1. Sosiaalinen media
kaupungin ja
kaupunkilaisten
kohtaamisessa
Harto Pönkä, 26.09.2012

2. Toimintakulttuuri ja vuorovaikutus

3. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

4. ”
Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin
ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.
Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja

5. http://www.patientslikeme.com/

6. Ennakkoehtoja somen käytölle
• Avoimuuden lisääminen  tiedon jakaminen
• Kontrollin vähentäminen
• Keskeneräisyyden sietäminen
• Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin
• Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten
mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää
laskeutumista samalle tasolle)
• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen
= Toimintakulttuurin muutos!

7. Sosiaaliset verkostot ovat
tehokkaita keskusteluun ja
tiedon välittämiseen
Lähde: Olli Parviainen, 26.5.2011,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2011/05/26/suomi-twitterissa-marginaali-ilmio/

8. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

9. Kaupungin edustaja
Kriitikko
Jos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä
asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.

10. Yhdessä tekeminen ja crowdsourcing

11. Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja
muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.

12. 2010
2011
Suurin osa alle 45-vuotiaista käyttää jo yhteisöpalveluja.
Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_tau_015_fi.html (2011, N=2815)

13. Ryhmätyöskentely
• Jakaannutaan puolen pöydän ryhmiin
• Mitä kokemuksia teillä on sosiaalisen median
käytöstä?
• Kirjatkaa muistiinpanot Yammeriin

14. Kuntalaiset sisällöntuottajina

15. http://www.nopolanews.fi/ - kyyjärveläisten itse itselleen tuottama verkkolehti

16. http://tiäksää.fi/

17. http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu

18. Kunta lähellä verkossa

19. https://www.facebook.com/KuopioFinland - Suomen tykätyin kunta suhteessa asukaslukuun

20. https://www.facebook.com/kalasatama

21. https://twitter.com/Tamperekaupunki

22. http://twitter.com/ http://www.tweetdeck.com/

23. Avoimuuden lisääminen

24. Www-sivujen
seuranta kasvussa
Kaikki: 11%
Lähde: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/heinakuu/Documents/Kuntalaiskyselyn%20tulokset.pdf

25. https://www.facebook.com/pages/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-kaupungin-sivistyslautakunta/317345309045?ref=ts

26. https://www.facebook.com/groups/fi.okfn/

27. http://www.oulunkaupunki.fi/blogi/

28. Kunnanjohtajat bloggaamaan?
Hyvä idea, mutta pitää
olla sekä sanottavaa että
valmius keskusteluun!

29. Mitä jos kirjoittaisit blogia
ja kävisit lukemassa ja
kommentoimassa
työkavereidesi blogeja?

30. Blogin etuja hanketyössä
• Sivut - pysyvät tiedot
– Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms.
– Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin
• Blogikirjoitukset - ajankohtainen toiminta
– Ajankohtainen tiedotus ja raportointi
– Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien
kommentointi yms.
– Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms.
• Kommenttipalsta
– Sisäiset keskustelut (jos suojattu blogi)
– Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen
• RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin verkkopalveluihin
 Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta
 Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin

31. Osallistaminen päätöksentekoon

32. 1. Avoimuus ja keskustelu verkossa on
helpointa tuttujen kesken
(vrt. lähidemokratia)
2. Päätöksenteko verkkoyhteisössä
edellyttää selvää toimintamallia (esim.
äänestys) tai auktoriteettia

33. Nuoret esittävät ideoitaan
aloitekanavalla, mutta kuntien
puolelta sen käyttö on heikkoa
http://aloitekanava.fi/ideat/

34. Miten aloiteoululle.fi-palvelua
voisi kehittää vuonna 2012?
https://www.aloiteoululle.fi/

35. http://otakantaa.fi/fi-FI

36. http://kerrokartalla.hel.fi/node/1065

37. http://valma.tampere.fi/selaus

38. http://www.ksv.hel.fi/keskustelut/

39. http://demokratia.hel.fi/foorumit/keskustelu

40. Osallistuva budjetointi
”Helsinkiläiset pääsevät
lokakuussa päättämään, miten
kaupunki käyttää kirjaston
kehittämiseen tarkoitettuja 100 000
euroa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta,
kun Helsinki käyttää niin sanottua
osallistuvaa budjetointia.
Helsinkiläiset pääsevät siis
päättämään suoraan käyttämiensä
palveluiden rahoituksesta.”
Osallistumissivusto: https://www.strategysignals.com/32666-26348-1053@kir&jas
HS:n uutinen: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=501398283206501&set=a.355575284455469.96407.156680074344992

41. Osallistumiskanavalle näkyvyyttä
Uutinen Hesarissa Tiedote ja linkki kotisivuilla
…ja paikallisverkkolehdessä
Twitter-profiilissa
Linkki ja kuva Facebookissa asiasta ei kerrottu?

