SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 74
Aktivoivia opetusmenetelmiä

           Anu Ylitalo
     Tritonian EduLab 2012


         © Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Aktivoivan opetuksen periaatteita
                       (Lindblom-Ylänne&Nevgi, 2009)

1. Opiskelijan sisäisten mallien selvittäminen ja aktivointi
   opiskelua varten
     Opiskelijan aiempien tietojen ja ymmärryksen selvittäminen
       Opetus näiden pohjalta

2. Opiskelija oppimisprosessin tukeminen
     Virheellisten käsitysten ja ongelmien selvittäminen jo kurssin aikana
      ennen esim. tenttiä
       Opetuksen painopiste on oppimisprosessissa opiskelun lopputuloksen sijaan

3. Palautteen antaminen ja väärinymmärrysten
   haastaminen
     Rakentavan palautteen antaminen koko oppimisprosessinsa ajan
      (opettaja ja opiskelutoverit)


                           (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Aktivoivia opetusmenetelmiä:
opiskelijan lähtötason selvittäminen ja valmistautuminen
                   tulevaan opiskeluun

• Aktivoiva                              •    Lappumenetelmä
  kirjoitustehtävä                       •    Opiskelijoiden toivelista
• Alkukoe                                •    Tietopohjan kokoaminen
• ”Kerro naapurillesi … ”                •    ”Viisi asiaa, jotka tiedät…”
• K-W-L-H -tekniikka                     •    Virittävät kysymykset
• Käsitekartta                           •    Väitelauseet
• Käsitekartta ryhmässä


                    (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Aktivoivat kirjoitustehtävät
                                 (Lonka & Lonka, 1991)


• Lyhyitä, esim. 5-10 min. kirjoitushetkiä
• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan
  opiskeltavasta aiheesta opettajan tehtävänannon, esim. kysymyksen tai
  aiheen, mukaan
   • Esim. aiempia tietojaan tai osaamistaan opiskeltavasta aiheesta ja/tai heidän
     kiinnostuksen kohteitaan ja opiskelumotiivejaan

• Tarkoituksena on aktivoida opiskelijan aiempia tietoja ja ymmärrystä
  tulevaa opiskelua varten
• Tarkoituksena myös antaa opettajalle tietoa opiskelijan tiedoista ja
  ymmärryksestä
    Toimii pohjana opetuksen suunnittelulle




                              (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Alkukoe tai alkuessee
                           (Kekäle, 1994)

• Tehdään ensimmäisellä luentokerralla/tunnilla
• Toimivat aktivoivien kirjoitustehtävien tavoin
        – tarkoitus ja tehtävänanto


• Alkukokeeseen voidaan palata opintojakson
  lopussa, koska alkukoe havainnollistaa opiskelijan
  oppimisen ja ajattelun kehittymistä oppimisen
  aikana


                        (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
”Kerro naapurillesi … ”
                              (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijat saavat tehtäväksi kertoa vieressä istuvalle
  henkilölle 3-5 asiaa, jotka he muistavat
      1.   edelliseltä luennolta
      2.   Aiempia tietojaan liittyen tulevan luennon aiheeseen
      3.   käynnissä olevalla luennolla äsken käsitellyistä asioista


• Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa
  valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun tai
  luennon keskellä ydinasioiden kertaamiseen



                           (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
K-W-L-H -tekniikka
               (Yksi versio tekniikasta: Kekäle, 1994)


• Tekniikka ajattelun käynnistämiseksi ja
  aiempien tietojen aktivoimiseksi
• Opiskelijat saavat tehtäväksi merkitä:
     1. Mitä asiasta tiedetään etukäteen? (Know)
     2. Mitä asiasta halutaan oppia? (Want)
     3. Mitä tulee vielä oppia, jotta haluttu oppiminen
        saavutetaan? (Learn)
     4. Kuinka/Miten voidaan oppia lisää? (How)



                     (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Käsitekartta
                                  (ks. esim. Kekäle, 1994)

• Käsitekartta voidaan tehdä esim. kuvaamaan tiettyä ilmiötä, käsitteiden
  välisiä suhteita, muistiinpanoja opiskeltavasta asiasta
     – auttaa jäsentämään opiskelijan omia ajatuksia ja hahmottamaan asiakokonaisuuksia
       sekä merkityssuhteita

• Käsitekartta tehdään siten, että keskeinen käsite sijoitetaan keskelle
  paperia ja siitä piirretään linkkeinä (puumaisesti) käsitteeseen liittyviä
  asioita
     – Olennaisimmat asia sijoitetaan sisemmälle ja yksityiskohdat laidalle

•   Yksi mahdollisuus on pyytää opiskelijoita tekemään käsitekartta ennen
    opintojakson alkua heidän aiempien tietojensa pohjalta
•   Opintojakson puolessa välissä ja lopussa opiskelijat saavat täydentää käsitekarttaa
    ja verrata opintojakson lopuksi, miten käsitekartta on muuttunut ja mitä he ovat
    siten oppineet opintojaksolla


                                  (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Käsitekartta ryhmässä
                       (Best & Thomas, 2008)



• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä pienryhmissä
  omat käsitekartat tietyn käsitteen ympärille
• Opettaja voi antaa eri käsitteet eri pienryhmälle ja
  kukin ryhmä tekee oman käsitekarttansa
• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman
  käsitekarttansa




                    (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Lappumenetelmä
                                (Vänskä, 1995)


• Opiskelijat saavat tehtäväksi jonkun tehtävän tai
  kysymyksen, johon vastataan luettelemalla asioita
  (yhdelle lapulle kirjoitetaan yksi asia)
• Kirjoittamisen jälkeen laput kerätään ja kiinnitetään seinälle tai
  taululle ja ryhmitellään niiden sisältöjen mukaan
• Ryhmittelyn jälkeen keskustellaan aiheesta lappujen pohjalta
• Lappuja voidaan siirrellä keskustelun aikana ja pyritään
  muodostamaan kokonaisnäkemys asiasta
• Jos opiskelijoita on paljon, lappuja voidaan kirjoittaa ryhmissä


                        (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Opiskelijoiden toivelista
                     (Kekäle, 1994)


• Opettaja voi opintojakson aluksi koota listaa
  opiskelijoiden toiveista opintojaksolla
  käsiteltävistä asioista tai aiheista
• Aiheita voidaan siten käsitellä opintojaksolla
  tavallista syvemmin
• Huomioi kuitenkin OPS



                  (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Tietopohjan kokoaminen
                (Lonka & Lonka, 1991)

• Opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa opiskeltavaa aihetta
  koskevia ajatuksiaan tai tietojaan
• Kirjoittamisen jälkeen opiskelijoista muodostetaan
  pienryhmiä, joissa kukin opiskelija kertoo, mitä on
  kirjoittaminen
• Opiskelijoiden kirjoituksen kootaan yhteen ja pohditaan, jäikö
  jotain kysyttävää, johon he haluaisivat saada vastauksen
• Lopuksi tehtävä puretaan opettajajohtoisesti, jolloin
  opiskelijoiden kirjoituksista ja kysymyksistä keskustellaan



                       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
”Viisi asiaa, jotka tiedät… ”
                        (Best & Thomas, 2008)



• Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa viisi asiaa, jotka
  he tietävät opiskeltavasta aiheesta
• Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa
  valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun




                     (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Virittävät kysymykset
                       (Lonka & Lonka, 1991)



• Opiskelijoille esitetään virittäviä kysymyksiä tai
  virikeaineistoa ennen opetus- tai opiskelutilannetta
• Opiskelijoilla on siten mahdollisuus miettiä asiaa ja
  aktivoida omia aiempia tietojaan
• Kysymykset voidaan käsitellä suullisesti ja niistä
  voidaan keskustella




                    (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Väitelauseet
                              (Lonka & Lonka, 1991)


• Opettaja antaa opiskelijoille väitelauseita luennon
  aiheeseen liittyen
• Opiskelijoiden tulee vastata (esim. ”Kyllä” tai ”Ei”)
  väitelauseisiin kahdesti:
      1. Ennen luentoa
      2. Luennon jälkeen

• Luennon lopuksi tarkastellaan opiskelijoiden
  vastauksia ennen ja jälkeen luennon



                           (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Aktivoivia opetusmenetelmiä
          opintojakson aikana 1
Yleisiä aktivoivan opetuksen                   Ryhmä- ja parikeskustelut eri sovelluksin
menetelmiä:                                     Opetuskeskustelu
 Aivoriihi                                     Pohdintahetket
 Ankkuroitu opetus                             Vierustoverikeskustelut
 Case-opetus (tapausopetus)                    Porinaryhmät
 Demonstraatio                                 Kumuloituvat ryhmät
                                                  ”lumipallo/snowball”
Luentomoniste ja -                              Paneelikeskustelut
materiaalimahdollisuuksia:
                                                Väittelyt
 Luentokalvot (”hand-outit”)
                                                Kalamalja
 Aukkotehtävät luentomonisteissa
                                                Sanomalehtiartikkeleiden tarkastelu
 Luentorungot
                                                Cross-overgroups (vastavuoroiset
 Reaktiokirjoitus                                ryhmät)
 3-2-1 -menetelmä
 Palapelimenetelmä                            Visuaalisia työskentelytapoja
                                                Kuvan tarkastelu
                                                Esineiden tarkastelu
       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012    ”Mitä? Miksi? Missä? Miten?”
Aktivoivia opetusmenetelmiä
               opintojakson aikana 2
Kinesteettisiä menetelmiä                               •    Learning cafe (oppimiskahvila)
• Ajatus- tai mielipidejanat                            •    Tarkastelupyramidi tai -kolmio
• Hevosenkenkä                                          •    Havainnollistaminen eri hahmojen tai
                                                             kohteiden avulla
Yhteistoiminnallisia menetelmiä                         •    Otsikoiden lukeminen
• Oppimispäiväkirja                                     •    ”Mikä ei kuulu joukkoon?”
• Ryhmäoppimispäiväkirja                                •    Kerro uusi asia…
• Ongelmalähtöinen oppiminen                            •    Tarkkailukysymykset
• Portfoliotyöskentely                                  •    Opiskeltavien asioiden yhdistäminen
• Posterin tekeminen                                         työelämän / arkielämän asioihin
• Projektityöskentely                                   •    Sanatennis
• Opetussimulaatio                                      •    Sanomalehden tekeminen
• Roolipelit                                            •    Tauot luennolla
• Silmukka                                              •    Tapausketju
                                                        •    Sykli
Muita aktivoivia menetelmiä                             •    Jatkuva asteikko
• ”Miltä X:stä tuntuu?”                                 •    Ongelman ratkaiseminen
• ”Miten X kokisi tämän hyödyllisenä?”                  •    Vertailu- ja/tai vastakohtataulukko
• ”Mitä jos / seuraavaksi …?”                           •    Vuorovaikutus ja verkostot
                                  (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Aivoriihi
                    (ks. esim. Kekäle, 1994)

•   Tarkoituksena on kehittää ryhmässä luovia
    ideoita esim. jonkin ongelman ratkaisemiseksi
•   Aivoriihen kulku:
    1. Aluksi opiskelijat esittävät pienryhmissä vapaasti
       ideoitaan ja näkemyksiään ongelman ratkaisemiseksi
    2. Ideat kirjataan muistiin ryhmissä
    3. Tämän jälkeen ideat kerätään yhteen ja niitä
       tarkastellaan yhdessä koko ryhmän/luokan kanssa
    4. Ideoita kehitellään ja yhdistellään toimivien
       ratkaisujen löytämiseksi



                   (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Ankkuroitu opetus
                  (ks. esim. Kekäle, 1994)


• Pedagoginen tekniikka, joka korostaa
  sitä, kuinka tärkeää on liittää (eli ankkuroida)
  luennolla opiskeltavat asiat todelliseen tai
  työelämään
• Käsiteltäviä asioita voi ankkuroida esim.
  artikkeleiden, sanomalehtien, tarinoiden tai
  videoiden käytöllä opetuksessa


                  (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Case-opetus (tapausopetus)
                    (ks. esim. Kekäle, 1994)


• Opiskelijat saavat tehtäväksi jonkin tapauksen (esim.
  työelämän tapauksen)
• Opiskelijoiden tehtävänä on purkaa tapausta ja tehdä
  siitä johtopäätöksiä, selityksiä tai yleistyksiä
• Tapaukset voivat olla:
  artikkeleita, kertomuksia, kuvauksia, malleja, sovelluk
  sia jne…
• Opiskelijoille voidaan myös antaa tukikysymyksiä
  tapauksen purkamista varten

                    (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Demonstraatio
                               (ks. esim. Kekäle, 1994)


•   Tarkoituksena on opiskeltavaan asiaan liittyvien taitojen
    ja toimintatapojen opettaminen demonstraation eli
    havaintoesityksen avulla
•   Demonstraation kulku:
     1.   Tulevan havaintoesityksen esittely:
          Esitellään opiskelijoille demonstraation tarkoitus, keskeisimmät
          kohdat, vaadittavat etenemisvaiheet ja materiaalit

