusjakson jälkeen muodostetaan
opiskelijoista 3-4 hlö:n ryhmiä, joille annetaan lyhyt
keskustelutehtävä
– Keskustelutehtävän kesto voi olla muutamia minuutteja, jotta
keskusteluun ryhdytään ripeästi ja aika hyödynnetään
tehokkaasti pysyen annetussa tehtävässä
– Keskustelun jälkeen ryhmissä käyty keskustelu voidaan purkaa
opettajajohtoisesti
• Porinaryhmät toimivat parhaiten tilanteessa,
jossa keskustelun aihepiiri on osallistujille
riittävän tuttu ja heillä on mielipiteitä aiheesta
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
32. Kumuloituvat ryhmät
”Lumipallo/snowballing”
(ks. Esim. Lonka & Lonka, 1991)
• Tarkoituksena herättää keskustelua luennolla
• On yksi yhteistoiminnallisen oppimisen malleista
• Kulku:
Lumipalloefekti saavutetaan, kun opiskelijat keskustelevat
ensin pareittain opettajan antamasta
aiheesta, kysymyksestä tai ongelmasta
toisen opiskelijaparin kanssa
neljän opiskelijan ryhmät keskenään
• Lumipallon ei kannata antaa kasvaa liian suureksi:
kahdeksan henkilöä on ryhmän maksimikoko
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
33. Paneelikeskustelut
(Kekäle, 1994)
• Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan
aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista
• Kulku:
1. Opiskelijat voivat esim. lukea luennon aiheeseen liittyvän tekstin
tai artikkelin
2. Jaetaan eri näkökulmia edustaviin ryhmiin
3. Pidetään paneelikeskustelu tekstiin liittyvistä asioista.
(Eri ryhmät esittelevät/puolustavat omaa näkökulmaansa asiaan.)
• Opettaja voi rohkaista yleisönä olevia
opiskelijoita osallistumaan
keskusteluun, keskeyttämään ja esittämään kysymyksiä
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
34. Väittelyt
(Kekäle, 1994)
• Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan
aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista
• Väittelyn kulku:
1. Valitaan kuka/ketkä puolustavat tiettyä väitettä/näkökulmaa
2. Ensimmäinen väittelykierros: alustuskierros, jolloin eri näkökulmat esitellään
perusteluineen
3. Toinen väittelykierros: puheenvuorot siirtyvät vuoronperään puolustajille ja
vastustajille
4. Yhteenveto: väittelyn osapuolet tekevät yhteenvedon omasta
näkökulmastaan ja siihen liittyvistä perusteluista
5. Väittelyn loputtua sen lopputuloksesta voidaan äänestää (yleisö äänestää)
• Huom. opiskelijat voivat väitellä myös pareittain
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
35. Kalamalja
(Kekäle, 1994)
• Opetusryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin, joille
annetaan keskustelutehtävä
• Osa ryhmästä toimii keskustelun seuraajina
• Pienissä ryhmissä käytyjen keskustelujen jälkeen
keskustellaan yhdessä ja kaikki saavat osallistua
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
36. Sanomalehtiartikkeleiden tarkastelu
(Best & Thomas, 2008)
• Pyydä opiskelijoita etsimään seuraavalle luennolle
sanomalehtiartikkelin opintojaksolla parhaillaan käsiteltävästä
aiheesta ja tuomaan niitä mukanaan luennolla
• Ko. luennon aikana pyydä opiskelijoita työskentelemään
pareittain tai pienryhmissä ja tiivistämään toisilleen kolme
ydinasiaa ko. artikkelista
• Hyvä keino soveltaa luennolla opiskeltavia asioita käytäntöön
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
37. Cross-overgroups
(vastavuoroiset ryhmät)
(ks. esim. Kuittinen, 1994)
• Opiskelijat jaetaan aluksi ryhmiin (= kotiryhmät), joissa
kussakin on tietty määrä jäseniä (esim. A, B, C, D, E, F)
• Kaikille ryhmille annetaan sama tehtävä, jossa on viisi
osatehtävää
