Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Organisaatio somessa - tasapainoilua luottamuksella

1.059 visualizaciones

Publicado el

Koulutus Nokian kaupungin Digihankkeen loppuseminaarissa, 1.9.2020, Harto Pönkä, Innowise

Publicado en: Redes sociales
  • Sé el primero en comentar

Organisaatio somessa - tasapainoilua luottamuksella

  1. 1. Organisaatio somessa - tasapainoilua luottamuksella 1.9.2020 Harto Pönkä Innowise Kuva: Marvin Meyer @Unsplash, 2018
  2. 2. Puheenvuoron aiheita 2 Mihin somepalvelujen suosio perustuu? Tunteet ja verkostot sekä somen pimeä puoli Miten luottamus syntyy ja mihin luotetaan?
  3. 3. Suosituimmat somepalvelut Suomessa Datalähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat, 2020, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00513/ceded4cb-ddeb-4441-9081-46990b8e41ac.pdf (N=1036, 16-74-vuotiaat), käyttö vähintään viikoittain, SVT:n väestötiedot 2019 (stat.fi), kuva: Harto Pönkä, 18.5.2020. 3
  4. 4. Sosiaalisen median käyttö Suomessa  WhatsApp ja Facebook ovat kaiken ikäisten suosiossa  Instagram ja Snapchat ovat varsinkin nuorten käytössä. Datalähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat 2020 kyselytutkimus, 14.5.2020 (N=1036, 16-74-v.), käyttö vähintään viikoittain, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00513/ceded4cb-ddeb-4441-9081-46990b8e41ac.pdf 4
  5. 5. Korona lisäsi WhatsAppin ja Instagramin päivittäistä käyttöä Datalähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat 2020 kyselytutkimus, 14.5.2020 (N=1036, 16-74-v.), käyttö vähintään päivittäin, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00513/ceded4cb-ddeb-4441-9081-46990b8e41ac.pdf 5 Kysely on tehty 13.-22.3.2020. Vastaukset ennen ja jälkeen poikkeustilan julistamista 16.3.
  6. 6. Somepalvelujen käyttö kytkeytyy sosiaalisiin piireihin Mistä somepalvelusta voisit olla vähiten erossa?  WhatsApp: 56 %  Facebook 25 %  YouTube 20 %  Instagram 12 %  Snapchat 5 %  Twitter 3 %  LinkedIn 2 %  Pinterest 2 % (osuus palvelua käyttävistä) Somepalvelut on sijoitettu kuvaan niiden tyypillisen käyttötavan mukaan. Vrt. Dunbarin sosiaaliset piirit: 5, 15, 50, 150. Lähde (%-luvut): AudienceProject Insights 2019, App & Social media usage, suomalaiset vastaajat (N=1961, 15-75-vuotiaat) 6
  7. 7. Somepalvelujen käyttö eri tarkoituksiin Datalähde: AudienceProject, Insights 2019: Apps & social media usage, https://www.audienceproject.com/wp-content/uploads/audienceproject_study_apps_social_media.pdf (n=1961 vastaajaa Suomessa, 15-75-vuotiaat) 7
  8. 8. Verkko ja some ovat suomalaisten pääasiallinen uutislähde 8 Lähde: Uutismedia verkossa 2020, Reuters-instituutin Digital News Report Suomen maaraportti, N=2050 (yli 18-vuotiaat), https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters-Uutismedia-verkossa_raportti-Suomi_2020.pdf
  9. 9. Suomalaisten luottamus verkko- ja somepalveluihin uutislähteenä 9 Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde, https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf
  10. 10. Tunteet ja verkostojen mekanismit
