1.
Informaatiovaikuttamisen
tunnistaminen somessa
28.4.2022
Harto Pönkä
Innowise
Kuva: Pixabay

2.
Koulutuksen aiheita
2
Lähtökohta: sosiaalinen
media vuonna 2022
Informaatiovaikuttaminen
Suomessa ja luottamuksen
nakertajat
Valeuutiset, disinformaatio
ja kuvamanipulaatiot
Salaliittoteoriat

3.
Kuplat ja volyymiharha tulivat tutuiksi jo vuosien 2012 ja 2015 vaaleista
Lähde: Pönkä H., Sosiaalisen median käsikirja, 2014, ja sen blogi: https://somekirja.wordpress.com/2015/04/23/kuplat-ja-volyymiharha/
3

4.
Totuuden jälkeinen aika – viimeistään 2016 lähtien
4
Totuuden jälkeisessä ajassa on tärkeämpää, mitä kerrotaan kuin mikä on totta.
Totuuden jälkeisessä ajassa algoritmit päättävät, mitä sisältöjä saamme somesta
luettavaksemme.
Totuuden jälkeisessä ajassa et voi tietää, onko somessa tapaamasi käyttäjä todella se, joka hän
väittää olevansa, vai ehkä sittenkin valetili tai botti.
Totuuden jälkeisessä ajassa somepalvelut seuraavat ennen muuta sinua, vaikka sinulle
uskotellaankin niiden tarjoavan alustan, jonka kautta voit seurata sinulle tärkeitä ihmisiä ja
puheenaiheita.
Totuuden jälkeisessä ajassa mikä tahansa pikku mielipide-ero verkkokeskustelussa
muodostuu pian kahden vastakkaisen leirin väliseksi taisteluksi, jossa totuudella ei lopultakaan
ole paljon merkitystä.
Lähde: Pönkä H., 2018, Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018?, https://harto.wordpress.com/2019/01/18/mita-sosiaalisessa-mediassa-tapahtui-vuonna-2018/

5.
Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan
5
Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde,
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf

6.
Sosiaalisessa verkostossa jokainen on kuplassa
6
Kyse on siitä,
tiedostaako
olevansa kuplassa,
ja minkä kokoinen
kupla on.
Eri kuplien välillä
samasta aiheesta
voi olla täysin
vastakkaiset
käsitykset.

7.
7
Lähde: Pew, 2017,
http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/
Tuohtuneet viestit saivat keskimäärin tuplasti enemmän
tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit,
joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä.
Tunne vs. järki

8.
Facebookin ex-työntekijän paljastukset 2021
”Algoritmi vahvistaa jakolinjoja,
ääriajattelua ja polarisaatiota
sekä heikentää yhteiskuntia
joka puolella maailmaa.
Facebook on ymmärtänyt, että
jos he muuttavat algoritmin
turvallisemmaksi, ihmiset
viettävät vähemmän aikaa
sivustolla, napsauttavat
vähemmän mainoksia ja
ansaitsevat vähemmän rahaa."
Kuvakaappaus: Frances Haugen kuultavana Yhdysvaltain kongressissa, 5.10.2021, https://www.youtube.com/watch?v=32GKcPZkPdM
Lainaukset: HS, 5.10.2021, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008310079.html
8

9.
Someväittelyt: vastakkainasettelua vai dialogisuutta?
9
▪ Polarisaatio on arkipäivää Suomessakin: keskustelu muuttuu helposti vastakohtien väittelyksi.
▪ Someväittelyissä vastakkaisten leirien välissä on vaikeaa olla neutraali ja asiapitoinen.
Lähde: Jenna Vuorela, 2021, pro gradu –tutkielma, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74872

10.
Vihapuheen määritelmä
10
”Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka
levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä
vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai
muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen.
Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta
kansalaismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten,
ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja
vihamielisyyttä heitä kohtaan.”
(Euroopan neuvoston ministerikomitea, 1997)
▪ Käsitettä käytetään usein väärin: eri asia kuin vihainen puhe!
▪ Osa vihapuheesta täyttää rikoksen tunnusmerkistön
(kunnianloukkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan)
▪ Osa vihapuheesta on ei-rangaistavaa, mutta voi silti olla
esimerkiksi yhdenvertaisuuslain perusteella kiellettyä.
Alkuperäislähde: https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent?documentId=0900001680505d5b, suomennoksen lähde: Poliisi.fi/vihpuhe (16.10.2019)
Lisää aiheesta: Pönkä H., Vihapuheen määritelmiä, 2019, https://harto.wordpress.com/2019/10/16/vihapuheen-maaritelmia/

