1.
Yhteisömanageroinnin uudet trendit
Mikko Markkanen / Crazy Town
23.1.2023

2.
CT:n näkökulmaa
yhteisömanagerointiin on
leimannut:
Fyysinen paikka
Työyhteisö, yrittäjyys
Oppiva organisaatio
Verkoston oppiminen

3.
IHMISET
YRITYKSET HALLINTO
OPPILAITOKSET
JA KORKEAKOULUT
OPPIMINEN
1) Kasvu/kilpailukyky syntyy eri tahojen
välisestä vuorovaikutusta ja suhteen tiiviydestä,
eli oppimisesta
2) Yhteisöt ovat paikkoja, joissa
opitaan yli organisaatiorajojen
3) Yhteisömanageri toimii
fasilitaattorina ja yhdistelijänä
4) Vauhtipyörä kiihtyy,
motivaatio kasvaa, hyvä
laitetaan kiertämään (ns.
Sengen vauhtipyörä)
Hiljainen tieto
jakoon
Mallin-
taminen
Kokeilut ja
toiminta
Tiedon ja
osaamisen
yhdistely

4.
SATUNNAISET KOHTAAMISET
"YMPÄRISTÖ JA HEIMO”
Satunnaiset kohtaamiset
Kasvokkain
Kulttuuri
Luottamus
SUUNNITELLUT KOHTAAMISET
”OPPIVA YHTEISÖ”
Suunniteltu ja fasilitoitu (=tapahtumat!)
Dialoginen
Vertaisilta vertaisille
Oikeat ihmiset oikean aiheen ympärillä
Konseptointi
KOKEILEMALLA KEHITTÄMINEN
JA OSAAMISEN SOVELTAMINEN
Käytännön tekemistä
Tuki kokeiluille ja kokeilijoille
Mentorointi
Simulaatiot
Labrat ja muut kokeiluympäristöt
DIGITAALINEN KAMPUS
24/7 vuorovaikutus
Tiedon yhdistely ja jalostaminen
Osaamisen markkinapaikka
Yhteistyöhön perustuva
YHTEISÖMANAGERI PYÖRITTÄÄ TÄTÄ!
UUDEN TIEDON SYNNYTTÄMISEN (OPPIMISEN) ALUSTAT

5.
Tutustuminen —>
Luottamus —>
Oppiminen —>
Uusi bisnes. Kasvu

6.
Mikä synnyttää yhä enemmän
yhteisöllisiä työympäristöjä?

7.
“Ihmisten vielä pitkälle ammentamaton ja kahlittu
henkinen kapasiteetti, luovuus ja mielikuvitus ansaitsevat
vertaisuuden ja vertaisverkostojen taikavoimat. Ne saa
käyttöön kohtaamisen, yhdessä oivaltamisen ja
tekemisen kautta.”
Jesse Soininen
digitalisaation moniosaaja
10
10

8.
Digitalisaatio, alustatalous ja tekoälyn kehittyminen. Pandemia.
Ilmastokriisi. Sota ja energiakriisi. Maapallo natisee liitoksissaan.
Ratkaisun avaimet ovat kuitenkin käsissämme - meidän kaikkien osaamisessa! Kaikkein
vaikeimmatkin ongelmat ratkeavat yhteistyötä tekemällä. Kukaan ei osaa kaikkea, mutta jokainen
on hyvä jossakin. Vaikka olisit yksinyrittäjä, yksin ei kannata eikä tarvitse yrittää. Yhdessä olemme
enemmän.
11

9.
“90 % työntekijöistä
haluaa joustoa
työhönsä paikasta
ja ajasta
riippumatta.”
EY. The Nordic HR Survey 2022.
https://www.ey.com/fi_fi/news/2022/07/90-tyoentekijoeistae-haluaa-tehdae-joustav
asti-toeitae-paikasta-ja-ajasta-riippumatta
12
Koronapandemia muutti
työympäristömme pysyvästi
Silloin kun kännykät tulivat työpaikoille, niitä ei uskallettu
antaa kaikille, koska pelättiin, että ihmiset eivät pysy
työpisteillään ja heidän työntekoa ei pystytä valvomaan.
Sama ajattelumalli putkahti esiin kun sosiaalinen media
saapui työpaikoille. Ensimmäinen reaktio monessa paikassa
oli yrittää estää ihmisten pääsy työaikana sosiaalisen
median palveluihin.
Koronapandemia pakotti ihmiset siirtymään
työskentelemään kotitoimistoissa, ja yritykset uudelleen
arvioimaan miten työtä johdetaan. Kokemus auttoi
ymmärtämään, että erilaisia työympäristöjä tarvitaan.
Kaikkea ei myöskään pysty tekemään etänä tai
kotitoimistolta käsin.
Ihmiset eivät kuitenkaan ole halukkaita palaamaan
vanhaan. Konsulttiyritys EY:n tuoreen selvityksen (2022)
mukaan yhdeksän kymmenestä työntekijästä haluaa tehdä
töitä joustavasti mistä ja milloin vain. Reilusti yli puolet
(62%) ovat valmiita vaihtamaan työpaikkaa, jos työnantaja
ei mahdollista heidän toivomaansa joustoa.

10.
Nykyään työ tehdään siellä, missä se parhaiten sujuu
Pääkonttori, johon toiminta ja ihmiset keskitetään.
Jokaisella oma kiinteä työpiste.
Pienempi pääkonttori osana verkottuneita työtiloja, joissa
yhdistyy sosiaalinen, fyysinen ja digitaalinen ulottuvuus.
Tarpeen ja tilanteen mukaan joustavat työpisteet.
Ennen vuotta 2020 Vuoden 2020 jälkeen
Ou nou! Missä sitä ennen tehtiin?

11.
Seuraava iso jousto on se, että
saadaan itse päättää miten ja kenen
kanssa työ tehdään.

12.
1
2
3
Yhä useammin työ tapahtuu organisaatioiden rajat ylittävissä
tiimeissä ja parvissa, jotka (itse)organisoituvat erilaisissa
verkostoissa ja digitaalisilla alustoilla.
18
18

13.
Koska onnistumisen edellytys on osaaminen, tulevaisuuden työ
on jatkuvaa oppimista
Työ Oppiminen
Ennen oli helpompaa. Ensin mentiin kouluun tai kurssille, jossa hankittiin tarvittava osaaminen. Sitten mentiin töihin ja
tuli suorituksen johtaminen. Tänä päivänä olemme yhä useammin tilanteessa, jossa kaikkea työssä tarvittavaa tietoa ja
osaamista ei yksinkertaisesti ole, vaan se syntyy itse työn sivutuotteena. Toisin sanoen oppiminen on osa työtä ja työ
oppimista.
19
Oppilaitokset ovat tässä mukana, mutta oppiminen tulee tapahtumaan varmasti
hyvin eri tavoin, eri paikoissa, eri aikoina ja oman tiimin kanssa.
Yhteisölliset työtilat ja -ympäristöt muodostuvat ”tulevaisuuden yliopistoksi”

14.
Osaajapula on merkittävimpiä yritysten kasvun esteitä
14

15.
Yhteisölliset työympäristöt auttavat
vastaamaan osaajapulaan
Yritykset rekrytoivat siellä missä ihmiset ovat.
Yhteisöllisen työtilan hyödyntäminen auttaa
ankkuroimaan osaajat ja palvelut yhteen. Ja
kun yhä enemmän asiantuntijoita kerääntyy
samaan yhteisöön, se vuorostaan houkuttelee
paikalle lisää osaajia.
Yhteisölliset työympäristöt myös kehittävät
”pehmeitä taitoja” kuten kyky jatkuvaan
oppimiseen, mahdollisuuksien tunnistaminen
ja verkostoissa toimiminen.
15

16.
Kaikki tämä synnyttää tarvetta
erilaisille yhteisöllisille
ratkaisuille ja työympäristöille.

17.
Trendejä:
1. Fyysinen ja digitaalinen yhteisö kietoutuvat
toisiinsa.
2. Merkitystä yhdessäololle etsitään ja korostetaan.
3. Yhteisömanagerin työnkuva alkaa olla
tunnustetumpi ja kirkkaampi
4. Yhteisömanageroinnista tulee normaalimpi osa
organisaatioiden tukitehtäviä ja/tai kiinteistöjä
(tiedepuistot, innovaatioalueet)

18.
Mikko Markkanen
Yrittäjä, Head of Crazy
+358 40 758 8712
mikko.markkanen@crazytown.fi
www.crazytown.fi