Koulutus Helsingin kaupungin tiedotusväelle 30.8.2012

1. Sosiaalinen media
kaupungin
päätöksenteossa ja
markkinoinnissa
Harto Pönkä, 30.08.2012

2. Sosiaalinen media uudistaa
TOIMINTAKULTTUURIN
• Avoimuus, julkisuus,
jakaminen
• Keskustelun ja yhteistyön
arvostaminen
• Yhteisöjen hyödyntäminen ja
muiden auttaminen
• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt
• Verkkopalvelujen ja
yhteisöllisten menetelmien
luova hyödyntäminen
• Kokeilevuus, oppiminen

3. 2010
2011
Suurin osa alle 45-vuotiaista käyttää jo yhteisöpalveluja.
Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_tau_015_fi.html (2011, N=2815)

4. Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja
muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.

5. http://tiäksää.fi/

6. http://www.nopolanews.fi/ - kyyjärveläisten itse itselleen tuottama verkkolehti

7. http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu

8. Sosiaaliset verkostot ovat
tehokkaita keskusteluun ja
tiedon välittämiseen
Lähde: Olli Parviainen, 26.5.2011,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2011/05/26/suomi-twitterissa-marginaali-ilmio/

9. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

10. Kaupungin edustaja
Kriitikko
Jos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä
asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.

11. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

12. Guggenheim somen näkökulmasta

13. Video löytyy, missä keskustelu?
http://www.helsinkikanava.fi/fi/muut-tapahtumat/guggenheim-selvityksen-julkistamisseminaari-10-1.2012

14. Olisiko FB-sivu voitu avata aiemmin?
Lähde: https://www.facebook.com/GuggenheimHelsinki

15. Guggenheimilla riittää
sosiaalisen median kanavia.
Olisiko niitä voitu käyttää
apuna Helsingin museon
suunnittelussa?
Lähde: http://proguggenheim.fi/guggenheimsosiaalisessamediassa/

16. Sosiaalinen media päätöksenteossa

17. Www-sivujen
seuranta kasvussa
Kaikki: 11%
Lähde: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/heinakuu/Documents/Kuntalaiskyselyn%20tulokset.pdf

18. Crowdsourcing/talkoistaminen

19. Miten verkkoyhteisö syntyy?
• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat
johonkin yhteiseen toimintaan, jossa
keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa.
• On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu
yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan.
• Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten
välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä
työskentelyä.
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

20. 1. Avoimuus ja keskustelu verkossa on
helpointa tuttujen kesken
(vrt. lähidemokratia)
2. Päätöksenteko verkkoyhteisössä
edellyttää selvää toimintamallia (esim.
äänestys) tai auktoriteettia

21. Nuoret esittävät ideoitaan
aloitekanavalla, mutta kuntien
puolelta sen käyttö on heikkoa
http://aloitekanava.fi/ideat/

22. Oman osallistamiskanavan
tekeminen ei välttämättä ole
sen parempi ratkaisu
http://hameenlinna.dicole.net/wiki/show/661/Nyt_kommentoitavana

23. https://www.facebook.com/pages/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-kaupungin-sivistyslautakunta/317345309045?ref=ts

24. http://valma.tampere.fi/selaus

25. Helsinkiin liittyvä keskustelu
lienee verkossa vilkkainta
Suomi24.fi:ssä
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3372

26. http://www.ksv.hel.fi/keskustelut/

27. http://demokratia.hel.fi/foorumit/keskustelu

28. Kunnanjohtajat bloggaamaan?
Hyvä idea, mutta pitää
olla sekä sanottavaa että
valmius keskusteluun!

29. http://www.cityofboston.gov/news/socialmedia.asp

30. Tee ainakin nämä
• Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa
• Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa
mielipiteensä, kannusta siihen
• Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta
ja resursseja
• Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta”
– Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa
– Hyödynnä sosiaaliset verkostot!
– Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit
• Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua tulee kehittää
käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

31. Sosiaalinen media markkinoinnissa

32. Ostettua
Ansaittua
Asiakkaan hotellihuoneesta
kuvaama kriittinen video sai
YouTubessa yli 200 000
katsojaa 3 päivässä.
Ellivuoren oma sisältö
loistaa poissaolollaan.
Google-haku: http://www.google.fi/search?q=hotelli+ellivuori+video
Case-esittely: http://matkailuteknologia.blogspot.com/2011/02/matkailuyrittaja-heratys-palvelut.html

