Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa

1.009 visualizaciones

Publicado el

Valmennus Nuorten Ystävien Osaamisella osallisuutta -hankkeelle, 13.10.2020, Harto Pönkä, Innowise

Publicado en: Educación
  • Sé el primero en comentar

Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa

  1. 1. Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa 13.10.2020 Harto Pönkä Innowise
  2. 2. Koulutuksen aiheet 2 Etäosallistumisen esteiden ylittäminen Ryhmäytyminen verkossa Ryhmätyöskentelyn etävälineet
  3. 3. Yhteys muihin ihmisiin on tärkein syy käyttää sosiaalista mediaa. Somessa koetaan yhteisöllisyyttä ja saadaan vertaistukea. 3
  4. 4. Enemmistö keskustelee mieluiten pienissä tai keskikokoisissa ryhmissä Datalähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Some ja nuoret –kysely, 13-29 –vuotiaat suomalaisnuoret (2013, 2015, 2016 ja 2019). Uusin: https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/. Kuva: Harto Pönkä, 23.4.2019. 4
  5. 5. “Puhelinta ei edelleenkään voi korvata millään, koska se toimii yleensä ihmisen tavoittamisessa vaikka digitaidoissa on haasteita. ”Ei oo ennenkään tarvinnu” -asenne, eli avoimuus uuteen työskentelytapaan on ollut osalle asiakkaista haastavaa. Joillekin asiakkaille kynnys osallistua on ollut todella matala, koska digimaailma on tuttu. Joillekin kynnys on ollut todella korkea, eikä heitä olla saatu aktivoitua mitenkään. 5 Lähde: Osaamisella osallisuutta –hankkeen selvitys, 2020
  6. 6. Verkko-ohjauksen saavutettavuus on yhteydessä käytettyihin välineisiin Lähde: Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y 6
  7. 7. Ohjeista selkeästi, miten työskentelyalustalle pääsee Muista ohjeistus ja harjoittelu jokaisen uuden alustan kanssa! Kuva: tämän koulutuksen liittymisohje 7
  8. 8. Luottamuksen rakentuminen chat-ohjauskeskustelussa  Keskustelun aloitus: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?”  Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen  Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella, aikuismaisuudella ja tilanteen johdattelulla  Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf (tutkimuksen osallistujat 16–24-vuotiaita) 8
  9. 9. Onnistunut chat-ohjauskeskustelu  Ohjaaja käyttää ohjaustyökaluja kuten ”perusutelu”, tarkentavat kysymykset, valmiit teemat, aiheen rajaus, yhteisymmärryksen varmistaminen.  Keskusteluyhteyden ylläpitäminen.  Kiireetön keskustelutahti. Onnistuneet keskustelut kestivät yli tunnin, pisimmät tunteja.  Löydetään mahdollisia ratkaisuja, annetaan yhteystietoja, sovitaan jatkosta tms. Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf (tutkimuksen osallistujat 16–24-vuotiaita) 9
  10. 10. Ryhmäytyminen etänä
  11. 11. “Tarvitsisin tukea, kuinka saada motivoitua ihmiset osallistumaan digitoimintoihin. Kuinka järjestää mahdollisimman antoisia digitaalisia ryhmätoimintoja. Hyviä kokemuksia, ryhmäytyminen on ollut jopa parempaa etänä. Nyt on vaihtoehtoisia tapoja tehdä asiakastyötä. On kovasti chat-palveluiden käyttäjiä, vertaistukiryhmät ja muut ryhmäkeskustelut. Voisi onnistua myös Teamsin käyttö muutamien kanssa hyvin. 11 Lähde: Osaamisella osallisuutta –hankkeen selvitys, 2020
