5-12-vuotiaiden aktiivisesti käyttämät somepalvelut
3
WhatsApp 80 %
YouTube 76 %
YouTube Kids 29 %
Instagram 15 %
Snapchat 20 %
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2021, 6.4.2021, somepalvelujen käyttö päivittäin tai useita kertoja viikossa,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00689/025c4ae0-6ec5-4e83-b9d6-0a7fdd6dcb8c.pdf (n=604, 5-12-v.)
Discord 5 %
Twitch 4 %
Facebook 6 %
FB Messenger 6 %
TikTok 34 %
Spotify 21 %
13-16-vuotiaiden aktiivisesti käyttämät somepalvelut
4
WhatsApp 92 %
Facebook 18 %
FB Messenger 13 %
Instagram 55 %
Discord 17 %
Twitter 10 %
Pinterest 10 %
Twitch 7 %
Snapchat 65 %
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2021, 6.4.2021, somepalvelujen käyttö päivittäin tai useita kertoja viikossa,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00689/025c4ae0-6ec5-4e83-b9d6-0a7fdd6dcb8c.pdf (n=302, 13-16-v.)
TikTok 62 %
Spotify 52 %
YouTube 89 %
Somepalvelujen käyttötarkoitukset (nuorten suosimat ympyröity)
Datalähde: AudienceProject, Insights 2019: Apps & social media usage,
https://www.audienceproject.com/wp-content/uploads/audienceproject_study_apps_social_media.pdf (n=1961 vastaajaa Suomessa, 15-75-vuotiaat)
5
Netissä viihdytään, mutta sitä ei käytetä koulutehtäviin (2020 ennen koronaa)
Suomalaislapset 19 maan keskiarvo
On kännykällä netissä useita
kertoja päivässä
12-14-v: 79 %
15-16-v: 88 %
12-14-v: 68 %
15-16-v: 81 %
Netissä vietetty aika päivässä
12-14-v: 230 min
15-16-v: 262 min
12-14-v: 192 min
15-16-v: 229 min
Netin käyttö koulutehtäviin
12-14-v: 15 %
15-16-v: 23 %
12-14-v: 35 %
15-16-v: 44 %
Digitaaliset taidot (kokonaispisteet) 7.6 / 10 7.8 / 10
6
Lähde: EU Kids Online 2020, https://www.eukidsonline.ch/files/Eu-kids-online-2020-international-report.pdf
Vain Norjassa ja Belgiassa lapset viettivät enemmän aikaa netissä kuin Suomessa.
Vain Puolassa käytettiin vähemmän nettiä koulutehtäviin kuin Suomessa.
Opettajien TVT:n opetuskäytön koulutus ei ole tuottanut haluttuja tuloksia (2018)
Suomalaisopettajat 31 OECD-maan keskiarvo
Saanut TVT:n opetuskäytön
koulutusta osana tutkintoa 56 % 56 %
Saanut äskettäin koulutusta
TVT:n opetuskäyttöön 74 % 60 %
Kokee tarvitsevansa
paljon TVT-koulutusta 19 % 18 %
Kokee omaavansa riittävät
valmiudet TVT:n opetuskäyttöön 21 % 43 %
Antaa oppijoiden käyttää TVT:tä
koulutehtävissä 51 % 53 %
7
Lähde: OECD, TALIS 2018, https://www.oecd-ilibrary.org/sites/1d0bc92a-en/1/2/2/index.html?itemId=/content/publication/1d0bc92a-
en&_csp_=1418ec5a16ddb9919c5bc207486a271c&itemIGO=oecd&itemContentType=book (vastaajat alakoulun opettajia)
Ainoastaan Itävallassa opettajat kokivat omaavansa huonommat
valmiudet TVT:n opetuskäyttöön kuin Suomessa.
“
Yhteiskunnan sosiaalisten ja taloudellisten
rakenteiden muutos, mediaympäristön murros ja
nopea avautuminen kansainväliseen kulttuuriseen
vuorovaikutukseen ovat syvällisesti muuttaneet
nuorten elämänkokemuksia, odotuksia ja asenteita.