     2.    Demonstraation suorittaminen:
           Demonstraation etenemisvaiheet suoritetaan ja selitetään oikeassa
           järjestyksessä
     3.   Yhteenveto:
          Demonstraation kulku kerrataan päävaiheittain

•   Huom. myös opiskelijat voivat osallistua demonstraation
    suorittamiseen


                             (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Luentokalvot (hand-outit)
                        (ks. esim. Kekäle, 1994)



• Luennon PowerPoint-kalvot voi ennen luentoa tai
  lähiopetusta viedä esimerkiksi oppimisalustalle
  luentomonisteiksi
• Monisteisiin kannattaa jättää tilaa opiskelijoiden
  omille merkinnöille
   – esim. 3 kalvoa/sivu
• Luentomonisteisiin voi lisätä lähdemateriaalia ja
  harjoitustehtäviä



                      (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Aukkotehtävät luentomonisteissa tai
               aktiivimoniste
                              (ks. esim. Kekäle, 1994)


• Luentomoniste, joka kattaa koko asia-alueen,
  mutta joitakin kohtia (esim. tärkeitä kohtia) jätetään tyhjiksi
  tai monisteeseen jätetään tilaa aukkotehtäville
   – esim. pohdintatehtäville tai muille keskeisille tiedoille

• Opiskelijat saavat luennolla pohtia opiskeltavia asioita ja
  täydentää näitä kohtia luennon perusteella




                           (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Luentorungot
                       (ks. esim. Kekäle, 1994)


• Luentorunko sisältää vain luennon olennaisimman aineksen
• Merkinnät luentorungossa ovat lyhyitä
   – esim. avainsanoja tai olennaisia asioita

• Luentorungon voi suunnitella siten, että se on opiskelijan
  kannalta lähes hyödytön, ellei opiskelija seuraa luentoa ja tee
  muistiinpanoja
• Luentorunkoon myös tehtäviä, joita opiskelijat tekevät
  luennolla tai kotona



                       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Reaktiokirjoitus
                   (Lonka & Lonka, 1991)


• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi lukea
  opiskeltavaa asiaa koskeva artikkeli tai muu
  virikeaineisto
• Lukemisen jälkeen opiskelijan tulee kirjoittaa
  lyhyt henkilökohtainen kannanotto ko.
  materiaalin sisältöön
• Ohjataan opiskelijaa myös miettimään, mikä
  materiaalissa on olennaista ja tärkeää

                  (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
3-2-1 –menetelmä
               (ks. esim. Hakkarainen &al, 2005)


• Opiskelijat (parit/ryhmät) saavat tehtäväksi
  kirjoittaa 3 asiaa, jotka muistavat edelliseltä
  luennolta tai tärkeää asiaa virikemateriaalista
• Tämän jälkeen opiskelijat saavat kirjoittaa 2
  todellisen elämän tapahtumaa tai omaa
  kokemusta näihin kolmeen asioihin liittyen
• Lopuksi opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa
  1 kysymyksen, jonka he haluaisivat tietää
  aiheeseen liittyen

                   (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Palapelimenetelmä
               (ks. esim. Hakkarainen &al, 2005)


• Opiskelijat jaetaan ryhmiin ja kullekin ryhmälle
  annetaan materiaali, joka on jaettu osiin
• Kukin ryhmän jäsen saa oman osan
  materiaalista (palapeli)
• Kukin ryhmän jäsen opiskelee oman
  osuutensa ja opettaa sen toisille
• Kun jokainen on opettanut oman
  osuutensa, ryhmä kokoaa materiaalista
  kokonaiskuvan
                   (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Opetuskeskustelut
                                 (Lonka & Lonka, 1991)

• Tarkoituksena on esim. asian yhteinen pohtiminen ryhmässä syvällisen
  oppimisen mahdollistamiseksi tai ratkaisun tuottaminen johonkin
  ongelmaan
• Keskusteltavan aiheen tulee olla ainakin osittain tuttu opiskelijoille, esim.
  aiempaa tietoa tai kokemusta aiheesta
• Keskustelussa opiskelijoiden on hyvä sijoittua siten, että voivat nähdä
  toisensa
• Aloitetaan esim. kysymyksellä tai jollakin virikkeellä
  (kysymys, alustus, video, tapausesimerkki)

• Kulku:
    1.   Avaus- eli orientoitumisvaihe
    2.   Tilanteen selvittely eli tutkiminen
    3.   Tilanteen jäsentämisvaihe eli ymmärtäminen
    4.   Päätöksenteko eli yhteenvetovaihe
                              (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Pohdintahetket
                   (ks. esim. Kekäle, 1994)


• Lyhyitä taukoja eli pohdintahetkiä luennolla, jolloin
  opiskelijat saavat pohtia asiaa
• Opettaja voi myös pyytää opiskelijoita kirjoittamaan
  muistiinpanoja/tiivistelmän tai kysymyksiä
  käsitellystä asiasta
• Tauon jälkeen voi opettaja tiedustella, haluavatko
  opiskelijat kysyä käsitellystä asiasta




                   (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Vierustoverikeskustelut
• Tarkoituksena saada aikaan keskustelua, esim. massaluennoilla
• Keskustelun kulku:
   1. Opettaja antaa opiskelijoille keskustelutehtävän jostakin aiheesta tai
      kysymyksestä
   2. Tehtävänannon jälkeen opiskelijat saavat keskustella vierustoverinsa kanssa
      muutaman minuutin ajan tästä tehtävästä


• Lopuksi keskustelu voidaan purkaa esim. käymällä läpi sitä, mistä
  opiskelijat keskustelivat tai opiskelijat voivat mainita yhden
  keskeisen asian keskustelussaan




                             (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Porinaryhmät
                         (ks. esim. Kekäle, 1994)

•   Tarkoituksena on herättää keskustelua ja aktivoida
    opiskelijoita
•   Kulku:
         –   Noin 15–25 min. opetusjakson jälkeen muodostetaan
             opiskelijoista 3-4 hlö:n ryhmiä, joille annetaan lyhyt
             keskustelutehtävä
         –   Keskustelutehtävän kesto voi olla muutamia minuutteja, jotta
             keskusteluun ryhdytään ripeästi ja aika hyödynnetään
             tehokkaasti pysyen annetussa tehtävässä
         –   Keskustelun jälkeen ryhmissä käyty keskustelu voidaan purkaa
             opettajajohtoisesti

•   Porinaryhmät toimivat parhaiten tilanteessa,
    jossa keskustelun aihepiiri on osallistujille
    riittävän tuttu ja heillä on mielipiteitä aiheesta

                        (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Kumuloituvat ryhmät
         ”Lumipallo/snowballing”
                   (ks. Esim. Lonka & Lonka, 1991)


• Tarkoituksena herättää keskustelua luennolla
• On yksi yhteistoiminnallisen oppimisen malleista
• Kulku:
  Lumipalloefekti saavutetaan, kun opiskelijat keskustelevat
  ensin pareittain opettajan antamasta
  aiheesta, kysymyksestä tai ongelmasta
 toisen opiskelijaparin kanssa
 neljän opiskelijan ryhmät keskenään

• Lumipallon ei kannata antaa kasvaa liian suureksi:
  kahdeksan henkilöä on ryhmän maksimikoko

                       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Paneelikeskustelut
                                 (Kekäle, 1994)

•   Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan
    aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista
•   Kulku:
      1.   Opiskelijat voivat esim. lukea luennon aiheeseen liittyvän tekstin
           tai artikkelin
      2.   Jaetaan eri näkökulmia edustaviin ryhmiin
      3.   Pidetään paneelikeskustelu tekstiin liittyvistä asioista.
           (Eri ryhmät esittelevät/puolustavat omaa näkökulmaansa asiaan.)

•   Opettaja voi rohkaista yleisönä olevia
    opiskelijoita osallistumaan
    keskusteluun, keskeyttämään ja esittämään kysymyksiä


                          (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Väittelyt
                                      (Kekäle, 1994)

• Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan
  aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista
• Väittelyn kulku:
    1. Valitaan kuka/ketkä puolustavat tiettyä väitettä/näkökulmaa
    2. Ensimmäinen väittelykierros: alustuskierros, jolloin eri näkökulmat esitellään
       perusteluineen
    3. Toinen väittelykierros: puheenvuorot siirtyvät vuoronperään puolustajille ja
       vastustajille
    4. Yhteenveto: väittelyn osapuolet tekevät yhteenvedon omasta
       näkökulmastaan ja siihen liittyvistä perusteluista
    5. Väittelyn loputtua sen lopputuloksesta voidaan äänestää (yleisö äänestää)

• Huom. opiskelijat voivat väitellä myös pareittain



                              (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Kalamalja
                           (Kekäle, 1994)


• Opetusryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin, joille
  annetaan keskustelutehtävä
• Osa ryhmästä toimii keskustelun seuraajina
• Pienissä ryhmissä käytyjen keskustelujen jälkeen
  keskustellaan yhdessä ja kaikki saavat osallistua




                    (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Sanomalehtiartikkeleiden tarkastelu
                           (Best & Thomas, 2008)


• Pyydä opiskelijoita etsimään seuraavalle luennolle
  sanomalehtiartikkelin opintojaksolla parhaillaan käsiteltävästä
  aiheesta ja tuomaan niitä mukanaan luennolla
• Ko. luennon aikana pyydä opiskelijoita työskentelemään
  pareittain tai pienryhmissä ja tiivistämään toisilleen kolme
  ydinasiaa ko. artikkelista
• Hyvä keino soveltaa luennolla opiskeltavia asioita käytäntöön




                       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Cross-overgroups
                 (vastavuoroiset ryhmät)
                       (ks. esim. Kuittinen, 1994)

• Opiskelijat jaetaan aluksi ryhmiin (= kotiryhmät), joissa
  kussakin on tietty määrä jäseniä (esim. A, B, C, D, E, F)
• Kaikille ryhmille annetaan sama tehtävä, jossa on viisi
  osatehtävää
• Kunkin ryhmän A:t, B:t, jne. muodostavat
  asiantuntijaryhmän, jotka tekevät samaa osatehtävää
• Osatehtävien tekemisen jälkeen kukin asiantuntijaryhmän-
  jäsen menee kotiryhmäänsä ja raportoi muille jäsenille oman
  osatehtävänsä ja tehtävien tulokset kootaan yhteen
• Lopuksi voidaan keskustella tehtävän ja osatehtävien
  tuloksista koko ryhmän kesken
• On yksi yhteistoiminnallisen oppimisen
  menetelmistä

                      (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Kuvan tarkastelu
                  (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon
  aiheeseen liittyvän kuvan/kuvia
• Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa kolme
  asiaa, joita heillä tulee kuvasta mieleen
  opiskeltavaan asiaan liittyen




                 (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Esineen tarkastelu
                   (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijat saavat katsottavaksi/opiskelijoille
  näytetään luennon aiheeseen liittyvä /liittyviä
  esineitä
• Opiskelijoiden tehtävänä on arvata, miten
  esine/esineet liittyvät tulevan luennon aiheeseen
• Opiskelijat voivat myös kertoa, mitä ajatuksia
  heillä tulee näistä esineistä liittyen tulevan
  luennon aiheeseen
• Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa
  valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun
                  (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
”Mitä? Miksi? Missä? Miten?”
                  (Best & Thomas, 2008)



• Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon
  aiheeseen liittyvän kuvan/esineen
• Opiskelijoiden tehtävänä on esittää
  kysymyksiä, joita heillä tulee mieleen tästä
  kuvasta/esineestä
Ajatus- tai mielipidejanat
                          (Best & Thomas, 2008)



• Voit merkitä lattiaan tai kertoa opiskelijoille, että
  muodostetaan salin lattialle ajatus- tai mielipideviiva, jonka
  toisessa päässä on tietty ajatus tai mielipide. Viivan
  keskivaiheilla on ”EOS”.
• Pyydä opiskelijoita menemään siihen kohtaan viivaa, mitä he
  ajattelevat opiskeltavasta asiasta.
• Lopuksi viivan eri osissa olevia opiskelijoita voi esittää
  ajatuksiaan ko. asiasta.




                       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Hevosenkenkä
                    (Best & Thomas, 2008)


• Sama kuin edellinen, mutta tässä versiossa tehdään
  viiva hevosenkengän muotoon
• Voit pyytää hevosenkengän eri puolilla olevia
  opiskelijoita perustelemaan toisilleen oman
  näkemyksensä asiasta (esim. ryhmänä tai
  pareittain).