• Kunkin ryhmän A:t, B:t, jne. muodostavat
asiantuntijaryhmän, jotka tekevät samaa osatehtävää
• Osatehtävien tekemisen jälkeen kukin asiantuntijaryhmän-
jäsen menee kotiryhmäänsä ja raportoi muille jäsenille oman
osatehtävänsä ja tehtävien tulokset kootaan yhteen
• Lopuksi voidaan keskustella tehtävän ja osatehtävien
tuloksista koko ryhmän kesken
• On yksi yhteistoiminnallisen oppimisen
menetelmistä
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
38. Kuvan tarkastelu
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon
aiheeseen liittyvän kuvan/kuvia
• Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa kolme
asiaa, joita heillä tulee kuvasta mieleen
opiskeltavaan asiaan liittyen
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
39. Esineen tarkastelu
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat katsottavaksi/opiskelijoille
näytetään luennon aiheeseen liittyvä /liittyviä
esineitä
• Opiskelijoiden tehtävänä on arvata, miten
esine/esineet liittyvät tulevan luennon aiheeseen
• Opiskelijat voivat myös kertoa, mitä ajatuksia
heillä tulee näistä esineistä liittyen tulevan
luennon aiheeseen
• Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa
valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
40. ”Mitä? Miksi? Missä? Miten?”
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon
aiheeseen liittyvän kuvan/esineen
• Opiskelijoiden tehtävänä on esittää
kysymyksiä, joita heillä tulee mieleen tästä
kuvasta/esineestä
41. Ajatus- tai mielipidejanat
(Best & Thomas, 2008)
• Voit merkitä lattiaan tai kertoa opiskelijoille, että
muodostetaan salin lattialle ajatus- tai mielipideviiva, jonka
toisessa päässä on tietty ajatus tai mielipide. Viivan
keskivaiheilla on ”EOS”.
• Pyydä opiskelijoita menemään siihen kohtaan viivaa, mitä he
ajattelevat opiskeltavasta asiasta.
• Lopuksi viivan eri osissa olevia opiskelijoita voi esittää
ajatuksiaan ko. asiasta.
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
42. Hevosenkenkä
(Best & Thomas, 2008)
• Sama kuin edellinen, mutta tässä versiossa tehdään
viiva hevosenkengän muotoon
• Voit pyytää hevosenkengän eri puolilla olevia
opiskelijoita perustelemaan toisilleen oman
näkemyksensä asiasta (esim. ryhmänä tai
pareittain).
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
43. Oppimispäiväkirja
(ks. esim. Lonka & Lonka, 1991)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa
oppimispäiväkirjaan
oppimiskokemuksiaan, ajatuksiaan ja pohdintoja
opiskeltavasta asiasta
• Oppimispäiväkirjaa voidaan käyttää opiskelijat ja
opettajan vuoropuhelukanavana (esim. blogit)
• Luennon lopussa voidaan varata 5-10 min.
siihen, että opiskelijat voivat kirjoittaa
oppimispäiväkirjaa
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
44. Ryhmäpäiväkirja
(Olkkonen & Vanhala, 1997)
• Opiskelijat voivat kirjoittaa oppimispäiväkirjaa myös
pienryhmässä
• Ryhmäpäiväkirjaa kirjoitettaessa kukin pienryhmän jäsen
kirjoittaa päiväkirjaa vuorollaan
• Toisten pienryhmien on myös mahdollista lukea toistensa
päiväkirjoja, jos päiväkirjat ovat esimerkiksi
verkkoympäristössä
• Myös opettaja voi seurata ryhmäpäiväkirjan etenemistä ja
antaa siitä palautetta
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
45. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)
• Tarkoituksena oppia asettamalla ja ratkaisemalla jonkin
ongelma
• Kulku:
1. Aloitetaan tutustumalla ongelmaa kuvaavaan virikkeeseen, esim.
kysymys, alustus tai tapausesimerkki tekstinä, kuvana tai videona
jne.
