Koulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin -hankkeen osallistujille, 6.11.2019, Harto Pönkä, Innowise

1. Digiohjaus ja
digitaaliset
oppimisympäristöt
Harto Pönkä
6.11.2019

2. Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista
ja tavoitteellista toimintaa oppimisen,
kasvun ja kehityksen tueksi.
Opetushallitus
2014, Hyvän ohjauksen kriteerit
Lähde: OPH, 2014, Hyvän ohjauksen kriteerit,
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/hyvan_ohjauksen_kriteerit

3. Ohjauksen osa-alueet
Miksi opiskelen? Mihin pyrin?
Opiskeluvaihtoehtoihin liittyvät valinnat
Koulutuksen mahdollistamat työtehtävät
Omat ammatti- ja uratavoitteet
Työllistyminen ja yrittäjyys
Mitä, miten, missä, milloin, kenen toimesta?
Opintoihin liittyvän tiedon löydettävyys
(opp.sisällöt, harjoittelupaikat ym.)
Oppimistaidot, oppimisvaikeudet
Vuorovaikutustaidot, ryhmien ongelmat
Työskentelymenetelmät ja välineet
Kuka osaa auttaa? Miten selviydyn?
Perhetilanne, taloudellinen tilanne
Terveys, päihdeongelmat, kriisit
Ammatillisen identiteetin kehittyminen
Opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen
Lähteenä mm. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa, 2017,
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf

4. • Tiedotus ja neuvonta
• Opinto-ohjaus
• Oppimisen ohjaus
• Harjoittelujen ohjaus, työpaikalla tapahtuva ohjaus
• Uraohjaus ja -suunnittelu
• Itsenäinen tiedonhaku, yksilöohjaus, ryhmäohjaus,
organisaation/yhteisön tasolla ohjaus
• Lähiohjaus, etäohjaus, verkko-ohjaus, sulautuva ja
monimuoto-ohjaus
• Digiohjaus = ohjausta, jossa hyödynnetään digitaalisia
välineitä ja sisältöjä
Ohjauksen muotoja

5. Ammatilliset tiedot,
taidot ja asenteet
Ammatillinen
identiteetti
Oppimistaidot
Aktiivinen ja
kriittinen tiedonhaku
Toiminta ryhmän ja
työyhteisön jäsenenä
Toimintakulttuuri
Monipuolinen
oppiminen työpaikalla
Itsenäisyys ja
uravalinnat
Toiminta osana
yhteiskuntaa
Ihmisenä kasvu
Vahvuuksien ja
kehittämiskohteiden
tunnistaminen
Työelämätaidot
Lähde: OPH, 2014, Hyvän ohjauksen kriteerit,
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/hyvan_ohjauksen_kriteerit

6. • Ajasta ja paikasta riippumattomuus
– Aika ja paikka tarvitaan edelleen ja tehtäville deadlinet 
• Voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi
– Kognitiiviset työkalut, virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.
• Ryhmän yhteinen tila
– Materiaalit, keskustelut, yhteiset tuotokset, aikataulut jne.
• Tekstimuotoisuus tukee käsitteellistä ymmärtämistä
– Ajatusten selittäminen ja näkyväksi tekeminen
• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen
– Pikemminkin roolit muotoutuvat uudestaan
• Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu
– Prosessin vaiheisiin voidaan palata ja sitä voidaan arvioida
• Verkossa aloitettua voidaan jatkaa lähitapaamisissa
– Mahdollistaa eri työskentelymuodot ja niiden yhdistämisen
Teknologia ohjauksen mahdollistajana

7. Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
Opiskelija - materiaali Ohjaaja - materiaali
Opiskelija - ohjaaja
Ohjaaja - ryhmäOpiskelija - ryhmä

8. Lähde: Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas
ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf
Verkko-ohjaus
• Lähtökohtana on opiskelijan tilanne (esim. opintoihin haku, opiskelu, ongelmat).
• Painopiste vaihtelee tiedotuksen, neuvonnan ja vuorovaikutteisen ohjauksen välillä.
• Verkko-ohjaus voi toteutua paikasta ja fyysisestä etäisyydestä riippumatta.
• Voi olla reaaliaikaista tai viiveellistä eli asynkronista.
• Ohjauksessa yhdistellään tilanteeseen sopivasti yksisuuntaista viestintää (esim.
verkossa olevat ohjeet) ja vuorovaikutusta (esim. chat-keskustelu).
• Sulautuvassa ohjauksessa yhdistyy verkko-ohjaus ja kasvokkainen ohjaus.

