Informaatiovaikuttamisen
tunnistaminen
24.11.2022
Harto Pönkä
Innowise
Kuva: Pixabay

Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan
2
Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde,
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf

3
Lähde: Pew, 2017,
http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/
Tuohtuneet viestit saivat 2 kertaa enemmän tykkäyksiä
ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit,
joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä.
Somessa reagoidaan helposti tunteella

Facebook suosi vihaisuutta
Tutkija Aleksi Knuutila selvitti puolueiden
Facebook-viestintää 1.2.2017–14.4.2019.
Suuttumusta aiheuttavat viestit saivat eniten
klikkauksia, kommentteja ja jakoja.
Eniten vihanaama-emojia käytettiin
Perussuomalaisten ja Vasemmiston julkaisuihin
reagoinnissa.
Haha-emojia käytettiin mm. kritisointiin ja ivaan.
Myöhemmin paljastui, että emoji-reaktioiden arvo
oli v. 2017 Facebookin algoritmissa viisinkertainen
normaaliin tykkäykseen verrattuna.
(Syksyllä 2021 vihanaaman arvoksi muutettiin nolla tykkäystä.)
4
Lähde: Aleksi Knuutila, 2019, https://politiikasta.fi/narkastyksen-kone-miksi-uusoikeiston-aani-kuuluu-verkossa-muita-vahvemmin/
Lisää Facebookin emojireaktioista ja algoritmista blogissa: https://harto.wordpress.com/2021/10/31/infografiikka-facebookin-viha-reaktio-ja-algoritmin-muutokset/
Yleisimpien tunnereaktioiden osuus eniten tunteita
herättävissä viesteissä puolueiden ja ehdokkaiden
Facebook-sivuilla.

Informaatiovaikuttaminen Suomessa

“
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään
järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen,
ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä
kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.
Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai
harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä
sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö.
Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada
kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan
omaa etuaan vastaan.
6
Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf

7
"Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan
Suomen Nato-kansanäänestykseen
informaatiovaikuttamisella.”
(Antti Pelttari, 29.3.2022)
▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava
informaatiovaikuttamisessa
▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat
kuulua mm. väitteet venäläistaustaisen henkilöiden
kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen
mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot.
▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon
oikeellisuuden tarkistaminen
▪ Muista myös tietoturva:
"Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion
turvallisuutta koskeville keskusteluille."
Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus,
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html

Venäläinen strateginen ”totuus”
8
Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö
@mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)

Strategiset narratiivit
9
▪ Esimerkiksi etnisistä tai uskonnollisista ryhmistä voidaan väittää asioita niin, että ne sopivat
laajempaan historialliseen tai poliittisen narratiiviin sekä ihmisten ennakkokäsityksiin
kyseisistä ryhmistä.
▪ Strategisen narratiivin kohteena voi olla myös somessa kriittinen keskustelija, toimittaja tms.
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512

Informaatiovaikuttamisen tekniikoita
10
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?

Disinformaatio ja kuvamanipulaatiot

12
Lähde: Faktabaari, 27.1.2018, https://twitter.com/Faktabaari/status/957230461184507904
Lisätietoa: https://faktabaari.fi/baaripuhetta/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/

Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana
Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat),
kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022
13

TikTokissa leviävä disinformaatio
14
Lähde: NewsGuard’s Misinformation Monitor, 11.9.2022, https://www.newsguardtech.com/misinformation-monitor/september-2022/
Hakusana Suomeksi
Vääriä tai
harhaanjohtavia
tietoja 20
hakutuloksesta
2020 voter fraude Vuoden 2020 äänestyspetos 7
COVID vaccine injury COVID-rokotteen aiheuttama vahinko 6
Was the 2020 election
stolen?
Varastettiinko vuoden 2020 vaalit? 6
Ukraine bioweapons Ukrainan bioaseet 6
Bucha fake Bucha väärennös 6
mRNA vaccine mRNA-rokote 5
Is covid a bioweapon? Onko covid bioase? 4
Ukraine Neonazi Ukraina Neonazi 4
Is global warming real Onko ilmaston lämpeneminen totta 3
COVID vaccine truths COVID-rokotteen totuuksia 3
Fake

