Nuoret turvallisesti
netissä ja somessa
Harto Pönkä, 11.04.2017

Kuka: Harto Pönkä
• Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM
2008, jatko-opintoja
• Bloggaaja 2006-, kolumnisti,
tietokirjailija, verkostoanalysoija
• Tärkeimmät some-palvelut: Twitter,
blogi, SlideShare, Facebook, WA
• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista
mediaa 2008- mm. opettajille,
yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille,
ministeriöille, toimittajille ja
tuomareille
• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen
ja koulutusteknologian
tutkimusyksikkö, 2007-2009
Blogi: harto.wordpress.com

2,6
miljoonaa
(FB:n kertoma: 2,9 milj.)
2,4
miljoonaa
2,3
miljoonaa
1,1
miljoonaa
0,7
miljoonaa
(LI:n kertoma: 980 t.)
0,7
miljoonaa
(twiittaajia n. 150 t./kk)
0,5
miljoonaa
0,5
miljoonaa
Suomalaiset sosiaalisessa mediassa Q1/2017
Lähteet: AudienceProject 2016, Pinnalla.pyppe.fi 2017 (Twitterin kk-luku), palvelut 03/2017. Tekijä: Harto Pönkä 29.3.2017

Somen käyttö päivässä, viikossa, kuukaudessa
Lähteet: AudienceProject 2016. Luvut tulosten perusteella laskenut / tekijä: Harto Pönkä 29.3.2017

Lähde: DNA, Koululaistutkimus, 06/2016,
https://www.dna.fi/documents/15219/31276591/DNA+Koululaistutkimus+2016_laaja+raportti_media.pdf/bbf90491-ba98-46c3-8303-
7b6f5019b28e (N=796, 6-12-v. vanhemmat, N=284, 13-16-v. vanh.)

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (N=5520, 13-29-v.)
88 %
85 %
81 %
72 %
66 %
60 %
56 %
35 % 25 %
19 %

Tiedonhaku ja kriittinen ajattelu

Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Kuvakaappaus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Energiajuoma (30.11.2016)

Kuvakaappaus: http://energydrink-fi.redbull.com/red-bull-energiajuoma (30.11.2016)

• Selvitä luotettavuus, objektiivisuus ja
ajantasaisuus
• Kuka tekijä on? Tunteeko hän kyseisen asian?
• Kuka on aineiston kustantaja tai sponsori?
• Kenelle aineisto on suunnattu? Mikä sen tarkoitus on?
• Milloin aineisto on julkaistu? Onko se ajan tasalla?
• Ovatko aineiston lähteet luotettavia?
• Miten aineisto vertautuu muihin lähteisiin ja siihen, mitä
tiedät ennestään aiheesta?
Lähdekritiikki
Lähde: Helsingin yliopiston TVT-ajokortin oppimateriaali, http://blogs.helsinki.fi/tvt-ajokortti/4-tiedonhankinta/4-4-loydetyn-tiedon-
kaytto-ja-arviointi/lahdekritiikki/ (viitattu 30.11.2016)

Vastamedia

Kuvakaappaus: http://mvlehti.net/ (11.4.2017)

Kuvakaappaus: http://magneettimedia.com/ (10.4.2017)

Kuvakaappaus: https://www.facebook.com/Viharyhmien-vihaamisryhm%C3%A4-180923625260903/ (30.11.2016, viharyhmäparodia)

Lähde: Yle, 1.11.2015, Holokausti on myytti ja muita väitteitä – näin toimii suomalainen vastamedia, http://yle.fi/uutiset/3-8407726
Suomalainen vastamedia

