Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.

2. • Sessiossa tutustutaan
oppimisen ekosysteemeihin:
• Mitä ne ovat, mistä ne ovat
kotoisin ja mitä virkaa niillä on
ammattikorkeakouluille?
• Miten eAMK:ssa edetty
ekosysteemien rakentamisessa?
• Ituja ekosysteemien
tulevaisuuden rakenteluun?

3. eAMK - -hankkeen tavoite:
kehittää korkeakouluoppimisen
ekosysteemejä, jotka perustuvat:
• yhteiseen digitaaliseen opintotarjontaan,
• työelämälähtöiseen pedagogiikkaan,
• opiskelijan työelämävalmiuksia ja
hyvinvointia tukevaan ohjaukseen.

4. Katri Halonen (toim.) 2019. Oppimisen uusi ekosysteemi. Metropolia-ammattikorkeakoulu.

5. • Sanoja • Sanoja • Sanoja • Sanoja • Sanoja

6. • Alueellisia verkostoja, joiden kautta ja
joissa koulutuksen järjestäjät tekevät
yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän
kanssa erilaisten tietojärjestelmien avulla.
• Virtuaalisten ja reaaliaikaisten
oppimisympäristöjen kudelmia, joissa
toteutuu oppimisen tarjoumia oppiville
yksilöille.
AMK-koulutuksen kannalta kiinnostavia:
• oppimisen digitaaliset ekosysteemit,
• liiketoimintaekosysteemit ja
• innovaatioekosysteemit.Virolainen, M., Heikkinen, H.L.T, Siklander, P., & Laitinen-
Väänänen, S. (2019). Mitä ovat oppimisen ekosysteemit?
Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(4), 4–25.

7. (Virolainen, Heikkinen, Siklander, & Laitinen-Väänänen, 2019)

8. •”Ekosysteemiajattelu
juontaa juurensa James F.
Mooren luomaan
käsitteeseen Business
Ecosystems. ”

9. Galan-Muros ja Davey (2017) ovat kehitelleet
korkeakoulujen yritysyhteistyön ekosysteemin
viitekehystä (ecosystem framework)
• ks. Partanen, V. 2019. Tuttu ja turvallinen ekosysteemi.
Digipölytys-blogi https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/tuttu-
ja-turvallinen-ekosysteemi/
• Galan-Muros, V. & Davey, T. (2017). The UBC ecosystem:
putting together a comprehensive framework for
university-business cooperation. Springer. New York.
https://link.springer.com/article/10.1007/s10961-017-
9562-3

10. • Yhteistyö julkisen sektorin, kolmannen
sektorin tai median kanssa jne.
-> triple helix, quadruple ja penta helix.
• Kolehmainen, J., Irvine, J., Stewart, L., Karacsonyi, Z., Szabó, T., Alarinta, J., &
Norberg, A.(2016). Quadruple helix, innovation and the knowledge-based
development: Lessons from remote,rural and less-favoured regions. Journal of
the Knowledge Economy, 7(1), 23–42. (Kuvio vieressä, s. 29)
• McAdam, M., & Debackere, K. (2017). Beyond ‘triple helix’ Toward ‘quadruple
helix’ Models in Regional Innovation Systems: Implications for Theoryand
Practice. R & D management, 48(1), 3–6.
https://www.doi.org/10.1111/radm.12309
• Muhyi, H., Chan, A., Sukoco, I., & Herawaty, T. (2017). The Penta Helix
Collaboration Model in Developing Centers of Flagship Industry in Bandung
City. Review of Integrative Business and Economics Research, 6(1), 412–417.

11. AMK-TE –yhteistyön alueet
Mukaillen Davey, T., Arno, M., Galan Muros, V., Orazbayeva, B., & Baaken, T. (2017). The state
of university-business cooperation in Europe. Final report. Luxembourg:European
Commission s.40. Haettu https://www.ub-cooperation.eu/pdf/final_report2017.pdf

12. Toimijaverkkoteoria
• Toimijuus toteutuu osana verkostoa.
• Luonnollisen ja kulttuurisen eroa tulee
tarkastella kriittisesti (mitä tekniikka tuo
verkostoon).
• Kritiikki: inhimillinen toiminta on
luonteeltaan johonkin suuntautunutta,
tietoista, tahdonmukaista ja perustuu
päätöksentekoon.
• (Virolainen, Heikkinen, Siklander, &
Laitinen-Väänänen, 2019, s.16)

13. Oppimisen digitaaliset ekosysteemit
ja niiden affordanssit eli tarjoumat
• ovat relationaalisia eli ne voivat toteutua
ainoastaan, mikäli henkilö havaitsee ne,
kokee ne tarpeellisiksi ja
merkityksellisiksi ja kykenee niitä
hyödyntämään.
• oppimispotentiaalin ja sitoutumisen
vahvistumista ja kehittyneempiä
valmiuksia vastata tuleviin
ammatillisiinhaasteisiin (Billett,2001,
2009, 2016).

14. Miten tarjoumat toteutuvat?
• Yksilö havainnoi yhtä aikaa sekä ympäristöään että
itseään.
• Havainnointi oppimisympäristössä ja-tilanteessa ja
hänen oppimismahdollisuutensa riippuvat omista
tarpeista, kiinnostuksesta, motiiveista, intentioista,
arvoista sekä kyvyistä ja fyysisistä ominaisuuksista.
• Samalla havaitseminen voi olla myös olla sosiaalista,
yhdessä tapahtuvaa ja jaettua (Gibson, 1979).
• Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus mahdollistaa
oppimistoiminnan.

15. ”Tarjottuja opintokokonaisuuksia olisi
hyödyllistä arvioida niiden tarjoumien
vaikuttavuuden näkökulmasta: esimerkiksi
miten ne vaikuttavat motivaatioon,
tunteisiin, toimijuuteen,
vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen,
itsesäätelyyn, metakognitioihin ja
reflektointiin. ”
(Virolainen, Heikkinen, Siklander, & Laitinen-
Väänänen, 2019, s.16)

16. Katri Halonen (toim.) 2019. Oppimisen uusi ekosysteemi. Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Tehtävä: mitä tulisi erityisesti huomioida AMK:ien oppimisen ekosysteemien
kehittelyssä jatkossa ?

17. Ihmisen eloonjääminen ja
menestyminen evoluutiossa perustuu
ajattelukykyihin, oppimiseen ja
kekseliäisyyteen.
”Humans are fundamentally ecological beings, and making
ecological sense of the world is at the root of much wisdom
for survival.” (Jackson & Barnett 2019, 6.)

18. • Homo Sapiens on oppimisen ja
ajattelun avulla alistanut
luonnonvarat ja muut lajit käyttöönsä
ja ottanut valta-aseman globaalissa
(luonnon)ekosysteemissä.
• (Harari, 2016; Värri, 2018)

19. • Ihmisen erityisominaisuus – kyky oppia – on
nostanut ensin ihmisen maapallon valtiaaksi ja
vienyt sitten globaaliin ekologiseen kriisiin.
• Oppimisen ekosysteemien ja oppivien ihmisten
hahmottaminen vuorovaikutteiseksi osaksi
laajempaa luonnonekosysteemiä on edellytys
ihmiskunnan suunnanmuutokselle.
(Heikkinen & Kukkonen 2019; Värri 2018; Virolainen,
Heikkinen, Siklander & Laitinen-Väänänen 2019)

20. • Sessio 4: Työelämäyhteistyö
ammattikorkeakouluissa – Opettajien,
opiskelijoiden ja työelämäedustajien
näkökulmat
• eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen
ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan
haastatteluaineiston. Lisäksi toteutettiin laaja
opettajakysely. Esityksessä kuullaan tuloksia
erityisesti kyselyaineiston pohjalta.
• Anne Virtanen, JY, Maarit Virolainen, JY, Päivi
Tynjälä, JY, Anssi Mattila, Laurea ja Hannu
Heikkinen, JY

21. • Halonen, K. (toim.) 2019. Oppimisen uusi ekosysteemi. Metropolia-ammattikorkeakoulu.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/161554/2019_TAITO_21_Oppimisen_uusi_ekosysteemi_Ha
lonen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
• Heikkinen, H. & Kukkonen, H. 2019. Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna. Osaaminen, sivistys ja tiedon
intressit. Aikuiskasvatus 39 (4), 264-275.
• eAMK oppimisen ekosysteemit: Laitinen-Väänänen, S., Tynjälä, P., Heikkinen, H. & Virolainen, M. (2018).
Työelämäyhteistyöstä oppimisen ekosysteemeiksi. Jyväskylä: eAMK. Saatavana osoitteessa:
https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/tyoelamayhteistyosta--oppimisen-ekosysteemeiksi/
• Toteemi ja työn opinnollistaminen Saatavana osoitteessa:
http://www.amktoteemi.fi/sites/amktoteemi/files/Toteemi%20ja%20Haaga-
Helia_esimerkkejä_AP120918.pdf
• Virolainen, M. & Heikkinen, H.L.T. (2019). Vocational Education and Training Institutions´ Collaboration with
the World of Work from the Perspective of Actor Networks and Ecosystems of Learning. In L.M. Herrera, M.
Teräs ,& P. Gougoulakis (Eds.), Vocational Education and Training: The World of Work and Teacher Education
(pp. 67-97). Emergent Issues in Research on Vocational Education and Training, 3. Stockholm: Premiss.
• Virolainen, M., Heikkinen, H., Siklander, P., & Laitinen-Väänänen, S. (2019). Mitä ovat oppimisen
ekosysteemit? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(4), 4–25.