33. Ansaittu media
Ostettu media
Tavoittavuus
Omistettu
media
Hallinta
Lähde: Daniel Goodal, http://danielgoodall.com/2009/05/20/owned-bought-and-earned-redux/

34. Sisällöntuotantoa ja saavuttamista
SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN

35. http://www.youtube.com/tampereenkaupunki

36. http://www.flickr.com/photos/liveriga/galleries/ - Riika tekee gallerioita Flickr-käyttäjien kuvista

37. https://www.facebook.com/KuopioFinland - Suomen tykätyin kunta suhteessa asukaslukuun

38. Sisällön levittäminen ja ansaittu näkyvyys
Alkuperäinen
sisältö
Flickr images: RSS by dannysullivan, newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)

39. Suosittu, mutta Facebookin sääntöjen
vastainen mainoskampanja.
(Kilpailuun osallistuminen ei saa tapahtua Facebookin omilla toiminnoilla kuten tykkäämällä.)
Lue lisää: http://harto.wordpress.com/2011/12/01/facebook-kampanjoiden-harmaa-alue-mika-on-ok-mika-ei/

40. Ryhmätyöskentely
• Jakaannutaan 3-4 hengen ryhmiin
• Mitä kokemuksia teillä on sosiaalisen median
käytöstä?
• Miten voisit jatkossa hyödyntää sosiaalista
mediaa työssäsi?
• Kirjatkaa muistiinpanot wikiin

41. Sosiaalisen median strategia

42. Sosiaalisen median käyttäminen on
strateginen valinta,
joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta.
Kyse ei ole vain markkinoinnista tai viestinnästä.

43. Mitä organisaatiot pelkäävät?
• Avoimuutta
• Keskustelua
• Hallitsemattomuutta
• Kasvotonta ja anonyymiä
”nettiväkeä”
• Maineen pilaamista ja omien
kasvojen menetystä
• Tuntematonta ympäristöä
• Osaamattomuutta ja virheitä
• Työajan tuhlaamista

44. Mikä hallintoa on pelottanut?
• Seurataan kyllä, mutta sivusta ja etäältä. Hyvä että edes seurataan.
• Odotetaan yhä ohjetta, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Sellainen on
vaikea, jopa mahdoton laatia.
• Aloitetaan mahdollisimman varovaisesti. Se voi olla hyvin viisasta.
• Pyritään keskittämään keskustelu hallinnon omille foorumeille. Jos
ne sijaitsevat kotisivuilla, ja jos niihin tarttuu saman yltiövirallinen ja
-muodollinen sävy, keskustelijoita tuskin tulee ruuhkaksi asti.
• Ei kommentoida yksittäistapauksia. Mutta ei pyritä näkemään
myöskään yleistä kysymystä tuon yksittäistapauksen takaa.
• Ei vastata mieluusti yleisiinkään kysymyksiin. No eipä tietenkään;
eihän suomalainen hallinto turhan hanakasti vastaa kansalaisile
millään kanavalla.
• Toivotaan ja uskotaan, että some-vouhotus menee ohi... Ehkä
menee käsittenä jo piankin, mutta ilmiö, jota se kuvaa, on tullut
jäädäkseen.
Lähde: Anja Alasilta, Scriptio Oy, 15.10.2010, http://www.alasilta.fi/blogi/ensikohtaaminen-herkk%C3%A4-hetki

45. Muutosvastarinta muuttuu
vahvuudeksi, kun perustelemme
riittävän hyvin, MIKSI olemme
sosiaalisessa mediassa.

46. Jos haluat saada kaikki
mukaan, anna heidän
osallistua aidosti.

47. Tehkää siitä osa arkipäivää!

48. Strategian lähtökohtia
• Sosiaalisen median strategian tulisi olla osa koko organisaatio
strategiaa.
• Haasteena on saada aikaan lyhyt ja ymmärrettävä yleislinjaus.
• Lisäksi voidaan tehdä yksityiskohtaisempia ohjeistuksia.
• Oleellisempaa on yhteinen pelisääntöjen ja periaatteiden
pohtiminen kuin jonkun asiantuntijan kirjoittama viisas
dokumentti.
• On mietittävä, miten sosiaalinen media muuttaa organisaation
muuta toimintaa.
• Hyvä työkalu ohjeistuksen kirjoittamiseen ja kommentointiin
on wiki tai Google Docs.

