Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä

2.308 visualizaciones

Publicado el

Koulutus Helsingissä, 2.11.2017, Harto Pönkä, Innowise

Publicado en: Redes sociales
  • Hey guys! Who wants to chat with me? More photos with me here 👉 http://www.bit.ly/katekoxx
       Responder 
    ¿Estás seguro?    No
    Tu mensaje aparecerá aquí

Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä

  1. 1. Harto Pönkä, 2.11.2017 Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä
  2. 2. Kuka: Harto Pönkä • Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM 2008, jatko-opintoja • Bloggaaja 2006-, kolumnisti, tietokirjailija, verkostoanalysoija • Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista mediaa 2008- mm. opettajille, yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille, ministeriöille, toimittajille ja tuomareille • Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, 2007-2009 • Tärkeimmät some-palvelut: Twitter, blogi, SlideShare, Facebook, WA Blogi: harto.wordpress.com
  3. 3. Some = omaehtoista yhteisöllisyyttä
  4. 4. Mihin tarpeisiin some vastaa? • Henkilökohtaiset tarpeet – Trendikkyys, nautinto, viihde, vuorovaikutteisuus • Sosiaaliset tarpeet – Vaikuttaminen, vuorovaikutus • Todellisuudenpaon/rentoutumisen tarpeet – Yhteenkuulumisen tunne, toveruus, leikkisyys, eskapismi  Mitä paremmin some-palvelun ominaisuudet vastaavat käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin, sitä herkemmin sitä käytetään Lähde: I. A. Zolkepli & Y. Kamarulzaman, 2011, Understanding social media adoption: The role of perceived media needs and technology characteristics , http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563214005731
  5. 5. Kuva: R. Dunbar, 2014, http://www.slideshare.net/EXCCELessex/robin- dunbar-has-the-internet-changed-our-social-world Robin Dunbarin mukaan ihmissuhteet jakaantuvat hierarkkisiin piireihin: 1½, 5, 15, 50, 150 jne. Dunbarin luku: 150 = ”luonnon raja” ylläpidettävien ihmissuhteiden määrälle(?) Some-palveluita käytetään tarpeeseen olla yhteydessä eri piireihin kuuluvien ihmisten kanssa. Sosiaaliset piirit
  6. 6. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/
  7. 7. Twitter-keskustelun visualisointi. Kuva: Socialcollider, v. 2010 Samanmieliset löytävät toisensa
  8. 8. Jaetut kokemukset ja yhteiset intressit
  9. 9. Sosiaalinen objekti = yhdistävä asia Linkki Uutinen Facebook -ryhmä Jaettu dokumenttiBlogi #hashtagi Kuva Video
  10. 10. Trendsmap kertoo, mistä maailma tänään puhuu: https://www.trendsmap.com/
  11. 11. Verkkoyhteisöllisyyden muodot
  12. 12. Avoimuuden tasot • Täysin avoin – Kaikki voivat lukea ja osallistua • Osittain avoin – Kaikki voivat lukea – Vain jäsenet voivat osallistua • Suljettu, rekisteröintipakko – Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä • Suljettu, kutsu vaaditaan – Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun • Suljettu ja salainen – Ei listaudu julkisesti, osoite täytyy tietää
  13. 13. Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja
  14. 14. • Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut: – Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite) – Sosiaaliset verkostot – Verkkoyhteisöt – Ryhmät • Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa • Jäsenten välinen luottamus ja sitoutuminen on suurinta johtajien ja mielipidevaikuttajien läheisyydessä, verkostojen keskiöissä • Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa Massapalveluista ryhmiin
  15. 15. ”Kiitos ryhmään pääsystä” –ryhmä Facebookissa: https://www.facebook.com/groups/849599148446780/ Mikä tahansa FB-ryhmä ei todella ole ryhmä
  16. 16. Ryhmä • Koostuu vähintään kahdesta ihmisestä • Ryhmän jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ja että muut ryhmän jäsenet • Ryhmän toiminnan ylläpitämisessä on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus • Ryhmän jäsenille muodostuu erilaisia rooleja • Ryhmässä on vakiintuneita sääntöjä ja toimintatapoja, normeja ja piilonormeja • Normien rikkomisesta voi seurata sanktioita
  17. 17. Ryhmää ei synny ilman yhteistä tavoitetta Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla, jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