9. Mielekästä oppimista tukee:
• Aktiivisuus: omatoiminen tiedon hankinta ja käsittely, jota voidaan tukea pari- ja
ryhmätyöskentelyllä. Liitetään opiskelijan tilanteeseen tai opetuksen aiheisiin.
• Intentionaalisuus: otetaan opiskelijat mukaan oppimistavoitteiden asettamiseen ja
seurantaan. Esim. oppimispäiväkirja, portfolio tai HOPS.
• Reflektiivisyys: tutkitaan omia käsityksiä ja oppimistapoja sekä kehitetään niitä. Esim.
ohjauskeskustelut, oppimispäiväkirja, käsitekartat.
• Kontekstuaalisuus: työskentely liitetään opiskelijoiden esimerkkeihin ja kokemuksiin sekä
työelämän tilanteisiin. Esim. simulaatiot, videot, tapauskuvaukset, ongelmalähtöisyys.
• Siirtovaikutus: opittua pyritään soveltamaan uusiin tilanteisiin. Esim. itse kehitellyt ongelmat
ja erilaisten ratkaisuehdotusten työstäminen.
• Konstruktiivisuus: huomioidaan opiskelijoiden aiemmat tiedot, laajojen aihekokonaisuuksien
käsittely. Esim. ongelmalähtöinen tai tutkiva oppiminen.
• Yhteisöllisyys: ongelmien ratkaisu omia ja toisten kokemuksia ja ideoita hyödyntämällä,
jaettu vastuu ryhmän jäsenten kesken. Esim. ryhmäkeskustelut ja muut yhteisöllisen
työskentelyn mahdollistavat verkkoalustat, yhteisöllinen prosessikirjoittaminen.
• Vuorovaikutus: dialogi ja palaute sekä opiskelijoiden että opettajan/ohjaajan välillä. Esim.
chat, ryhmä-/pikaviestisovellukset, yhteisölliset työskentelytavat.
Digiohjaus mielekkäänä oppimisena
Lähde: Laasonen M.,Yliopistopedagogiikka, 30.11.2018, https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2018/11/30/sulautuva-opetus-
tieteellisammatillisessa-erikoistumiskoulutuksessa-etaopetuksen-mahdollisuuksia-suomalaisiin-kokeiluihin-ja-kaytanteisiin-perustuen/

10. Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

11. Ohjausta tukevat verkkomateriaalit

12. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

13. • Silmäiltävää ja helposti luettavaa sisältöä
– Kirjoita tiiviisti, lyhyitä lauseita ja kappaleita
– Jaa teksti osiin väliotsikoilla
– Käytä listoja ja taulukoita
– Valokuvat, piirrokset ja graafit lisäävät kiinnostusta
– Linkitä aina, kun siitä on lukijalle hyötyä, esim. lähteet
– Kerro kirjoittaja/julkaisija ja ajankohta
– Kerro, jos olet muokannut sisältöä ja sen syy
• Responsiivisuus ja toiminta mobiilissa
– Toimii tableteilla ja kännyköillä, skaalautuu
– Ei liitetiedostoja, pitkiä videoita tai lisäosia kuten Flashia
• Jakopainikkeet
– Facebook, Twitter, WhatsApp
• Kommentointimahdollisuus?
Saavutettavaa ja selkeää sisältöä