  11. 11. Some tuottaa sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita 11 ilo toisten puolesta yhteenkuuluvuuden tunne Pidätkö siitä, mitä ihmiset kertovat somessa? Koetko somen yhdistävän ihmisiä? yksinjäämisen tunne kateus Oletko tyytyväinen saamiisi reaktioihin? myönteinen palaute vertailu Minkä tyyppisiä sisältöjä yleensä näet somessa? hauskuus ja huumorisisällöt masentava huoli- ja vihapuhe Lisää aiheesta esim. Emilia Matsi, 2020, Sosiaalinen media ja hyvinvointi korkeakouluopiskelijoiden kuvaamana, https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64406/emilia_matsi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  12. 12. Mitä tunteita sosiaalinen media herättää? Oma somen käyttö Ystävien somepäivitykset Rentoutuminen 29 % 16 % Ilo 21 % 35 % Huolettomuus 15 % 11 % Innostus 14 % 20 % Ärtymys 14 % 13 % Mielenrauha 11 % 9 % Huoli 9 % 6 % Pelko 5 % 3 % 12 Lähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat, 2020, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00513/ceded4cb-ddeb-4441-9081-46990b8e41ac.pdf
  13. 13. Tykkäätkö? Tykkäykset ovat käyttäjien profilointia, jota hyödynnetään somepalvelujen algoritmeissa. Sen avulla tunnistetaan: 1) suositut sisällöt 2) mistä sinä pidät 3) mitä sinä tuotat Vimeo 2005 FriendFeed 2007 Facebook 2008 / 2010 YouTube 2010 Twitter 2015 13 Kuva: Facebookin tykkäysikoni, Enoc vt @ Wikipedia, https://en.wikipedia.org/wiki/Like_button#/media/File:Facebook_like_thumb.png (public domain)
  14. 14. 14 Facebookin reaktiot Facebookin tutkimuksen (2014) mukaan positiiviset julkaisut synnyttivät käyttäjissä positiivisia tunteita ja negatiiviset julkaisut negatiivisia tunteita. Facebook julkaisi reaktiot vuonna 2016. Halaus lisättiin keväällä 2020. Reaktioiden avulla Facebookin on mahdollista synkronoitua käyttäjän tunnetilaan eli näyttää sen mukaisia sisältöjä. Lähde: Kramer, Guillory, & Hancock, 2014, Experimental evidence of massive-scale emotional contagion through social networks, https://www.pnas.org/content/111/24/8788.full
  15. 15. “Facebookin tarkoituksena on tunnistaa käyttäjien tunnetila, jotta heille voidaan näyttää sopivia julkaisuja. Näin käyttäjät saadaan viipymään palvelussa mahdollisimman pitkään, jolloin heille voidaan näyttää mahdollisimman paljon mainoksia. 15
  16. 16. 16 Kuva: Pixabay Algoritmia voi manipuloida Uudelle julkaisulle voidaan hankkia nopeasti reaktioita esim. haippirinkien avulla ja muilla keinoilla, jolloin algoritmi luulee sitä suosituksi ja näyttää useammille. Näkyvyyden hankkiminen on sallittua niin kauaa, kun reaktioista ei makseta muille.
  17. 17. Facebook suosii vihanaamaa? Tutkija Aleksi Knuutila selvitti puolueiden Facebook-viestintää 1.2.2017–14.4.2019. Suuttumusta aiheuttavat viestit saivat eniten klikkauksia, kommentteja ja jakoja. Eniten vihanaama-emojia käytettiin Perussuomalaisten ja Vasemmiston julkaisuihin reagoinnissa. Facebookin algoritmi saattaa vahvistaa vihaisuutta aiheuttavia julkaisuja. 17 Lähde: Aleksi Knuutila, 2019, https://politiikasta.fi/narkastyksen-kone-miksi-uusoikeiston-aani-kuuluu-verkossa-muita-vahvemmin/ Yleisimpien tunnereaktioiden osuus eniten tunteita herättävissä viesteissä puolueiden ja ehdokkaiden Facebook-sivuilla.