  18. 18. 1. Muotoutumisvaihe (forming) • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja 2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. 3. Normien luomisen vaihe (norming) • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. 4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. 5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development Ryhmäytymisen vaiheet
  19. 19. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti, kysyvät ja rakentavat uutta tietoa. Keskustelujen merkitys
  20. 20. Ryhmän koko ja vuorovaikutussuhteet Kuva ja lisää aiheesta: Cyrus Molavi, 2015, https://www.getflow.com/blog/optimal-team-size-workplace-productivity
  21. 21. Lähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Some ja nuoret –kysely, 13-29 –vuotiaat suomalaisnuoret (2013, 2015 ja 2016), http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/ (N=3214), http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/ (N=2618) ja http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/ (N=5520)
  22. 22. Verkkoyhteisö • Yhteisön jäseniä yhdistää jokin yhteinen intressi • Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä: – Jäsenet ovat pitkäaikaisessa jatkuvassa vuorovaikutuksessa – Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita, hierarkioita sekä yhteisön sisäisiä normeja – Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ryhmänä – Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys • Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa some-palveluissa (=keskittynyt tai hajautunut yhteisö) • Verkkoyhteisö-sanaa käytetään joskus myös kokonaisista some-palveluista, mutta yhdessä palvelussa voi olla samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä
  23. 23. Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten ja yhteyksien lisääntymisen kautta. Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet
  24. 24. Miten verkkoyhteisö syntyy? • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa. • On oltava jokin pysyvä yhteinen syy osallistua yhteisön toimintaan. • Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä vuoksi.  Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä. Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  25. 25. Käytäntöyhteisö (community of practice)
  26. 26. Käytäntöyhteisö Aihealue ToimintaYhteisö • Yhteinen kiinnostava aihealue, jota pitää tutkia ja kehittää • Enemmän kuin yhteinen tehtävä • Aihealue määrittelee yhteiset ratkaistavat ongelmat • Jäsenet ovat aihealueen osaajia • Jäsenillä on tietoa, menetelmiä, työkaluja ym., joita he jakavat ja kehittävät yhdessä • Yhteisön toiminta tuo jäsenille käytännön tietoa aihealueesta • Aihealue on jäsenille tärkeä • Keskeistä Jäsenten välinen vuorovaikutus, tiedon jakaminen ja ongelmien ratkaisu • Syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita, mm. sisä- ja ulkopiiriläiset Lisää aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6yhteis%C3%B6
  27. 27. 1. Yhteisön jäsenten väliset pitkäaikaiset ja vastavuoroiset suhteet, jotka voivat olla joko harmonisia tai ristiriitaisia; 2. Yhteisten toimintatapojen muodostuminen, joiden varassa yhteisö tekee asioita yhdessä; 3. Tiedon nopea virtaaminen ja innovaatioiden leviäminen yhteisön sisällä; 4. Yhteisö ei tarvitse johdantoja ja selittelyjä, koska keskustelut ja vuorovaikutus seuraavat suoraan toinen toisiaan; 5. Tyypillisesti käytännön yhteisön on helppoa hyvin nopeasti asettaa ratkaistavana olevat ongelmat; 6. Osanottajilla on yhteinen käsitys yhteisön jäsenistä, vaikka jäsenyys ei olisikaan muodollista; 7. Yhteisön jäsenet tietävät mitä kukin yhteisön jäsen tietää, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa (heillä on nk. metatietoa yhteisön jäsenten tiedosta); Käytäntöyhteisön piirteitä 1/2 Lähde: Etienne Wenger, 1998, Communities of practice, suom. Kai Hakkarainen
  28. 28. 9. Yhteisön jäsenet määrittelevät vastavuoroisesti omia identiteettejään; 10. Osanottajien on helppo arvioida suoritettujen toimintojen ja saavutettujen tulosten hyväksyttävyyttä suhteessa yhteiseen yritykseen; 11. Yhteisö nojautuu toiminnassaan erilaisiin esineellistymisprosessin tuotoksiin, kuten erityiset työvälineet, tietoesitykset ja muut artefaktit; 12. Yhteisö kehittää omaa paikallista tietämystään jaettujen tarinoiden ja sisäpiirin juttujen muodossa; 13. Yhteisön omien kielenkäyttötapojen kehittyminen ja uusien vuorovaikutusta palvelevien ilmausten käyttäminen ja luonteva keksiminen; 14. Yhteisön oman keskustelun ja vuorovaikutuksen tyylin kehittyminen, joka voi palvella jäsenyyden tunnusmerkkinä; 15. Maailmaa jostakin tietystä näkökulmasta tarkastelevan yhteisen keskustelun tai diskurssin syntyminen. Käytäntöyhteisön piirteitä 2/2 Lähde: Etienne Wenger, 1998, Communities of practice, suom. Kai Hakkarainen