11.
Joskus netissä tapahtuvan häirinnän kohteeksi joutuneet 2017-2020
Datalähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699, 2017, 2019 ja 2020.
http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html Kuva: Harto Pönkä
11

12.
▪ Algoritmit valitsevat käyttäjän sijasta
▪ Algoritmit voimistavat tunnereaktioiden
vaikutusta näkyvyyteen
▪ Algoritmien manipulointi on yhä helppoa
Kuva suuren somepettymyksen vuodelta 2018 päivitettynä vuoden 2022 tilanteeseen
12
▪ Tottuminen epäaitoon
sisältöön somessa
▪ Somevaikuttajat
▪ Kaikkea voidaan ostaa:
seuraajia, tykkäyksiä,
kommentteja, katselu- ja
kuuntelukertoja
▪ Totuuden jälkeisenä aikana
faktoja ei pidetä aina tärkeinä
▪ Klikkiotsikot leviävät lukematta
▪ Tarkoituksellinen disinformaatio
▪ Keskustelut polarisoituvat helposti
vastakkaisten leirien väittelyksi
▪ Trollaus, maalittaminen, vihapuhe
▪ Yhä harvempi haluaa osallistua
somessa julkisesti
▪ Käyttäjistä kertynyt data
on nettijättien ja muiden
datankerääjien hallussa
▪ Tietovuodot yleisiä
▪ Henkilötietoja käytetään
myös huhujen
levittämiseen ja
cancelointiin
Sosiaalinen media vuonna 2022

13.
Informaatiovaikuttaminen Suomessa

14.
“
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään
järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen,
ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä
kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.
Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai
harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä
sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö.
Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada
kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan
omaa etuaan vastaan.
14
Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf

15.
15
"Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan
Suomen Nato-kansanäänestykseen
informaatiovaikuttamisella.”
(Antti Pelttari, 29.3.2022)
▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava
informaatiovaikuttamisessa
▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat
kuulua mm. väitteet venäläistaustaisen henkilöiden
kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen
mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot.
▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon
oikeellisuuden tarkistaminen
▪ Muista myös tietoturva:
"Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion
turvallisuutta koskeville keskusteluille."
Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus,
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html

16.
Venäläinen strateginen ”totuus”
16
Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö
@mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)

17.
Strategiset narratiivit
17
▪ Esimerkiksi etnisistä tai uskonnollisista ryhmistä voidaan väittää asioita niin, että ne sopivat
laajempaan historialliseen tai poliittisen narratiiviin sekä ihmisten ennakkokäsityksiin
kyseisistä ryhmistä.
▪ Strategisen narratiivin kohteena voi olla myös ulkopuolinen kritisoija, toimittaja tms.
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512

18.
Niinistön ja Marinin julkaisuihin vastanneita trolli- ja bottitunnuksia Twitterissä, 21.4.2022, bottianalyysi Tweeps.net:illä + edelliset 100 twiittiä valituilta tunnuksilta, keskusteluverkosto ja
klusterianalyysi, tehnyt: Pönkä H. @hponka ja Laiti M. @mihkal
18

19.
Informaatiovaikuttamisen tekniikoita
19
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?

20.
Luottamuksen nakertajat

21.
Trollaus
▪ Tarkoituksena ärsyttää muita.
▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä
provosoivista viesteistä.
▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää
järkevän keskustelun aiheesta.
▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä,
jotka levittävät tiettyä aatetta tai
mielipidettä tukevaa tietoa tai
suoranaista propagandaa.
▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen
toimijaan ei yleensä voida osoittaa.
▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin
trollitehtaaseen” (virall. Internet Research
Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613
kpl lokakuussa 2018.
21
Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131
Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin
esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.

22.
Twitterin poistamia IRA:n trollien twiittejä (2016)
22
Poistettaessa ”Pamela Moorella” oli 72 121 seuraajaa Tennessee-tilillä 147 767 seuraajaa.
Lähde: Twitter, Information operations,
https://transparency.twitter.com/en/information-operations.html (poistetut tilit ja materiaalit ovat ladattavissa)