  18. 18. 18 Lähde: Pew, 2017, http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/ Tuohtuneet viestit saivat keskimäärin tuplasti enemmän tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit, joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä. Tunne vs. järki
  19. 19. “Jos julkaisu lähestyy provokatiivisen sisällön rajaa, ihmiset sitoutuvat siihen keskimääräistä enemmän, vaikka he sanovat meille myöhemmin, että he eivät pidä sisällöstä. - Sheryl Sandberg, Facebookin operatiivinen johtaja 19 Lähde: WSJ/HS, 30.8.2020, https://www.hs.fi/talous/art-2000006618004.html
  20. 20. 20 Kuva: Kiran Garimella/Aalto-yliopisto Lähde: STT, 2017, https://www.sttinfo.fi/tiedote/algoritmi-voi-luoda-sopua-clintonin-ja-trumpin-kannattajien-valille?publisherId=37936456&releaseId=57059022 Sosiaalisen median verkostoissa voi syntyä ennakkokäsityksiä vahvistavia kuplia ja ”kaikukammioita”. Someväittelyissä eri mieltä olevat jakaantuvat vastakkaisiin leireihin, joiden välissä on vaikea olla. Polarisaatio
  21. 21. Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan 21 Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde, https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf
  22. 22. Verkostossa jokainen on kuplassa 22
  23. 23. Luottamuksen nakertajat
  24. 24. Botit ▪ Botti tarkoittaa käyttäjätunnusta, joka toimii tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti kertovat Twitter-tilit. ▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi spämmibotit ja trollibotit. ▪ Botteja voidaan käyttää myös valeuutisten levittämiseen ja maalittamiseen. ▪ Botin tunnistaminen pelkästään profiilin perusteella on vaikeaa. ▪ Botin voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että se julkaisee viestejä vuorokauden ympäri tai reagoi pääasiassa samojen tahojen tai tietyn aiheen julkaisuihin. 24 Kuva: esimerkkejä Twitter-bottien viestien jakaantumisesta eri vuorokauden tunneille.
  25. 25. Trollaus ▪ Tarkoituksena ärsyttää muita. ▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä provosoivista viesteistä. ▪ Trolli ”onnistuu”, jos joku ottaa hänet todesta ja alkaa väittelyyn tai suuttuu. ▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää järkevän keskustelun aiheesta. ▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä, jotka levittävät tiettyä aatetta tai mielipidettä tukevaa tietoa tai suoranaista propagandaa. ▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin trollitehtaaseen” (virall. Internet Research Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613 kpl lokakuussa 2018. 25 Kuvakaappaus: Reijo Tossavainen, 13.1.2020, https://twitter.com/ReijoTossavaine/status/1216727044295417863 Esimerkki: entinen kansanedustaja lainaa twiittiä, joka on todennäköisesti tarkoituksellista trollausta.
  26. 26. Twitterin poistamia IRA:n trollien twiittejä (2016) 26 Poistettaessa Tennessee-tilillä oli 147 767 seuraajaa ja ”Pamela Moorella” 72 121 seuraajaa. Lähde: Twitter, Information operations, https://transparency.twitter.com/en/information-operations.html (poistetut tilit ja materiaalit ovat ladattavissa)
  27. 27. 27 Alkuperäisessä kuvassa vuodelta 2014 Obamalla ei ole RIP Epstein -paitaa Lähde: Janne Ahlberg, HoaxEye –blogi, 16.8.2019, https://hoaxeye.com/2019/08/16/obamas-t-shirt/ Alkuperäinen kuva: Julie Thurston, Getty Images, https://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/president-obama-greets-well-wishers-at-marine-corps-base-news-photo/531682369 Kuvamanipulaatiot ja valeuutiset
  28. 28. Valeuutisten levittämisen mekanismit 28 1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys. 2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion: tykkäyksen, kommentin, jakamisen. 3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video. 4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua sosiaalisen median kanavissa. 5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan perustaa joukoittain some-tunnuksia ja esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla ”rekrytoidaan” apulaisia mukaan. 6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla heidät virallisen propagandan edustajiksi. 7. Valeuutinen saavuttaa suurimman näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.
  29. 29. Maalittaminen ▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi” ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa. ▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja. ▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on näyttää sen tarkoituksellisuus toteen. ▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta. ▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on todennäköisesti myös häiriköintiin alttiita. ▪ Rikos ainakin silloin, jos syyllistyy kunnianloukkaukseen, uhkaukseen tai kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. ▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja valheelliseen uhriutumiseen. 29 Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282 Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.
  30. 30. Vihapuhe ja häirintä somessa Datalähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. Tilastokeskus, 2019 Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html. Kuva: Harto Pönkä 30
  31. 31. Vihapuhe ja vihamieliset viestit eduskuntavaaleissa 2019 31 Lähde: Vihan vallassa -tutkimusraportti, 4.10.2019, https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-786-4 Lisätietoa: Yle, 4.10.2019, https://yle.fi/uutiset/3-11005024 Kuvassa on vähintään 5 vihaviestiä lähettäneiden verkosto. Keltainen ryhmä, 160 käyttäjää: • Konservatiivisia ja maahanmuuttovastaisia henkilöitä • Vastasi n. 75 %:ista vihamielisistä viesteistä Sininen ryhmä, 53 käyttäjää: • Liberaaleja ja vasemmistolaisia henkilöitä • Vastasi n. 25 %:ista vihamielisistä viesteistä Eniten vihaviestejä Twitterissä saaneet ehdokkaat.
