Luento OSAO:lla 30.11.2016, Harto Pönkä, Innowise

1. Digitalisaatio
työpaikalla
tapahtuvan
oppimisen
ohjaamisen
tukena
Harto Pönkä
30.11.2016

2. Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista
ja tavoitteellista toimintaa oppimisen,
kasvun ja kehityksen tueksi.
Opetushallitus
2014, Hyvän ohjauksen kriteerit
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/hyvan_ohjauksen_kriteerit

3. Ammatilliset tiedot,
taidot ja asenteet
Ammatillinen
identiteetti
Oppimistaidot
Aktiivinen ja
kriittinen tiedonhaku
Toiminta ryhmän ja
työyhteisön jäsenenä
Toimintakulttuuri
Monipuolinen
oppiminen työpaikalla
Itsenäisyys ja
uravalinnat
Toiminta osana
yhteiskuntaa
Ihmisenä kasvu
Vahvuuksien ja
kehittämiskohteiden
tunnistaminen
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/hyvan_ohjauksen_kriteerit
Työelämätaidot

4. Valmentaminen on virittämistä ja palautteen
käsittelyä totuuden hetken molemmin
puolin, jotta tarina saa alkaa toteutua.
Jari Sarasvuo, 21.11.2016, Yle Puhe
http://areena.yle.fi/1-3802946

5. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
Opiskelija - materiaali Opettaja - materiaali
Opiskelija - opettaja
Opettaja - ryhmäOpiskelija - ryhmä

6. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

7. Oppijoiden itseohjautuvuuteen ei kannata
liiaksi luottaa – vuorovaikutus opettajaan ja
muuhun ryhmään tulee toimia!
Ks. http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

8. Some-palvelut ohjauksessa

9. Chatit
• Asennetaan www-sivustolle, ylläpito verkkoselaimella ja/tai mobiilisovelluksella
• Asiakaspalvelua, neuvontaa, henkilökohtaista ohjausta ja tukea
• Chat-päivystäjän toiminta
– Saa taustatiedot: millä www-sivulla kysyjä on, kauanko ollut, mitä sivuja avannut, montako kertaa käynyt jne.
– Selvittää tilanteen/ongelman/kysymyksen
– Vastaa kysymykseen, antaa ohjeita ja linkkejä, ohjaa ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon
– Tarvittaessa muita välineitä: jaetut muistiinpanot, ruudunjako, Skype, puhelin jne.
• Voi olla myös luottamuksellisen ohjauksen työkalu
– Nimettömyys helpottaa kysymään ja hakemaan apua arkoihinkin asioihin
– Jos keskustelussa käsitellään henkilötietoja, varmistu chat-palvelun sopivuudesta siihen

10. Luottamuksen rakentaminen
• Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen
• Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella ja aikuismaisuudella
• Aloitusviesti tärkeä: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?”
• Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta
• Ohjaajan taustatiedot on hyvä kertoa: luotettava taho ja aikuinen ammattilainen
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

11. https://www.yammer.com/
Toimiva tiedotus- ja keskustelukanava

12. WhatsApp Facebook & FB messenger Skype
Pikaviestit ja ryhmäkeskustelut

13. • Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä
viestinnässä ja vertaistuessa
• Esimerkiksi WhatsApp- tai Facebook-ryhmä voi vahvistaa
opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja vertaistukea
• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja
harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta
– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen
– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto,
tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne.
• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen
kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely
– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa
– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen
jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle
Some-palvelut ryhmäohjauksessa