--
Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen
käytänteiden sekä toisaalta nuorten koulun
ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on
lisääntymässä.
8
Lähde: PISA 12 ensituloksia, Kupari, Välijärvi, Andersson, Arffman, Nissinen, Puhakka & Vettenranta, 2013, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75271/okm20.pdf
Lähteet: PISA-tulosten kuvaaja: IS, 30.8.2021, https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html, Lukuliike, 2020, https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/,
Kansallinen lukutaitostrategia 2030, https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kansallinen-lukutaitostrategia-2030
9
Korona-ajan etäopetus toi haasteet näkyville
10
Lähde: KARVI, Poikkeustilanteen vaikutukset eri koulutusasteilla Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 14.12.2020, https://karvi.fi/wp-content/uploads/2020/12/Poikkeustilanteen-
vaikutusten-arviointi-tulokset.pdf (rehtorit n=112, opetus- ja ohjaushenkilöstö n=378-388)
Koronan vuoksi valtaosa kouluista siirtyi
etäopetukseen maaliskuussa 2020.
Etäopetus toi kauan kaivatun ”digiloikan”, mutta
se oli kaikkea muuta kuin ongelmatonta.
KARVI: poikkeustilanteen vaikutukset
peruskouluissa keväällä 2020
92 % rehtoreista ja 79 % henkilökunnasta näki
ongelmia opintojen edistymisessä
82 % rehtoreista ja 63 % henkilökunnasta näki
ongelmia etäopiskeluun liittyvien valmiuksien
tukemisessa
Etäopetuksen synnyttämiä hyviä käytäntöjä (mainintojen osuus)
Lähde: KARVI, Poikkeustilanteen vaikutusten arviointi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 16.11.2020, https://karvi.fi/wp-
content/uploads/2020/11/Hyvat_kaytanteet_yleissivistava_koulutus.pdf (perusopetus n=131, lukiot n=143)
11
TOP 10 sovellukset oppimisessa ja opetuksessa 2017-2021
Data: Jane Hart, 2017-2021, Top Tools for Learning, https://www.toptools4learning.com/, kuva: Harto Pönkä, 14.9.2021
13
2017 2018 2019 2020 2021
Mikä on säilyttänyt suosionsa?
14
Google Driven sovellukset
Docs, Sheets, Slides, Forms
Hakukoneet
Googlen haku, Wikipedia
Toimisto-ohjelmat
Tiedonhaku ja sisällöt
Videot
YouTube, Vimeo, EdPuzzle
Microsoft Office
Powerpoint,
Word ja Excel
Opetuksen aktivointi
Kestosuosikit
Kahoot, Mentimeter, Trello,
Padlet, Quizlet
Uudet suosikit
Miro, Mural, Google Jamboard,
Wordwall, Gimkit
Mikä on muuttumassa?
15
Yhteisöpalvelut
Facebook, Twitter, Yammer
Pilvipalvelut ja blogit
Dropbox, WordPress, Blogger,
Google Workspace & Sites,
Microsoft Sharepoint
Yhteisö- ja
ryhmäalustat
Oppimisalusta
Kehittyneet oppimisalustat
Google Classroom, Flipgrid,
Quizizz, Canvas
Pikaviestipalvelut
WhatsApp, Telegram, Viber,
Discord
Etäyhteyssovellukset
Vanhat sovellukset
Skype, Adobe Connect
Uudet etäkokoussovellukset
Zoom, Microsoft Teams,
Google Meet, Whereby
Mobiili oppiminen
+ saavutettavuus
Sosiaalinen ja
yhteisöllinen
oppiminen
Personoitu /
adaptiivinen
oppiminen
Kehittyneet
oppimissisällöt ja
LMS:t
Mikro-oppiminen Videot oppimisessa
Pelillisyys
+ VR ja AR
Oppimisanalytiikka
ja tekoäly
STEAM-opetus ja
maker-kulttuuri
Lähteenä n. 20 digitaalisen oppimisen ja opetuksen trendiraporttia v. 2021
Digitaalisen oppimisen ja opetuksen trendit 2021
Mikro-oppiminen + personoitu/adaptiivinen oppiminen + tekoäly
19
Kuva oikealla: Valamis, https://www.valamis.com/fi/blogi/kattava-opas-mikro-oppimiseen (16.9.2021), kuvan alkuperäinen idea: Zach Posner, 2017
Lyhyet videot
Kuvat ja
infografiikat
Harjoitukset,
tehtävät ja testit
Some-sisällöt ja
podcastit
Oppimispelit ja
sovellukset
Muut oppimis-
sisällöt
Mikro-oppimisen
elementtejä
Monimuoto-opetuksen lisääntyminen
20
Lähde: 2021 EDUCAUSE Horizon Report: Teaching and Learning Edition, https://library.educause.edu/-/media/files/library/2021/4/2021hrteachinglearning.pdf
Lisätietoa opetuksen malleista: Valerie Irvene, 2020, https://er.educause.edu/articles/2020/10/the-landscape-of-merging-modalities
Korona on pakottanut oppilaitoksia luomaan
uudenlaisia joustavia opetusmalleja.