                   (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Oppimispäiväkirja
                (ks. esim. Lonka & Lonka, 1991)


• Opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa
  oppimispäiväkirjaan
  oppimiskokemuksiaan, ajatuksiaan ja pohdintoja
  opiskeltavasta asiasta
• Oppimispäiväkirjaa voidaan käyttää opiskelijat ja
  opettajan vuoropuhelukanavana (esim. blogit)
• Luennon lopussa voidaan varata 5-10 min.
  siihen, että opiskelijat voivat kirjoittaa
  oppimispäiväkirjaa
                   (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Ryhmäpäiväkirja
                     (Olkkonen & Vanhala, 1997)


• Opiskelijat voivat kirjoittaa oppimispäiväkirjaa myös
  pienryhmässä
• Ryhmäpäiväkirjaa kirjoitettaessa kukin pienryhmän jäsen
  kirjoittaa päiväkirjaa vuorollaan
• Toisten pienryhmien on myös mahdollista lukea toistensa
  päiväkirjoja, jos päiväkirjat ovat esimerkiksi
  verkkoympäristössä
• Myös opettaja voi seurata ryhmäpäiväkirjan etenemistä ja
  antaa siitä palautetta



                      (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)
• Tarkoituksena oppia asettamalla ja ratkaisemalla jonkin
  ongelma
• Kulku:
      1. Aloitetaan tutustumalla ongelmaa kuvaavaan virikkeeseen, esim.
         kysymys, alustus tai tapausesimerkki tekstinä, kuvana tai videona
         jne.
      2. Käsitteiden selventäminen
      3. Ongelman määrittäminen
      4. Aivoriihi
      5. Ongelman analysointi ja selitysmallin rakentaminen
      6. Oppimistavoitteiden muodostaminen
      7. Itseopiskelu
      8. Purku ja arvointi

                          (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Portfoliotyöskentely
                 (ks. esim. Olkkonen & Vanhala, 1997)

• Portfoliotyöskentelyssä opiskelijat saavat tehtäväksi
  työstää koko opintojakson (opintojen ajan) erilaisia
  oppimistuotoksia, joista he saavat valita portfolioonsa
  haluamansa tehtävät tai niiden kokoelmat
• Portfolioon tulevien tehtävien tulee edustaa opiskelijan
  omaa osaamista
• Portfolioon voi koota erilaisia tuotoksia esim.
  suunnitelmia, raportteja, käsitekarttoja, esseitä, kuvia,
  videoita jne…
• Käynnössä on olemassa kaksi eri portfoliotyyppiä:
   1. Työportfolio (kaikki tuotokset)
   2. Näyteportfolio (valitut tuotokset)

                       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Postereidentekeminen
                  (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä
  pienryhmässä posterin tai tietojulisteen
  opintojaksolla käsiteltävistä aiheista
• Voivat tehdä esim. paperiposterin tai
  sosiaalisen median välineillä (esim.
  EduGlogster)
• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman
  posterinsa

                 (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Projektityöskentely
                   (Lonka & Lonka, 1991)


• Projektityöskentelyssä opiskelijoille annetaan
  (tai saavat itse valita) jonkin aiheen, hankkeen
  tai tavoitteen, jonka toteuttamistavan he
  saavat itse suunnitella




                  (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Opetussimulaatio
                            (Kuittinen, 1994)

• Opetussimulaatiossa opetukseen voidaan tuoda lähes
  aidontuntuisia sosiaalisia tilanteita
• Tilanteita voidaan mallintaa simulaatioiden avulla
• Simulaation on oltava helppo omaksua, helposti
  ymmärrettävä, mutta myös riittävän monimutkainen
  ollakseen haastava ja tarpeeksi lyhyt, jotta sitä voidaan
  käyttää opetuksen aikana
• Simulaatioita voidaan toteuttaa esimerkiksi
  tietokoneohjelmina



                       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Roolipelit
                          (ks. esim. Kekäle, 1994)


• Voidaan tutkia esimerkiksi ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä
  ongelmia, selventää ongelmia sekä löytää ja testata erilaisia
  ratkaisuja ongelmiin

•   Roolipelin kulku:
    1. Ennen: kerrotaan roolipelin tarkoitus, kuvataan
       esitettävä tilanne ja jaetaan roolit
    2. Aikana: opiskelijat ottavat sovitut roolit ja esittävät
       tilanteen seurauksineen
    3. Jälkeen: yhteenveto roolipelistä

• Roolipelin kesto voi vaihdella
• Rooleja voidaan myös vaihtaa näkökulmien
  monipuolistamiseksi
                        (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Silmukka
                         (Best & Thomas, 2008)

•   Opiskelijat seisovat piirissä salin lattialla.
•   Jokaiselle opiskelijalle annetaan kortti, jonka toisella puolella
    on kysymys ja toisella puolella on vastaus eri kysymykseen.
•   Joku opiskelijoista aloittaa kysymällä toisilta
    kysymyksen, joka hänellä on kortissaan. Se, jonka kortissa on
    oikea vastaus, vastaa tämän vastauksen ja kysyy sitten
    kortissaan olevan kysymyksen.
•   Näin jatketaan, kunnes kaikki kortit on käyty läpi
•   Vaatii enemmän ennakkovalmistelua…
”Miltä X:stä tuntuu?”…
 ”Miten X kokisi tämän hyödyllisenä?”
                          (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi pohtia opiskeltavaa asiaa
  henkilön X näkökulmasta ja kertoa
   • miltä opiskeltava asia tuntuu henkilöstä X?
   • miten henkilö X kokisi tämän hyödyllisenä?
• Tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietoja ja ajattelua
  asettumalla henkilön X rooliin




                       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
”Mitä jos / seuraavaksi …?”
                      (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi pohtia erilaisia:
  ”Mitä jos / seuraavaksi …?” -skenaarioita

• Tarkoituksena on, että opiskelijat hahmottavat
  erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita ja pohtivat
  opiskeltua asiaa eri näkökulmista




                     (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Learning café
                        (ks. esim. Hyppönen & al., 2009)

• Opetustila järjestetään kahvilan pöydiksi ja jokaiseen pöytään tulee iso
  fläppipaperi ja kyniä, joilla voi kirjoittaa
• Opetusryhmä jaetaan näihin pöytiin ja jokaisesta ryhmästä valitaan kirjuri
• Pöydille annetaan erilaiset keskustelutehtävät, jotka käynnistetään
  alustuksella tai virikkeellä
• Pöydät keskustelevat omasta aiheestaan ja kaikki pöydän ääressä istuvat
  voivat kirjoittaa paperiin
• Keskustelulle otetaan aikaa ja tasaisin väliajoin ryhmä, paitsi
  kirjuri, vaihtaa pöytää
• Uudessa pöydässä aloitetaan uusi keskustelu kirjurin esittelyllä siitä, mitä
  edellinen ryhmä keskusteli
• Keskusteluja käydään niin kauan, että kaikki pöydät
  on käyty läpi

                            (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Yhteistoiminnallinen oppiminen
                    (ks. esim. Hyppönen & al., 2009)


• On ryhmätyöskentelymenetelmä, jossa kaikilla ryhmän
  jäsenillä on samanlainen vastuu työskentelystä
• Yleensä ryhmälle annetaan tehtävä tai ongelma, jota se alkaa
  työstää
• Tällöin yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat merkittävässä
  asemassa ryhmän toimimisen kannalta
• Yhteistoiminnallisessa oppimisessa ydinajatuksena on, että
  jokaisen osallistujat työskentelypanos pyritään hyödyntämään
• Yhteistoiminnallinen oppiminen voi olla osa
  esim. ryhmä- tai projektityötä



                      (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Tarkastelupyramidi tai -kolmio
                       (Best & Thomas, 2008)

• Opiskelijoille annetaan pohdittavaksi ja vastattavaksi seuraavia
  asioita tai kysymyksiä (voidaan esittää pyramidin tai kolmion
  muodossa):
   1. Mitä kysymyksiä sinulla on opiskeltavasta aiheesta?
   2. Mitä asioita olet muistanut tänään? (opiskeltavaan
       aiheeseen liittyen)
   3. Mitä asioita olet oppinut tänään?




                       (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Havainnollistaminen eri hahmojen tai
           kohteiden avulla
                       (Best & Thomas, 2008)

• Opiskeltavaa asiaa voi havainnollistaa tekemällä siitä
  yhteenvedon jonkun hahmon tai kohteen muotoon
  (esim. eläimet, talo, rakennukset, puut, jne…)
• Opiskelijoita voi pyytää myös itse tekemään
  yhteenvedon opiskeltavasta asiasta jonkin hahmon
  tai kohteen muotoon
• Tukee asioiden ymmärtämistä ja kokonaiskuvan
  hahmottamista


                    (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Otsikoiden lukeminen
                  (Best & Thomas, 2008)

• Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon
  aiheeseen liittyvän otsikon/otsikoita
• Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa
  ajatuksiaan otsikkoon/otsikoihin liittyen tai
  tehdä esim. käsitekartta otsikon pohjalta
  opiskeltavaan aiheeseen liittyen
”Mikä ei kuulu joukkoon?”
                 (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijoille näytetään sarja
  kuvia/esineitä/käsitteitä
• Opiskelijoiden tehtävänä on tunnistaa, mikä
  yksi kohde ei kuulu joukkoon
• Lisäksi voidaan kysyä, mikä vaihtoehtoinen
  kohde voisi kuulua joukkoon?
• Voidaan käyttää esim. luennon keskellä
  ydinasioiden kertaamiseen
Kerro uusi asia…
                     (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi kertoa vieressä
  istuvalle/pienessä ryhmässä heille mieleen tuleva
  jokin uusi asia/näkökulma/ajatus opiskeltavaan
  asiaan liittyen
• Tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietoja ja
  ajattelua liittyen opiskeltavaan asiaan ja liittää
  entuudestaan tunnistamattomia tietoja
  opiskeltavaan asiaan
Tarkkailukysymykset
                  (Best & Thomas, 2008)


• Opettaja antaa opiskelijoille luennon alussa
  tarkkailukysymyksen/-kysymyksiä
• Luennon aikana käsitellään kysymyksen
  aihetta ja luennon lopussa opiskelijoiden tulee
  vastata opettajan asettamaan kysymykseen
Opiskeltavien asioiden yhdistäminen
  työelämän / arkielämän asioihin
                   (Best & Thomas, 2008)



• Opiskelijoille annetaan tehtäväksi etsiä tai
  tunnistaa esim.
  sanomalehdistä, tv:stä, radiosta opiskeltavaan
  asiaan liittyvä asia, aihe, otsikko tai kysymys
• Tarkoituksena on yhdistää luennolla
  käsiteltäviä aiheita ja työelämän/
  arkielämän tapahtumia
Sanatennis
                   (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijat saavat tehtäväksi pallotella
  käsitteillä, näkökulmilla tai visioilla tietystä
  aiheesta
• Voidaan käyttää myös tennispalloja tai vastaavia
  välineitä apuna
• Se, jolla parista tämä esine tai puheenvuoro
  on, sanoo oman käsitteensä tai näkökulmansa.
  Tämän jälkeen on toisen opiskelijan vuoro
• Hyvä keino opiskella käsitteitä tai erilaisia
  näkökulmia
Sanomalehden tekeminen
                   (Best & Thomas, 2008)



• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä sanomalehden tai
  julkaisun opintojaksolla käsiteltävistä aiheista
• Voi käyttää sosiaalisen median palveluita (Scoop.it;
  Paper.li; Zitejne…)
• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman
  sanomalehtensä
Tauot luennolla
                 (ks. esim. Kekäle, 1994)


• Jos opettaja on käsitellyt luennolla jotain
  tiettyä asiakokonaisuutta, voi opiskelijoille
  antaa lyhyen tauon
• Halutessasi voit pyytää opiskelijoita tekemään
  muistiinpanoja äsken käsitellyistä asioista
• Kysy sitten opiskelijoilta, onko heillä
  kysymyksiä aiheesta
Aktivoivia opetusmenetelmiä:
          Luennon tai lähitapaamisen lopuksi


•   Tietoportaat
•   Yhteenvedot
•   ”Kyllä” ja ”Ei”
•   Markkinointiharjoitus




                   (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Tietoportaat
                               (Best & Thomas, 2008)


• Luennon lopuksi opiskelijat saavat täyttää opettajan antaman
  lomakkeen, jossa on esim. seuraavia kohtia
  ”Tämän luennon jälkeen minä
   -   Tiedän
   -   Ymmärrän
   -   Voin käyttää tätä tietoa seuraavissa tilanteissa
   -   Huomasin seuraavia eroja tai yhtäläisyyksiä




                            (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
Yhteenvedot
                           (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijoiden tehtävänä on tehdä yhteenveto luennolla
  opiskelluista asioista (yksin tai pienryhmässä)
• Yhteenvedot voivat olla kirjoituksia, piirustuksia, suullisia
  esityksiä jne…
• Voidaan käsitellä yhdessä tai jäädä opiskelijalle itselleen
• Tätä voidaan käyttää luennon lopussa vahvistamaan
  opiskelijan oppimista ja ymmärrystä




                        (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
”Kyllä” ja ”Ei”
                  (Best & Thomas, 2008)



• Opiskelijat saavat tehtäväksi kysyä toisiltaan
  opiskeltavaan aiheeseen liittyviä
  kysymyksiä, joiden voi vastata sanomalla
  ”kyllä” tai ”ei”
• Tätä voidaan käyttää esim. luennon keskellä
  ydinasioiden kertaamiseen
Markkinointiharjoitus
                 (Best & Thomas, 2008)


• Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä luennon
  lopuksi markkinointi- tai tiedotusesityksen
  luennolla käsitellyistä aiheista
• Tai luennon ydinasioista
• Voi vaatia enemmän ennakkovalmistelua…
Tapausketju
                                    (ks. esim. Kekäle, 1994)

• Opiskelijoiden tehtävänä on kuvailla tietyn tapahtuman kulkua tai eri vaiheita
• Tukikysymyksiä:
        – Mikä asia aloittaa tapahtuman?
        – Mitkä ovat sen vaiheet? (vaihe vaiheelta)
        – Mikä on lopputulos

•   Käytetään edistämään asioiden vaiheita, prosessien vaiheita tai tapahtumien kulkua


                                          Sykli
                                    (ks. esim. Kekäle, 1994)
• Sama kuin yllä, mutta kyseessä on tapahtumasykli (tuottaa saman
  kiertokulun aina uudestaan)
• Tukikysymyksiä:
    -     Mikä asia aloittaa syklin?
    -     Mitkä ovat sen vaiheet? (vaihe vaiheelta)
    -     Mitkä ovat syklin olennaiset tapahtumat?
    -     Miten ne ovat yhteydessä toisiinsa?
    -     Mikä on lopputulos?
Jatkuva asteikko
                                            (ks. esim. Kekäle, 1994)
    • Jana, joka kuvaa tietyllä asteikolla jotakin tapahtumaa (esim. historiallista
      tapahtumaa, ikää, astetta, arviointia)
    • Tukikysymyksiä:
           –   Mikä asia tulee janalle?
           –   Mistä asia alkaa?
           –   Mitkä ovat sen vaiheet/asteet?
           –   Mihin asia päättyy?
    • Sosiaalisen median mahdollisuuksia: Dipiti.com; Timerine.com


                          Ongelman ratkaiseminen
                                           (ks. esim. Kekäle, 1994)
•      Sama kuin yllä, mutta käytetään määrittelemään
       ongelmaa, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja lopputulosta
•      Tukikysymyksiä:
       -       Mikä on ongelma?
       -       Miksi se on ongelma?
       -       Miten ongelmaa voisi ratkaista? (eri vaihtoehtoja)
       -       Mitkä ovat ratkaisujen vaiheet?
       -       Mikä on ongelmanratkaisun lopputulos?
Vertailu- ja vastakohtataulukko
                                        (ks. esim. Kekäle, 1994)

    • Opiskelijoiden tehtävänä on kuvata kahden asian
      samankaltaisuuksia tai eroja
    • Tukikysymyksiä:
          – Mitä asioita verrataan?
          – Mitkä ovat niiden keskeiset samankaltaisuudet
            tai erot (asioiden ominaisuudet)


                    Vuorovaikutus ja verkostot
                                       (ks. esim. Kekäle, 1994)
•     Käytetään kuvaamaan erilaisten ilmiöiden tai ryhmien jne. hierarkkisia
      tasoja ja eri osien vuorovaikutusta
•     Tukikysymyksiä:
      -    Mitä eri tasoja ilmiöön liittyy?
      -    Kuinka monta tasoa on?
      -    Miten ne liittyvät toisiinsa?
      -    Millaista on ilmiön eri osien tai tasojen välinen vuorovaikutus?
      -    Mikä on vuorovaikutuksen lopputulos?
Lähteitä ja lukuvinkkejä:
•   Best, B. & Thomas, W. (2008). The Creative Teaching& Learning Resource
    Book.
•   Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K. (2005).
    Tutkiva oppiminen käytännössä – matkaopas opettajille.
•   Hyppönen, O. & al. (2009). Opettajan käsikirja - opintojaksojen
    rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi
•   Kekäle, J. (1994). Luento-opetuksen kehittäminen. Vähemmällä luennoimisella
    parempiin tuloksiin. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu.
•   Kupias, P. (2000). Oppia opetusmenetelmistä.
•   Lindblom-Ylänne, S. &Nevgi, A. (toim.) (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja.
•   Lonka, K. & Lonka, I. (1991). Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten
    opettajille.
•   Opiskelijan pitäminen oppimistyössä.
    http://www.oulu.fi/opetkeh/pdf/opetuksen_perusasiat_kansio_b.pdf


                              (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

Opiskelijan aktivointi luennolla
Opiskelijan aktivointi luennollaOpiskelijan aktivointi luennolla
Opiskelijan aktivointi luennollaKirsiViitanen
 
Yhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallit
Yhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallitYhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallit
Yhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallitHarto Pönkä
 
Verkko opetuksen osallistavat työkalut
Verkko opetuksen osallistavat työkalutVerkko opetuksen osallistavat työkalut
Verkko opetuksen osallistavat työkalutMatleena Laakso
 
Haastavat ohjaustilanteet tyopaja, Campus Conexus
Haastavat ohjaustilanteet tyopaja, Campus ConexusHaastavat ohjaustilanteet tyopaja, Campus Conexus
Haastavat ohjaustilanteet tyopaja, Campus ConexusCampus Conexus -projekti
 
Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät
Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmätVerkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät
Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmätHarto Pönkä
 
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjausHarto Pönkä
 
Tehokasta tekstiä ruudulle - verkkokirjoittamisen perusteet
Tehokasta tekstiä ruudulle - verkkokirjoittamisen perusteetTehokasta tekstiä ruudulle - verkkokirjoittamisen perusteet
Tehokasta tekstiä ruudulle - verkkokirjoittamisen perusteetKatleena Kortesuo
 
Verkko-opetuksen digitaaliset työkalut, osa 1.pdf
Verkko-opetuksen digitaaliset työkalut, osa 1.pdfVerkko-opetuksen digitaaliset työkalut, osa 1.pdf
Verkko-opetuksen digitaaliset työkalut, osa 1.pdfMatleena Laakso
 
Ohjaaminen ja vuorovaikutus verkko-opetuksessa
Ohjaaminen ja vuorovaikutus verkko-opetuksessaOhjaaminen ja vuorovaikutus verkko-opetuksessa
Ohjaaminen ja vuorovaikutus verkko-opetuksessaKirsiViitanen
 
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä 16.4.2020
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä 16.4.2020Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä 16.4.2020
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä 16.4.2020Matleena Laakso
 
Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 10.12.15
Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 10.12.15Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 10.12.15
Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 10.12.15Matleena Laakso
 
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineilläVuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineilläMatleena Laakso
 
Toiminnallinen opinnäytetyö tekstinä
Toiminnallinen opinnäytetyö tekstinäToiminnallinen opinnäytetyö tekstinä
Toiminnallinen opinnäytetyö tekstinäTiina Airaksinen
 
Oppimisen ja opiskelun ohjaaminen verkossa
Oppimisen ja opiskelun ohjaaminen verkossaOppimisen ja opiskelun ohjaaminen verkossa
Oppimisen ja opiskelun ohjaaminen verkossaKirsiViitanen
 
Itseohjautuva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen 22.4.22
Itseohjautuva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen 22.4.22Itseohjautuva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen 22.4.22
Itseohjautuva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen 22.4.22Matleena Laakso
 
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassaVuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassaHarto Pönkä
 
Oppimateriaalia verkosta!
Oppimateriaalia verkosta!Oppimateriaalia verkosta!
Oppimateriaalia verkosta!Matleena Laakso
 
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajille
Osallistavat menetelmat järjestö-  ja aikuiskouluttajilleOsallistavat menetelmat järjestö-  ja aikuiskouluttajille
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajilleLari Karreinen
 

La actualidad más candente (20)

Opiskelijan aktivointi luennolla
Opiskelijan aktivointi luennollaOpiskelijan aktivointi luennolla
Opiskelijan aktivointi luennolla
 
Yhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallit
Yhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallitYhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallit
Yhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallit
 
Verkko opetuksen osallistavat työkalut
Verkko opetuksen osallistavat työkalutVerkko opetuksen osallistavat työkalut
Verkko opetuksen osallistavat työkalut
 
Haastavat ohjaustilanteet tyopaja, Campus Conexus
Haastavat ohjaustilanteet tyopaja, Campus ConexusHaastavat ohjaustilanteet tyopaja, Campus Conexus
Haastavat ohjaustilanteet tyopaja, Campus Conexus
 
Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät
Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmätVerkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät
Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät
 
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus
 
Tehokasta tekstiä ruudulle - verkkokirjoittamisen perusteet
Tehokasta tekstiä ruudulle - verkkokirjoittamisen perusteetTehokasta tekstiä ruudulle - verkkokirjoittamisen perusteet
Tehokasta tekstiä ruudulle - verkkokirjoittamisen perusteet
 
Verkko-opetuksen digitaaliset työkalut, osa 1.pdf
Verkko-opetuksen digitaaliset työkalut, osa 1.pdfVerkko-opetuksen digitaaliset työkalut, osa 1.pdf
Verkko-opetuksen digitaaliset työkalut, osa 1.pdf
 
Ohjaaminen ja vuorovaikutus verkko-opetuksessa
Ohjaaminen ja vuorovaikutus verkko-opetuksessaOhjaaminen ja vuorovaikutus verkko-opetuksessa
Ohjaaminen ja vuorovaikutus verkko-opetuksessa
 
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä 16.4.2020
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä 16.4.2020Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä 16.4.2020
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä 16.4.2020
 
Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 10.12.15
Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 10.12.15Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 10.12.15
Opiskelijoiden aktivointi luennoilla 10.12.15
 
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineilläVuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä
Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä
 
Toiminnallinen opinnäytetyö tekstinä
Toiminnallinen opinnäytetyö tekstinäToiminnallinen opinnäytetyö tekstinä
Toiminnallinen opinnäytetyö tekstinä
 
Oppimisympäristöt
OppimisympäristötOppimisympäristöt
Oppimisympäristöt
 
Oppimisen ja opiskelun ohjaaminen verkossa
Oppimisen ja opiskelun ohjaaminen verkossaOppimisen ja opiskelun ohjaaminen verkossa
Oppimisen ja opiskelun ohjaaminen verkossa
 
Itseohjautuva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen 22.4.22
Itseohjautuva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen 22.4.22Itseohjautuva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen 22.4.22
Itseohjautuva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen 22.4.22
 
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassaVuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
 
Oppimateriaalia verkosta!
Oppimateriaalia verkosta!Oppimateriaalia verkosta!
Oppimateriaalia verkosta!
 
Timo Järvensivu - Verkostojen johtaminen
Timo Järvensivu - Verkostojen johtaminenTimo Järvensivu - Verkostojen johtaminen
Timo Järvensivu - Verkostojen johtaminen
 
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajille
Osallistavat menetelmat järjestö-  ja aikuiskouluttajilleOsallistavat menetelmat järjestö-  ja aikuiskouluttajille
Osallistavat menetelmat järjestö- ja aikuiskouluttajille
 

Destacado

Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0Ville Tapio
 
Johtamisen työkaluja 170413
Johtamisen työkaluja 170413Johtamisen työkaluja 170413
Johtamisen työkaluja 170413Heikki Ervast
 
Itsetuntemus ja itsensä johtaminen
Itsetuntemus ja itsensä johtaminenItsetuntemus ja itsensä johtaminen
Itsetuntemus ja itsensä johtaminenSuomen Ekonomit
 
Tulevaisuuden työ
Tulevaisuuden työTulevaisuuden työ
Tulevaisuuden työTimo Rainio
 
Tulevaisuuden oppiminen 060912
Tulevaisuuden oppiminen 060912Tulevaisuuden oppiminen 060912
Tulevaisuuden oppiminen 060912Sanna Brauer
 
Osaava ammatillinen opettaja 2020 osaamisen ennakointi ja kehittäminen verkos...
Osaava ammatillinen opettaja 2020 osaamisen ennakointi ja kehittäminen verkos...Osaava ammatillinen opettaja 2020 osaamisen ennakointi ja kehittäminen verkos...
Osaava ammatillinen opettaja 2020 osaamisen ennakointi ja kehittäminen verkos...Aila Paaso
 
Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020Aila Paaso
 
Tulevaisuuden oppimisympäristöt - Kaisa Vähähyyppä,
Tulevaisuuden oppimisympäristöt - Kaisa Vähähyyppä,Tulevaisuuden oppimisympäristöt - Kaisa Vähähyyppä,
Tulevaisuuden oppimisympäristöt - Kaisa Vähähyyppä,Otavan Opisto
 
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässä
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäOpiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässä
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäOpinpaja Oy
 
Leikilliset oppimisympäristöt marjaana kangas_2014
Leikilliset oppimisympäristöt marjaana kangas_2014Leikilliset oppimisympäristöt marjaana kangas_2014
Leikilliset oppimisympäristöt marjaana kangas_2014Socca_osaamiskeskus
 
Sosiaalinen media uudessa OPSissa
Sosiaalinen media uudessa OPSissaSosiaalinen media uudessa OPSissa
Sosiaalinen media uudessa OPSissaHarto Pönkä
 

Destacado (13)

Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0
 
Johtamisen työkaluja 170413
Johtamisen työkaluja 170413Johtamisen työkaluja 170413
Johtamisen työkaluja 170413
 
Itsetuntemus ja itsensä johtaminen
Itsetuntemus ja itsensä johtaminenItsetuntemus ja itsensä johtaminen
Itsetuntemus ja itsensä johtaminen
 
Tulevaisuuden työ
Tulevaisuuden työTulevaisuuden työ
Tulevaisuuden työ
 
Opinn aðgangur að vísindaefni
Opinn aðgangur að vísindaefniOpinn aðgangur að vísindaefni
Opinn aðgangur að vísindaefni
 
Tulevaisuuden oppiminen 060912
Tulevaisuuden oppiminen 060912Tulevaisuuden oppiminen 060912
Tulevaisuuden oppiminen 060912
 
Osaava ammatillinen opettaja 2020 osaamisen ennakointi ja kehittäminen verkos...
Osaava ammatillinen opettaja 2020 osaamisen ennakointi ja kehittäminen verkos...Osaava ammatillinen opettaja 2020 osaamisen ennakointi ja kehittäminen verkos...
Osaava ammatillinen opettaja 2020 osaamisen ennakointi ja kehittäminen verkos...
 
Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020Osaava opettaja 2020
Osaava opettaja 2020
 
Tulevaisuuden oppimisympäristöt - Kaisa Vähähyyppä,
Tulevaisuuden oppimisympäristöt - Kaisa Vähähyyppä,Tulevaisuuden oppimisympäristöt - Kaisa Vähähyyppä,
Tulevaisuuden oppimisympäristöt - Kaisa Vähähyyppä,
 
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässä
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäOpiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässä
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässä
 
Leikilliset oppimisympäristöt marjaana kangas_2014
Leikilliset oppimisympäristöt marjaana kangas_2014Leikilliset oppimisympäristöt marjaana kangas_2014
Leikilliset oppimisympäristöt marjaana kangas_2014
 
Sosiaalinen media uudessa OPSissa
Sosiaalinen media uudessa OPSissaSosiaalinen media uudessa OPSissa
Sosiaalinen media uudessa OPSissa
 
Stakeholder Communication
Stakeholder CommunicationStakeholder Communication
Stakeholder Communication
 

Similar a Aktivoivia opetusmenetelmiä

Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu? Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu? Matleena Laakso
 
Autenttiset oppimistehtävät verkkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkkossaAutenttiset oppimistehtävät verkkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkkossaKirsiViitanen
 
Pedagogin digitystä 9.12.20
Pedagogin digitystä 9.12.20Pedagogin digitystä 9.12.20
Pedagogin digitystä 9.12.20Matleena Laakso
 
Oppilaiden osallisuus tutkivassa oppimisessa - Antti Rajala
Oppilaiden osallisuus tutkivassa oppimisessa - Antti RajalaOppilaiden osallisuus tutkivassa oppimisessa - Antti Rajala
Oppilaiden osallisuus tutkivassa oppimisessa - Antti RajalaOtavan Opisto
 
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaaVerkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaaHarto Pönkä
 
Verkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstä
Verkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstäVerkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstä
Verkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstäSalla-Maaria Laaksonen
 
Oppimisaihiot ja simulaatio oppimisessa/Tomi Jaakkola
Oppimisaihiot ja simulaatio oppimisessa/Tomi JaakkolaOppimisaihiot ja simulaatio oppimisessa/Tomi Jaakkola
Oppimisaihiot ja simulaatio oppimisessa/Tomi JaakkolaAnne Burman
 
Moodlen osallistavat tyokalut
Moodlen osallistavat tyokalutMoodlen osallistavat tyokalut
Moodlen osallistavat tyokalutTuuli Kurkipää
 
Moodlen aktiviteetit ja aineistot
Moodlen aktiviteetit ja aineistotMoodlen aktiviteetit ja aineistot
Moodlen aktiviteetit ja aineistotKirsiViitanen
 
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossaKohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossaJorma Enkenberg
 
Katsomusdialogin portaat ainedidaktiikan symposiumissa
Katsomusdialogin portaat ainedidaktiikan symposiumissaKatsomusdialogin portaat ainedidaktiikan symposiumissa
Katsomusdialogin portaat ainedidaktiikan symposiumissaAnuleena Kimanen
 
Tämän vuosituhannen taidot ja koulun muutospaineet
Tämän vuosituhannen taidot ja koulun muutospaineetTämän vuosituhannen taidot ja koulun muutospaineet
Tämän vuosituhannen taidot ja koulun muutospaineetJari Laru
 
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...Sarah Land
 
Ilmiönä projektimetodi - Kaisa Lindström
Ilmiönä projektimetodi - Kaisa LindströmIlmiönä projektimetodi - Kaisa Lindström
Ilmiönä projektimetodi - Kaisa LindströmOtavan Opisto
 
Oppimaan oppiminen
Oppimaan oppiminenOppimaan oppiminen
Oppimaan oppiminenMaijaKnutti
 
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissäYhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissäHarto Pönkä
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Henriikka Vartiainen
 

Similar a Aktivoivia opetusmenetelmiä (20)

Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu? Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
Läppäri jokaiselle - mikä muuttuu?
 
Autenttiset oppimistehtävät verkkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkkossaAutenttiset oppimistehtävät verkkossa
Autenttiset oppimistehtävät verkkossa
 
Pedagogin digitystä 9.12.20
Pedagogin digitystä 9.12.20Pedagogin digitystä 9.12.20
Pedagogin digitystä 9.12.20
 
Sr loppimisympäristöjen suunnittelu1
Sr loppimisympäristöjen suunnittelu1Sr loppimisympäristöjen suunnittelu1
Sr loppimisympäristöjen suunnittelu1
 
Oppilaiden osallisuus tutkivassa oppimisessa - Antti Rajala
Oppilaiden osallisuus tutkivassa oppimisessa - Antti RajalaOppilaiden osallisuus tutkivassa oppimisessa - Antti Rajala
Oppilaiden osallisuus tutkivassa oppimisessa - Antti Rajala
 
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaaVerkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa
 
Avoimen ypeda 081210
Avoimen ypeda 081210Avoimen ypeda 081210
Avoimen ypeda 081210
 
Verkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstä
Verkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstäVerkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstä
Verkkoluento - kokemuksia etäkokousjärjestelmien opetuskäytöstä
 
Oppimisaihiot ja simulaatio oppimisessa/Tomi Jaakkola
Oppimisaihiot ja simulaatio oppimisessa/Tomi JaakkolaOppimisaihiot ja simulaatio oppimisessa/Tomi Jaakkola
Oppimisaihiot ja simulaatio oppimisessa/Tomi Jaakkola
 
Moodlen osallistavat tyokalut
Moodlen osallistavat tyokalutMoodlen osallistavat tyokalut
Moodlen osallistavat tyokalut
 
Moodlen aktiviteetit ja aineistot
Moodlen aktiviteetit ja aineistotMoodlen aktiviteetit ja aineistot
Moodlen aktiviteetit ja aineistot
 
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossaKohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
Kohdekeskeinen oppiminen metsämuseossa ja tutkimuspuistossa
 
Katsomusdialogin portaat ainedidaktiikan symposiumissa
Katsomusdialogin portaat ainedidaktiikan symposiumissaKatsomusdialogin portaat ainedidaktiikan symposiumissa
Katsomusdialogin portaat ainedidaktiikan symposiumissa
 
Tämän vuosituhannen taidot ja koulun muutospaineet
Tämän vuosituhannen taidot ja koulun muutospaineetTämän vuosituhannen taidot ja koulun muutospaineet
Tämän vuosituhannen taidot ja koulun muutospaineet
 
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Learning Materials and Objectives (...
 
Srl&OppimisympäRistöJen Suunnittelu
Srl&OppimisympäRistöJen SuunnitteluSrl&OppimisympäRistöJen Suunnittelu
Srl&OppimisympäRistöJen Suunnittelu
 
Ilmiönä projektimetodi - Kaisa Lindström
Ilmiönä projektimetodi - Kaisa LindströmIlmiönä projektimetodi - Kaisa Lindström
Ilmiönä projektimetodi - Kaisa Lindström
 
Oppimaan oppiminen
Oppimaan oppiminenOppimaan oppiminen
Oppimaan oppiminen
 
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissäYhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
 

Más de Anu Ylitalo

Verkkokurssin rakentaminen moodleen, 18.6.2013
Verkkokurssin rakentaminen moodleen, 18.6.2013Verkkokurssin rakentaminen moodleen, 18.6.2013
Verkkokurssin rakentaminen moodleen, 18.6.2013Anu Ylitalo
 
Vinkkejä verkkokurssin rakentamiseen ja toteuttamiseen, kevät 2013
Vinkkejä verkkokurssin rakentamiseen ja toteuttamiseen, kevät 2013Vinkkejä verkkokurssin rakentamiseen ja toteuttamiseen, kevät 2013
Vinkkejä verkkokurssin rakentamiseen ja toteuttamiseen, kevät 2013Anu Ylitalo
 
5. tekninen ja pedagoginen arviointi jakso handout 2013
5. tekninen ja pedagoginen arviointi  jakso handout 20135. tekninen ja pedagoginen arviointi  jakso handout 2013
5. tekninen ja pedagoginen arviointi jakso handout 2013Anu Ylitalo
 
LIN3 2013: 5. technical and pedagogical assessment handout
LIN3 2013: 5. technical and pedagogical assessment handout LIN3 2013: 5. technical and pedagogical assessment handout
LIN3 2013: 5. technical and pedagogical assessment handout Anu Ylitalo
 
Presentation 1 plan your course il os, contents and structure
Presentation 1  plan your course il os, contents and structurePresentation 1  plan your course il os, contents and structure
Presentation 1 plan your course il os, contents and structureAnu Ylitalo
 
Assessing students and giving feedback in higher education 23082012
Assessing students and giving feedback in higher education 23082012Assessing students and giving feedback in higher education 23082012
Assessing students and giving feedback in higher education 23082012Anu Ylitalo
 
Verkko-opetuksen suunnittelu_Anu Ylitalo_2011
Verkko-opetuksen suunnittelu_Anu Ylitalo_2011Verkko-opetuksen suunnittelu_Anu Ylitalo_2011
Verkko-opetuksen suunnittelu_Anu Ylitalo_2011Anu Ylitalo
 

Más de Anu Ylitalo (7)

Verkkokurssin rakentaminen moodleen, 18.6.2013
Verkkokurssin rakentaminen moodleen, 18.6.2013Verkkokurssin rakentaminen moodleen, 18.6.2013
Verkkokurssin rakentaminen moodleen, 18.6.2013
 
Vinkkejä verkkokurssin rakentamiseen ja toteuttamiseen, kevät 2013
Vinkkejä verkkokurssin rakentamiseen ja toteuttamiseen, kevät 2013Vinkkejä verkkokurssin rakentamiseen ja toteuttamiseen, kevät 2013
Vinkkejä verkkokurssin rakentamiseen ja toteuttamiseen, kevät 2013
 
5. tekninen ja pedagoginen arviointi jakso handout 2013
5. tekninen ja pedagoginen arviointi  jakso handout 20135. tekninen ja pedagoginen arviointi  jakso handout 2013
5. tekninen ja pedagoginen arviointi jakso handout 2013
 
LIN3 2013: 5. technical and pedagogical assessment handout
LIN3 2013: 5. technical and pedagogical assessment handout LIN3 2013: 5. technical and pedagogical assessment handout
LIN3 2013: 5. technical and pedagogical assessment handout
 
Presentation 1 plan your course il os, contents and structure
Presentation 1  plan your course il os, contents and structurePresentation 1  plan your course il os, contents and structure
Presentation 1 plan your course il os, contents and structure
 
Assessing students and giving feedback in higher education 23082012
Assessing students and giving feedback in higher education 23082012Assessing students and giving feedback in higher education 23082012
Assessing students and giving feedback in higher education 23082012
 
Verkko-opetuksen suunnittelu_Anu Ylitalo_2011
Verkko-opetuksen suunnittelu_Anu Ylitalo_2011Verkko-opetuksen suunnittelu_Anu Ylitalo_2011
Verkko-opetuksen suunnittelu_Anu Ylitalo_2011
 