23.
Twitter: käyttäjien laatupisteet (2018-)
Twitter tunnistaa tekoälyn avulla
käyttäjiä, joilla voi olla huonoa vaikutusta
keskusteluihin. Pisteytys vaikuttaa mm.
näkyvyyteen hakutuloksissa ja suosituksissa.
▪ Profiili (uutuus, s.postin varmistus, kuva, nimi ym.)
▪ Käytös ja verkosto (keitä seuraa, vastaa,
retweettaa jne.)
▪ Miten muut ovat vuorovaikutuksessa käyttäjään
(kuka blokkaa, seuraa, vastaa, retweettaa jne.)
▪ Kuinka usein käyttäjätunnusta käytetään
▪ Sensitiivinen sisältö (aikuisviihde, väkivalta jne.)
▪ Ovatko twiitit keskustelua rakentavia vai jakavia
(aiheuttaako käyttäjä ilmiantoja, blokkauksia jne.)
23
Lähde: Twitter, 2018, https://blog.twitter.com/official/en_us/topics/company/2018/Setting-the-record-straight-on-shadow-banning.html
Kuvakaappaus oikealla ja lisätietoa kyseisen shadowban-testin rikkinäisyydestä: https://twitter.com/hponka/status/1519645710332878848 (28.4.2022)
Twitterin laatupisteitä voi tutkia ns.
shadowban-testeillä. Mutta esimerkiksi
kuvassa oleva testi on tällä hetkellä teknisesti
rikki, ja antaa siksi monelle ghostban-tuloksen.

24.
Maalittaminen
▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi”
ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa.
▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia
kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja.
▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on
näyttää sen tarkoituksellisuus toteen.
▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta.
▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston
ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on
todennäköisesti myös häiriköintiin alttiita.
▪ Maalittaminen voi olla rikos, jos siihen liittyy
kunnianloukkaus, uhkaus tai kiihottaminen
kansanryhmää vastaan.
▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja
valheelliseen uhriutumiseen.
24
Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282
Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html
Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan
parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.

25.
Botit
▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii
tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista
ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti
twiittaavat Twitter-tilit
▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi
spämmibotit ja trollibotit.
▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter-
tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne
ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä.
▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus
helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin
julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat
olla merkkejä botista.
25
Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin
perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.

26.
Manipuloivat botit
26
Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020

27.
Bottien mahdollisia tunnusmerkkejä
▪ Twiittaa säännöllisesti eli tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Lähettää twiittejä vuorokauden ympäri (ei nuku).
▪ Lähettää pääasiassa vain retwiittejä tai vastauksia muille.
▪ Lähettää runsaasti linkkejä samoille nettisivustoille.
▪ Seuraa huomattavan paljon muita Twitterin käyttäjiä.
Kuva: esimerkkejä Twitter-bottien viestien jakaantumisesta eri vuorokauden tunneille.
27

28.
Työkalu Twitter-tunnusten analysointiin: TruthNest
▪ TruthNest antaa yhteenvedon ”tyyppitägeinä”, esimerkiksi tässä TROLL ja SPAM.
▪ Lisäksi monipuoliset tiedot twiiteistä, hashtageista, seuraajista, seurattavista,
maininnoista, linkeistä, twiittaamiseen käytetyistä sovelluksista, kuvista, reaktioista, jne.
▪ https://www.truthnest.com/
Kuvakaappaus: https://app.truthnest.com/ @pepita_kekkila (15.1.2020, tunnus on sittemmin poistettu)
28

29.
Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu
https://www.tweeps.net/
29

30.
Milloin voidaan epäillä Twitter-bottien hyökkäystä?
▪ ”Liittymispäivän vuoksi epäilyttävät”
tunnukset (vihreällä) voivat olla
merkki siitä, että bottitunnuksia on
luotu tarkoituksella tietyn käyttäjän
tai käyttäjien seuraajiksi.
▪ Joskus selitys on yllättävä kuten oli
Haaviston tapauksessa v. 2017:
https://harto.wordpress.com/2017/12/21/ku
n-grow-jonneja-epailtiin-twitter-trolleiksi/
Kuvat: Tweeps.net-bottianalyysityökalulla saadut tulokset: @valavuori-tunnuksen seuraajat 29.4.2021 ja @kirsipiha-tunnuksen seuraajat 1.4.2021.
30
@valavuori
▪ Tweeps.net-työkalun seuraajien analyysin tuloksissa
esitetään ns. verhokuva, jossa pisteet ovat seuraajien
tunnuksia seuraamisjärjestyksen ja tunnusten
luontipäivien mukaan.
▪ Tunnistetut botit (punaisella) keskittyen tiettyyn aikaan
tarkoittavat mahdollista bottihyökkäystä tai seuraajien
ostamista.
@kirsipiha