15
Alkuperäisessä kuvassa vuodelta 2014 Obamalla ei ole RIP Epstein -paitaa
Lähde: Janne Ahlberg, HoaxEye –blogi, 16.8.2019, https://hoaxeye.com/2019/08/16/obamas-t-shirt/
Alkuperäinen kuva: Julie Thurston, Getty Images, https://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/president-obama-greets-well-wishers-at-marine-corps-base-news-photo/531682369
Kuvamanipulaatiot ja valeuutiset
Fake Original

MH17-lennosta kertova feikkiuutinen venäläisellä TV-kanavalla (2014)
▪ Tämä kuva esitettiin venäläisellä tv-kanavalla 14.11.2014 – juuri ennen G20-maiden kokousta Australiassa
▪ Todellisuudessa lentoturman tutkinnan mukaan kone ammuttiin venäläisellä BUK-ohjuksella.
▪ Kuvamanipulaatiossa oli käytetty Googlen ja Yandexin karttojen osia. Kuvassa on myös väärän mallinen
Boeing-kone ja se on väärässä mittakaavassa.
Alkuperäinen tv-juttu: https://www.1tv.ru/news/2014-11-14/29049-za_mgnoveniya_do_krusheniya_boinga_pod_donetskom_unikalnyy_kadr_v_analiticheskoy_programme_odnako (käännös: Google kääntäjä)
Tarkan kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/
Tietoa MH17-turman tutkinnasta: Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaysia_Airlinesin_lento_17
16
”Kuvassa olevien
koordinaattien mukaan
voidaan olettaa, että
kuvan on ottanut
amerikkalainen tai
brittiläinen satelliitti.
Teimme tämän kuvan
yksityiskohtaisen
analyysin emmekä
paljastaneet merkkejä
väärennöksestä", sanoi
Ivan Andrievsky,
Venäjän insinööriliiton
ensimmäinen
varapuheenjohtaja.”
Fake

Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla
▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä.
▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251
▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/
Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1
17
Fake

Valeuutisten levittämisen mekanismit
18
1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea
uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys.
2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion:
tykkäyksen, kommentin, jakamisen.
3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video.
4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua
sosiaalisen median kanavissa.
5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan
perustaa joukoittain some-tunnuksia ja
esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla
”rekrytoidaan” apulaisia mukaan.
6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla
heidät virallisen propagandan edustajiksi.
7. Valeuutinen saavuttaa suurimman
näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.

Deep fake -videot
19
▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan.
▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja
Twitterissä.
▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla).
Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142
Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449
(käännös: Google Kääntäjä)

Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen
20
▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan?
▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa?
▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin
kuvassa/videossa?
▪ Onko kuva/video varmistettavissa
jostakin muusta lähteestä?
▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä
voisi olla merkki sen muokkauksesta?
▪ Onko sama kuva, video tai videon
pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin?
Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan:
▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/
▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/
▪ Yandex-kuvahaku: https://yandex.com/images/
(venäläinen, mutta tehokas)

Trollit, maalittaminen, botit ja valeprofiilit

Trollaus
▪ Tarkoituksena ärsyttää muita.
▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä
provosoivista viesteistä.
▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää
järkevän keskustelun aiheesta.
▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä,
jotka levittävät tiettyä aatetta tai
mielipidettä tukevaa tietoa tai
suoranaista propagandaa.
▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen
toimijaan ei yleensä voida osoittaa.
▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin
trollitehtaaseen” (virall. Internet Research
Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613
kpl lokakuussa 2018.
22
Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131
Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin
esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.

Maalittaminen
▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi”
ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa.
▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia
kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja.
▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on
näyttää sen tarkoituksellisuus toteen.
▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta.
▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston
ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on
todennäköisesti aina häiriköintiin alttiita.
▪ Maalittaminen voi olla rikos, jos siihen liittyy
esim. kunnianloukkaus, uhkaus tai
kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja
valheelliseen uhriutumiseen.
23
Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282
Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html
Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan
parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.