Aktivoivia opetusmenetelmiä

  • 1. Aktivoivia opetusmenetelmiä Anu Ylitalo Tritonian EduLab 2012 © Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 2. Aktivoivan opetuksen periaatteita (Lindblom-Ylänne&Nevgi, 2009) 1. Opiskelijan sisäisten mallien selvittäminen ja aktivointi opiskelua varten  Opiskelijan aiempien tietojen ja ymmärryksen selvittäminen  Opetus näiden pohjalta 2. Opiskelija oppimisprosessin tukeminen  Virheellisten käsitysten ja ongelmien selvittäminen jo kurssin aikana ennen esim. tenttiä  Opetuksen painopiste on oppimisprosessissa opiskelun lopputuloksen sijaan 3. Palautteen antaminen ja väärinymmärrysten haastaminen  Rakentavan palautteen antaminen koko oppimisprosessinsa ajan (opettaja ja opiskelutoverit) (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 3. Aktivoivia opetusmenetelmiä: opiskelijan lähtötason selvittäminen ja valmistautuminen tulevaan opiskeluun • Aktivoiva • Lappumenetelmä kirjoitustehtävä • Opiskelijoiden toivelista • Alkukoe • Tietopohjan kokoaminen • ”Kerro naapurillesi … ” • ”Viisi asiaa, jotka tiedät…” • K-W-L-H -tekniikka • Virittävät kysymykset • Käsitekartta • Väitelauseet • Käsitekartta ryhmässä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 4. Aktivoivat kirjoitustehtävät (Lonka & Lonka, 1991) • Lyhyitä, esim. 5-10 min. kirjoitushetkiä • Opiskelijoille annetaan tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan opiskeltavasta aiheesta opettajan tehtävänannon, esim. kysymyksen tai aiheen, mukaan • Esim. aiempia tietojaan tai osaamistaan opiskeltavasta aiheesta ja/tai heidän kiinnostuksen kohteitaan ja opiskelumotiivejaan • Tarkoituksena on aktivoida opiskelijan aiempia tietoja ja ymmärrystä tulevaa opiskelua varten • Tarkoituksena myös antaa opettajalle tietoa opiskelijan tiedoista ja ymmärryksestä  Toimii pohjana opetuksen suunnittelulle (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 5. Alkukoe tai alkuessee (Kekäle, 1994) • Tehdään ensimmäisellä luentokerralla/tunnilla • Toimivat aktivoivien kirjoitustehtävien tavoin – tarkoitus ja tehtävänanto • Alkukokeeseen voidaan palata opintojakson lopussa, koska alkukoe havainnollistaa opiskelijan oppimisen ja ajattelun kehittymistä oppimisen aikana (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 6. ”Kerro naapurillesi … ” (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat tehtäväksi kertoa vieressä istuvalle henkilölle 3-5 asiaa, jotka he muistavat 1. edelliseltä luennolta 2. Aiempia tietojaan liittyen tulevan luennon aiheeseen 3. käynnissä olevalla luennolla äsken käsitellyistä asioista • Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun tai luennon keskellä ydinasioiden kertaamiseen (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 7. K-W-L-H -tekniikka (Yksi versio tekniikasta: Kekäle, 1994) • Tekniikka ajattelun käynnistämiseksi ja aiempien tietojen aktivoimiseksi • Opiskelijat saavat tehtäväksi merkitä: 1. Mitä asiasta tiedetään etukäteen? (Know) 2. Mitä asiasta halutaan oppia? (Want) 3. Mitä tulee vielä oppia, jotta haluttu oppiminen saavutetaan? (Learn) 4. Kuinka/Miten voidaan oppia lisää? (How) (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 8. Käsitekartta (ks. esim. Kekäle, 1994) • Käsitekartta voidaan tehdä esim. kuvaamaan tiettyä ilmiötä, käsitteiden välisiä suhteita, muistiinpanoja opiskeltavasta asiasta – auttaa jäsentämään opiskelijan omia ajatuksia ja hahmottamaan asiakokonaisuuksia sekä merkityssuhteita • Käsitekartta tehdään siten, että keskeinen käsite sijoitetaan keskelle paperia ja siitä piirretään linkkeinä (puumaisesti) käsitteeseen liittyviä asioita – Olennaisimmat asia sijoitetaan sisemmälle ja yksityiskohdat laidalle • Yksi mahdollisuus on pyytää opiskelijoita tekemään käsitekartta ennen opintojakson alkua heidän aiempien tietojensa pohjalta • Opintojakson puolessa välissä ja lopussa opiskelijat saavat täydentää käsitekarttaa ja verrata opintojakson lopuksi, miten käsitekartta on muuttunut ja mitä he ovat siten oppineet opintojaksolla (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 9. Käsitekartta ryhmässä (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä pienryhmissä omat käsitekartat tietyn käsitteen ympärille • Opettaja voi antaa eri käsitteet eri pienryhmälle ja kukin ryhmä tekee oman käsitekarttansa • Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman käsitekarttansa (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 10. Lappumenetelmä (Vänskä, 1995) • Opiskelijat saavat tehtäväksi jonkun tehtävän tai kysymyksen, johon vastataan luettelemalla asioita (yhdelle lapulle kirjoitetaan yksi asia) • Kirjoittamisen jälkeen laput kerätään ja kiinnitetään seinälle tai taululle ja ryhmitellään niiden sisältöjen mukaan • Ryhmittelyn jälkeen keskustellaan aiheesta lappujen pohjalta • Lappuja voidaan siirrellä keskustelun aikana ja pyritään muodostamaan kokonaisnäkemys asiasta • Jos opiskelijoita on paljon, lappuja voidaan kirjoittaa ryhmissä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 11. Opiskelijoiden toivelista (Kekäle, 1994) • Opettaja voi opintojakson aluksi koota listaa opiskelijoiden toiveista opintojaksolla käsiteltävistä asioista tai aiheista • Aiheita voidaan siten käsitellä opintojaksolla tavallista syvemmin • Huomioi kuitenkin OPS (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 12. Tietopohjan kokoaminen (Lonka & Lonka, 1991) • Opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa opiskeltavaa aihetta koskevia ajatuksiaan tai tietojaan • Kirjoittamisen jälkeen opiskelijoista muodostetaan pienryhmiä, joissa kukin opiskelija kertoo, mitä on kirjoittaminen • Opiskelijoiden kirjoituksen kootaan yhteen ja pohditaan, jäikö jotain kysyttävää, johon he haluaisivat saada vastauksen • Lopuksi tehtävä puretaan opettajajohtoisesti, jolloin opiskelijoiden kirjoituksista ja kysymyksistä keskustellaan (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 13. ”Viisi asiaa, jotka tiedät… ” (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa viisi asiaa, jotka he tietävät opiskeltavasta aiheesta • Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 14. Virittävät kysymykset (Lonka & Lonka, 1991) • Opiskelijoille esitetään virittäviä kysymyksiä tai virikeaineistoa ennen opetus- tai opiskelutilannetta • Opiskelijoilla on siten mahdollisuus miettiä asiaa ja aktivoida omia aiempia tietojaan • Kysymykset voidaan käsitellä suullisesti ja niistä voidaan keskustella (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 15. Väitelauseet (Lonka & Lonka, 1991) • Opettaja antaa opiskelijoille väitelauseita luennon aiheeseen liittyen • Opiskelijoiden tulee vastata (esim. ”Kyllä” tai ”Ei”) väitelauseisiin kahdesti: 1. Ennen luentoa 2. Luennon jälkeen • Luennon lopuksi tarkastellaan opiskelijoiden vastauksia ennen ja jälkeen luennon (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 16. Aktivoivia opetusmenetelmiä opintojakson aikana 1 Yleisiä aktivoivan opetuksen Ryhmä- ja parikeskustelut eri sovelluksin menetelmiä:  Opetuskeskustelu  Aivoriihi  Pohdintahetket  Ankkuroitu opetus  Vierustoverikeskustelut  Case-opetus (tapausopetus)  Porinaryhmät  Demonstraatio  Kumuloituvat ryhmät ”lumipallo/snowball” Luentomoniste ja -  Paneelikeskustelut materiaalimahdollisuuksia:  Väittelyt  Luentokalvot (”hand-outit”)  Kalamalja  Aukkotehtävät luentomonisteissa  Sanomalehtiartikkeleiden tarkastelu  Luentorungot  Cross-overgroups (vastavuoroiset  Reaktiokirjoitus ryhmät)  3-2-1 -menetelmä  Palapelimenetelmä Visuaalisia työskentelytapoja  Kuvan tarkastelu  Esineiden tarkastelu (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012  ”Mitä? Miksi? Missä? Miten?”
  • 17. Aktivoivia opetusmenetelmiä opintojakson aikana 2 Kinesteettisiä menetelmiä • Learning cafe (oppimiskahvila) • Ajatus- tai mielipidejanat • Tarkastelupyramidi tai -kolmio • Hevosenkenkä • Havainnollistaminen eri hahmojen tai kohteiden avulla Yhteistoiminnallisia menetelmiä • Otsikoiden lukeminen • Oppimispäiväkirja • ”Mikä ei kuulu joukkoon?” • Ryhmäoppimispäiväkirja • Kerro uusi asia… • Ongelmalähtöinen oppiminen • Tarkkailukysymykset • Portfoliotyöskentely • Opiskeltavien asioiden yhdistäminen • Posterin tekeminen työelämän / arkielämän asioihin • Projektityöskentely • Sanatennis • Opetussimulaatio • Sanomalehden tekeminen • Roolipelit • Tauot luennolla • Silmukka • Tapausketju • Sykli Muita aktivoivia menetelmiä • Jatkuva asteikko • ”Miltä X:stä tuntuu?” • Ongelman ratkaiseminen • ”Miten X kokisi tämän hyödyllisenä?” • Vertailu- ja/tai vastakohtataulukko • ”Mitä jos / seuraavaksi …?” • Vuorovaikutus ja verkostot (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 18. Aivoriihi (ks. esim. Kekäle, 1994) • Tarkoituksena on kehittää ryhmässä luovia ideoita esim. jonkin ongelman ratkaisemiseksi • Aivoriihen kulku: 1. Aluksi opiskelijat esittävät pienryhmissä vapaasti ideoitaan ja näkemyksiään ongelman ratkaisemiseksi 2. Ideat kirjataan muistiin ryhmissä 3. Tämän jälkeen ideat kerätään yhteen ja niitä tarkastellaan yhdessä koko ryhmän/luokan kanssa 4. Ideoita kehitellään ja yhdistellään toimivien ratkaisujen löytämiseksi (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 19. Ankkuroitu opetus (ks. esim. Kekäle, 1994) • Pedagoginen tekniikka, joka korostaa sitä, kuinka tärkeää on liittää (eli ankkuroida) luennolla opiskeltavat asiat todelliseen tai työelämään • Käsiteltäviä asioita voi ankkuroida esim. artikkeleiden, sanomalehtien, tarinoiden tai videoiden käytöllä opetuksessa (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 20. Case-opetus (tapausopetus) (ks. esim. Kekäle, 1994) • Opiskelijat saavat tehtäväksi jonkin tapauksen (esim. työelämän tapauksen) • Opiskelijoiden tehtävänä on purkaa tapausta ja tehdä siitä johtopäätöksiä, selityksiä tai yleistyksiä • Tapaukset voivat olla: artikkeleita, kertomuksia, kuvauksia, malleja, sovelluk sia jne… • Opiskelijoille voidaan myös antaa tukikysymyksiä tapauksen purkamista varten (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 21. Demonstraatio (ks. esim. Kekäle, 1994) • Tarkoituksena on opiskeltavaan asiaan liittyvien taitojen ja toimintatapojen opettaminen demonstraation eli havaintoesityksen avulla • Demonstraation kulku: 1. Tulevan havaintoesityksen esittely: Esitellään opiskelijoille demonstraation tarkoitus, keskeisimmät kohdat, vaadittavat etenemisvaiheet ja materiaalit 2. Demonstraation suorittaminen: Demonstraation etenemisvaiheet suoritetaan ja selitetään oikeassa järjestyksessä 3. Yhteenveto: Demonstraation kulku kerrataan päävaiheittain • Huom. myös opiskelijat voivat osallistua demonstraation suorittamiseen (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 22. Luentokalvot (hand-outit) (ks. esim. Kekäle, 1994) • Luennon PowerPoint-kalvot voi ennen luentoa tai lähiopetusta viedä esimerkiksi oppimisalustalle luentomonisteiksi • Monisteisiin kannattaa jättää tilaa opiskelijoiden omille merkinnöille – esim. 3 kalvoa/sivu • Luentomonisteisiin voi lisätä lähdemateriaalia ja harjoitustehtäviä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 23. Aukkotehtävät luentomonisteissa tai aktiivimoniste (ks. esim. Kekäle, 1994) • Luentomoniste, joka kattaa koko asia-alueen, mutta joitakin kohtia (esim. tärkeitä kohtia) jätetään tyhjiksi tai monisteeseen jätetään tilaa aukkotehtäville – esim. pohdintatehtäville tai muille keskeisille tiedoille • Opiskelijat saavat luennolla pohtia opiskeltavia asioita ja täydentää näitä kohtia luennon perusteella (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 24. Luentorungot (ks. esim. Kekäle, 1994) • Luentorunko sisältää vain luennon olennaisimman aineksen • Merkinnät luentorungossa ovat lyhyitä – esim. avainsanoja tai olennaisia asioita • Luentorungon voi suunnitella siten, että se on opiskelijan kannalta lähes hyödytön, ellei opiskelija seuraa luentoa ja tee muistiinpanoja • Luentorunkoon myös tehtäviä, joita opiskelijat tekevät luennolla tai kotona (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 25. Reaktiokirjoitus (Lonka & Lonka, 1991) • Opiskelijoille annetaan tehtäväksi lukea opiskeltavaa asiaa koskeva artikkeli tai muu virikeaineisto • Lukemisen jälkeen opiskelijan tulee kirjoittaa lyhyt henkilökohtainen kannanotto ko. materiaalin sisältöön • Ohjataan opiskelijaa myös miettimään, mikä materiaalissa on olennaista ja tärkeää (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 26. 