31.
Valeuutiset, disinformaatio ja kuvamanipulaatiot

32.
32
Lähde: Faktabaari, 27.1.2018, https://twitter.com/Faktabaari/status/957230461184507904
Lisätietoa: https://faktabaari.fi/baaripuhetta/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/

33.
Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana
Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat),
kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022
33

34.
Netissä havaitun epäilyttävän tiedon tarkistaminen tai tarkistamattomuus (edell. 3 kk)
Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat),
kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022
34

35.
Mitä viitteitä valeuutisesta huomaat?
35
Lisää tapauksesta: http://www.snopes.com/clinton-votes-found-in-warehouse/
Kuvakaappaus: http://archive.is/5lfHH
Ei ole tunnettu sivusto
Pöyristyttävä väite.
Kuinka uskottavaa on
tällaisen skuupin julkaisu
tuntemattomalla sivustolla?
Kirjoittajan nimi puuttuu.
Kuvassa on kummallisia
tuhruja.
Fake

36.
Kuva oli irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestä ja sitä oli muokattu
36
Kuva ja lisätietoa: https://petapixel.com/2017/01/19/problem-fake-photos-fake-news/
Original

37.
Valeuutisten levittämisen mekanismit
37
1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea
uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys.
2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion:
tykkäyksen, kommentin, jakamisen.
3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video.
4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua
sosiaalisen median kanavissa.
5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan
perustaa joukoittain some-tunnuksia ja
esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla
”rekrytoidaan” apulaisia mukaan.
6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla
heidät virallisen propagandan edustajiksi.
7. Valeuutinen saavuttaa suurimman
näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.

38.
Potentiaalisen somekohun 5 kriteeriä
38
1. Jaettavuus: Sisällön jakaminen somessa on helppoa.
2. Iskevyys: Nopealukuisuus on valttia, esim. kuva tai lyhyt video.
3. Samaistuttavuus: Ihmiset jakavat helpommin sellaista, johon heillä
on yhtymäkohtia.
4. Vaivannäkö: Jos somekohun aloittaja esimerkiksi keksii erikoisen
näkökulman, meemin tai sanavalinnan, sisältöä jaetaan
todennäköisemmin.
5. Äkillinen tunnetila: Esimerkiksi ilahdus, järkytys, suuttumus,
hämmästys tai pelästys.
Lähde: Katleena Kortesuo, 2016, s. 50

39.
39
Alkuperäisessä kuvassa vuodelta 2014 Obamalla ei ole RIP Epstein -paitaa
Lähde: Janne Ahlberg, HoaxEye –blogi, 16.8.2019, https://hoaxeye.com/2019/08/16/obamas-t-shirt/
Alkuperäinen kuva: Julie Thurston, Getty Images, https://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/president-obama-greets-well-wishers-at-marine-corps-base-news-photo/531682369
Kuvamanipulaatiot ja valeuutiset
Fake Original

40.
Deep fake -videot
40
▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan.
▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja
Twitterissä.
▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla).
Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142
Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449
(käännös: Google Kääntäjä)

41.
Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen
41
▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan?
▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa?
▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin
kuvassa/videossa?
▪ Onko kuva/video varmistettavissa
jostakin muusta lähteestä?
▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä
voisi olla merkki sen muokkauksesta?
▪ Onko sama kuva, video tai videon
pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin?
Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan:
▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/
▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/
▪ Kuvan tai videon manipuloinnin tutkimiseen:
https://www.invid-project.eu/