  29. 29. Miten luoda verkkoyhteisö?
  30. 30. • Sinun on parasta olla aktiivinen osallistuja • Kokoa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita – Tavoitteet ja ns. isot kysymykset • Synnytä pitkäaikaista toimintaa, joka edellyttää jatkuvaa osallistumista ja tarjoaa jäsenille kehittymisen mahdollisuuksia. • Tue jäsenten vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä • Valitse some-palveluita, jotka tukevat yhteisöllistä työskentelyä, etenkin keskustelua. • Älä sokaistu teknologiasta tai kiirehdi, vaan keskity yhteisön ydintarkoituksen ja -toiminnan tukemiseen. Jos haluat luoda yhteisön…
  31. 31. • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa • Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa mielipiteensä, kannusta siihen • Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta ja resursseja • Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta” – Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa – Hyödynnä sosiaaliset verkostot! – Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit • Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua tulee kehittää käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/ Tee ainakin nämä
  32. 32. • Jäsenten hankkiminen, tiedotus ja osallistaminen • Sääntöjen ja keskustelukulttuurin muodostaminen • Ylläpitäjien/sisäpiirin keskinäinen tiedotus ja keskustelu, esim. suljettu Facebook-ryhmä – Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen – Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa? – Miten vastataan hankaliin viesteihin? – Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta  dokumentointi • Viestien moderointi tarvittaessa – Etukäteen vai jälkikäteen? – Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä? • Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste Ylläpitäjän/yhteisömanagerin tehtäviä
  33. 33. Osallistaminen
  34. 34. 1-19-80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti Lisää aiheesta: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/ Aktiivisuudella on helppo erottua
  35. 35. Fasilitaattori somessa • Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. • Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. • Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: – Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin – Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa – Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. – Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen – Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. – Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
  36. 36. ”Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.” • Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle: – talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons) – maine ja kunnia – avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia) – pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi Lähde: Hintikka & Rongas, 2010 Crowdsourcing eli joukkoistaminen
  37. 37. • Voit etsiä Twitteristä esim. kokemuksia, vastauksia kysymyksiin ja sopivia haastateltavia • Lähesty suoraan sopivia käyttäjiä mainitsemalla heidän @tunnuksensa. Voit myös ”pingata” käyttäjiä. • Muutkin aiheesta tietävät voivat vastata twiittiisi • Keskustelu leviää Twitterin verkostossa vastausten ja retweettien kautta Lähde: Eliisa Vainikka, 2013, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68122/twiiteryhmia_ja_uutispaivittelya_toimittajana_2013.pdf?sequence=1 Kyselyt Twitterissä
  38. 38. Lähteet: https://www.newswhip.com/2015/05/three-things-to-know-about-engagement-on-native-facebook-video/ ja http://tubularinsights.com/facebook-videos-engagement/
  39. 39. Kuvameemit Tarvitaan vain meemiin sopiva kuva... …niin netin vääräleuat ja kuvamanipuloijat tarttuvat toimeen! Kuvan alkuperäislähdettä on vaikea löytää sen laajan leviämisen vuoksi. Meemit: https://twitter.com/JariJarvenpaa/status/902446036320440320 ja https://twitter.com/toivohaimi/status/902259906761261056
  40. 40. Kritisointi saa muut reagoimaan Lähde: Pew, 2017, http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy- new-00-02/
  41. 41. Haluatko luoda ryhmän tai yhteisön? Miten aiot tehdä sen somen avulla?