Maailmalla ”hybridiopetuksella” tarkoitetaan
monimuoto-opetusta eli kontakti- ja verkko-
opetuksesta koostuvaa opetusta.
Yleinen haaste: perinteiset opetuksen
käytännöt kuten luennot ja tehtävät yritetään
siirtää sellaisenaan verkkoon.
Ongelmat yleisiä: turhautuminen, motivaation
ylläpito, sopivan paikan löytäminen opiskelulle,
ohjauksen ja materiaalien laatu jne.
Trendit: mobiili oppiminen + saavutettavuus, yhteisöllinen
oppiminen, mikro-oppiminen, videot opetuksessa
Videon käytön mahdollisuuksia opetuksessa
21
Oppimistilanne
Itsenäisesti
opetusvideon
avulla
Oppitunti
Uuden asian opiskelu
opettajan johdolla
Verkko-opiskelu
”Perinteinen”
lähi- ja etäopetus
Kotitehtävä
Video ja tehtävä
verkossa
Oppimistehtävät
Yksin, pareittain tai ryhmässä
Monimuoto-opetus
(käänteinen opetus)
Johdanto +
ennakkotehtävä
Video ja tehtävä
verkossa
Oppitunti (lähi tai etä)
Työskentelyä yksin, pareittain
tai ryhmässä
Laadukas verkko-oppiminen
22
Lähde: 2021 EDUCAUSE Horizon Report: Teaching and Learning Edition, https://library.educause.edu/-/media/files/library/2021/4/2021hrteachinglearning.pdf
Kuvakaappaus: Western Sidney Universityn verkko-opetuksen hub, https://lf.westernsydney.edu.au/engage/ (16.9.2021)
Verkko-opetuksen työkaluihin ja pedagogiikkaan
on panostettu entistä enemmän.
Oppijalähtöisyys ja oppimistulokset keskiössä.
Haasteena uusien pedagogisten käytäntöjen
jalkauttaminen ja kuormittavuus opettajille.
Monet oppilaitokset ovat luoneet omia verkko-
ja etäopetuksen ”hubeja” ja resurssipankkeja.
Uusien verkko-oppimisalustojen ja sovellusten
käyttöönotto lisääntynyt runsaasti.
Trendit: mobiili oppiminen + saavutettavuus, kehittyneet
oppimissisällöt ja LMS:t, yhteisöllinen oppiminen, adaptiivinen
oppiminen, mikro-oppiminen, pelillisyys + VR ja AR,
oppimisanalytiikka ja tekoäly
Yhteisöllinen oppiminen
”tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä”
Dillenbourg, P. (1999). What do you mean by ‘collaborative learning’? Teoksessa Dillenbourg, P. (Toim.) Collaborative-learning: Cognitive and Computational Approaches (s. 1-19). Oxford,
Englanti: Elsevier. Saatavana: https://telearn.archives-ouvertes.fr/hal-00190240/document
23