2. Käsitteiden selventäminen
3. Ongelman määrittäminen
4. Aivoriihi
5. Ongelman analysointi ja selitysmallin rakentaminen
6. Oppimistavoitteiden muodostaminen
7. Itseopiskelu
8. Purku ja arvointi
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
46. Portfoliotyöskentely
(ks. esim. Olkkonen & Vanhala, 1997)
• Portfoliotyöskentelyssä opiskelijat saavat tehtäväksi
työstää koko opintojakson (opintojen ajan) erilaisia
oppimistuotoksia, joista he saavat valita portfolioonsa
haluamansa tehtävät tai niiden kokoelmat
• Portfolioon tulevien tehtävien tulee edustaa opiskelijan
omaa osaamista
• Portfolioon voi koota erilaisia tuotoksia esim.
suunnitelmia, raportteja, käsitekarttoja, esseitä, kuvia,
videoita jne…
• Käynnössä on olemassa kaksi eri portfoliotyyppiä:
1. Työportfolio (kaikki tuotokset)
2. Näyteportfolio (valitut tuotokset)
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
47. Postereidentekeminen
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä
pienryhmässä posterin tai tietojulisteen
opintojaksolla käsiteltävistä aiheista
• Voivat tehdä esim. paperiposterin tai
sosiaalisen median välineillä (esim.
EduGlogster)
• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman
posterinsa
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
48. Projektityöskentely
(Lonka & Lonka, 1991)
• Projektityöskentelyssä opiskelijoille annetaan
(tai saavat itse valita) jonkin aiheen, hankkeen
tai tavoitteen, jonka toteuttamistavan he
saavat itse suunnitella
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
49. Opetussimulaatio
(Kuittinen, 1994)
• Opetussimulaatiossa opetukseen voidaan tuoda lähes
aidontuntuisia sosiaalisia tilanteita
• Tilanteita voidaan mallintaa simulaatioiden avulla
• Simulaation on oltava helppo omaksua, helposti
ymmärrettävä, mutta myös riittävän monimutkainen
ollakseen haastava ja tarpeeksi lyhyt, jotta sitä voidaan
käyttää opetuksen aikana
• Simulaatioita voidaan toteuttaa esimerkiksi
tietokoneohjelmina
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
50. Roolipelit
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Voidaan tutkia esimerkiksi ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä
ongelmia, selventää ongelmia sekä löytää ja testata erilaisia
ratkaisuja ongelmiin
• Roolipelin kulku:
1. Ennen: kerrotaan roolipelin tarkoitus, kuvataan
esitettävä tilanne ja jaetaan roolit
2. Aikana: opiskelijat ottavat sovitut roolit ja esittävät
tilanteen seurauksineen
3. Jälkeen: yhteenveto roolipelistä
• Roolipelin kesto voi vaihdella
• Rooleja voidaan myös vaihtaa näkökulmien
monipuolistamiseksi
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
51. Silmukka
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat seisovat piirissä salin lattialla.
• Jokaiselle opiskelijalle annetaan kortti, jonka toisella puolella
on kysymys ja toisella puolella on vastaus eri kysymykseen.
• Joku opiskelijoista aloittaa kysymällä toisilta
kysymyksen, joka hänellä on kortissaan. Se, jonka kortissa on
oikea vastaus, vastaa tämän vastauksen ja kysyy sitten
kortissaan olevan kysymyksen.
• Näin jatketaan, kunnes kaikki kortit on käyty läpi
• Vaatii enemmän ennakkovalmistelua…
52. ”Miltä X:stä tuntuu?”…
”Miten X kokisi tämän hyödyllisenä?”