  42. 42. Sosiaaliset verkostot
  43. 43. Ihmiset muodostavat verkoston, jossa jokainen on enintään kuuden askeleen päässä muista. Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Six_degrees_of_separation
  44. 44. Lähde: Paul Butler, Facebook, 2010, https://www.facebook.com/note.php?note_id=469716398919
  45. 45. Lähde: Facebook Research, 2016, https://research.fb.com/three-and-a-half-degrees-of-separation/ Facebookissa ihmiset ovat enää 3,57 askeleen päässä toisistaan
  46. 46. Sosiaalinen verkosto • Verkoston jäseniä yhdistää yhteiset intressit, niihin liittyvän tiedon jakaminen ja keskustelut • Verkostoa kuvaavia piirteitä: – Vähintään kymmeniä jäseniä, suhteellisen pysyvä – Jäsenet tiedostavat verkoston ja jäsenyytensä, mutta eivät tunne kaikkia sen jäseniä (toisin kuin ryhmässä). – Jäsenten väliset sosiaaliset suhteet ovat syntyneet ensisijaisesti verkostoon liittymisen kautta – Suhteellisen löysä yhteisöllisyys • Verkostojen etuja ovat mm. tehokas tiedonvälitys sekä mahdollisuus keskustella, muodostaa ryhmiä ja tehdä yhteistyötä samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa
  47. 47. Verkosto • Hajanainen • Voi olla hyvin laaja • Vaikutusvalta keskittynyt ns. mielipidejohtajille • Ei selvää tavoitetta, vaan jokin yhdistävä asia riittää • Harhaanjohdettavissa mielipidejohtajien kautta • Parhaimmillaan tiedon välittämisessä ja eri näkökulmien keräämisessä Ryhmä • Kiinteä • Rajallinen koko, n. 3-30 • Vaikutusvalta keskittynyt johtaville jäsenille • Voi olla jaettu yhteinen tavoite • Voi vastustaa ulkopuolelta tulevaa ohjausta • Parhaimmillaan yhteisöllisessä työskentelyssä Verkosto vs. ryhmä
  48. 48. Suora yhteys ihmisten ja organisaatioiden välillä
  49. 49. Tieto leviää verkoston kautta Käyttäjä julkaisee uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video) 1. Jokainen käyttäjä valitsee, keitä muita käyttäjiä hän seuraa. 2. Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöjä, joita hän jakaa seuraajilleen. 3. Mitä useampi kaveri jakaa saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. 4. Mitä useampi jakaa saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee some-palvelujen algoritmeissa ja TOP-listoilla.
  50. 50. Kuva tehty Keyhole-työkalulla #suomi100-hashtagin keskusteluista: http://keyhole.co #suomi100
  51. 51. Digitalist-verkoston tilastoja. Lähde: Martti Lindholm, 2016, https://themartti.wordpress.com/2016/10/09/kaksi-vuotta-digitalist-taivaalla/
  52. 52. • Sisäpiiri (joissain verkostoissa ei edes ole sisäpiiriä tai salattuja käsimerkkejä) • Sitoutunut, operatiivinen taso (palkkatyöntekijät, motivoituneet vapaaehtoiset) • Osallistujat (osallistuvat tapahtumiin, maksavat jäsenmaksun tms.) • Fanittajat (eivät osallistu, mutta symppaavat) • Seuraajat (fanittajien lievempi muoto, seuraavat esim. työn puolesta) Organisoidun verkoston toimijoita Lähde: Kari. A. Hintikka, 2010
  53. 53. Kuvan jakanut: Tuija Aalto, Yle. Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/02/05/somen-presidenttiys-ei-riita-vaaleissa/
  54. 54. Miten mitata asemaa verkostossa?