42.
Salaliittoteoriat

43.
Suomalaisten uskomat salaliittoteoriat TOP 20 (2021)
Lähde: FINSCI-tutkimushanke, 2022, https://www.finsci.fi/uutisia/finsci-selvitti-salaliittoteoriauskomuksia-suomalaisten-suosituin-uskomus-on-omaksuttu-elokuvista
(N=1 132, syyskuussa 2021)
43
Sija % Väite
1.
38,4 Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin John F. Kennedyn
salamurhassa.
2.
32,2 Vapaamuurarit vaikuttavat salaisesti liike-elämässä ja
politiikassa.
3.
29,8 Tietokoneyritykset julkaisevat tarkoituksellisesti
ohjelmia, joissa on virheitä, jotta voivat myydä niihin
päivityksiä.
4.
29,3 iPhone-puhelimen sovellukset tallentavat keskusteluja
ilman käyttäjän lupaa.
5.
24,1 Koronavirus (SARS-CoV-2) kehitettiin alun perin
laboratoriossa.
6.
21,7 Tietyt julkisuuden henkilöt ovat lavastaneet
kuolemansa kadotakseen julkisuudesta.
7.
21,4 Viranomaisilla on paljon laittomasti kerättyä tietoa
jokaisesta kansalaisesta.
8.
20,3 Eri maiden hallitukset kehittävät ja rahoittavat
sosiaalisen median toimijoita kuten Facebookia ja
Twitteriä, jotta voisivat vakoilla niiden käyttäjiä.
9.
19,3 Suomalaisessa mediassa valtaa pitää punavihreä
toimittajablokki, joka syöttää kansalaisille omaa
agendaansa ja estää muunlaisten näkemysten
julkitulon.
10.
17,8 Autonvalmistajat ja öljy-yhtiöt toimivat yhdessä
estääkseen ympäristöystävällisten moottoreiden
kehitystä.
Sija % Väite
11.
17,2 Lääkeyhtiöt yrittävät pitää ihmiset sairaina
tavoitellakseen voittoja.
12.
17,2 Koronataudin (COVID-19) aiheuttava virus päästettiin
tahallisesti liikkeelle kiinalaisesta laboratoriosta.
13.
17,1 Viranomaiset ovat peitelleet sitä, että matkustajalautta
Estonian uppoamisen vuonna 1994 aiheutti räjähdys tai
törmäys sukellusveneeseen.
14.
17,1 USA:n armeija tutkii avaruusolentoja salaisessa
tukikohdassa nimeltä Area 51.
15.
16,6 Maailman eliitti kokoontuu säännöllisesti salassa
päättääkseen maailmanpolitiikan suunnasta.
16.
16,3 Osa USA:n hallituksesta tiesi WTC-iskuista etukäteen,
muttei tehnyt mitään estääkseen iskuja.
17.
16,0 Todisteita makeutusaine aspartaamin myrkyllisyydestä
on tarkoituksellisesti peitelty.
18.
15,9 Eri maiden hallitukset salaavat todisteita
avaruusolentojen vierailuista Maassa.
19.
14,7 Ilmaisia energianlähteitä on ollut olemassa jo
vuosikymmeniä, mutta öljy- ja kaasuyhtiöt pitävät ne
pimennossa.
20.
14,6 Koronarokotteiden haitallisuutta peitellään.

44.
Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla
▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä.
▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251
▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/
Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1
44
Fake

45.
Faktantarkistusta suomeksi
Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/
45
https://faktabaari.fi/
https://faktantarkistus.afp.com/

46.
Jotain tässä todistetaan, mutta mitä?
46
▪ Kuka: Dave Rubin, radio-, TV- ja YouTube-persoona,
poliittinen kommentaattori.
▪ Kenelle: Elon Musk, maailman rikkain ihminen, joka
juuri päätti ostaa Twitterin.
▪ Väite: @nytimes ja @forbes ovat ostaneet Twitter-
seuraajia.
▪ Faktaa: Twitterissä voi ostaa seuraajia,
kommentteja, tykkäyksiä ja retwiittejä.
▪ Faktaa: Dave Rubin tietää, mistä ostaa reaktioita.
▪ Johtopäätös: alkuperäistä väitettä ei todisteta,
minkä kirjoittajan pitäisi tietää, joten kyse on
disinformaatiosta.
Kuvakaappaus: https://twitter.com/RubinReport/status/1519327475578384384 (27.4.2022)
Disinfo

47.
Ammattilaisen vinkit lähdekritiikkiin
47
1. Todisteet pöytään
2. Mene lähteelle
3. Epäile täydellisyyttä
4. Luetko ”uutisia”?
5. Mieti motiivia
6. Erota mielipiteet faktoista
7. Älä anna kuvan hämätä
8. Tarkkana meemien kanssa
9. Tunteilla voi manipuloida
10. Varo vääriä profeettoja
11. Älä usko feikkitohtoria
12. Lainaa laadukasta
tutkimusta
13. Vältä yksipuolisuutta
Lähde: Pasi Kivioja, 2022, Salaliittoteorioiden ihmemaassa: Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo)

48.
Disinformaation oikaisu eli debunkkaus
Oikaisu kohdistuu tiettyyn aiheeseen, josta on levitetty väärää tietoa (esim.
valeuutinen tai deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat tässä
vaiheessa jo levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia.
1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet.
2. Kerro vasta sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty.
Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä.
3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin
vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä.
4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen.
48
Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org)
George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/

49.
Kuvan lähde: https://knowyourmeme.com/photos/533460-abraham-lincoln
49

50.
50
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!