• Kutsutaan myös mm. vaihtoehtomediaksi, valemediaksi
tai vihasivustoiksi
• Näyttävät uutissivustoilta, mutta eivät noudata
journalistisia periaatteita (JSN:n journalistin ohjeita)
• Toimittajien nimettömyys. Ei vastaavaa päätoimittajaa
• Toimivat oman linjansa mukaisesti väittävät kertovansa
totuuden asioista, joista ns. valtamedia vaikenee
• Lähteeksi voi kelvata esimerkiksi huhut, mutta myös
valtamedian uutiset kerrottuna omaan linjaan sopivasti
• Tietoja ei tarkisteta, voivat valehdella tarkoitushakuisesti
• Joskus kyseessä on myös informaatiosodankäynti ja
valtioiden propaganda
Mikä on vastamedia?
Lähteenä mm. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin,
http://yle.fi/uutiset/3-8407726 ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastamedia

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

Lähde: STT, 2016, Epäilyttääkö some-lähde? Näillä vinkeillä varmistat lähteen ja sisällön aitouden
http://stt.fi/lahdekritiikki-somessa/
Lähteen ja sisällön vahvistaminen

Nuoret sosiaalisessa mediassa

Keskustelua, yhteisöjä, sisältöjä
86 % nuorista käyttää somea siksi, koska
haluaa keskustella kavereiden kanssa.
Some on tärkeä yhteydenpitokanava myös perheen sisällä.
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)

Lähde: Google, 2016, https://storage.googleapis.com/think/docs/its-lit.pdf (USA, N=1100, 13-17-v.)
Mikä nyt on siistiä?

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (N=5520, 13-29-v.)

• Google: 13 vuotta (Google Play, Gmail, Google+, Google Drive, Blogger)
• YouTube: 13 vuotta (osa videoista 18 v.)
• Facebook: 13 vuotta
• WhatsApp: 13 vuotta (8/2016 lähtien, aiemmin 16 v.)
• Instagram: 13 vuotta
• Snapchat: 13 vuotta
• Twitter: 13 vuotta
• Steam: 13 vuotta
• Pinterest: 13 vuotta
• Twitch: 13 vuotta
• Ask.fm: 13 vuotta
• Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.)
• WordPress.org: 13 vuotta
• We heart it: 13 vuotta
• Pokémon Go: 13 vuotta
Some-palvelujen ikäraja: 13 vuotta
Lisäksi alaikäinen
tarvitsee huoltajan
luvan sopimuksen
tekoon.

https://play.google.com/intl/fi_fi/about/play-terms.html
Käyttöehdot = sopimus

• ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.
• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt
materiaalit myös pysyvät siellä.
• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää
tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa
itsestä ja muista kannattaa jakaa.
• Käyttökoulutusta sekä miten somessa toimitaan myös koulun
ulkopuolella.
• Internetin vaaroja somepalvelujen käytössä.
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
71 % nuorista haluaa, että
somea opetetaan koulussa
Nuorten mielipide

Reilun somen säännöt
1. Erottele tieto ja mielipide.
2. Perustele väitteesi.
3. Myönnä ja korjaa virheesi.
4. Ole avoin.
5. Älä jankuta.
6. Älä provosoi.
7. Älä johda harhaan.
8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.
9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.
10. Kunnioita oikeutta.
11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.
12. Älä aiheuta harmia.
Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

Kuvakaappaus Googlen kuvahausta hakusanalla ”iphone 6”: https://www.google.com/imghp?hl=fi (30.11.2016)
Tekijänoikeudet!

Mitä kuvia julkaiset ja miksi?
Kuvakaappaus: https://www.instagram.com/ (11.4.2017, kuvassa suosituin hashtag Suomessa)

• Kuvien tykkäykset ja kommentit ovat fyysisen
kauneuden vertaisarvioinnin mittari
• Kavereiden merkitys:
1. Kaveripiirin mieltymykset vaikuttavat itsestä julkaistaviin
kuviin ”kuviteltuna koeyleisönä”
2. Kaverit ovat yhteisten kauneusnormien tuomareita
3. Kavereilta opitaan mm. valokuvauksesta, editoinnista
sekä tykkäys- ja kommenttimäärien odotuksista ja
kriteereistä
4. Kaverit ovat vertailukohteita itselle
• Vertailu voi olla vahingollista nuoren itsetunnolle,
mutta sitä on vaikea välttää
Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424
Kauneusvertailu Instagramissa (teinitytöt)