  55. 55. Tavoitellako määrää vai laatua? Määrä: tavoitat mahdollisimman monta ihmistä suoraan. Laatu: voit vaikuttaa sinulle tärkeisiin tahoihin ja keskustelu onnistuu paremmin, kun tärkeät viestit eivät huku ”kohinaan”. Eniten seuratuilla twiittaajilla on myös eniten passiivisia seuraajia (ns. fake-käyttäjiä). Lähde ja lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2014/04/30/joukkojen-tyhmyytta-ja-viisautta-twitterissa/
  56. 56. TOP-listaukset eivät kerro koko totuutta Lähde: Socialbakers, TOP10 Finland, 1.11.2017, https://www.socialbakers.com/statistics/twitter/profiles/finland/
  57. 57. Seuraamisella on helppo hankkia seuraajia Lähde: Socialbakers, TOP10 Finland, 1.11.2017, https://www.socialbakers.com/statistics/twitter/profiles/finland/ Missä tahansa sosiaalisessa verkostossa on kaksi helppoa tapaa hankkia seuraajia: 1) Seuraamalla muita käyttäjiä, jolloin moni heistä seuraa takaisin. 2) Julkaisemalla aktiivisesti sisältöä, joka saa muut reagoimaan. Harmaalle alueelle mennään, jos muita käyttäjiä seurataan massoittain vain uusien seuraajien saamiseksi. On tehty myös automatisoituja follow-unfollow-palveluita, jotka “optimoivat” saatavien seuraajien määrää. Tunnista lukujen merkitys: seurattavien määrä vs. seuraajien määrä
  58. 58. Seuraajat voivat olla myös ostettuja Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/12/20/nain-tunnistat-twitter-seuraajien-ostajat/
  59. 59. Ristiriita seuraajamäärän ja suosion välillä 15 233 uutta seuraajaa, mutta twiitille samaan aikaan vain 7 tykkäystä? Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/12/20/nain-tunnistat-twitter-seuraajien-ostajat/
  60. 60. Mitä voi päätellä seuraajista? Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/12/20/nain-tunnistat-twitter-seuraajien-ostajat/
  61. 61. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/12/20/nain-tunnistat-twitter-seuraajien-ostajat/
  62. 62. Verkostoanalyysi kertoo enemmän
  63. 63. • Sosiaalisia verkostoja syntyy useissa sosiaalisen median palveluissa, esimerkiksi: – Facebook: ystävyyssuhteet (kaksisuuntainen) – Twitter: seuraamissuhteet (yksi- tai kaksisuuntainen) – Blogit: linkittäminen/viittaaminen (yksi- tai kaksisuuntainen) • Edellisten lisäksi verkostoanalyysi voidaan tehdä monien muidenkin aineistojen ja menetelmien avulla • Sosiaalisen median palvelut esittävät yleensä minä- keskeisen verkoston (egocentric network), jolloin verkosto koostuu vain niistä käyttäjistä, joihin on jokin määritelty suhde • Verkkoyhteisöä analysoidessa huomioidaan myös verkoston ulkopuoliset käyttäjät (sociocentric network) Sosiaalinen verkostoanalyysi (SNA)
  64. 64. Sosiaalisen verkoston rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia tai suuntaamattomia. Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat osa kokonaisuutta.