3-2-1 –menetelmä (ks. esim. Hakkarainen &al, 2005) • Opiskelijat (parit/ryhmät) saavat tehtäväksi kirjoittaa 3 asiaa, jotka muistavat edelliseltä luennolta tai tärkeää asiaa virikemateriaalista • Tämän jälkeen opiskelijat saavat kirjoittaa 2 todellisen elämän tapahtumaa tai omaa kokemusta näihin kolmeen asioihin liittyen • Lopuksi opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa 1 kysymyksen, jonka he haluaisivat tietää aiheeseen liittyen (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 27. Palapelimenetelmä (ks. esim. Hakkarainen &al, 2005) • Opiskelijat jaetaan ryhmiin ja kullekin ryhmälle annetaan materiaali, joka on jaettu osiin • Kukin ryhmän jäsen saa oman osan materiaalista (palapeli) • Kukin ryhmän jäsen opiskelee oman osuutensa ja opettaa sen toisille • Kun jokainen on opettanut oman osuutensa, ryhmä kokoaa materiaalista kokonaiskuvan (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 28. Opetuskeskustelut (Lonka & Lonka, 1991) • Tarkoituksena on esim. asian yhteinen pohtiminen ryhmässä syvällisen oppimisen mahdollistamiseksi tai ratkaisun tuottaminen johonkin ongelmaan • Keskusteltavan aiheen tulee olla ainakin osittain tuttu opiskelijoille, esim. aiempaa tietoa tai kokemusta aiheesta • Keskustelussa opiskelijoiden on hyvä sijoittua siten, että voivat nähdä toisensa • Aloitetaan esim. kysymyksellä tai jollakin virikkeellä (kysymys, alustus, video, tapausesimerkki) • Kulku: 1. Avaus- eli orientoitumisvaihe 2. Tilanteen selvittely eli tutkiminen 3. Tilanteen jäsentämisvaihe eli ymmärtäminen 4. Päätöksenteko eli yhteenvetovaihe (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 29. Pohdintahetket (ks. esim. Kekäle, 1994) • Lyhyitä taukoja eli pohdintahetkiä luennolla, jolloin opiskelijat saavat pohtia asiaa • Opettaja voi myös pyytää opiskelijoita kirjoittamaan muistiinpanoja/tiivistelmän tai kysymyksiä käsitellystä asiasta • Tauon jälkeen voi opettaja tiedustella, haluavatko opiskelijat kysyä käsitellystä asiasta (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 30. Vierustoverikeskustelut • Tarkoituksena saada aikaan keskustelua, esim. massaluennoilla • Keskustelun kulku: 1. Opettaja antaa opiskelijoille keskustelutehtävän jostakin aiheesta tai kysymyksestä 2. Tehtävänannon jälkeen opiskelijat saavat keskustella vierustoverinsa kanssa muutaman minuutin ajan tästä tehtävästä • Lopuksi keskustelu voidaan purkaa esim. käymällä läpi sitä, mistä opiskelijat keskustelivat tai opiskelijat voivat mainita yhden keskeisen asian keskustelussaan (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 31. Porinaryhmät (ks. esim. Kekäle, 1994) • Tarkoituksena on herättää keskustelua ja aktivoida opiskelijoita • Kulku: – Noin 15–25 min. opetusjakson jälkeen muodostetaan opiskelijoista 3-4 hlö:n ryhmiä, joille annetaan lyhyt keskustelutehtävä – Keskustelutehtävän kesto voi olla muutamia minuutteja, jotta keskusteluun ryhdytään ripeästi ja aika hyödynnetään tehokkaasti pysyen annetussa tehtävässä – Keskustelun jälkeen ryhmissä käyty keskustelu voidaan purkaa opettajajohtoisesti • Porinaryhmät toimivat parhaiten tilanteessa, jossa keskustelun aihepiiri on osallistujille riittävän tuttu ja heillä on mielipiteitä aiheesta (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 32. Kumuloituvat ryhmät ”Lumipallo/snowballing” (ks. Esim. Lonka & Lonka, 1991) • Tarkoituksena herättää keskustelua luennolla • On yksi yhteistoiminnallisen oppimisen malleista • Kulku: Lumipalloefekti saavutetaan, kun opiskelijat keskustelevat ensin pareittain opettajan antamasta aiheesta, kysymyksestä tai ongelmasta  toisen opiskelijaparin kanssa  neljän opiskelijan ryhmät keskenään • Lumipallon ei kannata antaa kasvaa liian suureksi: kahdeksan henkilöä on ryhmän maksimikoko (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 33. Paneelikeskustelut (Kekäle, 1994) • Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista • Kulku: 1. Opiskelijat voivat esim. lukea luennon aiheeseen liittyvän tekstin tai artikkelin 2. Jaetaan eri näkökulmia edustaviin ryhmiin 3. Pidetään paneelikeskustelu tekstiin liittyvistä asioista. (Eri ryhmät esittelevät/puolustavat omaa näkökulmaansa asiaan.) • Opettaja voi rohkaista yleisönä olevia opiskelijoita osallistumaan keskusteluun, keskeyttämään ja esittämään kysymyksiä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 34. Väittelyt (Kekäle, 1994) • Tarkoituksena antaa opiskelijoille tietoa opiskeltavaan aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista • Väittelyn kulku: 1. Valitaan kuka/ketkä puolustavat tiettyä väitettä/näkökulmaa 2. Ensimmäinen väittelykierros: alustuskierros, jolloin eri näkökulmat esitellään perusteluineen 3. Toinen väittelykierros: puheenvuorot siirtyvät vuoronperään puolustajille ja vastustajille 4. Yhteenveto: väittelyn osapuolet tekevät yhteenvedon omasta näkökulmastaan ja siihen liittyvistä perusteluista 5. Väittelyn loputtua sen lopputuloksesta voidaan äänestää (yleisö äänestää) • Huom. opiskelijat voivat väitellä myös pareittain (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 35. Kalamalja (Kekäle, 1994) • Opetusryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin, joille annetaan keskustelutehtävä • Osa ryhmästä toimii keskustelun seuraajina • Pienissä ryhmissä käytyjen keskustelujen jälkeen keskustellaan yhdessä ja kaikki saavat osallistua (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 36. Sanomalehtiartikkeleiden tarkastelu (Best & Thomas, 2008) • Pyydä opiskelijoita etsimään seuraavalle luennolle sanomalehtiartikkelin opintojaksolla parhaillaan käsiteltävästä aiheesta ja tuomaan niitä mukanaan luennolla • Ko. luennon aikana pyydä opiskelijoita työskentelemään pareittain tai pienryhmissä ja tiivistämään toisilleen kolme ydinasiaa ko. artikkelista • Hyvä keino soveltaa luennolla opiskeltavia asioita käytäntöön (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 37. Cross-overgroups (vastavuoroiset ryhmät) (ks. esim. Kuittinen, 1994) • Opiskelijat jaetaan aluksi ryhmiin (= kotiryhmät), joissa kussakin on tietty määrä jäseniä (esim. A, B, C, D, E, F) • Kaikille ryhmille annetaan sama tehtävä, jossa on viisi osatehtävää • Kunkin ryhmän A:t, B:t, jne. muodostavat asiantuntijaryhmän, jotka tekevät samaa osatehtävää • Osatehtävien tekemisen jälkeen kukin asiantuntijaryhmän- jäsen menee kotiryhmäänsä ja raportoi muille jäsenille oman osatehtävänsä ja tehtävien tulokset kootaan yhteen • Lopuksi voidaan keskustella tehtävän ja osatehtävien tuloksista koko ryhmän kesken • On yksi yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmistä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 38. Kuvan tarkastelu (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon aiheeseen liittyvän kuvan/kuvia • Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa kolme asiaa, joita heillä tulee kuvasta mieleen opiskeltavaan asiaan liittyen (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 39. Esineen tarkastelu (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat katsottavaksi/opiskelijoille näytetään luennon aiheeseen liittyvä /liittyviä esineitä • Opiskelijoiden tehtävänä on arvata, miten esine/esineet liittyvät tulevan luennon aiheeseen • Opiskelijat voivat myös kertoa, mitä ajatuksia heillä tulee näistä esineistä liittyen tulevan luennon aiheeseen • Tätä voidaan käyttää esim. luennon alussa valmistautumaan tulevan aiheen opiskeluun (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 40. ”Mitä? Miksi? Missä? Miten?” (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon aiheeseen liittyvän kuvan/esineen • Opiskelijoiden tehtävänä on esittää kysymyksiä, joita heillä tulee mieleen tästä kuvasta/esineestä
  • 41. Ajatus- tai mielipidejanat (Best & Thomas, 2008) • Voit merkitä lattiaan tai kertoa opiskelijoille, että muodostetaan salin lattialle ajatus- tai mielipideviiva, jonka toisessa päässä on tietty ajatus tai mielipide. Viivan keskivaiheilla on ”EOS”. • Pyydä opiskelijoita menemään siihen kohtaan viivaa, mitä he ajattelevat opiskeltavasta asiasta. • Lopuksi viivan eri osissa olevia opiskelijoita voi esittää ajatuksiaan ko. asiasta. (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 42. Hevosenkenkä (Best & Thomas, 2008) • Sama kuin edellinen, mutta tässä versiossa tehdään viiva hevosenkengän muotoon • Voit pyytää hevosenkengän eri puolilla olevia opiskelijoita perustelemaan toisilleen oman näkemyksensä asiasta (esim. ryhmänä tai pareittain). (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 43. Oppimispäiväkirja (ks. esim. Lonka & Lonka, 1991) • Opiskelijat saavat tehtäväksi kirjoittaa oppimispäiväkirjaan oppimiskokemuksiaan, ajatuksiaan ja pohdintoja opiskeltavasta asiasta • Oppimispäiväkirjaa voidaan käyttää opiskelijat ja opettajan vuoropuhelukanavana (esim. blogit) • Luennon lopussa voidaan varata 5-10 min. siihen, että opiskelijat voivat kirjoittaa oppimispäiväkirjaa (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 44. Ryhmäpäiväkirja (Olkkonen & Vanhala, 1997) • Opiskelijat voivat kirjoittaa oppimispäiväkirjaa myös pienryhmässä • Ryhmäpäiväkirjaa kirjoitettaessa kukin pienryhmän jäsen kirjoittaa päiväkirjaa vuorollaan • Toisten pienryhmien on myös mahdollista lukea toistensa päiväkirjoja, jos päiväkirjat ovat esimerkiksi verkkoympäristössä • Myös opettaja voi seurata ryhmäpäiväkirjan etenemistä ja antaa siitä palautetta (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 45. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) • Tarkoituksena oppia asettamalla ja ratkaisemalla jonkin ongelma • Kulku: 1. Aloitetaan tutustumalla ongelmaa kuvaavaan virikkeeseen, esim. kysymys, alustus tai tapausesimerkki tekstinä, kuvana tai videona jne. 2. Käsitteiden selventäminen 3. Ongelman määrittäminen 4. Aivoriihi 5. Ongelman analysointi ja selitysmallin rakentaminen 6. Oppimistavoitteiden muodostaminen 7. Itseopiskelu 8. Purku ja arvointi (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 46. Portfoliotyöskentely (ks. esim. Olkkonen & Vanhala, 1997) • Portfoliotyöskentelyssä opiskelijat saavat tehtäväksi työstää koko opintojakson (opintojen ajan) erilaisia oppimistuotoksia, joista he saavat valita portfolioonsa haluamansa tehtävät tai niiden kokoelmat • Portfolioon tulevien tehtävien tulee edustaa opiskelijan omaa osaamista • Portfolioon voi koota erilaisia tuotoksia esim. suunnitelmia, raportteja, käsitekarttoja, esseitä, kuvia, videoita jne… • Käynnössä on olemassa kaksi eri portfoliotyyppiä: 1. Työportfolio (kaikki tuotokset) 2. Näyteportfolio (valitut tuotokset) (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 47. Postereidentekeminen (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä pienryhmässä posterin tai tietojulisteen opintojaksolla käsiteltävistä aiheista • Voivat tehdä esim. paperiposterin tai sosiaalisen median välineillä (esim. EduGlogster) • Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman posterinsa (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 48. Projektityöskentely (Lonka & Lonka, 1991) • Projektityöskentelyssä opiskelijoille annetaan (tai saavat itse valita) jonkin aiheen, hankkeen tai tavoitteen, jonka toteuttamistavan he saavat itse suunnitella (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 49. Opetussimulaatio (Kuittinen, 1994) • Opetussimulaatiossa opetukseen voidaan tuoda lähes aidontuntuisia sosiaalisia tilanteita • Tilanteita voidaan mallintaa simulaatioiden avulla • Simulaation on oltava helppo omaksua, helposti ymmärrettävä, mutta myös riittävän monimutkainen ollakseen haastava ja tarpeeksi lyhyt, jotta sitä voidaan käyttää opetuksen aikana • Simulaatioita voidaan toteuttaa esimerkiksi tietokoneohjelmina (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 50. Roolipelit (ks. esim. Kekäle, 1994) • Voidaan tutkia esimerkiksi ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä ongelmia, selventää ongelmia sekä löytää ja testata erilaisia ratkaisuja ongelmiin • Roolipelin kulku: 1. Ennen: kerrotaan roolipelin tarkoitus, kuvataan esitettävä tilanne ja jaetaan roolit 2. Aikana: opiskelijat ottavat sovitut roolit ja esittävät tilanteen seurauksineen 3. Jälkeen: yhteenveto roolipelistä • Roolipelin kesto voi vaihdella • Rooleja voidaan myös vaihtaa näkökulmien monipuolistamiseksi (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 51. Silmukka (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat seisovat piirissä salin lattialla. • Jokaiselle opiskelijalle annetaan kortti, jonka toisella puolella on kysymys ja toisella puolella on vastaus eri kysymykseen. • Joku opiskelijoista aloittaa kysymällä toisilta kysymyksen, joka hänellä on kortissaan. Se, jonka kortissa on oikea vastaus, vastaa tämän vastauksen ja kysyy sitten kortissaan olevan kysymyksen. • Näin jatketaan, kunnes kaikki kortit on käyty läpi • Vaatii enemmän ennakkovalmistelua…