Valokuvat ja videot
• Valokuvan tai videon
tekijänoikeudet ovat
kuvaajalla
• Tunnistettavien
henkilökuvien julkaisuun
millä tahansa tavalla on
syytä pyytää lupa
• Kuvan julkaisun voi estää
esim. kotirauha,
yksityisyyden suoja,
henkilötietolaki tai kuvassa
näkyvän teoksen
tekijänoikeudet
• Myös kuvan levittäminen
voi olla kiellettyä esim.
tekijänoikeuksien tai sen
loukkaavuuden takia

Mieti ennen kuin osallistut
Erään luokan WhatsApp-ryhmässä jaettu video ja kuva ”knife gamesta”.

Nettikiusaaminen

• 16-vuotias autistipoika ei pystynyt
puolustautumaan luokkakavereitaan vastaan,
jotka julkaisivat hänestä nöyryyttäviä videoita
YouTubessa. Kun luokkakaverit kahden vuoden
päästä jäivät kiinni, he totesivat, etteivät olleet
olettaneet vanhempien tai poliisin valvovan
sivustoa.
• 12-vuotias tyttö ei ymmärtänyt, miksi hänen
luokkakaverinsa karttelivat häntä, kunnes hän
sai tietää, että joku oli luonut hänen nimellään
valeprofiilin, jossa haukuttiin muita.

”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva
tai video voi aiheuttaa.”
• Se, mikä kuiskattuna on ilkeätä pilkkaa, muuttuu netissä
helposti kunnianloukkaukseksi (=rikos).
• Kiusaajan paha olo  kiusatun ”kiusaantumisherkkyys”
• Eräässä kyselyssä 25% koululaisista kertoi kuvanneensa tai
videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry).
• Nettikiusaaminen liittyy yleensä koulukiusaamiseen (>90 %)
• Kun kiusaaminen tulee esiin netissä, siihen voi olla mahdollista
puuttua varhaisessa vaiheessa
• Kiusaamisen havaitsemisessa ja siihen puuttumisessa on
tärkeää koulun ja kotien välinen yhteistyö!
Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

• Tue lasta/nuorta, kannusta kertomaan
• Kiusaamisviesteihin ei yleensä kannata
vastata  ei ”palkita” kiusaajaa
• Todisteet: kiusaamisviestien
tallentaminen jatkotoimenpiteitä varten
• Harjoittele kuvakaappauksen ottaminen
kännykällä ja tietokoneella.
• Ota yhteyttä opettajaan/kouluun
• Aikuisilla on aina keinot kiusaamisen
lopettamiseen
Ohjeita kiusatun vanhemmalle
Lähteenä mm. ja kuva: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

Miten suojata itseä netissä?

• Anonyyminä esiintyminen voi liittyä mm.
heikkoon itsetuntoon, vääristyneeseen
minäkuvaan ja kavereiden puutteeseen
• Anonyymius ei kuitenkaan ole
epäsosiaalisuutta, vaan työkalu
kompensoida omia puutteita
• Anonyymius on myös keino turvata itseään,
henkilöllisyyttään ja toimintaansa verkossa
• Anonyymius mahdollistaa mm. omien
tavoitteiden ajamisen ja ”identiteetillä
leikkimisen”
• Anonyymiudesta voi olla haittaa:
– Epäreilu tilanne, jos toinen osapuoli on
anonyymi ja toinen ei
– Anonyymia ei välttämättä oteta totena
– Anonyymin sukupuolesta ei voi olla varma
– Mahdollisuus kiusata ja aiheuttaa haittaa
Lähde: T. Keipi, 2015, väitöskirja, Now You See Mee, Now You Don’t,
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113050/AnnalesB405KeipiDISS.pdf?sequence=2 ja sen artikkeli:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1369118X.2014.991342