  32. 32. Somessa tarvitaan monilukutaitoa eli merkitysten ymmärtämistä 32 1. Kuka tai ketkä ovat tehneet sisällön? 2. Onko kyse alkuperäisestä sisällöstä vai remixistä? 3. Mitä tarkoitusta varten sisältö on tehty? 4. Milloin sisältö on julkaistu? Onko sitä muokattu sen jälkeen? 5. Miten suosittu sisältö on? Ketkä ovat jakaneet sitä? 6. Mitä tekijänoikeuksia sisältöön liittyy? 7. Miten sisältö on teknisesti toteutettu? Voiko sen upottaa? 8. Rikkooko sisältö käytetyn verkkopalvelun käyttöehtoja? 9. Onko sisältö avoimesti vai rajoitetusti julkaistu? 10. Mihin laajempaan kokonaisuuteen sisältö liittyy? 11. Mitä konteksti, jossa sisältö on julkaistu, kertoo itse sisällöstä ja tekijästä? 12. Miten sisältöä on optimoitu hakukoneita ja sosiaalisessa mediassa leviämistä varten? Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa, http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa
  33. 33. Miten synnyttää luottamusta? 33
  34. 34. “Ihmisten luottamus lisääntyy, jos heidän mielipiteitään kuunnellaan ja sillä on todellista vaikutusta. Hallinto voi esimerkiksi kysyä mielipiteitä valmisteilla oleviin asioihin somessa ja luoda aloitekanavia. Kerro, mitä sitten tehtiin, ja ansaitse luottamus! 34 Lähde: Warren, Sulaiman & Jaafar, 2014, Social media effects on fostering online civic engagement and building citizen trust and trust in institutions
  35. 35. Luottamus organisaatioihin syntyy vuorovaikutuksessa 35 Tutkimuksia esim. Reinikainen, Munnukka, Maity & Luoma-aho, 2020; Zhang, Shen, Wang, Zhang & Wu, 2018 Organisaatio Organisaation edustajat Yleisön jäsenet Luottamus ”siirtyy” organisaation edustajilta ja muilta yleisön jäseniltä yksilölle
  36. 36. Crowdsourcing eli vastausten keruu verkostolta 36  Voit pyytää esimerkiksi vastauksia kysymyksiin, kokemuksia ja sopivia henkilöitä.  Esimerkiksi Twitterissä voit kutsua mukaan sopivia vastaajia mainitsemalla heidät.  Keskustelu leviää verkoston kautta ja muut voivat jakaa alkuperäistä kysymystä eteenpäin omille seuraajilleen.  Lopuksi: tulosten keruu, luokittelu ja jatkoanalyysit. Kuva ja lisätietoa: Eliisa Vainikka, 2013, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68122/twiiteryhmia_ja_uutispaivittelya_toimittajana_2013.pdf?sequence=1
  37. 37. Kritiikin tai omien virheiden kieltäminen Ennakkoasenteet toisia kohtaan Empatian puute, epäystävällisyys Ylimielisyys, alentuva asenne Kysymysten väistäminen Henkilöön käyvä arvostelu Tahalliset virheväittämät, ns. olkiukkoilu Kärjistäminen, näkökulmattomuus Kiroilu ja nimittely Kuva: Alois_Wonaschuetz @ Pixabay. Twitter-crowdsourcingin vastauksia 30.8.2020: https://twitter.com/hponka/status/1299965074615029760 Luottamusta vähentäviä asioita
  38. 38. Asiantuntijuus, perustellut väitteet Hyväntahtoisuus, empaattisuus Vuorovaikutus toisten kanssa Kiihkottomuus Avoimuus Hyvä kieli Kritiikin sieto Omien virheiden korjaaminen Yllätykset Kuva: jplenio @ Pixabay. Twitter-crowdsourcingin vastauksia 30.8.2020: https://twitter.com/hponka/status/1299965074615029760 Luottamusta lisääviä asioita
  39. 39. Luottamus somevaikuttajiin riippuu iästä PING Helsinki, 15.5.2019, https://drive.google.com/file/d/1fPSsVpuKtJSvJmxu_Z_NBUBURC1j97Af/view (N=1027, 15-65-v.) 39