  12. 12. Yksilö, pari, ryhmä ja yhteisö  Yksilö on aina keskiössä. Yksilön on mm. tärkeää voida asettaa omia tavoitteita sekä pohtia oppimisen aiheita itse.  Pari voi tukea toistensa oppimista tehokkaasti. Vuorovaikutus lisää oppijoiden aktiivisuutta, tuo työskentelyyn uusia näkökulmia ja vastavuoroisuus tukee oppimista.  Ryhmä syntyy ryhmäytymisen kautta, jossa sovitaan ryhmän tavoitteesta ja toimintatavoista. Ryhmässä on keskeistä jäsenten vuorovaikutus ja yhteinen toiminta. Sopiva ryhmäkoko on esim. 3-6 jäsentä.  Yhteisö on kuin iso ryhmä, mutta sosiaalisia suhteita on paljon enemmän, mikä voi johtaa mm. kuppikuntien syntyyn ja niiden välisiin konflikteihin. 12 👤👤
  13. 13. Ryhmän koko ja vuorovaikutussuhteet Lähde ja lisää aiheesta: Cyrus Molavi, 2015, https://www.getflow.com/blog/optimal-team-size-workplace-productivity 13
  14. 14. 14 Ryhmä • Ryhmä syntyy ryhmäytymisen kautta, jossa sovitaan sen tarkoituksesta ja toimintatavoista. • Ryhmän synnyssä ja säilymisessä on keskeistä jäsenten vuorovaikutus ja yhteinen toiminta. • Ryhmän sisällä syntyy mm. erilaisia rooleja, normeja ja yhteistä kieltä. • Ryhmän jäsenet sitoutuvat toisiinsa, mikä näkyy myös ryhmäpaineena. • Sopiva koko on esim. 3-6 ihmistä. Jaettu tavoite tai muu syy, miksi osallistutaan
  15. 15. Lähde: Lave & Wenger, 1999, Communities of Practice: Learning, Meaning and Identity. Lisää aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6yhteis%C3%B6 15 Käytäntö- yhteisö Aihealue ToimintaJäsenet • Aihealue = yhdistävä tekijä, esim. yhteinen kiinnostuksen aihe • Pitkäaikainen syy jäsenten osallistumiselle • Aihealue määrittelee yhteiset keskusteluaiheet ja ratkaistavat ongelmat • Jäsenillä on kokemuksia, tietoa, menetelmiä ja työkaluja, joita he jakavat ja kehittävät yhdessä • Toiminta keskittyy esim. yhteisiin työkaluihin ja alustoihin • Yhteisön toiminta tuottaa jäsenille mm. hyödyllistä tietoa ja vertaistukea • Toiminnalle on keskeistä jäsenten vuorovaikutus • Jäsenet ovat aihealueen asiantuntijoita • Syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita, mm. sisä- ja ulkopiiriläiset Yhteisö > 20 hlöä
  16. 16. Verkko-ohjauksen (ja oppimisen) etenemisen viisi tasoa Lähde (mukaillen): Gilly Salmon, The Five Stage Model, https://www.gillysalmon.com/five-stage-model.html 16 5. Kehitys 4. Yhteinen tiedonrakentelu 3. Tiedon välittäminen 2. Kulttuurin rakentaminen ja ryhmäyttäminen 1. Pääsy työskentelyalustalle ja motivointi • Työskentelyalustan valmistelu • Osallistujien kutsuminen ja kannustaminen mukaan • Alustan esittely ja viestittelyn kokeilu • Tutustuminen ja yhteisen toiminnan aloitus • Materiaalin ja tiedon jako • Ryhmien aktivointi tehtävillä • Vertaistuki, yhteisöllinen oppiminen • Ryhmien työskentelyn tukeminen • Osallistujien kehittyminen osana ryhmien yhteisöllistä toimintaa • Ryhmän reflektoinnin tukeminen
  17. 17. Ryhmäytymisen vaiheet 17 1. Muotoutumis- vaihe 5. Lopettamisvaihe3. Normien luomisen vaihe 2. Kuohuntavaihe 4. Toteuttamisvaihe Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
