SDP:n talouspoliittinen linja

1. 1
– UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SDP:n talouspolitiikan linja

2. 20.3.2015 2
FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO
n. 20 % ero
Ennen finanssikriisiä oletettu maltillinen
trendikasvu
Lähde: Tilastokeskus
Suomen kokonaistuotanto on edelleen finanssikriisiä edeltävän tason alapuolella. BKT on nyt
noin 20 % alhaisempi kuin se olisi, jos kasvu olisi jatkunut edes maltillisena kriisin jälkeen.
Verotulot ovat jääneet yli 15 miljardia euroa pienemmiksi verrattuna tilanteeseen, jossa kasvu
olisi jatkunut normaaliuralla.

3. 20.3.2015 3
Kuvan lähde: Borg&Vartiainen 2015
METSÄ- JA TIETOLIIKENNESEKTORIT HEIKON VIENTIKEHITYKSEN
TAUSTALLA
Viennin heikkoa kehitystä selittää vahvasti metsä- ja tietoliikennesektorien tuotannon voimakas
supistuminen. Näiden sektorien ulkopuolella Suomen vienti on kehittynyt hyvin samankaltaisesti kuin
Ruotsissa ja Saksassa.

4. 20.3.2015 4
HINTAKILPAILUKYKY ON HEIKENTYNYT
Tuottavuuden heikko kehitys on rapauttanut Suomen kustannuskilpailukykyä.
Lisäksi vuosien 2007-2009 palkkakierrosten korotukset olivat korkeita.

5. 20.3.2015 5
Viennin ja BKT:n heikon kehityksen seurauksena työllisyyskehitys on ollut vaisua. Työllisten
määrä kasvoi Suomessa tasaisesti 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008. Sen jälkeen
työllisyys on trendinomaisesti laskenut.
SEURAUKSET NÄKYVÄT TYÖLLISYYDESSÄ

6. 20.3.2015 6
64
66
68
70
72
74
76
Suomi Ruotsi Norja Tanska
Työllisyysaste (2014)% työvoimasta
Kestävään kasvuun pääseminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen
edellyttävät työllisten ihmisten määrän ja työllisyysasteen merkittävää nostoa. Suomen on
tavoiteltava pohjoismaista työllisyysastetta.
SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON KAUKANA POHJOISMAISESTA TASOSTA

7. 20.3.2015 7
-12000
-10000
-8000
-6000
-4000
-2000
0
2000
4000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Valtiontalouden ali/ylijäämämilj. €
Heikko BKT- ja työllisyyskehitys painoi julkisen talouden alijäämäiseksi 2008. Viime
vuosina alijäämä on pysytellyt 8 miljardin tuntumassa tehdyistä sopeutustoimista
huolimatta. Vuonna 2015 alijäämän ennakoidaan pienenevän reiluun 5 miljardiin
euroon.
JULKINEN TALOUS ON PAINUNUT VOIMAKKAASTI ALIJÄÄMÄISEKSI

8. 20.3.2015 8
Julkisen talouden sopeutus 2012–2018
(lähde: talouspolitiikan arviointineuvoston raportti, tammikuu 2015)
Kuluvalla vaalikaudella julkista taloutta on sopeutettu merkittävästi. Koko julkisen
talouden tasolla päätetty sopeutus nousee yli 7 miljardiin euroon vuonna 2018.
Valtiontalouden sopeutustoimet nousevat noin 6 miljardiin euroon.
JULKISTA TALOUTTA ON SOPEUTETTU MERKITTÄVÄSTI

9. 20.3.2015 9
TEHTY SOPEUTUS EI RIITÄ
Tehtyjen sopeutustoimien jälkeenkin julkisen talouden alijäämä pysyy
lähivuosina noin kolmessa prosentissa suhteessa BKT:hen.
VM on arvioinut kestävyysvajeen suuruudeksi noin 5 % BKT:sta. Tosin arviot
kestävyysvajeen suuruudesta ovat vaihdelleet huomattavasti.
Jotta julkisen velan BKT-suhde ei kasva kestämättömän korkeaksi, julkisen
talouden alijäämää on pienennettävä ja kestävyysvajetta kurottava umpeen.

10. 20.3-2015 10
JOHTOPÄÄTÖS 1:
Talouskasvu on saatava nykyistä selvästi korkeammalle, noin 2 prosentin
tasolle. Tämä onnistuu vain vientivetoisesti. Vain siten voidaan turvata
työllisyyden kestävä kasvu.
Kasvupolitiikan kulmakivet ovat viennin vahvistaminen, investointien
edistäminen, kotimarkkinoiden kasvun tukeminen sekä yritysten liiketoiminta- ja
työllistämisedellytysten parantaminen. Tavoitteena on luoda 100 000 uutta
työpaikkaa seuraavan neljän vuoden aikana.
JOHTOPÄÄTÖS 2:
Julkisen talouden tasapainottaminen ja kestävyysvajeen kurominen umpeen
edellyttävät paitsi kasvua ja korkeampaa työllisyyttä, myös rakenneuudistuksia
ja sopeutusta.
Ilman rakenneuudistuksia ja sopeutusta velka/BKT-suhde uhkaa kasvaa
kestämättömäksi. Seuraavan vaalikauden aikana on varauduttava 4 miljardin
lisäsopeutuspäätöksiin ja kestävyysvajeen umpeenkuromisen jatkamiseen.