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi pohtia opiskeltavaa asiaa
henkilön X näkökulmasta ja kertoa
• miltä opiskeltava asia tuntuu henkilöstä X?
• miten henkilö X kokisi tämän hyödyllisenä?
• Tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietoja ja ajattelua
asettumalla henkilön X rooliin
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
53. ”Mitä jos / seuraavaksi …?”
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi pohtia erilaisia:
”Mitä jos / seuraavaksi …?” -skenaarioita
• Tarkoituksena on, että opiskelijat hahmottavat
erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita ja pohtivat
opiskeltua asiaa eri näkökulmista
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
54. Learning café
(ks. esim. Hyppönen & al., 2009)
• Opetustila järjestetään kahvilan pöydiksi ja jokaiseen pöytään tulee iso
fläppipaperi ja kyniä, joilla voi kirjoittaa
• Opetusryhmä jaetaan näihin pöytiin ja jokaisesta ryhmästä valitaan kirjuri
• Pöydille annetaan erilaiset keskustelutehtävät, jotka käynnistetään
alustuksella tai virikkeellä
• Pöydät keskustelevat omasta aiheestaan ja kaikki pöydän ääressä istuvat
voivat kirjoittaa paperiin
• Keskustelulle otetaan aikaa ja tasaisin väliajoin ryhmä, paitsi
kirjuri, vaihtaa pöytää
• Uudessa pöydässä aloitetaan uusi keskustelu kirjurin esittelyllä siitä, mitä
edellinen ryhmä keskusteli
• Keskusteluja käydään niin kauan, että kaikki pöydät
on käyty läpi
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
55. Yhteistoiminnallinen oppiminen
(ks. esim. Hyppönen & al., 2009)
• On ryhmätyöskentelymenetelmä, jossa kaikilla ryhmän
jäsenillä on samanlainen vastuu työskentelystä
• Yleensä ryhmälle annetaan tehtävä tai ongelma, jota se alkaa
työstää
• Tällöin yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat merkittävässä
asemassa ryhmän toimimisen kannalta
• Yhteistoiminnallisessa oppimisessa ydinajatuksena on, että
jokaisen osallistujat työskentelypanos pyritään hyödyntämään
• Yhteistoiminnallinen oppiminen voi olla osa
esim. ryhmä- tai projektityötä
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
56. Tarkastelupyramidi tai -kolmio
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijoille annetaan pohdittavaksi ja vastattavaksi seuraavia
asioita tai kysymyksiä (voidaan esittää pyramidin tai kolmion
muodossa):
1. Mitä kysymyksiä sinulla on opiskeltavasta aiheesta?
2. Mitä asioita olet muistanut tänään? (opiskeltavaan
aiheeseen liittyen)
3. Mitä asioita olet oppinut tänään?
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
57. Havainnollistaminen eri hahmojen tai
kohteiden avulla
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskeltavaa asiaa voi havainnollistaa tekemällä siitä
yhteenvedon jonkun hahmon tai kohteen muotoon
(esim. eläimet, talo, rakennukset, puut, jne…)
• Opiskelijoita voi pyytää myös itse tekemään
yhteenvedon opiskeltavasta asiasta jonkin hahmon
tai kohteen muotoon
• Tukee asioiden ymmärtämistä ja kokonaiskuvan
hahmottamista
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
58. Otsikoiden lukeminen
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon
aiheeseen liittyvän otsikon/otsikoita
• Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa
ajatuksiaan otsikkoon/otsikoihin liittyen tai
tehdä esim. käsitekartta otsikon pohjalta
opiskeltavaan aiheeseen liittyen
59. ”Mikä ei kuulu joukkoon?”
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijoille näytetään sarja
kuvia/esineitä/käsitteitä
• Opiskelijoiden tehtävänä on tunnistaa, mikä
yksi kohde ei kuulu joukkoon
• Lisäksi voidaan kysyä, mikä vaihtoehtoinen
kohde voisi kuulua joukkoon?
• Voidaan käyttää esim. luennon keskellä
ydinasioiden kertaamiseen
60. Kerro uusi asia…
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi kertoa vieressä
istuvalle/pienessä ryhmässä heille mieleen tuleva
jokin uusi asia/näkökulma/ajatus opiskeltavaan
asiaan liittyen
• Tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietoja ja
ajattelua liittyen opiskeltavaan asiaan ja liittää
entuudestaan tunnistamattomia tietoja
opiskeltavaan asiaan
61. Tarkkailukysymykset
(Best & Thomas, 2008)
• Opettaja antaa opiskelijoille luennon alussa
tarkkailukysymyksen/-kysymyksiä
• Luennon aikana käsitellään kysymyksen
aihetta ja luennon lopussa opiskelijoiden tulee
vastata opettajan asettamaan kysymykseen
62. Opiskeltavien asioiden yhdistäminen
työelämän / arkielämän asioihin
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi etsiä tai
tunnistaa esim.
sanomalehdistä, tv:stä, radiosta opiskeltavaan
asiaan liittyvä asia, aihe, otsikko tai kysymys
• Tarkoituksena on yhdistää luennolla
käsiteltäviä aiheita ja työelämän/
arkielämän tapahtumia
63. Sanatennis
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi pallotella
käsitteillä, näkökulmilla tai visioilla tietystä
aiheesta
• Voidaan käyttää myös tennispalloja tai vastaavia
välineitä apuna
• Se, jolla parista tämä esine tai puheenvuoro
on, sanoo oman käsitteensä tai näkökulmansa.
Tämän jälkeen on toisen opiskelijan vuoro
• Hyvä keino opiskella käsitteitä tai erilaisia
näkökulmia
64. Sanomalehden tekeminen
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä sanomalehden tai
julkaisun opintojaksolla käsiteltävistä aiheista
• Voi käyttää sosiaalisen median palveluita (Scoop.it;
Paper.li; Zitejne…)
• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman
sanomalehtensä
65. Tauot luennolla
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Jos opettaja on käsitellyt luennolla jotain
tiettyä asiakokonaisuutta, voi opiskelijoille
antaa lyhyen tauon
• Halutessasi voit pyytää opiskelijoita tekemään
muistiinpanoja äsken käsitellyistä asioista
• Kysy sitten opiskelijoilta, onko heillä
kysymyksiä aiheesta
66. Aktivoivia opetusmenetelmiä:
Luennon tai lähitapaamisen lopuksi
• Tietoportaat
• Yhteenvedot
• ”Kyllä” ja ”Ei”
• Markkinointiharjoitus
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
67. Tietoportaat
(Best & Thomas, 2008)
• Luennon lopuksi opiskelijat saavat täyttää opettajan antaman
lomakkeen, jossa on esim. seuraavia kohtia
”Tämän luennon jälkeen minä
- Tiedän
- Ymmärrän
- Voin käyttää tätä tietoa seuraavissa tilanteissa
- Huomasin seuraavia eroja tai yhtäläisyyksiä
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
68. Yhteenvedot
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijoiden tehtävänä on tehdä yhteenveto luennolla
opiskelluista asioista (yksin tai pienryhmässä)
• Yhteenvedot voivat olla kirjoituksia, piirustuksia, suullisia
esityksiä jne…
• Voidaan käsitellä yhdessä tai jäädä opiskelijalle itselleen
• Tätä voidaan käyttää luennon lopussa vahvistamaan
opiskelijan oppimista ja ymmärrystä
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
69. ”Kyllä” ja ”Ei”
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi kysyä toisiltaan
opiskeltavaan aiheeseen liittyviä
kysymyksiä, joiden voi vastata sanomalla
”kyllä” tai ”ei”
• Tätä voidaan käyttää esim. luennon keskellä
ydinasioiden kertaamiseen
70. Markkinointiharjoitus
(Best & Thomas, 2008)
• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä luennon
lopuksi markkinointi- tai tiedotusesityksen
luennolla käsitellyistä aiheista
• Tai luennon ydinasioista
• Voi vaatia enemmän ennakkovalmistelua…
71. Tapausketju
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Opiskelijoiden tehtävänä on kuvailla tietyn tapahtuman kulkua tai eri vaiheita
• Tukikysymyksiä:
– Mikä asia aloittaa tapahtuman?