Lähde: Mediataitokoulu, http://www.mediataitokoulu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=608:netiketti-
sarjakuvat&catid=11:tehtavat&Itemid=388&lang=fi (viitattu 14.12.2016)

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskyselyn tulokset,
http://www.thl.fi/attachments/kouluterveyskysely/Tulokset/ktkysely_kokomaa_2006_2015_pk.pdf (viitattu 14.12.2016)

1. Pyydä häiritsijää lopettamaan
• ”Lopeta, en aio kuunnella tuollaisia
juttuja”
• ”Jos jatkat tuollaisten juttujen
kertomista, en enää juttele kanssasi.”
2. Jos häiritsijä ei noudata kehotustasi
• Lähde sivustolta pois.
• Tai estä häntä näkemästä sinua
esimerkiksi muuttamalla
yksityisyysasetuksiasi.
3. Kerro asiasta luotettavalle aikuiselle
• Voitte ilmoittaa henkilöstä sivuston
ylläpidolle tai tehdä rikosilmoituksen.
• Jutteleminen aikuisen kanssa helpottaa
oloasi.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/seksuaalinen-
hairinta-netissa/
Jos et pidä siitä, mitä
sinulle netissä tehdään,
sano se suoraan.

• Muista: itsesuojeluvaisto ja maalaisjärki
• Kaikkia ei tarvitse hyväksyä kaveriksi.
• Älä julkaise kaveristasi asioita, joita et haluaisi
nähdä itsestäsi.
• Älä lähde mukaan kiusaamiseen tai epäasialliseen
käytökseen.
• Keskustele vanhemman tai opettajan kanssa, jos
kohtaat kiusaamista tai epäasiallista käytöstä.
• Voit vaikuttaa itse kaveripiirisi tapaan toimia
netissä.
Turvallisesti somessa
Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

Nettihuijaukset

Onko tämä kuva aito?
Lähde: Aku Eronen, @somevaari, 3.6.2015, https://twitter.com/somevaari/status/606065726709997568
Kuva aiheutti pitkän keskustelun Twitterissä, onko se manipuloitu vai ei.

Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002554243.html (kaapattu tunnus, 1500 euron lahjakortti 800 eurolla?!)

Lähde: Yle, 27.9.2016 , http://yle.fi/uutiset/3-9191361 (tyypillinen huijausilmoitus, manipuloitu esimerkki)

1. Liian hyvää ollakseen totta?
2. Nopeat kaupat.
3. "Kuva netistä lainattu."
4. Myyjä ei esiinny omalla nimellään.
5. Lähetä etukäteen vain sen verran
rahaa, jonka olet valmis menettämään.
Lähde: Yle, 27.9.2016 , http://yle.fi/uutiset/3-9191361
Miten tunnistat huijausilmoituksen?

Kuvien lähteet: http://kioski.yle.fi/omat/hamara-whatsapp-viesti-lupaa-yllatyksen-ala-klikkaa ja
http://www.iltalehti.fi/digi/2015020519150182_du.shtml

Lähde: http://statiivi.fi/blogi/2016/9/23/varo-youtube-mainosta-jaljittelevaa-huijausta (”ohita mainos” linkkinä)
YouTube-videohuijaus

Saapunut roskaposti: älä avaa epäilyttävää linkkiä!

Saapunut roskaposti: älä avaa liitetiedostoja!

Facebookissa elokuussa 2016 näkynyt mainos, joka johti huijaussivustolle (varoitus allekirjoittaneen lisäämä)

Lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/06/iphone-eurolla-aikuisten-oikeastiko (osallistuminen tarkoitti 59 euron kk-maksua)

Lähde: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/cert/certtiedostot/Nain_meita_huijataan.pdf

Lähde: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/cert/certtiedostot/Nain_meita_huijataan.pdf

Kysymykset
&
keskustelu

Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!