49. Ikuisuuskysymyksiä
• Roolit
– Milloin työntekijä toimii omalla, milloin organisaation nimellä?
– Entäpä vapaa-ajalla?
• Mennäänkö sinne, missä ihmiset jo ovat vai
tehdäänkö oma palvelu?
• Miten toimitaan muiden ylläpitämissä palveluissa?
• Miten varmistetaan viranomaisasiakirjojen
julkisuus? (tulkinta nykyisin epäselvä)

50. Organisaatio
”Ihmiset
verkostoituvat,
eivät brändit”
TAVOITTEET? Yhteistyö-
verkostot ja
-hankkeet
Asiakasverkostot

51. YLE:n sosiaalisen median strategia
• Strategian kolme kivijalkaa:
1. Sisältöjen avoimuus, julkaisukanavat, mahdollistaminen
2. Palvelujen avoimuus, rajapinnat, mahdollistaminen
3. Yleläisten läsnäolo, osallistuminen ja verkottuminen, palaute
• Sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää YLE:ltä avoimuutta,
keskustelevuutta ja vähenevän kontrollin sietokykyä
• Johdon, viestinnän, markkinoinnin ja muiden toimintojen tuki
työntekijöiden toimimiselle sosiaalisessa mediassa
• Jatkuva koulutus ja oikeat työvälineet (laitteet ja ohjelmat)
• Liittyy YLE:n mahdollistajastrategiaan
• ”Lopputulosta ei rehellisesti sanoen voida vielä tietää, mutta suunta
on selvillä. ” (Pirkka Aunola 11.11.2009, YLE:n webinaari)
Lähde: http://www.slideshare.net/Pirkka/yle-sosiaalinenmedia-pirkkaaunola-yleisesittely (Pirkka Aunola, 3.10.2009)

52. YLE:n some-strategian jalkauttaminen
Lähde: http://www.slideshare.net/Pirkka/yle-sosiaalinenmedia-pirkkaaunola-yleisesittely (Pirkka Aunola, 3.10.2009)

53. Sosiaalisen median strategian tarkistuslista
1. Mitä yritämme saavuttaa?
2. Miksi sosiaalinen media?
3. Millainen sosiaalisen median laji auttaa meitä parhaiten
saavuttamaan tavoitteemme?
4. Olemmeko valmiita päästämään irti brändistämme, edes hiukan?
5. Mitä teemme kannustaaksemme osallistumaan?
6. Kuka ylläpitää sosiaalisen median läsnäoloamme?
7. Onko meillä resursseja ylläpitää tätä, vai tuleeko tästä lyhyt
kampanja?
8. Kuinka käyttäjien osallistaminen sosiaalisessa mediassa
integroituu muuhun markkinointi-/viestintästrategiaamme?
9. Kuinka mittaamme menestystä? Mikä tarkoittaa
epäonnistumista?
10. Mitä teemme vähemmän, jos resursseja käytetään sosiaalisen
mediaan?
Lähde: Sean Carton, 21.12.2009, http://www.clickz.com/clickz/column/1713141/a-social-media-strategy-checklist (via Eero
Leppänen, http://mopaali.fi/esittelyt/105-sosiaalisen-median-strategian-tsekkauslista-yrityksille-sean-cartonin-mukaan.html)

54. Keinoja muutoksen johtamiseen
• Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja!
– Ja he tarvitsevat tukea, myös resursseja
• Tekeminen, rohkeus kokeilla,
epäonnistumisista oppiminen
• Sitoutuminen
– Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan
– Johtajien päättäväisyys – sosiaalisen median
käyttö on helppo perustella!
• Crowdsourcing – kaikkien ideat mukaan
• Hyvä suunnitelma auttaa aina

55. Sosiaalinen media on ennen
muuta vuorovaikutusta:
oma aktiivisuus saa
muutkin osallistumaan!

56. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/