Tapausesimerkki maalittamisesta: ”Lassen päivä”
▪ Lasse Lehtonen on HUS:in diagnostiikkajohtaja ja
terveysoikeuden professori.
▪ Taustalla Lehtosen omat julkiset kannanotot ja
kommentit ”rokotekriittisistä öyhöttäjistä”
▪ Lehtonen joutui mm. Twitterissä ja Facebookissa
laajan maalittamisen kohteeksi 11.11.2022.
▪ Toistuva teema: ”Lassen päivä” tai #lassenpäivä,
yhteensä satoja viestejä
▪ Julkaisuja tehostettiin Lehtosta esittävillä
meemikuvilla ja kuvamanipulaatioilla.
▪ Maalittaminen oli muutaman tunnuksen
aloittamaa, jonka jälkeen se levisi verkoston
kautta. Monet kannustivat muita mukaan.
▪ Mukana oli myös ns. haamutunnuksia
▪ Erään osallistujan mielestä kyse oli ”hauskasta
teemapäivästä”
Kuvakaappaus: @lasleh, 19.11.2022, https://twitter.com/lasleh/status/1593868668072443904
24

Häiriköinnin ja maalittamisen keinoja
25
Perättömät
ilmiannot
• Somejulkaisujen ja -tunnusten raportointi ylläpidolle
• Somejulkaisuista kertominen työnantajalle
Häiriköinti
• Trollaaminen, kehystäminen ja leimaaminen
• Häiriköintikampanjat somessa, blogikirjoitukset ym.
• Häiriköintiviestit ja -puhelut
Viranomais-
keinot
• Lastensuojeluilmoitukset
• Valitukset ja tietopyynnöt viranomaisille
• Kantelut viranomaisista eduskunnan oikeusasiamiehelle

Botit
▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii
tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista
ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti
twiittaavat Twitter-tilit
▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi
spämmibotit ja trollibotit.
▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter-
tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne
ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä.
▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus
helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin
julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat
olla merkkejä botista.
26
Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin
perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.

Bottien epäaidot reaktiot ovat kaupan
27
Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020

Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu
https://www.tweeps.net/
28

Spämmääjä, trolli vai botti?
Lisätietoa: https://www.tweeps.net/fi/ukk/#bottipisteet-tulkinnat
29

Poliittinen botti
Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @PMinister_Naeem ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022)
Tunnus kampanjoi Marine Le Penin puolesta. Aiemmin toiminut ns. patrioottien puolesta Yhdysvalloissa. Tunnus myös Instagramissa.
30

Tutkimus: Pro Ukraina vs. Pro Venäjä –tunnukset Twitterissä
▪ Pro Ukraina –tunnusten aktiivisuus oli sodan alussa
selvästi suurempaa kuin Pro Venäjä –tunnusten.
▪ Pro Venäjä –tunnusten viestit kohdistuivat
useimmin suoraan Pro Ukraina –tunnuksille.
▪ Analyysin mukaan venäläismieliset ei-botti-tilit
olivat vaikuttavampia kuin botit.
▪ Boteilla pystyttiin vaikuttamaan siihen, mistä
keskusteltiin ja mitä sanoja käytettiin.
Lähde: Smart, B., Watt, J., Benedetti, S., Mitchell, L., & Roughan, M., 2022, #IStandWithPutin versus #IStandWithUkraine: The interaction of bots and humans in discussion of the
Russia/Ukraine waw, https://arxiv.org/abs/2208.07038, PDF: https://arxiv.org/pdf/2208.07038.pdf
31

“
Huolestuttavin löytämäni vaikutus oli se, että
valetilit olivat voittaneet joidenkin aitojen suomalaisten
ihmisten luottamuksen.
Aidot ihmiset levittivät trollien materiaalia eteenpäin
omissa verkostoissaan.
- Jessikka Aro
(Putinin trollit, 2019)
32

Tekoälyn luoman profiilikuvan tunnistaminen
▪ Usein ”mallikasvoinen” nainen
▪ Epäselvä tausta, oudot
muodot, kiiltävät täplät
(GAN-algoritmin tunnettu vika)
▪ Silmät keskellä kuvaa
▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari
korvat
▪ Välillä katkeavat tai taustaan
häipyvät hiukset
▪ Virheet hampaissa, esim.
toinen etuhammas paksumpi
▪ Muut epäsymmetriat
▪ Värivirheet ihossa tai taustassa
Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles,
Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395
33