14. • Videoiden käyttötarkoituksia:
– Aiheen mukaiset ohjausvideot
– Ruutukaappausvideot, esim.
verkkosovellusten käyttöopastus
– Luentotallenteet
– Opetuksen aiheisiin liittyvät virikevideot
– Ajankohtaiset tietoiskut ja kuulumiset
– Animaatiot, kuvista koostetut esitykset jne.
• Video sopii paremmin pysyviin sisältöihin kuin nopeaan tiedotukseen
• Video kannattaa tehdä, kun jokin asia on helpompi näyttää kuin kertoa
• Videon voi katsoa omassa tahdissa ja siihen on helppo palata myöhemmin
• Tiivistä: lyhyt editoitu video katsotaan varmemmin loppuun
• Tekstitys helpottaa videon käyttöä eri tilanteissa
• Varmista videon linkitettävyys, jaettavuus ja upotettavuus
• Videoiden julkaisualusta tarkoituksen mukaan: YouTube, Vimeo, kotisivut,
verkko-oppimisympäristö, WhatsApp- tai Facebook-ryhmä…
Verkkovideot ohjauksessa

15. Screencast-O-Matic
https://screencast-o-matic.com/

16. Videoiden ja digitarinoiden teko
https://lumen5.com

17. Chat-tarinat
http://textingstory.com/

18. Verkko-ohjaus ja vuorovaikutus

19. Lähde: Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas
ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Erilaiset vuorovaikutustavat ja digivälineet lisäävät saavutettavuutta,
kun ohjattava voi valita itselleen sopivimman tavan.
Verkko-ohjauksen saavutettavuus

20. Chatit verkkosivuilla
• Asennetaan www-sivustolle, ylläpito verkkoselaimella ja/tai mobiilisovelluksella
• Asiakaspalvelua, neuvontaa, henkilökohtaista ohjausta ja tukea
• Chat-päivystäjän toiminta
– Saa taustatiedot: millä www-sivulla kysyjä on, kauanko ollut, mitä sivuja avannut, montako
kertaa käynyt jne.
– Selvittää tilanteen/ongelman/kysymyksen, vastaa, antaa ohjeita ja linkkejä, ohjaa eteenpäin
– Tarvittaessa muita välineitä: jaetut muistiinpanot, ruudunjako, Skype, puhelin jne.
• Voi olla myös luottamuksellisen ohjauksen työkalu
– Nimettömyys helpottaa kysymään ja hakemaan apua arkoihinkin asioihin

21. Onnistunut chat-ohjauskeskustelu
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf
• Ohjaaja käyttää ohjaustyökaluja kuten ”perusutelu”, tarkentavat kysymykset, valmiit teemat,
aiheen rajaus, yhteisymmärryksen varmistaminen.  Keskusteluyhteyden ylläpitäminen.
• Ohjaajat tarjoavat runsaasti linkkivinkkejä ja niihin voidaan tutustua myös yhdessä
• Hidas, tasainen keskustelutahti. Onnistuneet keskustelut kestivät yli tunnin, pisimmät tunteja.
• Löydetään mahdollisia ratkaisuja, saadaan yhteystietoja, sovitaan jatkosta tms.

22. Kuvan lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm
MITEN? MIKSI?
Ohjauksen suoruus vs. itseohjautuvuus
Ohjauksella pyritään tukemaan
opiskelijan itseohjautuvuutta ja
oppimisen omistajuutta 
voimaantumista ja valtaistumista
Opiskelijan
itseohjautuvuus
Opiskelijan
ohjeiden tarve
Ohjauksen
suoruus
Ohjauksen
epäsuoruus

23. Luottamuksen rakentaminen
• Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen
• Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella ja aikuismaisuudella
• Aloitusviesti tärkeä: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?”
• Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta
• Ohjaajan taustatiedot on hyvä kertoa: luotettava taho ja aikuinen ammattilainen
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

24. Emotionaalinen läsnäolo
(dialogisuus)
Emotionaalinen etäisyys
TavoitteellisuusEi tavoitteita
Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm
Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus

25. WhatsApp Facebook & FB messenger Skype
Tutut some-palvelut ohjauksessa

26. • Pikaviestisovellukset sopivat mm. ryhmäohjaukseen ja
yhteisölliseen oppimiseen
• Esimerkiksi WhatsApp-ryhmä voi vahvistaa opiskelijoiden
yhteenkuuluvuutta ja vertaistukea
• Some-ryhmiä voidaan perustaa eri aineita ja kursseja varten
– Tiedotus, tehtävien anto, ”taustakanava”, kuvien ja videoiden jako, jne.
• Pikaviestipalvelujen kautta voidaan antaa myös
yksilöohjausta
• Huomioitavaa:
– Henkilötietojen käsittely tietosuojaselosteessa / informointi
– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen
jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle
– Opettajilla sovellusten käyttöön on suositeltavaa olla työkännykkä
Pikaviestisovellukset ryhmäohjauksessa

27. Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen
Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi
sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät)
Jaetut linkit (tai muistiinpanot,
äänestys, piirtotaulu tms.)
Chat-keskustelu osallistujien kesken:
kysymykset, kommentit, linkit…
Esittäjän video
on yleensä tässä
Osallistujat
Ylläpitäjät
VINKKEJÄ:
- Testaa tekniikka
etukäteen
- Muista nauhoitus
- Osallista! Anna
esitysoikeuksia
- Voit tehdä useita
asetteluja (layout)
ikkunoineen (pod)
erilaisiin tarkoituksiin
(esim. eri esitykset ja
tehtävät)
- Voit jakaa opiskelijat
pienryhmiin chatissa
(breakout rooms)
- Chat-keskustelu
onnistuu myös kahden
kesken
Esittäjät
AC:n kattavat ohjevideot: https://www.connectusers.com/tutorials/

28. • Ohjaaja on yksin – kuvittele
opiskelijat edessäsi, puhu heille
• Suunnittelu korostuu – jaksotus,
osallistaminen, tehtävät, tauot
• Vuorovaikutus – varaa aikaa
työskentelylle ja keskustelulle
• Puheenvuorojen pyyntö ja jako –
kerro selvästi, miten toimitaan
• Etäryhmien paikallisohjaajat – sovi
etukäteen toimintatavoista
paikallisohjaajien kanssa
• Yksilöohjaukselle oma aika
• Testaa kaikki tekniset asiat
etukäteen, tee varasuunnitelma
Etätilanteiden haasteet
Kuvittele mielessäsi yleisö
edessäsi, katso heitä, puhu heille,
ota heidät mukaan!

29. Työskentelyn hallinta etätilanteissa
• Kerro, mitä teet tai tapahtuu juuri nyt ja mitä seuraavaksi
• Kerro, milloin odotat kysymyksiä tai kommentteja, ja milloin vastaat
• Vaiheista laaja kokonaisuus, esitä tai kerro vaiheet ja missä kohtaa nyt edetään.
• Anna selvä aikataulu ryhmätyöskentelylle ja tehtäville
• Esitä ja osoita kysymyksesi selkeästi, älä kysy montaa asiaa kerralla
• Kerro, mitkä materiaalit tulevat osallistujien saataville ja miten
• Tehtävien palautus ja viestit: kuittaa heti + kerro, milloin vastaat pidemmin
Kuva: Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas
ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf

30. Palautteen antaminen

31. Parhaimmillaan palaute kannustaa,
vahvistaa itsetuntemusta sekä
tukee oppimisprosessia.

32. Palautteen merkitys ohjauksessa
1. Arviointitehtävä
– Opiskelijoiden tiedot ja taidot
– Auttaa opiskelijoita kehittymään ja oppimaan
2. Motivointitehtävä
– Opiskelijoiden aktivointi ja motivointi oppimiseen
– Auttaa opiskelijoita jatkamaan työskentelyä
3. Ohjaustehtävä
– Opiskelijoiden auttaminen opiskeluun liittyvissä
ratkaisuissa
– Auttaa opiskelijoita toimimaan tarkoituksenmukaisesti
• Parhaimmillaan palaute vahvistaa itsetuntoa ja
itsetuntemusta sekä tukee oppimisprosessia
Mukaillen lähdettä: Viitanen, 2016, http://www.slideshare.net/KirsiViitanen/palaute-verkkooppimisessa-ja-ohjaamisessa