42. …ja vielä!

43. https://www.facebook.com/LaakariksiSatakuntaan
Tiedote: http://www.satshp.fi/portal/page?_pageid=118,152287&_dad=wportal&_schema=WPORTAL

44. ” Kuraattori on henkilö, joka valikoi ja
poimii monien mahdollisuuksien joukosta
juuri tietyn kokoelman tiettyä tarkoitusta
varten. Verkossa aggregointi ja kuratointi
vaativat omanlaisiaan työkaluja.
Tuija Aalto, YLE
Lähde: http://tuhatsanaa.net/kuratointi-tyokaluksi-delicious-tai-storify

45. http://storify.com/hponka/esimerkkeja-verkkoyhteistyosta

46. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

47. http://paper.li/hponka/1307906119

48. http://www.flickr.com/photos/liveriga/galleries/ - Riika tekee gallerioita Flickr-käyttäjien kuvista

49. Ryhmätyöskentely
• Jakaannutaan puolen pöydän ryhmiin
• Miten kaupunki voisi jatkossa käyttää
sosiaalista mediaa? Ideat esiin!
• Kirjatkaa muistiinpanot Yammeriin

50. Somen käytön suunnittelu

51. Sosiaalisen median käyttäminen on
strateginen valinta,
joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta.

52. Organisaatio
”Ihmiset
verkostoituvat,
eivät brändit”
TAVOITTEET? Yhteistyö-
verkostot ja
-hankkeet
Asiakasverkostot

53. Sosiaalisen median kanavat ja profiilit

54. Erilaiset profiilit
• Organisaatiolla voi olla
– brändättyjä profiileja
– työntekijöiden nimillä olevia profiileja
• Työntekijöille voidaan antaa rooleja
– Kuka vastaa mihinkin kysymyksiin
– Kysymysten ohjaaminen oikealle vastaajalle
– ”En tiedä, otan selvää” -tapaukset
• Lisäksi työntekijät ovat sosiaalisessa mediassa
henkilökohtaisilla profiileilla
• Samassakin sosiaalisen median palvelussa voi olla työprofiili
ja henkilökohtainen profiili (palvelun sääntöjen ehdoilla!)

55. Mitä somessa voi tehdä?
• Asiakaspalvelua, neuvontaa
• Tuote- ja palvelukehitystä
• Päätöksenteon avaamista ja osallistamista
• Hanketyötä
• Sisällöntuotantoa
• Tiedotusta, markkinointia
• Koulutusta/opetusta
• Nuorisotyötä, vertaistukea, verkkoterapiaa jne.
• (Keksi itse lisää!)
 Keskustelua ja yhteistä toimintaa

56. http://www.cityofboston.gov/news/socialmedia.asp

57. Sisällöntuotantoa ja saavuttamista
SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN

58. Sisällön levittäminen ja ansaittu näkyvyys
Alkuperäinen
sisältö
Flickr images: RSS by dannysullivan, newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)

59. Ansaittu media
Ostettu media
Tavoittavuus
Omistettu
media
Hallinta
Lähde: Daniel Goodal, http://danielgoodall.com/2009/05/20/owned-bought-and-earned-redux/

60. Facebook-sivun sisältökartta
Lähde: Mikko Manninen, 19.10.2010, http://mopaali.fi/blogi/SisA-ltA-kartta-Facebook-sivun-yllA-pidon-apuna.html

61. Vuorovaikutuksen suunnittelu

62. Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5068756112/in/set-72157625134401194/

63. Madalla kynnystä ja aktivoi!
• Suunnittele etukäteen
• Hanki aktiivinen isäntä tai emäntä
• Voitko mennä sinne, missä kohderyhmä jo on?
• Tunnista avainhenkilöt ja heidän roolinsa
• Kutsu ensin mukaan ne, jotka saat helpoimmin
• Tuota kiinnostavaa sisältöä ja aktivoi jäseniä
• Verkostoidu aktiivisesti, ole itse aloitteellinen
• Keskustele, kysele, auta, välitä tietoa, kiitä, tee
vastapalveluksia

64. Fasilitointi
• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja
toteuttamista.
• Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan
yhteistyön edellytysten luomiseen.
• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:
– Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin
– Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa
– Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.
– Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen
– Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.
– Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29

65. Haluatko
synnyttää elävän
verkkoyhteisön?

66. Miten verkkoyhteisö syntyy?
• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat
johonkin yhteiseen toimintaan, jossa
keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa.
• On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu
yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan.
• Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten
välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä
työskentelyä.
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

67. Ryhmäytyminen
1. Muotoutumisvaihe
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
1. Normien luomisen vaihe
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
1. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

68. Lähidemokratia toimii sosiaalisessa
mediassa paremmin kuin koko
kaupungin laajuiset verkkoyhteisöt.

69. Isossa verkkoyhteisössä
yhteisöllinen toiminta
keskittyy sen ytimeen.
Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydin
jopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri)
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

70. Tee ainakin nämä
• Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa
• Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa
mielipiteensä, kannusta siihen
• Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta
ja resursseja
• Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta”
– Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa
– Hyödynnä sosiaaliset verkostot!
– Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit
• Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua tulee kehittää
käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

71. Maggien reagointiprotokolla
• Selkeä kaavio, miten erilaisiin
blogiin tuleviin kommentteihin
tulee reagoida
– Vastataanko?
– Vaatiiko tiedollista oikaisua?
– Otetaanko tarkkailuun?
– Poistetaanko?
• http://www.scribd.com/doc/311
33188/Blogin-kommentointi

72. Lähde: http://www.flickr.com/photos/harto/5492862152/in/photostream/ (CC-BY)

73. Ylläpitäjien tehtäviä
• Sääntöjen ja keskustelukulttuurin määrääminen
• Viestien moderointi
– Etukäteen vai jälkikäteen?
– Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä?
• Ylläpitäjien keskinäinen tiedotus ja keskustelu, esim.
suljettu Facebook-ryhmä
– Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen
– Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa?
– Miten vastataan hankaliin viesteihin?
– Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta  dokumentointi
• Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste

74. Tehkää omat mittarinne
tavoitteidenne pohjalta.
Seuratkaa, arvioikaa ja kehittäkää!

75. Sosiaalisen median strategian tarkistuslista
1. Mitä yritämme saavuttaa?
2. Miksi sosiaalinen media?
3. Millainen sosiaalisen median laji auttaa meitä parhaiten
saavuttamaan tavoitteemme?
4. Olemmeko valmiita päästämään irti brändistämme, edes hiukan?
5. Mitä teemme kannustaaksemme osallistumaan?
6. Kuka ylläpitää sosiaalisen median läsnäoloamme?
7. Onko meillä resursseja ylläpitää tätä, vai tuleeko tästä lyhyt
kampanja?
8. Kuinka käyttäjien osallistaminen sosiaalisessa mediassa
integroituu muuhun markkinointi-/viestintästrategiaamme?
9. Kuinka mittaamme menestystä? Mikä tarkoittaa
epäonnistumista?
10. Mitä teemme vähemmän, jos resursseja käytetään sosiaalisen
mediaan?
Lähde: Sean Carton, 21.12.2009, http://www.clickz.com/clickz/column/1713141/a-social-media-strategy-checklist (via Eero
Leppänen, http://mopaali.fi/esittelyt/105-sosiaalisen-median-strategian-tsekkauslista-yrityksille-sean-cartonin-mukaan.html)

76. Taustatuki somen käytölle
• Johdon, esimiesten tuki
• Sosiaalisen median suositukset ja yhteiset pelisäännöt
• Suunnitelma
• Mitä tukipalveluita tarjotaan sosiaalisen median käytölle?
– Toimintatavat
– Teknologia, some-palvelut
– Yhteiset materiaalit ym.
• Miten hyviä käytäntöjä voitaisiin levittää organisaation
sisällä?
– Organisaation sisäiset some-palvelut
– Toiminnan dokumentointi ja esittely muille

77. Sosiaalinen media on ennen
muuta vuorovaikutusta:
oma aktiivisuus saa
muutkin osallistumaan!

78. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/