Työkalu AI-profiilikuvien tunnistamiseen
▪ Jos käytät Chrome-selainta, voit
asentaa Fake Profile Detector –
selainlaajennuksen
▪ Tämän jälkeen voit testata, onko
profiilikuva feikki klikkaamalla
sitä hiiren oikealla napilla ja
valitsemalla kohdan ”Check fake
profile picture”
▪ Tulos tulee hetken kuluttua
selaimen ilmoituksena
▪ Kyse on uudesta palvelusta,
toiminnassa on katkoksia
Laajennuksen sivu: https://chrome.google.com/webstore/detail/fake-profile-detector-dee/jbpcgcnnhmjmajjkgdaogpgefbnokpcc
34

Tutkijat löysivät yli tuhat LinkedIn-
valeprofiilia…
35
▪ Profiilikuvat luotu tekoälyn avulla
▪ Kuvausteksti yleistä korporaatiokieltä
▪ Runsaasti kontakteja, mutta vain vähän omaa
aktiivisuutta
▪ Työkokemus ja opintotiedot osoittautuivat
väärennetyiksi
▪ Työnantajaorganisaatio saattaa olla aito,
vaikka profiili olisi keksitty
▪ LinkedInissä on tavallista hyväksyä
kontakteiksi tuntemattomia henkilöitä
▪ LinkedIn-feikkiprofiileja käytetään mm.
markkinointiin, mutta myös huijauksiin ja
tietojenkalasteluun
Lähde: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles

LinkedIn-huijari
36
▪ Tyypillinen huijari-profiili
▪ Epäilin huijariksi jo alun perin,
koska vastaavia on paljon.
▪ Miksi tarjoaa rahoitusta juuri
minulle ja kysyy yhteystietojani?
▪ Profiilikuva löytyi kuvapankista
Profiilikuvan lähde:
https://br.depositphotos.com/72737961/stock-photo-
businessman-in-building-hallway.html
Fake

Informaatiovaikuttamiseen reagointi

Suojaudu etukäteen
▪ Julkaise netissä vain työhön liittyvät yhteystiedot.
▪ Harkitse, mitä työasioita kannattaa kertoa somessa.
▪ Älä jaa somessa henkilökohtaisia tietoja tai esimerkiksi lasten kuvia.
▪ Viesti selkeästi, niin sanojasi on vaikeaa vääristellä.
▪ Älä ruoki trollia. Maalittajia ei kannata houkutella.
▪ Huolehdi tietoturvasta, mm. käytä kaksivaiheista tunnistautumista.
▪ Työnantaja vai laatia ohjeistuksen somessa toimimiseen sekä
maalittamiseen reagointiin ja työntekijöiden tukemiseen.
38

Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset
Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista:
39
Twitter Facebook LinkedIn
Snapchat Instagram
WhatsApp

Ammattilaisen vinkit lähdekritiikkiin
40
1. Todisteet pöytään
2. Mene lähteelle
3. Epäile täydellisyyttä
4. Luetko ”uutisia”?
5. Mieti motiivia
6. Erota mielipiteet faktoista
7. Älä anna kuvan hämätä
8. Tarkkana meemien kanssa
9. Tunteilla voi manipuloida
10. Varo vääriä profeettoja
11. Älä usko feikkitohtoria
12. Lainaa laadukasta
tutkimusta
13. Vältä yksipuolisuutta
Lähde: Pasi Kivioja, 2022, Salaliittoteorioiden ihmemaassa: Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo)

Faktantarkistusta suomeksi
Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/
41
https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/

Disinformaation oikaisu eli debunkkaus
Oikaisu kohdistuu asiaan, josta on levitetty väärää tietoa (esim. valeuutinen tai
deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat jo levinneiden väärien
käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia.
1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet.
2. Kerro sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty.
Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä.
3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin
vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä.
4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen.
42
Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org)
George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/

Kuvan lähde: https://knowyourmeme.com/photos/533460-abraham-lincoln
43

44
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!