  40. 40. MrTuomo Valmiiksi hajonnut tuoli 40 YouTuben tavallisia mainoksia Somevaikuttajien kaupallista yhteistyötä (?) Soikkuu ”Clarion tarjosi yön hotellissa” eeddspeaks ”Ville Ruotsista lähetti juotavaa” Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2018/02/08/tubettajien-kaupallinen-yhteistyo-lahti-lapasesta/
  41. 41. Nuorten luottamus eri tahoihin (15-24-v.) 41 Nuoret luottavat selvästi enemmän perinteisiin auktoriteettitahoihin kuin somevaikuttajiin. Lähde: PING Helsinki, Somevaikuttaja-tutkimus 2020 (N=1025 15-65-v.), https://drive.google.com/file/d/19Jga3lUGKPoh4DG00ycsJTRpzEv0LNJk/view
  42. 42. Suomalaisten luottamus instituutioihin on säilynyt koronakriisissä 42 Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde, https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf
  43. 43. Sosiaalisen median käyttö kuntien eri toimialoilla Lähde: Kuntaliitto, Kuntien verkkoviestinnänJa sosiaalisen median Käyttö 2019 (N=181), https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntien%20verkkoviestint%C3%A4%20ja%20sosiaalisen%20median%20k%C3%A4ytt%C3%B6%202019.pdf 43
  44. 44. Kunnanjohtajien sosiaalisen median käyttö 60 % kunnanjohtajista on työroolissaan somessa. Yli 100 000:n asukkaan kunnissa osuus on 100 %. Lähde: Kuntaliitto, Kuntien verkkoviestinnänJa sosiaalisen median Käyttö 2019 (N=181), https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntien%20verkkoviestint%C3%A4%20ja%20sosiaalisen%20median%20k%C3%A4ytt%C3%B6%202019.pdf 44
  45. 45. Esimerkit: Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen, https://twitter.com/EeroVaatainen/status/1294277463858708480 Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä, https://twitter.com/tyttimaatta/status/1300469025999331328 45
  46. 46. Lopuksi pari ajankohtaista vinkkiä someviestintään… 46
  47. 47. Toimittajien näkemys: kuvat ja infografiikat osallistavat parhaiten ”Toimittajilla on taipumus julkaista sitä mitä itsekin kuluttavat.” Lähde: Cision, State of The Media Report, 2019, https://s3.amazonaws.com/cision-wp-files/fi/wp-content/uploads/2019/05/15112438/2019_Q2_SOTM_report_FI1.pdf 47
  48. 48. Mitä käytetään nyt enemmän kuin aiemmin? Datalähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat, 2019 https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00892/7c6913e1-11dd-4bc2-a432-ef98097352b7.pdf (n=1005, 16-74-vuotiaat) 48
  49. 49. Podcastien kuuntelu on yleistä 15-45-vuotiailla Datalähde: AudienceProject, Insights 2019: Music streaming, podcast & radio, https://www.audienceproject.com/wp-content/uploads/audienceproject_study_music_streaming_podcast_radio.pdf (noin 2000 vastaajaa Suomessa) 49
  50. 50. Yhteenveto: organisaatio somessa 50 Lähde: Työterveyslaitos, Jari Hakanen, 21.4.2020, https://www.ttl.fi/tyopiste/torju-etatyoapatia-tuunaa-tyotasi-paremmaksi/ 1. Tunne somen ilmiöt ja seuraa keskusteluja. Tunnista vaikuttamispyrkimykset ja harkitse ennen kuin vastaat. 2. Luottamus organisaatioon syntyy ennen muuta sen edustajien positiivisen osallistumisen kautta. 3. Ihmiset ovat nykyään yhä kriittisempiä, joten luottamus on ansaittava. 4. Yllätä ja kokeile jotain uutta!
  51. 51. 51 Kysymyksiä tai kommentteja? Yhteystiedot Harto Pönkä 0400500315 @hponka harto.ponka@innowise.fi https://www.innowise.fi/ Kiitos!

×