33. Palautteen kohdistaminen
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa

34. Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa
Palautetyylit

35. Rakentava palaute = positiivista ja korjaavaa
• Huomioidaan, kiitetään ja palkitaan siitä, mikä on
hyvää opiskelijan työskentelyssä
• Yksilötasolla positiivisuus vahvistaa itsetuntoa,
uskallusta ja kykyä vastaanottaa korjaavaa palautetta
• Korjaava palaute kohdistuu toimintaan, ei henkilöön, ja
sen tarkoituksena on löytää positiivinen ratkaisu
• Palaute voidaan antaa kerroksittain ns.
hampurilaistekniikalla (pihvi keskellä):
– Aloitetaan myönteisellä viestillä
– Esitetään korjattava asia ja sovitaan toimenpiteistä
– Päätetään tilanne positiivisesti
Mukaillen lähdettä: Kynsijärvi, Valli ja Väisänen, 2008, http://slideplayer.biz/slide/2933464/

36. Palautteen vaikutuksen portaat
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa

37. Digiohjauksen pedagogiset
lähtökohdat ja suunnittelu

38. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
Välineen pitää
sopia opetuksen
menetelmään ja
sisältöön

39. Teknologis-pedagoginen sisältötieto
• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja
teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen
opettamiseen ja oppimiseen
• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön
opetuksen ja oppimisen tukena
• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen
ylläpitoa kaikista osatekijöistä:
– Sisältötieto
– Pedagoginen tieto
– Teknologinen tieto

40. 1. Oppijan hallinta
- Oppijan mahdollisuus hallita työskentelyä ja ottaa vastuuta
- Opetusta/työskentelyä tulisi voida seurata helposti
2. Oppijan aktiivisuus
- Toiminnot kannustavat itsenäiseen työskentelyyn
- Opettajan mahdollisuudet ohjata oppijan työskentelyä
3. Yhteistoiminnallinen/yhteisöllinen oppiminen
- Keskustelu- ja muut ryhmätyöskentelyä tukeva toiminnot
- Vuorovaikutuksen mahdollistaminen
- Opettajan mahdollisuus seurata oppijoiden vuorovaikutusta
4. Tavoitteellisuus
- Selkeät oppimista tukevat tavoitteet, tuloksiin keskittyminen
- Opettajan mahdollisuus seurata tuloksia ja osallistua oppijoiden
tavoitteiden asettamiseen
5. Sovellettavuus
- Opetukseen soveltuvat materiaalit ja tehtävät, esim. kyselyt
- Mahdollisuus tekemällä oppimiseen
- Oppijan oikea-aikainen ja oikean tasoinen tukeminen
6. Lisäarvo oppimiselle
- Ohjelman käyttö tukee tehokasta oppimista
- Mahdollisuus käyttää erilaisia sisältöjä ja mediamuotoja
7. Motivointi
- Sisäisen ja ulkoisen orientaation tukeminen
- Oppimisen merkitykselliseksi tekeminen oppijalle
8. Aiemman tiedon huomiointi
- Oppijan aiemman osaamisen huomiointi ja mahdollisuus edetä
oppimisessa sen mukaan
- Oppimispolut ja opetuksen suunnittelun mallit
9. Joustavuus
- Oppijan taitotason huomiointi, hajauttaminen ja eriyttäminen
- Toistuvat tehtävät
10. Palaute
- Palautteen kannustavuus ja tarkkuus
- Oppijan tekemien virheiden näyttäminen
Lähde: Petri Nokelainen, 2006, kuva: Harto Pönkä, Open Somekirja, 2017

41. Esimerkkejä digialustoista

42. Aktivointi

43. Pelillistäminen
http://getkahoot.com

44. Quizlet-harjoituskortit
Esimerkki: https://quizlet.com/21287299/ajan-adverbeja-flash-cards/ (tekijä: Susanne Nyman)
https://quizlet.com/