– Mitkä ovat sen vaiheet? (vaihe vaiheelta)
– Mikä on lopputulos
• Käytetään edistämään asioiden vaiheita, prosessien vaiheita tai tapahtumien kulkua
Sykli
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Sama kuin yllä, mutta kyseessä on tapahtumasykli (tuottaa saman
kiertokulun aina uudestaan)
• Tukikysymyksiä:
- Mikä asia aloittaa syklin?
- Mitkä ovat sen vaiheet? (vaihe vaiheelta)
- Mitkä ovat syklin olennaiset tapahtumat?
- Miten ne ovat yhteydessä toisiinsa?
- Mikä on lopputulos?
72. Jatkuva asteikko
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Jana, joka kuvaa tietyllä asteikolla jotakin tapahtumaa (esim. historiallista
tapahtumaa, ikää, astetta, arviointia)
• Tukikysymyksiä:
– Mikä asia tulee janalle?
– Mistä asia alkaa?
– Mitkä ovat sen vaiheet/asteet?
– Mihin asia päättyy?
• Sosiaalisen median mahdollisuuksia: Dipiti.com; Timerine.com
Ongelman ratkaiseminen
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Sama kuin yllä, mutta käytetään määrittelemään
ongelmaa, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja lopputulosta
• Tukikysymyksiä:
- Mikä on ongelma?
- Miksi se on ongelma?
- Miten ongelmaa voisi ratkaista? (eri vaihtoehtoja)
- Mitkä ovat ratkaisujen vaiheet?
- Mikä on ongelmanratkaisun lopputulos?
73. Vertailu- ja vastakohtataulukko
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Opiskelijoiden tehtävänä on kuvata kahden asian
samankaltaisuuksia tai eroja
• Tukikysymyksiä:
– Mitä asioita verrataan?
– Mitkä ovat niiden keskeiset samankaltaisuudet
tai erot (asioiden ominaisuudet)
Vuorovaikutus ja verkostot
(ks. esim. Kekäle, 1994)
• Käytetään kuvaamaan erilaisten ilmiöiden tai ryhmien jne. hierarkkisia
tasoja ja eri osien vuorovaikutusta
• Tukikysymyksiä:
- Mitä eri tasoja ilmiöön liittyy?
- Kuinka monta tasoa on?
- Miten ne liittyvät toisiinsa?
- Millaista on ilmiön eri osien tai tasojen välinen vuorovaikutus?
- Mikä on vuorovaikutuksen lopputulos?
74. Lähteitä ja lukuvinkkejä:
• Best, B. & Thomas, W. (2008). The Creative Teaching& Learning Resource
Book.
• Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K. (2005).
Tutkiva oppiminen käytännössä – matkaopas opettajille.
• Hyppönen, O. & al. (2009). Opettajan käsikirja - opintojaksojen
rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi
• Kekäle, J. (1994). Luento-opetuksen kehittäminen. Vähemmällä luennoimisella
parempiin tuloksiin. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu.
• Kupias, P. (2000). Oppia opetusmenetelmistä.
• Lindblom-Ylänne, S. &Nevgi, A. (toim.) (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja.
• Lonka, K. & Lonka, I. (1991). Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten
opettajille.
• Opiskelijan pitäminen oppimistyössä.
http://www.oulu.fi/opetkeh/pdf/opetuksen_perusasiat_kansio_b.pdf
(c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012