  65. 65. Bluenod, verkostokartta #digitalist-hashtagin tweeteistä: https://bluenod.com/142892 Toimijoiden asema verkostossa
  66. 66. Lähde: http://www.connectedaction.net/2008/12/20/distinguishing-social-network-attributes-of-online-social-roles/ Rooleja sosiaalisessa verkostossa
  67. 67. Facebookin osallistujaverkostot Värit kuvaavat verkoston klustereita eli ryhmittymiä. Koska verkostodata perustuu käytyihin keskusteluihin (eivätkä esim. seuraamissuhteisiin) klusterit merkitsevät käytännössä tiettyjä keskusteluteemoja. Facebookin sivuilla ja ryhmissä verkoston toimijoiden välisten suhteiden voimakkuudessa voidaan huomioida mm. • Osallistumiset samoihin keskusteluihin • Vastaukset • Tykkäykset • Julkaisujen jaot • Käyttäjien maininnat • Toiminta eri sivuilla ja ryhmissä Verkostoanalyysin avulla opitaan tuntemaan osallistujia ja mm. aihepiiristä käytyjä keskusteluja paremmin.
  68. 68. Toimijoiden merkitystä verkostossa voidaan kuvata käyttäen eri keskeisyyslukuja: A) Välillisyys (Betweenness centrality) Kuinka monien eri toimijoiden reitillä B) Läheisyys (Closeness centrality) Keskimääräinen etäisyys muihin C) Ominaisvektori (Eigenvector centrality) Suhteellisesti painotettu keskeisyys D) Keskeisyysaste (Degree centrality) Lähtevät ja saapuvat yhteydet E) Harmoninen (Harmonic Centrality) Suhteellisesti painotettu keskeisyys F) Katzin keskeisyys (Katz centrality) Suhteellisesti painotettu keskeisyys Usein käytetty keskeisyysluku on myös Googlen hakukoneesta tuttu PageRank. Kuva: Wikipedia, https://en.wikipedia.org/wiki/Centrality Keskeisyys
  69. 69. Kuvan lähde: http://www.innowise.fi/fi/verkostoanalyysit/ (n. 3000 toimijaa, joista suodatettu esiin 50 vaikuttajaa) Verkoston mielipidevaikuttajat
  70. 70. Case: poliittisen viestinnän sisäpiiri
  71. 71. Lähde: Vainikka & Huhtamäki, 2015, Tviittien politiikkaa – poliittisen viestinnän sisäpiirit Twitterissä, http://mediaviestinta.fi/blogi/tviittien-politiikkaa/ ja: http://www.hs.fi/politiikka/a1424576240969 Verkostoanalyysi teki näkyväksi ”mediavallan myyttisen keskuksen” suomalaisessa Twitter- verkostossa. Poliitikkojen ja toimittajien vaikuttajaverkosto
  72. 72. Poliitikkojen ja toimittajien TOP 20 Tunnettujen Twitter-käyttäjien verkostot ulottuvat harvoin pienen piirin ulkopuolelle. Suomalaisen valtamedian edustajat sekä näkyvimmät poliitikot viihtyvät sosiaalisessa mediassa keskenään ja hyödyntävät sitä omiin tarkoituksiinsa. Siksi Twitterin yleistyminen on demokratian kannalta kaksiteräinen miekka. Lähde: Vainikka & Huhtamäki, 2015, Tviittien politiikkaa – poliittisen viestinnän sisäpiirit Twitterissä, http://mediaviestinta.fi/blogi/tviittien-politiikkaa/ ja: http://www.hs.fi/politiikka/a1424576240969 ”
  73. 73. Case: Eduskuntavaalit 2015
  74. 74. Lähde ja lisätietoa: https://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss Ehdokkaat
  75. 75. Tunnuslukuja ehdokkaista Lähde ja lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/03/10/eduskuntavaalien-ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitterissa/ Kaikista eduskuntavaaliehdokkaista Twitteriä käytti n. 44 %.
  76. 76. Valitut
  77. 77. Eduskuntaan valitut
  78. 78. Yhteenvetoa kansanedustajiksi valituista Lähde ja lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/05/05/uuden-eduskunnan-sosiaalinen-verkosto-twitterissa-vaalit2015/ Valituiksi tulleista kansanedustajista Twitteriä käytti n. 80 %. Korrelaatiokerroin seuraajamäärän ja äänien välillä oli r=0,53.
  79. 79. Kommentit ja kysymykset
  80. 80. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

×