45. http://answergarden.ch
Ideoiden ja vastausten kerääminen

46. Vastausseinä
https://flinga.fi/
Vinkkejä opetukseen: http://www.nordtouch.fi/flinga/skriptit/

47. Kuva-, ääni- ja videovastaukset
https://flipgrid.com/
Kokemuksia Matleena Laakson blogissa: https://www.matleenalaakso.fi/2019/08/flipgrid.html
Kuvakaappaus: Digiosalliseksi-taulu, https://flipgrid.com/417a2876 (5.11.2019)

48. Opetus
verkossa

49. Videoihin liitetyt tehtävät
https://edpuzzle.com/
Katso myös toinen vastaavan tyyppinen palvelu: https://www.playposit.com/

50. Läksy ennen
oppituntia
1. Verkkoluento esim.
YouTube-videona tai muu
verkkomateriaali
2. Ennakkotehtävä tai
ryhmäkeskustelu verkossa
3. OPPITUNTI VAPAUTUU:
- aktiiviselle työskentelylle
- yksilöohjaukselle
(Älä toista ennakkotehtävää tunnilla!)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Kätevä työkalu käänteisen opetuksen tehtäviin on esimerkiksi
https://padlet.com/
Käänteinen opetus (flipped classroom)

51. Blogissa oppija voi
arvioida omaa ja
ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.
Blogit sopivat myös
projekti- ja
ryhmätyöskentelyyn.
Blogit
WordPress: https://wordpress.com/ Blogger: https://www.blogger.com/

52. Opiskelijan sähköosaston laboratoriotöiden dokumentointia iPadilla: https://www.youtube.com/watch?v=wtskCiK6cEM
(via Mobiili ammattillisella –Facebook-ryhmä, kuvakaappaus Reflector-peilauksesta tietokoneelle)

53. Verkkokurssi + keskustelupalsta
https://eliademy.com/fi

54. Tiedonrakentelu
ryhmissä

55. Vuorovaikutus
ei itsestään
tue oppimista
ja tiedon
luomista.
- Millainen
vuorovaikutus
tukee?

56. • Verkko-opetuksen onnistuminen on tutkitusti yhteydessä
vuorovaikutuksen onnistumiseen. Onnistumisen esteitä
ovat yksinäisyys ja eristäytyneisyys.
• Opiskelijoiden keskustelut lisäävät yhteenkuuluvuuden
tunnetta, edistävät ryhmäytymistä sekä voivat auttaa
tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista.
• Jos vuorovaikutus ei toimi, ryhmässä ei synny positiivista
ryhmäpainetta opintojen edistämiseen.
• Vuorovaikutus on yhteydessä opiskelijoiden aktiivisuuteen
ja motivoituneisuuteen - tai kääntäen niiden puutteeseen.
• Verkkokeskustelu voi mahdollistaa syvällisemmän
keskustelun, sillä se antaa aikaa miettiä ja reflektoida
rauhassa.
Vuorovaikutus tukee oppimista, kun…
Lähde: Laadukkaasti verkossa, HY, 2006, http://www.helsinki.fi/opetus/julkaisut/hallinnon_julkaisuja_33_2006.pdf

57. Yhteisöllinen oppiminen
edellyttää yhteisesti
päätettyä tavoitetta tai
ratkaistavaa ongelmaa.
• Tehtävänanto, joka
edellyttää yhteistyötä
• Konkreettinen tuotos
• Roolit auttavat alkuun
• Tue vuorovaikutusta
3-5
/ryhmä

58. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka
saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen
sitoutumista ja panosta.
• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi
merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin
käytetyllä pedagogisella mallilla.
• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten
viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä.
• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden
jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia.
• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä
oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

59. Yhteisöllinen suunnittelu
https://flinga.fi/
Vinkkejä opetukseen: http://www.nordtouch.fi/flinga/skriptit/

60. http://www.mindmeister.com/
http://drive.google.com/
http://www.purot.net/
https://onedrive.live.com/
Yhteisiä tuotoksia somepalveluilla

62. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja
välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

63. • Kiinnitä erityistä huomiota:
– Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys
– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen
vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä
– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle
• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee
oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)
• Anna aikaa ryhmäytymiselle  ryhmään liittyvä keskustelu
on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle
• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he
kokevat ”tulleensa kuulluiksi”
• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja
perusteluita edellyttäviä kysymyksiä
Ohjaaja yhteisöllisessä oppimisessa
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

64. (Digi-)opetuksen pedagoginen suunnittelu

65. Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1
1. Opetuksen suunnitteluvaihe
• Yleiset oppimistavoitteet
• Kohderyhmä
• Oppimisprosessi ja
opetusmenetelmät
• Resurssit
• Oppimisympäristön rakenne
• Oppimateriaali
• Koordinointi
2. Opetuksen toteutusvaihe
• Yleiset oppimistavoitteet
• Erilaisten oppijoiden
oppimisprosessi
• Vuorovaikutus
• Opiskelijoiden ohjaaminen
• Pelisäännöt
3. Oppimisen arviointivaihe
• Opettaja, vertaiset, itse
• Palaute opettajalle

66. Valitse käytettävä digiväline ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?
• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?
• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?
Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden
oppimisprosessissa valitsemasi digivälineen avulla?
Mitä digitaalisia välineitä käytät ja miksi?

67. Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta:
• Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta?
• Miten digivälineet muuttavat opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla?
• Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä?
• Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä?
• Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta?
Menetelmät ja vuorovaikutus

68. Lähde: Laasonen M.,Yliopistopedagogiikka, 30.11.2018, https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2018/11/30/sulautuva-opetus-
tieteellisammatillisessa-erikoistumiskoulutuksessa-etaopetuksen-mahdollisuuksia-suomalaisiin-kokeiluihin-ja-kaytanteisiin-perustuen/
Opetuksen tulee muodostaa looginen oppimisprosessi, jonka tuloksena opiskelijat
saavuttavat oppimisen tavoitteet. Ohjauksen tehtävänä on varmistaa tämä.
Opettaja suunnittelee kunkin vaiheen ohjeet, aineistot, tehtävät, ohjauksen käytännöt
sekä miten opiskelijat saavat palautetta työskentelystään.
Ohjaus osana oppimisprosessia

69. Lähde: Open somekirja, 2017, Harto Pönkä

70. Projektioppiminen
• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet
• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi
• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa
– Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät
– Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet
– Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta,
aikataulut, resurssit, kustannukset
• Yhteisöllinen työskentely projektin aikana:
– Ongelmien täsmentäminen
– Tiedon kokoaminen ja analysointi
– Keskustelut, kysyminen, kriittisyys
– Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys
Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen

71. Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/reflektiivinen-toiminnallinen-ongelmanratkaisu (CC-BY-SA)
Reflektiivinen malli
Reflektiivinen toiminnallinen
ongelmanratkaisu on
autenttisessa ympäristössä ja
tilanteessa tapahtuvan
mobiilioppimisen pedagoginen
malli, joka pohjautuu
ongelmakeskeiseen oppimiseen.
Lopussa oppija reflektoi eli
peilaa omaa toimintaansa
ongelman ratkaisemiseksi
toiminnan ja tilanteen
annotoinnin ja kuvauksen
pohjalta.

72. Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

73. Esimerkki: käsitekarttoja vaiheittain
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

74. Tehtävänannot – kaikki kaikessa
• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheisiin
– Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset
– Tiedon haku ja arviointi
– Harjoittelu
– Liittäminen aiempiin tietoihin
– Soveltaminen, ongelmanratkaisu
• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan
– Keskustelua syntyy, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja
osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen
• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia
– Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,
Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman
ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat

75. Vastauspohjat ja ohjeet (skriptaus)
Kuva: Purot.net-wiki, http://purot.net/

76. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-pedagogisena-tyovalineena-luento-1 (2015)

77. Suunnittelu-toteutus-arviointi ⟳
Opettajan toimintamalli (sisältö, menetelmät, työkalut)
Reflektointi Reflektointi
Opetuksen toimintamallia kehitetään perättäisten ”kokeilujen” avulla
Reflektointi
Vrt. Gravemeijer & Cobb, 2006
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso

78. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!