  • 52. ”Miltä X:stä tuntuu?”… ”Miten X kokisi tämän hyödyllisenä?” (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijoille annetaan tehtäväksi pohtia opiskeltavaa asiaa henkilön X näkökulmasta ja kertoa • miltä opiskeltava asia tuntuu henkilöstä X? • miten henkilö X kokisi tämän hyödyllisenä? • Tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietoja ja ajattelua asettumalla henkilön X rooliin (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 53. ”Mitä jos / seuraavaksi …?” (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijoille annetaan tehtäväksi pohtia erilaisia: ”Mitä jos / seuraavaksi …?” -skenaarioita • Tarkoituksena on, että opiskelijat hahmottavat erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita ja pohtivat opiskeltua asiaa eri näkökulmista (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 54. Learning café (ks. esim. Hyppönen & al., 2009) • Opetustila järjestetään kahvilan pöydiksi ja jokaiseen pöytään tulee iso fläppipaperi ja kyniä, joilla voi kirjoittaa • Opetusryhmä jaetaan näihin pöytiin ja jokaisesta ryhmästä valitaan kirjuri • Pöydille annetaan erilaiset keskustelutehtävät, jotka käynnistetään alustuksella tai virikkeellä • Pöydät keskustelevat omasta aiheestaan ja kaikki pöydän ääressä istuvat voivat kirjoittaa paperiin • Keskustelulle otetaan aikaa ja tasaisin väliajoin ryhmä, paitsi kirjuri, vaihtaa pöytää • Uudessa pöydässä aloitetaan uusi keskustelu kirjurin esittelyllä siitä, mitä edellinen ryhmä keskusteli • Keskusteluja käydään niin kauan, että kaikki pöydät on käyty läpi (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 55. Yhteistoiminnallinen oppiminen (ks. esim. Hyppönen & al., 2009) • On ryhmätyöskentelymenetelmä, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on samanlainen vastuu työskentelystä • Yleensä ryhmälle annetaan tehtävä tai ongelma, jota se alkaa työstää • Tällöin yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat merkittävässä asemassa ryhmän toimimisen kannalta • Yhteistoiminnallisessa oppimisessa ydinajatuksena on, että jokaisen osallistujat työskentelypanos pyritään hyödyntämään • Yhteistoiminnallinen oppiminen voi olla osa esim. ryhmä- tai projektityötä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 56. Tarkastelupyramidi tai -kolmio (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijoille annetaan pohdittavaksi ja vastattavaksi seuraavia asioita tai kysymyksiä (voidaan esittää pyramidin tai kolmion muodossa): 1. Mitä kysymyksiä sinulla on opiskeltavasta aiheesta? 2. Mitä asioita olet muistanut tänään? (opiskeltavaan aiheeseen liittyen) 3. Mitä asioita olet oppinut tänään? (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 57. Havainnollistaminen eri hahmojen tai kohteiden avulla (Best & Thomas, 2008) • Opiskeltavaa asiaa voi havainnollistaa tekemällä siitä yhteenvedon jonkun hahmon tai kohteen muotoon (esim. eläimet, talo, rakennukset, puut, jne…) • Opiskelijoita voi pyytää myös itse tekemään yhteenvedon opiskeltavasta asiasta jonkin hahmon tai kohteen muotoon • Tukee asioiden ymmärtämistä ja kokonaiskuvan hahmottamista (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 58. Otsikoiden lukeminen (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat katsottavaksi luennon aiheeseen liittyvän otsikon/otsikoita • Opiskelijoiden tehtävänä on kirjoittaa ajatuksiaan otsikkoon/otsikoihin liittyen tai tehdä esim. käsitekartta otsikon pohjalta opiskeltavaan aiheeseen liittyen
  • 59. ”Mikä ei kuulu joukkoon?” (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijoille näytetään sarja kuvia/esineitä/käsitteitä • Opiskelijoiden tehtävänä on tunnistaa, mikä yksi kohde ei kuulu joukkoon • Lisäksi voidaan kysyä, mikä vaihtoehtoinen kohde voisi kuulua joukkoon? • Voidaan käyttää esim. luennon keskellä ydinasioiden kertaamiseen
  • 60. Kerro uusi asia… (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijoille annetaan tehtäväksi kertoa vieressä istuvalle/pienessä ryhmässä heille mieleen tuleva jokin uusi asia/näkökulma/ajatus opiskeltavaan asiaan liittyen • Tarkoituksena on laajentaa opiskelijoiden tietoja ja ajattelua liittyen opiskeltavaan asiaan ja liittää entuudestaan tunnistamattomia tietoja opiskeltavaan asiaan
  • 61. Tarkkailukysymykset (Best & Thomas, 2008) • Opettaja antaa opiskelijoille luennon alussa tarkkailukysymyksen/-kysymyksiä • Luennon aikana käsitellään kysymyksen aihetta ja luennon lopussa opiskelijoiden tulee vastata opettajan asettamaan kysymykseen
  • 62. Opiskeltavien asioiden yhdistäminen työelämän / arkielämän asioihin (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijoille annetaan tehtäväksi etsiä tai tunnistaa esim. sanomalehdistä, tv:stä, radiosta opiskeltavaan asiaan liittyvä asia, aihe, otsikko tai kysymys • Tarkoituksena on yhdistää luennolla käsiteltäviä aiheita ja työelämän/ arkielämän tapahtumia
  • 63. Sanatennis (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat tehtäväksi pallotella käsitteillä, näkökulmilla tai visioilla tietystä aiheesta • Voidaan käyttää myös tennispalloja tai vastaavia välineitä apuna • Se, jolla parista tämä esine tai puheenvuoro on, sanoo oman käsitteensä tai näkökulmansa. Tämän jälkeen on toisen opiskelijan vuoro • Hyvä keino opiskella käsitteitä tai erilaisia näkökulmia
  • 64. Sanomalehden tekeminen (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä sanomalehden tai julkaisun opintojaksolla käsiteltävistä aiheista • Voi käyttää sosiaalisen median palveluita (Scoop.it; Paper.li; Zitejne…) • Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman sanomalehtensä
  • 65. Tauot luennolla (ks. esim. Kekäle, 1994) • Jos opettaja on käsitellyt luennolla jotain tiettyä asiakokonaisuutta, voi opiskelijoille antaa lyhyen tauon • Halutessasi voit pyytää opiskelijoita tekemään muistiinpanoja äsken käsitellyistä asioista • Kysy sitten opiskelijoilta, onko heillä kysymyksiä aiheesta
  • 66. Aktivoivia opetusmenetelmiä: Luennon tai lähitapaamisen lopuksi • Tietoportaat • Yhteenvedot • ”Kyllä” ja ”Ei” • Markkinointiharjoitus (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 67. Tietoportaat (Best & Thomas, 2008) • Luennon lopuksi opiskelijat saavat täyttää opettajan antaman lomakkeen, jossa on esim. seuraavia kohtia ”Tämän luennon jälkeen minä - Tiedän - Ymmärrän - Voin käyttää tätä tietoa seuraavissa tilanteissa - Huomasin seuraavia eroja tai yhtäläisyyksiä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 68. Yhteenvedot (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijoiden tehtävänä on tehdä yhteenveto luennolla opiskelluista asioista (yksin tai pienryhmässä) • Yhteenvedot voivat olla kirjoituksia, piirustuksia, suullisia esityksiä jne… • Voidaan käsitellä yhdessä tai jäädä opiskelijalle itselleen • Tätä voidaan käyttää luennon lopussa vahvistamaan opiskelijan oppimista ja ymmärrystä (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012
  • 69. ”Kyllä” ja ”Ei” (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat tehtäväksi kysyä toisiltaan opiskeltavaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joiden voi vastata sanomalla ”kyllä” tai ”ei” • Tätä voidaan käyttää esim. luennon keskellä ydinasioiden kertaamiseen
  • 70. Markkinointiharjoitus (Best & Thomas, 2008) • Opiskelijat saavat tehtäväksi tehdä luennon lopuksi markkinointi- tai tiedotusesityksen luennolla käsitellyistä aiheista • Tai luennon ydinasioista • Voi vaatia enemmän ennakkovalmistelua…
  • 71. Tapausketju (ks. esim. Kekäle, 1994) • Opiskelijoiden tehtävänä on kuvailla tietyn tapahtuman kulkua tai eri vaiheita • Tukikysymyksiä: – Mikä asia aloittaa tapahtuman? – Mitkä ovat sen vaiheet? (vaihe vaiheelta) – Mikä on lopputulos • Käytetään edistämään asioiden vaiheita, prosessien vaiheita tai tapahtumien kulkua Sykli (ks. esim. Kekäle, 1994) • Sama kuin yllä, mutta kyseessä on tapahtumasykli (tuottaa saman kiertokulun aina uudestaan) • Tukikysymyksiä: - Mikä asia aloittaa syklin? - Mitkä ovat sen vaiheet? (vaihe vaiheelta) - Mitkä ovat syklin olennaiset tapahtumat? - Miten ne ovat yhteydessä toisiinsa? - Mikä on lopputulos?
  • 72. Jatkuva asteikko (ks. esim. Kekäle, 1994) • Jana, joka kuvaa tietyllä asteikolla jotakin tapahtumaa (esim. historiallista tapahtumaa, ikää, astetta, arviointia) • Tukikysymyksiä: – Mikä asia tulee janalle? – Mistä asia alkaa? – Mitkä ovat sen vaiheet/asteet? – Mihin asia päättyy? • Sosiaalisen median mahdollisuuksia: Dipiti.com; Timerine.com Ongelman ratkaiseminen (ks. esim. Kekäle, 1994) • Sama kuin yllä, mutta käytetään määrittelemään ongelmaa, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja lopputulosta • Tukikysymyksiä: - Mikä on ongelma? - Miksi se on ongelma? - Miten ongelmaa voisi ratkaista? (eri vaihtoehtoja) - Mitkä ovat ratkaisujen vaiheet? - Mikä on ongelmanratkaisun lopputulos?
  • 73. Vertailu- ja vastakohtataulukko (ks. esim. Kekäle, 1994) • Opiskelijoiden tehtävänä on kuvata kahden asian samankaltaisuuksia tai eroja • Tukikysymyksiä: – Mitä asioita verrataan? – Mitkä ovat niiden keskeiset samankaltaisuudet tai erot (asioiden ominaisuudet) Vuorovaikutus ja verkostot (ks. esim. Kekäle, 1994) • Käytetään kuvaamaan erilaisten ilmiöiden tai ryhmien jne. hierarkkisia tasoja ja eri osien vuorovaikutusta • Tukikysymyksiä: - Mitä eri tasoja ilmiöön liittyy? - Kuinka monta tasoa on? - Miten ne liittyvät toisiinsa? - Millaista on ilmiön eri osien tai tasojen välinen vuorovaikutus? - Mikä on vuorovaikutuksen lopputulos?
  • 74. Lähteitä ja lukuvinkkejä: • Best, B. & Thomas, W. (2008). The Creative Teaching& Learning Resource Book. • Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K. (2005). Tutkiva oppiminen käytännössä – matkaopas opettajille. • Hyppönen, O. & al. (2009). Opettajan käsikirja - opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi • Kekäle, J. (1994). Luento-opetuksen kehittäminen. Vähemmällä luennoimisella parempiin tuloksiin. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu. • Kupias, P. (2000). Oppia opetusmenetelmistä. • Lindblom-Ylänne, S. &Nevgi, A. (toim.) (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja. • Lonka, K. & Lonka, I. (1991). Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille. • Opiskelijan pitäminen oppimistyössä. http://www.oulu.fi/opetkeh/pdf/opetuksen_perusasiat_kansio_b.pdf (c) Anu Ylitalo, Tritonia EduLab 2012