11. 11
SDP:n kuuden kohdan talouslinja
– UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

12. 20.3.2015 12
VIENTI VETÄMÄÄN (1/2).
Suomen viennin kilpailukykyisyys on palautettava. Kilpailukykyä on
parannettava kaikilla osa-alueilla: kustannustasossa, tuottavuudessa,
osaamisessa ja tuotevalikoimassa.
Tarvitaan pitkäkestoinen, kattava ja maltillinen palkkaratkaisu, joka tukee
myös palkkatasa-arvon tavoitetta. Valtio tukee sopimusta veroratkaisuin.
Viennin pohjaa on laajennettava maantieteellisesti, jalostusarvoa
nostettava ja kasvua on haettava uusilta toimialoilta.
Hyödynnetään maailman megatrendien mahdollisuudet:
• ilmastonmuutoksen hillintä, puhdas ilma ja vesi, energiatehokkuus,
uusiutuva energia, jätehuolto, digitaalinen teknologia
• koulutus, hyvinvointipalvelut, matkailu
Julkisen vallan on aktiivisesti autettava yrityksiä kansainvälistymään.
1.

13. 20.3.2015 13
VIENTI VETÄMÄÄN (2/2).
Yhteiskunnan päätöksillä tulee alentaa kansainvälisessä kilpailussa
toimivien yritysten kustannuksia
• Energiakustannukset saatetaan kilpailijamaiden tasolle. Otetaan
käyttöön päästökauppakustannusten kompensaatiojärjestelmä.
• Logistiikkakustannusten alentaminen edellyttää perusväylänpidon
riittävää tasoa, väylämaksun ja rataveron alennusten jatkamista ja
ammattiliikenteen verotuksen tarkastelua.
Suomen arktinen asema hyödynnetään täysimääräisesti.
Suomesta tehdään Euroopan ja Aasian välisen dataliikenteen keskus.

14. 20.3.2015 14
INVESTOINNIT LIIKKEELLE.
Reaalisen kilpailukyvyn vahvistuminen edellyttää tuotantokapasiteetin
uusiutumista ja panostusta ensiluokkaisen infrastruktuurin luomiseen.
Tarvitaan korkeampaa investointiastetta.
Mahdollisuudet julkisten investointien lisäämiseen käytetään täysimääräisesti
siten, että saadaan myös yksityisiä investointeja liikkeelle.
Liikenne-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka sidotaan vahvemmin yhteen. Niiden
saumaton kokonaisuus tukee taloudellista kasvua, edistää eheää
yhteiskuntarakennetta, pitää asumisen kustannukset kohtuullisina ja tukee
työvoiman liikkuvuutta.
Rakennetun ympäristön asiat keskitetään yhteen ministeriöön.
Lupaprosesseja kehitetään investointeja tukevaksi. Investointien korotettua
poisto-oikeutta jatketaan.
2.

15. 20.3.2015 15
KOTIMARKKINAT KASVUUN.
Palvelualojen kasvun edellytyksenä on riittävä kotimainen kysyntä ja
toimiva kilpailu.
Palvelualoille laaditaan kasvu- ja työllisyysohjelma.
Merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Niiden
toimintaedellytyksiä vahvistetaan.
3.

16. 20.3.2015 16
RAKENTEET REMONTTIIN.
Kestävyysvajeen ratkaiseminen edellyttää rakenneuudistuksia ja julkisen
sektorin tuottavuuden kasvua.
Sote-uudistus on vietävä loppuun. Perus- ja erikoissairaanhoito sekä
sosiaalipalvelut on integroitava ja niiden järjestäminen on siirrettävä
riittävän vahvoille organisaatioille. Otetaan käyttöön sote-rahoituskehys.
Digitalisaatiota edistetään koko yhteiskunnassa. Julkisen sektorin ICT-
kuluja alennetaan keskittämällä osaamista ja hankintojen ohjausta.
Valmistellaan koko sosiaaliturvan rakenteelliset uudistukset, jotka tukevat
työssäkäyntiä ja vähentävät passiiviajan etuusmenoja.
Pitkäaikaistyöttömille taataan mielekäs työ. Perhevapaat jaetaan nykyistä
tasaisemmin, työhön osallistumista tukien.
Kansallista osaamispohjaa vahvistetaan. Kaikille nuorille taataan
opiskelupaikka ja aikuisten osaamistasoa nostetaan.
4.

