Taloupoliittinen linja tiivistelmä

1. Uutta työtä
vientivetoisella kasvulla
Tiivistelmä SDP:n talouspoliittisesta linjasta
SDP:n viestintä
20.3.2015

2. Talous on saatava kuntoon
• Suomen talous on saatava kuntoon, mutta ei pieni- ja keskituloisten ihmisten
kustannuksella
• SDP:n talouspoliittinen ohjelma tarjoaa Suomen suunnaksi vientivetoista työllistävää
kasvupolitiikkaa
• Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on mahdollista vain korkean työllisyysasteen kautta
niin, että työtä on tarjolla kaikille terveille työikäisille
• SDP varautuu tulevalla vaalikaudella päätöksiin valtion talouden neljän miljardin
sopeutuksesta, josta kolme miljardia tulee päättää heti vaalikauden alussa
– Menosopeutusta määrästä olisi 2/3 ja tulosopeutusta 1/3
• – Tavoittelemme vähintään 2 prosentin kasvua ensi vaalikauden loppuun mennessä
– Sen kautta saavutettava työllisten määrän ja työllisyysasteen merkittävä nostaminen on perusedellytys julkisen
talouden kestävyyden korjaamiseksi
• Julkisen vallan tulee omilla toimillaan aktiivisesti tukea talouden uudistumista
• Onnistuminen vaatii tuekseen laajamittaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä,
konsensuspolitiikkaa

3. Mitä on tehtävä
• Talouskasvu on saatava noin 2 prosentin tasolle. Se onnistuu vain
vientivetoisesti. Vain siten voidaan turvata työllisyyden kestävä kasvu
– Kasvupolitiikan kulmakivet ovat viennin vahvistaminen, investointien edistäminen,
kotimarkkinoiden kasvun tukeminen sekä yritysten liiketoiminta- ja työllistämisedellytysten
parantaminen. Tavoitteena on luoda 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan neljän vuoden
aikana
• Julkisen talouden tasapaino ja kestävyysvajeen saaminen umpeen
edellyttävät kasvua, korkeampaa työllisyyttä, rakenneuudistuksia ja
sopeutusta
– Ilman rakenneuudistuksia ja sopeutusta velka/BKT-suhde uhkaa kasvaa kestämättömäksi.
Seuraavan vaalikauden aikana on varauduttava 4 miljardin lisäsopeutuspäätöksiin ja
kestävyysvajeen umpeenkuromisen jatkamiseen

4. Vienti vetämään 1/2
• Suomen viennin kilpailukykyisyys on palautettava
– Kilpailukykyä on parannettava kaikilla osa-alueilla: kustannustasossa, tuottavuudessa,
osaamisessa ja tuotevalikoimassa
• Tarvitaan pitkäkestoinen, kattava ja maltillinen palkkaratkaisu, joka tukee
palkkatasa-arvon tavoitetta
– Valtio tukee sopimusta veroratkaisuin
• Viennin pohjaa on laajennettava maantieteellisesti, jalostusarvoa
nostettava ja kasvua on haettava uusilta toimialoilta
• Hyödynnetään maailman megatrendien mahdollisuudet:
• Ilmastonmuutoksen hillintä, puhdas ilma ja vesi, energiatehokkuus, uusiutuva energia,
jätehuolto, digitaalinen teknologia
• Koulutus, hyvinvointipalvelut, matkailu
• Julkisen vallan on aktiivisesti tuettava yrityksien kansainvälistymistä

5. Vienti vetämään 2/2
• Yhteiskunnan päätöksillä tulee alentaa kansainvälisessä kilpailussa
toimivien yritysten kustannuksia
• Energiakustannukset saatetaan kilpailijamaiden tasolle
• Otetaan käyttöön päästökauppakustannusten kompensaatiojärjestelmä
• Logistiikkakustannusten alentaminen
• Edellyttää perusväylänpidon riittävää tasoa, väylämaksun ja rataveron
alennusten jatkamista ja ammattiliikenteen verotuksen tarkastelua
• Suomen arktinen asema hyödynnetään täysimääräisesti
• Suomesta tehdään Euroopan ja Aasian välisen dataliikenteen
keskus

6. Investoinnit liikkeelle
• Kilpailukyvyn vahvistuminen edellyttää
– Tuotantokapasiteetin uusiutumista
– Panostusta ensiluokkaisen infrastruktuurin luomiseen
– Tarvitaan korkeampaa investointiastetta
• Mahdollisuudet julkisten investointien lisäämiseen käytetään
täysimääräisesti siten, että saadaan myös yksityisiä investointeja liikkeelle
• Liikenne-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka sidotaan vahvemmin yhteen
– Saumaton kokonaisuus tukee taloudellista kasvua, edistää eheää yhteiskuntarakennetta, pitää
asumisen kustannukset kohtuullisina ja tukee työvoiman liikkuvuutta
• Rakennetun ympäristön asiat keskitetään yhteen ministeriöön
• Lupaprosesseja kehitetään investointeja tukevaksi
– Investointien korotettua poisto-oikeutta jatketaan

7. Kotimarkkinat kasvuun
• Palvelualojen kasvun edellytyksenä on riittävä kotimainen kysyntä
ja toimiva kilpailu
• Palvelualoille laaditaan kasvu- ja työllisyysohjelma
• Merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin
– Niiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan

8. Rakenteet remonttiin
• Kestävyysvajeen ratkaiseminen edellyttää rakenneuudistuksia ja julkisen
sektorin tuottavuuden kasvua
• Sote-uudistus on vietävä loppuun
– Perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalipalvelut on integroitava ja niiden järjestäminen on
siirrettävä riittävän vahvoille organisaatioille
– Otetaan käyttöön sote-rahoituskehys
• Digitalisaatiota edistetään koko yhteiskunnassa
– Julkisen sektorin ICT-kuluja alennetaan keskittämällä osaamista ja hankintojen ohjausta
• Valmistellaan koko sosiaaliturvan rakenteelliset uudistukset
– Niillä tuetaan työssäkäyntiä ja vähentävät passiiviajan etuusmenoja
– Pitkäaikaistyöttömille taataan mielekäs työ
– Perhevapaat jaetaan nykyistä tasaisemmin, työhön osallistumista tukien
• Kansallista osaamispohjaa vahvistetaan
– Kaikille nuorille taataan opiskelupaikka ja aikuisten osaamistasoa nostetaan

9. Oikeudenmukainen sopeutus
• Varaudutaan tekemään päätökset 4 miljardin sopeutuksesta tulevalla
hallituskaudella:
– 3 miljardia päätetään heti hallituskauden alussa
– Lisäksi päätetään 1 miljardin lisäsopeutuksesta keväällä 2017, jos kehitys sitä vaatii
• Hallituskauden alussa päätettävästä 3 miljardin sopeutuksesta 2 miljardia
toteutetaan menopuolella ja 1 miljardi tulopuolella
• Sama suhde, 2/3 menosopeutusta ja 1/3 tulosopeutusta, myös
hallituskauden puolivälin lisäsopeutuksessa
– Näin varmistetaan sopeutuksen oikeudenmukainen kohdentuminen, eikä vaaranneta
hyvinvointivaltion perusrakenteita.
• Päätettävä sopeutus tulee voimaan asteittain
– Liian nopea sopeutus jarruttaa talouskasvua ja heikentää työllisyyttä ja siten alentaa
potentiaalisen kasvun näkymiä

10. Yhteistyö kunniaan
• Sopiminen ja yhteistyö ovat Suomen vahvuuksia
• Palautetaan maahan johtajuus, joka osaa arvostaa ja käyttää tätä
voimavaraa
• Käynnistetään työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelut kolmen
vuoden pituisesta työmarkkinaratkaisusta
• Valtio voi edistää sopimuksen saavuttamista:
– Pieni- ja keskituloisille suunnatulla ansiotuloveron kevennyksellä
– Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutoksilla
– Kasvua edistävillä toimilla
• Tehdään hyvää ja rakentavaa yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja
maataloustuottajien edustajien kanssa

11. Menosopeutuskohteet
Elinkeinotuet 400 milj.
• Esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffi uusilta voimaloilta
• maatalousmenojen uudelleenkohdennus
• innovaatiorahoituksen rakenteelliset uudistukset
Indeksiin sidottujen valtion menojen osittainen jäädytys 800 milj.
• Eläkkeiden, lapsilisien ja muiden etuuksien indeksikorotukset toteutetaan
• täysimääräisinä
• Peruspalvelujen valtionosuuksissa kuntien ja valtion väliset
• kustannustenjaon tarkistukset tehdään normaalisti
• Pääosa muista automaattikorotuksista toteutetaan puolitettuna
OKM:n sektorin järjestämis- ja rahoitusuudistus 270 milj.
• Toteutetaan 2. asteen järjestäjäverkon uudistus ja rahoitusuudistus suunnitellusti
Työllisyyttä tukevat sosiaaliturvan rakenneuudistukset 250 milj.
• Valmistellaan yhteistyössä uudistus, jolla lisätään työnteon kannustavuutta
ja mahdollistetaan ihmisten nopeampi paluu työelämään
Säästöt hallinnosta ja ICT-kustannuksista 250 milj.
Sote-rahoitusuudistuksen tuomat säästöt 250 milj.

12. Nämä indeksikorotukset
täysimääräisinä
• Eläkkeet
• Lapsilisät
• Toimeentulotuki
• Opintotuki
• Työttömyysturva
• Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat
• Sairauspäivärahat
• Vammaisetuudet
• Asumistuet
• Elatustuki
• Rintamalisät
• Sotilasvammakorvaukset
• Sotilasavustukset

13. Tulot ja tulopohja
• Verotuottoja lisätään 1 miljardilla vaalikauden loppuun mennessä.
– 800 miljoonaa toteutetaan veroperustemuutoksin
– 200 miljoonaa paikkaamalla veropohjan aukkoja sekä tehostamalla harmaan talouden
torjuntaa.
• Kevennetään verotusta pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta ja
eläkeläisiltä työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen avulla.
• Verotuottoja haetaan lisää oikeudenmukaisella ja maksukyvyn huomioivalla
tavalla
– Kohteita ovat mm. haittaverot, omaisuuteen kohdistuvat verot ja pääomatulojen verotus.
– Veropohjia tiivistetään. Veropolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja yllätyksellisiä muutoksia
vältetään
• Vaalikauden alussa käynnistetään kokonaisverouudistuksen valmistelu
– Laajennetaan veropohjia, alennetaan verokantoja ja yksinkertaistetaan verojärjestelmää

14. Kiitos!