  18. 18. Ryhmäytymiseen ohjaaminen ▪ ALUKSI: tehtävä, joka auttaa ymmärtämään muita ryhmän jäseniä (tutustuminen). ▪ TOISEKSI: tehtävä, joka auttaa osallistujia muodostamaan yhteisen merkityksen toiminnalle. ▪ ANNA AIKAA: avoin keskustelu on edellytys luottamuksen muodostumiselle. ▪ VASTA SITTEN: on varsinaisen kehittävän työskentelyn aika. ▪ Muotoile tehtävät niin, että ne edellyttävät vastaamista muille ja/tai yhteistä päätöstä. ▪ Roolitettu tehtävä helpottaa, jos osallistujat ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia. ▪ Työskentelyalustan tulisi mahdollistaa vuorovaikutus ja ohjata työskentelemään yhdessä. ▪ Jokaisen osallistujan toiminta on merkityksellinen ryhmän onnistumiselle. ▪ Varmista, että työskentely etenee tavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua). ▪ Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esimerkiksi esittämällä kysymyksiä. ▪ Anna palautetta työskentelystä, niin että osallistujat kokevat tulleensa kuulluiksi. Lähteenä mm.: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys) 18
  19. 19. Tutustumistehtäviä  Parista kertominen: Kumpikin saa muutaman minuutin ajan kertoa itsestään toiselle. Tämän jälkeen käydään kierros läpi siten, että pari kertoo aina kaveristaan, mitä muistaa. Toinen voi täydentää ja korjata, jos haluaa.  Yhdistävät asiat: Pareittain koetetaan löytää mahdollisimman monta paria yhdistävää asiaa. Ketä löysi eniten? Millaisia?  Ominaisuudet: Leikkijät istuvat piirissä. Ohjaaja sanoo jonkin ominaisuuden. Kun piirissä olija kokee ominaisuuden sopivan itselleen, hän sanoo oman nimensä.  Yhdistä ominaisuus: Jokainen kirjoittaa, mikä seuraavista olisi: sää, väri, kasvi, kuukausi, viikonpäivä, eläin, tuoksu, kirja, maanosa. Valmiit vastaukset kerätään ja jaetaan. Jokainen lukee saamansa paperin ja muut yrittävät arvailla, kuka on kyseessä. Lopuksi keskustellaan, kuinka vaikeaa arvaaminen oli.  Esineiden avulla esittäytyminen: Esittäytyminen symbolikorttien tai esineiden tms. kautta. Miksi valitsin tämän, miten tämä kuvaa minua?  Suomen kartta: Piirretään kuvitteellinen Suomen kartta, johon opiskelijat sijoittuvat asuinpaikkansa mukaan. Jokainen kertoo hyviä ja huonoja asioita asuinpaikastaan. Muunnos: tehdään maailman kartta ja kysymys missä haluaisit asua/mihin haluaisit matkustaa ja miksi. Lähde: AMEO, 2018, MAST ryhmäyttämisopas, https://ameo.fi/wp-content/uploads/2018/02/Ryhmayttamisopas.pdf 19
  20. 20. Esimerkki: työhaastattelukysymyksiä (Wordwall) https://wordwall.net/fi/resource/779879/ty%C3%B6haastattelukysymyksi%C3%A4 Lisää erilaisia tehtäviä, voit tehdä myös omia: https://wordwall.net/fi/ 20
  21. 21. Ryhmäytymistä edistäviä tehtävätyyppejä  Mitä tavoitteita ryhmäläisillä on toimintaan liittyen?  Miksi ryhmään osallistuminen on tärkeää?  Mitkä kiinnostuksen kohteet yhdistävät ryhmäläisiä?  Onko jokin yhteinen ratkaistava ongelma?  Onko jokin asia, joka voidaan tehdä tai johon voidaan päästä ryhmän avulla?  Mitä muita yhtäläisyyksiä löydätte? 21
  22. 22. Esimerkki ryhmätyöskentelyn rooleista (PBL-malli) 22  Puheenjohtaja: valmistelee toimintaa, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen.  Sihteeri: kirjaa ylös keskustelujen pääkohdat, oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa ryhmän yhteistä tuotosta, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa.  Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä.  Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa.  Sovella vapaasti! Roolit voivat olla myös työelämästä tuttuja työtehtäviä: projektipäällikkö, tutkija, asiantuntija, tuotekehittäjä, työhaastattelija jne.