17. 20.3.2015 17
OIKEUDENMUKAINEN SOPEUTUS.
Varaudutaan tekemään päätökset 4 miljardin sopeutuksesta tulevalla
hallituskaudella:
• 3 miljardia päätetään heti hallituskauden alussa.
• Lisäksi päätetään 1 miljardin lisäsopeutuksesta keväällä 2017, jos
kehitys sitä vaatii.
Hallituskauden alussa päätettävästä 3 miljardin sopeutuksesta 2 miljardia
toteutetaan menopuolella ja 1 miljardi tulopuolella.
• Sama suhde, 2/3 menosopeutusta ja 1/3 tulosopeutusta, myös
hallituskauden puolivälin lisäsopeutuksessa.
• Näin varmistetaan sopeutuksen oikeudenmukainen kohdentuminen,
eikä vaaranneta hyvinvointivaltion perusrakenteita.
Päätettävä sopeutus tulee voimaan asteittain. Liian nopea sopeutus
jarruttaa talouskasvua ja heikentää työllisyyttä ja siten alentaa
potentiaalisen kasvun näkymiä.
5.

18. 20.3.2015 18
YHTEISTYÖ KUNNIAAN.
Sopiminen ja yhteistyö ovat Suomen vahvuuksia.
Palautetaan maahan johtajuus, joka osaa arvostaa ja käyttää tätä
voimavaraa.
Käynnistetään työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelut kolmen vuoden
pituisesta työmarkkinaratkaisusta.
• Valtio voi edistää sopimuksen saavuttamista pieni- ja keskituloisille
suunnatulla ansiotuloveron kevennyksellä, työ- ja
sosiaalilainsäädännön muutoksilla sekä kasvua edistävillä toimilla.
Tehdään hyvää ja rakentavaa yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja
maataloustuottajien edustajien kanssa.
6.

19. 20.3.2015 19
Liite: Julkisen talouden sopeutusohjelma hallituskauden alussa
MENOSOPEUTUSKOHTEET
Elinkeinotuet 400 milj.
• Esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffi uusilta voimaloilta,
maatalousmenojen uudelleenkohdennus,
innovaatiorahoituksen rakenteelliset uudistukset.
Indeksiin sidottujen valtion menojen osittainen jäädytys 800 milj.
• Eläkkeiden, lapsilisien ja muiden etuuksien indeksikorotukset toteutetaan
täysimääräisinä. Peruspalvelujen valtionosuuksissa kuntien ja valtion väliset
kustannustenjaon tarkistukset tehdään normaalisti. Pääosa muista a
automaattikorotuksista toteutetaan puolitettuna.
OKM:n sektorin järjestämis- ja rahoitusuudistus 270 milj.
• Toteutetaan 2. asteen järjestäjäverkon uudistus ja rahoitusuudistus suunnitellusti.
Työllisyyttä tukevat sosiaaliturvan rakenneuudistukset 250 milj.
• Valmistellaan yhteistyössä uudistus, jolla lisätään työnteon kannustavuutta
ja mahdollistetaan ihmisten nopeampi paluu työelämään.
Säästöt hallinnosta ja ICT-kustannuksista 250 milj.
Sote-rahoitusuudistuksen tuomat säästöt 250 milj.

20. 20
INDEKSIKOROTUKSET TÄYSIMÄÄRÄISENÄ
20.3.2015
Eläkkeet
Lapsilisät
Toimeentulotuki
Opintotuki
Työttömyysturva
Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat
Sairauspäivärahat
Vammaisetuudet
Asumistuet
Elatustuki
Rintamalisät
Sotilasvammakorvaukset
Sotilasavustukset

21. 20.3.2015 21
Liite: Julkisen talouden sopeutusohjelma hallituskauden alussa
TULOT JA TULOPOHJA
Verotuottoja lisätään 1 miljardilla vaalikauden loppuun mennessä. Siitä 800 miljoonaa
toteutetaan veroperustemuutoksin ja 200 miljoonaa paikkaamalla veropohjan aukkoja sekä
tehostamalla harmaan talouden torjuntaa.
Kevennetään verotusta pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta ja eläkeläisiltä
työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen avulla.
Verotuottoja haetaan lisää oikeudenmukaisella ja maksukyvyn huomioivalla tavalla mm.
haittaveroista, omaisuuteen kohdistuvista veroista ja pääomatulojen verotuksesta. Veropohjia
tiivistetään. Veropolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja yllätyksellisiä muutoksia vältetään.
Vaalikauden alussa käynnistetään kokonaisverouudistuksen valmistelu, jossa laajennetaan
veropohjia, alennetaan verokantoja ja yksinkertaistetaan verojärjestelmää.

22. 22
– UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA