Perjantain seminaarissa perehdytään talousosaamisen PISA-tutkimuksen tuloksiin ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin sekä konkreettisiin vinkkeihin koulujen yrittäjyyskasvatukseen. Talous tutuksi -kiertue toteutetaan kahtena etänä seurattavana aamupäiväseminaarina.
10. Tässä mittarissa oppilaan saavuttamaa
talousosaamisen pistemäärää verrattiin
hänelle lukutaidon ja matematiikan
osaamisen perusteella johdettuun
ennusteeseen. Ennuste saatiin tilastollisella
mallilla, jossa oppilaan talousosaamisen
pistemäärää selitettiin lukutaidon ja
matematiikan pistemäärillä. Mittarin
arvoksi asetettiin oppilaan saavuttaman ja
hänelle ennustetun talousosaamisen
erotus.
11.
12. Jonkin verran oppilaiden
välisiin eroihin koulun sisällä
vaikuttaa se, osuiko koulun
otokseen 8. luokan oppilaita
(13 %). Suomessa 8. luokan
oppilaiden keskimääräinen
talousosaaminen
oli 55 pistettä heikompaa kuin
9. luokan oppilailla, kun
vastaava ero PISAn
lukutaitotuloksissa oli 42
pistettä ja matematiikassa 37
pistettä.
30. Hankkeen aikataulu
1.9.2020 30
02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
Hankesuunnitelma M
Suomalaisten
talousosaamisen nykytilan
tausta-analyysi
K R
V
Muiden maiden
talousosaamisen
strategioiden kartoitus
R
V
Toimijoiden ja hankkeiden
kartoitus ja arviointi
K K R
V
Kansallisen toimintamallin
kehittäminen
K M
Ehdotus kansalliseksi
strategiaksi
R
V
Verkostotapaamiset T
V
T T
V
Ohjausryhmä K K K K
32. Talousosaamishankkeen rajaukset
• Ne hankkeet ja toiminta, joilla pyritään parantamaan yksittäisten
ihmisten ja kotitalouksien talousosaamista ja erityisesti oman
talouden hallintaa
• Taloudenhallinnan välittömien ongelmien ja riskien ennaltaehkäisy
• Kansalaisten toiminta finanssimarkkinoilla sekä kuluttajana
digitaalisilla markkinoilla
• Koulujen ja oppilaitosten antama taloustiedon opetus EI
mukana, mutta ulkopuolelta sinne tehtävä toiminta KYLLÄ
27.8.2020 32
33. Opetussektorin edustus talousosaamishankkeessa
• Ohjausryhmä: Kristina Kaihari (Opetushallitus)
• Toimijoiden ja hankkeiden kartoitus- ja arviointiryhmä: Marjo
Sassalin (HYOL/Jyväskylän yliopiston normaalikoulu)
• Toimintamallin kehittämisryhmä: Aki Tornberg (Opetus- ja
kulttuuriministeriö), Manna Parvinen (Yrittäjyys- ja
talouskasvatuksen lukioverkosto)
334.9.2020
34. Kartoituskyselyn tuloksia (Raijas 2020): Kouluopetuksen
ohella kouluissa runsaasti muuta toimintaa
• Ikäryhmän hyvä tavoitettavuus
• Aktiiviset toimijat
• Pankit, Finanssiala ry, Talous ja nuoret TAT, Pörssisäätiö, Perintäritari Oy
• Suomen Pankki, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
• Nuorten Akatemia, Lasten ja nuorten säätiö, Nuorisoasuntoliitto, Nuori yrittäjyys ry
• Kohderyhmät
• Yläkoululaiset (erityisesti ysiluokkalaiset) ja toisen asteen opiskelijat
• Alakoululaiset harvemmin
• Opettajat, erityisesti historian ja yhteiskuntaopin opettajat
• Toteuttamismuodot
• Materiaalit
• Vierailut
• Työpajat
• Verkko-oppimisympäristöt, etäkoulutus
• Kilpailut
• Hankkeet
• Opettajien täydennyskoulutus
3427.8.2020
38. Koulutuksen kehittäminen Suomessa
04/09/2020 Opetushallitus 38
TUTKIMUSPERUSTAISUUS
JATKUVA KEHITTÄMINEN
YHTEISTYÖ
LAIT, ASETUKSET,
SÄÄDÖKSET
PAIKALLISEN
TASON/KOULUJEN
AUTONOMIA
40. POPS: LAAJA-ALAISEN OSAAMINEN
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
• Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta
taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun.
Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
• Oppilaiden tulee saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja
myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan.
• kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen,
yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan
jäsenenä.
• opetus järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan,
oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun
osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.
04/09/2020 Opetushallitus 40
41. YHTEISKUNTAOPIN TEHTÄVIÄ vl. 4-9 (POPS 2014)
• rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja
taloudellisiksi toimijoiksi
• vahvistetaan oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri
ammatteja kohtaan
• oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen
perusasioihin.
->Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia
sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään
• Toiminnalliset ja kokemukselliset työtavat, monipuoliset oppimisympäristöt
KOTITALOUS : arjen talous- ja kuluttajaosaaminen
MATEMATIIKKA, OPO: TET!
04/09/2020 Opetushallitus 41
43. LOPS2021 3.6 Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys
Toimintakulttuurissa, laaja-alaisen osaam. toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa
Työelämävalmiudet/LOPS2021
• opiskeluympäristöt, jotka lisäävät
jatko-opintojen, yritys- ja työelämän
tuntemusta myös kansainvälisesti:
toimintakulttuuri, yhteistyö
• työn, yrittäjyyden ja taloudellisen
toimeliaisuuden uudet muodot ja
mahdollisuudet
• Elämänhallinnan taidot, yhteistyö- ja
tiimitaidot, luovuus, rohkeus,
joustavuus
• yhtäläiset mahdollisuudet kaikille,
innostaminen
Ohjataan opiskelijoita
• tiedostamaan ja dokumentoimaan
opintoihin ja työhön liittyviä
kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia ja
osaamista (henkilökohtainen
opintosuunnitelma)
• jakamaan ja reflektoimaan työelämään ja
yrittäjyyteen liittyviä teemoja,
aktiviteetteja ja osaamistaan
-> Merkityksellisyys, positiivinen draivi,
tulevaisuuteen suuntaaminen!
04/09/2020 Finnish National Agency for Education 43
44. Yhteiskuntaoppi/LOPS 2021
Taloustieto (YH2)
- käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja
julkisen talouden näkökulmista
- Perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen
merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa
Kurssin tavoitteita on, että opiskelija
• ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
• osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä ja omaa keinot hallita ja
suunnitella omaa talouttaan
Sisältöjä
• Kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden
vuorovaikutus04/09/2020 Opetushallitus 44
45. 04/09/2020 Opetushallitus 45
Aineistoja ja verkkomateriaalia
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/yhteiskuntaopin-materiaalit
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/s3-kuluttaja-ja-talousosaaminen-kodissa
46. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit
kommentoitavina
• Opetushallitus on valmistellut luonnokset kriteereistä, joissa kuvataan mitä
oppilaan tulee osata saadakseen päättöarvioinnissa arvosanan 5, 7, 8 tai 9 eri
oppiaineissa.
• Arviointikriteerit on laadittu yhteistyössä asiantuntijoiden, opettajien ja
sidosryhmien kanssa. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien luonnoksia voi
kommentoida verkossa 28.8.–25.9.2020
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/perusopetuksen-arvioinnin-uudistaminen-
etenee-arvosanoille-maariteltyja
04/09/2020 Opetushallitus 46
50. 50
Käytännön esimerkkejä
• KOUahead -koulutus- ja uramessut kaikille Kouvolan 9.-luokkalaisille
– Kumppaneina mm. Kauppakeskus Veturi, alueen 2. asteen oppilaitokset ja yrityselämä
• www.kouahead.fi
4.9.2020 Minna Tuukkanen
51. 51
Käytännön esimerkkejä
• Yrittäjyys-erikoisluokka, Elimäen yhtenäiskoulu
– Yrittäjyysluokan tavoitteena on tarjota nuorelle mahdollisuus kehittää omaa yrittäjyysidentiteettiä ja saada
kokemusta yrittäjänä toimimisesta.
– Tavoitteena on, että jokaisen luokka-asteen yrittäjyysluokalla on kummiyritys, jonka kanssa tehdään yhteistyötä
yläkoulun ajan.
– Toiminnassa painotetaan omien
mahdollisuuksien löytämistä ja omien
voimavarojen tunnistamista sekä
yrittävän elämänasenteen tärkeyttä
kaikessa toiminnassa.