  23. 23. Tee työskentelyn vaiheet ja eteneminen osallistujille näkyväksi  Osallistukaa etätapaamiseen…  Tutustukaa materiaaliin…  Pohtikaa, mistä johtuu, että…  Etsikää verkosta lisätietoa…  Kirjoittakaa päätelmänne…  Kommentoikaa jokainen muiden vastauksia…  Hienoa, läpäisitte tehtävän! Katsokaa saamanne palaute… Icons made by: Kiranshastry, Good Ware, Freepik, Pixel perfect and Payungkead @ flaticon.com 23
  24. 24. Ryhmätyöskentelyn etävälineet 24
  25. 25. “Kaikilla nuorilla on älypuhelin, mutta osa nuorista saattaa kokea, että uusien ohjelmien käyttöönotto saattaa tuntua raskaalta. Olemme automaattisesti alkaneet asiakaiden kanssa viestitellä messengerissä, se on tuttua. Sitä voisi viedä eteenpäin esimerkiksi keskusteluun etänä. Teamsin käytöstä voisi vielä olla koulutusta. On uusi ohjelma ja sen käyttö on vielä vähäistä. 25 Lähde: Osaamisella osallisuutta –hankkeen selvitys, 2020
  26. 26. Valitse työkalut ja rakenna toiminnassa tarvittavat työskentelytilat 26
  27. 27. Valitse keskustelualusta tarkoituksen mukaan WhatsApp- ryhmät Max 256 jäsentä Puhelinnumerot näkyvät muille 27 …!? Facebook- ryhmät Ei kokorajaa FB-tunnukset näkyvät muille Keskustelufoorumit ja chatit Ei kokorajaa Anonyymius mahdollista
  28. 28. “Positiivista on se, että asiakkaat ovat mielestään lähempänä ohjaajaa, jos tämmöistä viestittelyä on. Näen, että ohjaaminen ei ole sidottu tiettyyn aikaan eikä paikkaan vaan sitä kannustamista ja motivointia voisi olla silloin kun sitä tarvitsee, vaikka vastaus ei menisikään heti, asiakkaat ovat senkin ymmärtäneet ja eivät he itsekään vastaa heti, mutta ovat kytköksissä tilanteeseen. En itse koe tätä tilannetta haastavaksi, vaan jokseenkin myös vapauttavaksi. 28 Lähde: Osaamisella osallisuutta –hankkeen selvitys, 2020
  29. 29. Etäkokoussovellukset Jitsi Meet https://meet.jit.si/ on ilmainen avoimen lähdekoodin etäkokoussovellus. Tässä esimerkissä on käytetty Open Knowledge Finlandin tarjoamaa palvelua. Taustalla (ruudunjaossa) on käytetty Classroom screen –palvelua, https://www.classroomscreen.com/ 29 Kuvan esimerkki: Jitsi Meet https://meet.okf.fi/
  30. 30. Etäkokoussovellusten ryhmätoimintojen vertailua Microsoft Teams Google Meet Zoom Adobe Connect Osallistujia enintään 300 Ilmaisversiossa 100 Maksullisessa 100-250 Ilmaisversiossa 100 Maksullisessa 100-500 25-1500 riippuen lisenssistä Yhtäaikaisia osallistujien videokuvia Enintään 9 Tulossa: enintään 49 Together-tilassa 49 Enintään 16 Enintään 49 Ei rajaa, mutta käytännössä 15-20 Ryhmähuoneet (breakout rooms) Ei (tulossa) Tiimit-toiminnolla voi luoda rinnakkaisia kokouksia Ei normaaliversiossa Kyllä G Suite Enterprise for Educationissa, enintään 100 huonetta Kyllä Enintään 50 huonetta Kyllä Enintään 20 huonetta ja 200 osallistujaa/huone Lisätietoa https://docs.microsoft.com/en- us/microsoftteams/limits- specifications-teams https://www.onmsft.com/news/micros oft-teams-breakout-rooms-feature- rolling-out-in-preview https://nerdschalk.com/microsoft- teams-together-mode/ https://nerdschalk.com/google-meet- limit/ https://gsuiteupdates.googleblog.com/ 2020/10/create-breakout-rooms-for- more-engaged.html https://support.google.com/meet/ans wer/10099500 https://zoom.us/pricing https://support.zoom.us/hc/en- us/articles/206476313-Managing- Breakout-Rooms https://helpx.adobe.com/fi/adobe- connect/using/breakout-rooms.html https://community.adobe.com/t5/conn ect/participant-video-limits/td- p/3396713?page=1 30
  31. 31. Muista selvät ohjeet etätilanteissa  Kerro, mitä teet nyt ja mitä tapahtuu seuraavaksi  Esitä ja osoita kysymyksesi selkeästi  Kerro, milloin odotat kysymyksiä tai kommentteja  Anna selvä aikataulu työskentelylle ja miten saa apua sen aikana  Tehtävien palautus ja viestit: kuittaa heti + kerro tarvittaessa, milloin palaat asiaan Kuva: Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf 31
  32. 32. Huomioitavaa ryhmien (video-)etätapaamisten aikana  Luo katsekontakti kameran kautta, ”näe” osallistujat – varsinkin silloin, kun kuuntelet heitä.  Puhu riittävän kovaa ja käytä yksinkertaisia lauseenrakenteita.  Sopikaa, käytetäänkö kameroita alussa, koko ajan vai ei/vapaaehtoista.  Videolla osallistuminen pitkään on henkisestä rasittavaa.  Kerro, miten puheenvuoroa voi pyytää tai miten ne jaetaan.  Ohjeista pitämään puheenvuorot keskusteluissa lyhyinä.  Esitä kysymykset selkeästi tietylle osallistujalle, ryhmälle tai yleisesti.  Anna aikaa vastaamiselle. Varmista, että halukkaat saivat vastata.  Suunnittele ja vaiheista ryhmäohjaus etukäteen.  Sovi tarvittaessa yksilöohjaukselle oma aika. 32
  33. 33. Vinkkejä vuorovaikutuksen rakentamiseen etätapaamisessa ▪ Auta asettumaan yhteiseen tilaan. Varaa aikaa rauhoittumiseen ja asettumiseen ▪ Sanoita myös hiljaisuutta, esim. “etsin lisätietoa” tai “mietitään kaikki tätä hetki”. ▪ Asetu osallistujan tilanteeseen ja kokemukseen, lue myös rivien välistä. Tunnista heikkokin signaali tarpeesta ja toivosta, ja tee se näkyväksi. ▪ Kohtaa henkilökohtaisesti, ja puhuttele nimellä tai nimimerkillä. Ole vastavuoroinen eli jaa itse, tarkenna, kiitä ja pyydä anteeksi. Pidä yllä ”jutustelu-meininkiä”. ▪ Säilytä inhimillisyys ja kotikutoisuus, erotu ja ole oma itsesi. Osallistujalle on tärkeää työntekijän pysyvyys. ▪ Kannusta ja tsemppaa turhautumisen hetkellä. ▪ Kysy avoimia kysymyksiä sinnikkäästi. Anna osallistujalle aikaa miettiä ja vastata. ▪ Sanoita väärinymmärrysten mahdollisuus verkossa. Avoin, luottamuksellinen ja oppiva asenne auttaa kaikkia. Lähde: Sirpa Mäkinen, 2020, https://www.movendos.com/2020/03/30/nain-rakennat-aitoa-lasnaoloa-etatapaamisessa/ 33
  34. 34. Käytä tuttuja työkaluja monipuolisesti: esimerkkinä Padlet 34 Osallistujien tuotokset Omien tuotosten teko yksin tai yhdessä Käsitteellisen ymmärtämisen tuki Miellekartat ja muistiinpanot Kuratointi/jako Tiedon kerääminen ja jakaminen muille Kotisivu/linkkiseinä Verkko-tai etäopetuksen materiaalit linkkeinä Aktivointi Vastausten kerääminen opiskelijoilta Havainnollistaminen Esim. aikajanat ja kartat
  35. 35. Yhteisöllinen valkotaulu Vinkkejä opetukseen: http://www.nordtouch.fi/flinga/skriptit/ 35 https://flinga.fi/
  36. 36. Pelillistäminen 36 http://getkahoot.com
  37. 37. Jotkin asiat on selkeintä näyttää videolla  Videoiden käyttötarkoituksia:  Opetuksen aiheisiin liittyvät virikevideot  Aiheen mukaiset ohjausvideot  Ruutukaappausvideot, esim. verkkosovellusten käyttöopastus  Luentotallenteet  Ajankohtaiset tietoiskut ja kuulumiset  Animaatiot, kuvista koostetut esitykset jne.  Oppijoiden vastaukset tehtäviin videoina  Videon voi katsoa omassa tahdissa ja siihen on helppo palata  Tiivistä: lyhyt video katsotaan varmemmin loppuun  Tekstitys helpottaa videon käyttöä eri tilanteissa 37
  38. 38. Ruutukaappausvideot Vinkki: voit tehdä luentovideoita myös Powerpointin nauhoitustyökalulla. 38 https://screencast-o-matic.com/
  39. 39. Muista nämä 39  Ruutusokeus: näytä, mistä mitäkin tapahtuu (kuva, video) + selkeät ohjeet  Ryhmäytyminen ennen varsinaista ryhmätyöskentelyä  Roolit auttavat työskentelyssä alkuun  Älä vie osallistujilta oivaltamisen mahdollisuutta uuden oppimisessa  Uuden asian harjoittelu ennen sen soveltamista  Tee selkeä vaiheistus ja näytä se  Tauota myös etätyöskentely  Päätä etätapaaminen sovittuun aikaan  Vaihtele näitä toiminnassa: pohdinta/reflektiota + työskentely  Hybridi eli etä- ja lähitapaamisen yhdistäminen on kaikkein vaikeinta – yleensä etäryhmä jää paitsioon – vältä sitä, jos mahdollista!
  40. 40. Etäohjauskerran pedagoginen rakenne 40 1. Aloitus  Mitä on tapahtunut aiemmin?  Mitä tehdään tällä kerralla? Mihin kokonaisuuteen tämä liittyy? 2. Uuden aiheen ohjaus/opetus  Lyhyt johdanto + tavoite, merkitys ja motivointi  Aiempien tietojen tai kokemusten aktivointi – mihin tämä liittyy?  Uuden asian opetus jaettuna loogisiin osiin 3. Työskentely  Uutta asiaa kertaava, laajentava ja/tai soveltava oppimistehtävä  Voi sisältää yksin, yhdessä ja/tai ryhmissä työskentelyä, yksi tai useampi sykli  Purku ja palaute – mitä opimme, mitä voimme jatkossa oppia lisää? 4. Lopetus  Osista kokonaisuuteen, nivotaan työskentelyn asiat yhteen  Loppukeskustelu, palaute  Jatkotyöskentelystä sopiminen, kotitehtävä tms.
  41. 41. Jos haluat luoda ryhmän tai yhteisön… 1. Kokoa yhteen ihmisiä, joilla on jokin yhdistävä asia. 2. Luo pitkäaikaista toimintaa, joka edellyttää osallistumista ja tarjoaa jäsenille kehittymisen mahdollisuuksia. 3. Tue jäsenten vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä sekä käytä sitä tukevia työkaluja ja keskustelualustoja. 41
  42. 42. Yhteisöllisyys perustuu vastavuoroisuuteen: Jos haluat saada muut mukaan, ole itse aktiivinen! 42
  43. 43. 43 Kysymyksiä tai kommentteja? Yhteystiedot Harto Pönkä 0400500315 @hponka harto.ponka@innowise.fi https://www.innowise.fi/ Kiitos!

×