14. Mobiilibongaus
1. Havainto-orientaatio
Tehtävän ohjeistus ja orientaatio esim. virikemateriaalin ja
keskustelun avulla.
2. Havainnointi ja havaintojen taltiointi
Esim. valokuvia, videoita tai nauhoitettuja äänitiedostoja.
3. Tunnistus
Havainnot pyritään tunnistamaan (esim. lajimääritys tms.
vastaava) heti aidossa tilanteessa ja ympäristössä.
4. Muun tiedon liittäminen tunnistukseen
Havaintoon liitetään lisätietoja kuten päivämäärä, aika,
paikkatieto, ympäristö, olosuhteet jne.
5. Notaatioiden tuottaminen
Oppija voi liittää havaintoon omia huomioita, muistiinpanoja,
merkintöjä tai vaikkaannotaatioita kuvan päälle (esimerkiksi nuolin
merkitä, mistä piirteistä lintulajin tunnisti).
6. Havainnon luokittelu
Tunnistetut havainnot luokitellaan, eli liitetään laajempaan
hierarkiaan (esim. kasvien ja eläinten luokittelut).
7. Tallentaminen kokoelmaan, kokonaisuuden tarkastelu
Havainnoista voidaan muodostaa esimerkiksi yhteisöllinen
käsitekaavio tai karttapohja tms. kokonaisuuden tarkastelua
varten.
Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/mobiili-bongaus (CC-BY-SA)

15. https://www.youtube.com/user/osaotube/videos
Oma YouTube-kanava ohjaukseen?

16. Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen
Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi
sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät)
Jaetut linkit (tai muistiinpanot,
äänestys, piirtotaulu tms.)
Chat-keskustelu osallistujien kesken:
kysymykset, kommentit, linkit…
Esittäjän video
on yleensä tässä
Osallistujat
Ylläpitäjät
VINKKEJÄ:
- Testaa tekniikka
etukäteen
- Muista nauhoitus
- Osallista! Anna
esitysoikeuksia
- Voit tehdä useita
asetteluja (layout)
ikkunoineen (pod)
erilaisiin tarkoituksiin
(esim. eri esitykset ja
tehtävät)
- Voit jakaa opiskelijat
pienryhmiin chatissa
(breakout rooms)
- Chat-keskustelu
onnistuu myös kahden
kesken
Esittäjät
AC:n kattavat ohjevideot: http://tv.adobe.com/watch/learn-adobe-connect/what-is-adobe-connect-8/

17. Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen

18. Vuorovaikutus
ei itsestään
tue oppimista
ja tiedon
luomista.
- Millainen
vuorovaikutus
tukee?

19. • Verkostokeskustelut
– Sopii keskustelun laajentamiseen ryhmän ulkopuolelle
– Esimerkiksi: Facebook- ja Twitter-keskustelut
• Keskustelualue/foorumi, joka jakaantuu viestiketjuihin
– Sopii rauhalliseen syvälliseen keskusteluun, mutta huonommin
esim. nopeatahtiseen ideointiin
– Esimerkiksi: Moodlen keskustelualueet, Facebook-ryhmät
• Keskustelukanava, ryhmäkeskustelu
– Sopii ryhmän väliseen tiedottamiseen, tiedon jakamiseen, lyhyisiin
keskusteluihin, ideointiin ja palautteen keruuseen.
– Esimerkiksi: Yammer, WhatsApp-ryhmät
• Kommenttipalsta
– Sopii yksittäisen aiheen/materiaalin kommentointiin ja
yksinkertaisiin tehtävänantoihin vastaamiseen
– Esimerkiksi: blogien, wikien, Google Driven, Google Classroomin ja
O365:n kommentit
Keskustelumuoto tarkoituksen mukaan

20. • Verkko-opetuksen onnistuminen on tutkitusti yhteydessä
vuorovaikutuksen onnistumiseen. Onnistumisen esteitä
ovat yksinäisyys ja eristäytyneisyys.
• Opiskelijoiden keskustelut lisäävät yhteenkuuluvuuden
tunnetta, edistävät ryhmäytymistä sekä voivat auttaa
tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista.
• Jos vuorovaikutus ei toimi, ryhmässä ei synny positiivista
ryhmäpainetta opintojen edistämiseen.
• Vuorovaikutus on yhteydessä opiskelijoiden aktiivisuuteen
ja motivoituneisuuteen - tai kääntäen niiden puutteeseen.
• Verkkokeskustelu voi mahdollistaa syvällisemmän
keskustelun, sillä se antaa aikaa miettiä ja reflektoida
rauhassa.
Vuorovaikutus tukee oppimista, kun…
Lähde: Laadukkaasti verkossa, HY, 2006, http://www.helsinki.fi/opetus/julkaisut/hallinnon_julkaisuja_33_2006.pdf

21. Yhteisöllinen oppiminen
edellyttää yhteisesti
päätettyä tavoitetta tai
ratkaistavaa ongelmaa.
• Tehtävänanto, joka
edellyttää yhteistyötä
• Konkreettinen tuotos
• Roolit auttavat alkuun
• Tue TVT:llä yhteistyötä
3-5
/ryhmä

22. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja
välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

23. http://www.mindmeister.com/
http://drive.google.com/
http://www.purot.net/
http://muistio.tieke.fi/

24. Tehtävänannot – kaikki kaikessa
• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheisiin
– Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset
– Tiedon haku ja arviointi
– Harjoittelu
– Liittäminen aiempiin tietoihin
– Soveltaminen, ongelmanratkaisu
• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan
– Keskustelua syntyy, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja
osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen
• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia
– Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,
Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman
ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat

25. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

26. Seuraa ja arvioi työskentelyprosessia
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?
Oliko työskentely vastavuoroista?

27. • Kiinnitä erityistä huomiota:
– Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys
– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen
vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä
– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle
• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee
oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)
• Anna aikaa ryhmäytymiselle  ryhmään liittyvä keskustelu
on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle
• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he
kokevat ”tulleensa kuulluiksi”
• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja
perusteluita edellyttäviä kysymyksiä
Ohjaaja yhteisöllisessä oppimisessa
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

28. Palautteen antaminen

29. Palautteen merkitys ohjauksessa
1. Arviointitehtävä
– Opiskelijoiden tiedot ja taidot
– Auttaa opiskelijoita kehittymään ja oppimaan
2. Motivointitehtävä
– Opiskelijoiden aktivointi ja motivointi oppimiseen
– Auttaa opiskelijoita jatkamaan työskentelyä
3. Ohjaustehtävä
– Opiskelijoiden auttaminen opiskeluun liittyvissä ratkaisuissa
– Auttaa opiskelijoita toimimaan tarkoituksenmukaisesti
• Parhaimmillaan palaute vahvistaa itsetuntoa ja
itsetuntemusta sekä tukee oppimisprosessia
Mukaillen lähdettä: Viitanen, 2016, http://www.slideshare.net/KirsiViitanen/palaute-verkkooppimisessa-ja-ohjaamisessa

30. Palautteen kohdistaminen
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa

31. Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa
Palautetyylit

32. Rakentava palaute = positiivista ja korjaavaa
• Huomioidaan, kiitetään ja palkitaan siitä, mikä on
hyvää opiskelijan työskentelyssä
• Yksilötasolla positiivisuus vahvistaa itsetuntoa,
uskallusta ja kykyä vastaanottaa korjaavaa palautetta
• Korjaava palaute kohdistuu toimintaan, ei henkilöön, ja
sen tarkoituksena on löytää positiivinen ratkaisu
• Palaute voidaan antaa kerroksittain ns.
hampurilaistekniikalla (pihvi keskellä):
– Aloitetaan myönteisellä viestillä
– Esitetään korjattava asia ja sovitaan toimenpiteistä
– Päätetään tilanne positiivisesti
Mukaillen lähdettä: Kynsijärvi, Valli ja Väisänen, 2008, http://slideplayer.biz/slide/2933464/

33. Palautteen vaikutuksen portaat
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa

34. Laadukas ohjaus – muista myös nämä

35. Hyvän ohjauksen osa-alueet
Lähde: OPH, 2014, Hyvän ohjauksen kriteerit,
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/hyvan_ohjauksen_kriteerit

36. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

38. Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm
Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus

39. Kysymykset
&
keskustelu

40. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!