– Kuva: Keskilaakso-lehti 20.3.2020
4.9.2020 Minna Tuukkanen
53. 1. Thinking outside the box -esimerkkejä
a. yläkoulun ekonomia
b. teatteri
c. yrittäjän shadowing
2. Yhteistyöprojektit talouden ja yrittäjyyden
opettamisessa
a. Kaarinan lukio
b. Tampereen Business Norssi
3. Uudet mahdollisuudet?
a. paikalliset kehitysyhtiöt
b. verkostot
c. Elämäntaidot -kurssi
d. oman koulun opettajanhuoneen hyödyntäminen
12.00-12.30 Talousosaamisen kansallinen koordinaatio – mitä opettajien olisi hyvä tietää?
Anu Raijas, vanhempi neuvonantaja
Talousosaamishanke alkoi tämän vuoden helmikuussa ja se jatkuu vuoden loppuun asti.
Siihen palkattiin projektipäälliköksi Anu Raijas.
Anu työskentelee JOVIssa, josta myös Richard Brander ja Jenni Hellström ovat hankkeessa mukana.
1 ) Hanke aloitetiin selvittämällä kansalaisten talousosaamisen tilaa Suomessa viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten valossa. Tästä julkaistiin raportti viime viikon perjantaina.
2) Seuraavaksi on lähdetty kartoittamaan talousosaamisen edistämistä tekeviä toimijoita, toimintaa ja hankkeita.
Tämä kerätty aineisto analysoidaan.
.
3) Kartoitus- ja arviointityön pohjalta kehitetään talousosaamisen edistämisen toimintamalli.
4) Hankkeen yleisenä tavoitteena on kansalaisten nykyistä parempi talousosaaminen, jota tulee jatkossa mitata ja tutkia systemaattisemmin.
Suomen Pankki siis vastaa talousosaamishankkeen koordinoinnista.
Suomen Pankin sisällä valmistellaan hankesuunnitelma ja vastataan sen toteutuksesta, huolehditaan OECD-yhteistyöstä sekä hyödynnetään Rahamuseon johtoryhmää ja tiedotetaan hankkeen etenemisestä Pankkia ja Fivaa.
(Suomen Pankki liittyi 30.3. OECD:n talouskasvatuksen kansainvälinen verkostoon, OECD International Network on Financial Education (INFE), joka on talousosaamisen edistämisen yhteistyöfoorumi. Verkosto laatii talousosaamisen edistämiseen suosituksia ja ohjeistaa jäsenmaita talousosaamisen strategian laatimisessa. Lisäksi verkostossa on kehitetty talousosaamisen mittaamista. Suomen Pankki saa verkostosta hyödyllistä tukea kansallisen talousosaamisen strategian kirjoittamiseen. Verkostossa pääsee myös kuulemaan muiden maiden käytännöistä talousosaamisen edistämisessä )
Hankkeen toteutukseen on perustettu kolmentasoisia toimintaryhmiä: ohjausryhmä, projektiryhmiä sekä verkosto.
Ohjausryhmä hyväksyy hankesuunnitelman ja seuraa sen toteuttamista. Ohjausryhmän tehtävänä on edesauttaa hankkeen onnistumista. Hankkeen projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle hankkeen etenemisestä.
Toimijoiden ja hankkeiden kartoitus- ja arviointiryhmä kokoaa ja arvioi tietoa talousosaamisen edistämisen toimijoista, toiminnasta ja hankkeista.
Kartoitus- ja arviointiryhmän työn tulosta hyödyntää toimintamallin kehittämisryhmä, joka laatii ehdotuksen talousosaamisen edistämisen kansalliselle yhteistyölle.
Vaikka Suomen Pankki vastaa koordinaatiosta, se tarvitsee hankkeeseen mukaan kaikki talousosaamisen edistämistä tekevät viranomaiset sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Tätä laajaa toimijoiden ja hankkeiden muodostama verkostoa tiedotetaan mm. uutiskirjeellä hankkeen etenemisestä ja heitä kuullaan järjestettävissä tapaamisissa.
Hankkeen tuloksista hyötyvät monet eri tahot, niin talousosaamisen edistämistoimintaa toteuttavat kuin niiden kohderyhmät.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää osaamista.
Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksesta.
Laaja-alainen osaaminen on kuvattu tavoitteita käsittelevässä luvussa kolme ja määritelty siinä kunkin osaamisalueen yleiset tavoitteet
Tavoitteet on purettu vuosiluokkakokonaisuuksittain tarkempiin tavoitteisiin luvuissa 13, 14 ja 15