Syrjäytymisen ehkäisemisen mestarikurssi OSA 3: Syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä -diaesitykset.

1. TERVETULOA
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN
MESTARIKURSSILLE
#syrjäytyminen tasaarvostn.fi

2. Olli Kangas
Johtaja, Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma
Yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela, dosentti, VTT
@ollikan

3. Päivän ohjelma 9–11
WIP: Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi, Palkansaajien
tutkimuslaitos: Miten ja miksi tulo- ja varallisuuserot periytyvät?
TITA: Professori Juho Härkönen, Tukholman yliopisto: Yksinhuoltajien
alentunut työllisyys ja syrjäytymisen uhka.
WE ALL: Tohtorikoulutettava Emilia Kangas, Jyväskylän
yliopisto: Syrjäyttävät sukupuolittuneet instituutiot.
STOPDIA: Tutkimuspäällikkö Jaana Lindström, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos: Auttaako kansansairauksien ennaltaehkäisy?
WIP: Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen, Palkansaajien
tutkimuslaitos: Määräaikaisen työn vaikutus myöhempään
tulokehitykseen.
TITA: Tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren, Kela: Työttömyys,
sairaus, työkyvyttömyys: Tie syrjäytymiseen?

4. Missä määrin tuloasema
periytyy?
Toteutuuko mahdollisuuksien tasa-arvo?
Ilpo Suoniemi
Tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos

5. Kuinka paljon tuloasema (koulutusaste
ym.) riippuvat lähtökohdista Suomessa?
• Lähtökohta: vanhempien asema, sijaluku (%-
yks.) vanhempien bruttotulojen (5-vuoden
keskiarvo 1995-1999) jakaumassa
• Tulemat: Lasten (1980-1982 syntyneet) tulo- ja
koulutusasema 2011-2012 keskiarvo

6. Lasten keskim. tuloaseman (%-yks.) ja
vanhempien tuloaseman (%-yks.) suhde

7. Tuloliikkuvuus (tuloaseman muutos)
Suomessa pohjoismaista tasoa
• Suomessa vanhempien tuloaseman 10 %-yks.
muutos parantaa lapsen keskimääräistä asemaa
2,23 %-yks (Tanska 1,80 %-yks).
• Väestöryhmien välillä ”ei isoja eroja” riippuvuutta
mittaavassa kulmakertoimessa
• USA:ssa vastaava luku 3,41 %-yks.
• Siellä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu
heikosti, liikkuvuus on Amerikassa myytti.

8. Suomen tilanne näyttäisi hyvältä,
mutta parantamisen varaa on
• Riippuvuus voimistuu lähestyttäessä
tulojakauman huippua.
• ”Amerikkalainen unelma” Suomessa 11,7 %
alimman viidenneksen lapsista kipuaa ylimpään
viidennekseen, Tanskassa 11,7 USA:ssa 7,5 %.
• Toisaalta kokonaista 24,3 % ylimmän
tulokymmenyksen lapsista pysyy siellä.
• Koulutus merkittävä välittävä tekijä.

9. Lapsen (n. 30 v.) koulutusvuosien ja
vanhempien tuloaseman välinen suhde

10. • Riippuvuus lähtökohdista voimistuu vanhempien
jakauman suurituloisessa osassa
• Näin erityisesti maisterin tutkinnon osalta
• Tuloaseman muutos 0  100 %-yks. lisää
koulutusvuosia keskimäärin 12,6  15,7 v.
• korrelaatio yksilötasollakin korkea, 0,264.

11. Korkeintaan peruskoulun (%) ja
vanhempien tuloaseman välinen suhde

12. Tuloja ja varoja on siirtynyt myös
lahjojen ja perintöjen kautta

13. Liikkuvuudessa alueellisia eroja
Suomen ”Kultahattu-käyrä”

14. Lapsuuden aikainen (tulo-)asema ja
sosiaalinen ympäristö vaikuttaa
• Riippuvuus muodostuu vähitellen: Perimä ja varhaislapsuus,
panostus kasvatukseen ja koulutukseen, verkostot ja suorat lahjat
ja perinnöt vanhemmilta.
• Ei vain yksi erityisen tärkeä elinvaihe; varhaiskasvatuksella ja
koulutuksen nivelvaiheilla on toki merkitystä.
• Myös vahvoja viitteitä, että pienemmät tuloerot liittyvät suurempaan
ylisukupolviseen liikkuvuuteen.
• Suomessa näkyy maakuntatasolla.
• Lisäksi maakunnan matala työttömyysaste, ja (ansiotuloissa
mitattuna) laaja keskiluokka edesauttavat, kuinka korkealle
pienituloisten perheiden lapset yltävät.

15. Mitä vaaroja?
• Suomessa tuloerot kasvaneet  vaarana ylisukupolvisen
liikkuvuuden vähentyminen
• Tämä voi puolestaan johtaa tulo- ja varallisuuserojen
kasvuun
• Tämä uhkaa myös muita teollisuusmaita

16. Mitä on tehtävissä?
• Ei erityisiä poppakonsteja, tukea sekä huonoista
lähtökohdista että heikoista tuloksista kärsiville.
• Huomio köyhyyttä, tuloeroja ja eriarvoisuutta vähentäviin
laajavaikutteisiin toimiin.
• Ne eivät voi olla aiheuttamatta julkisia menoja; (ainakin
lyhyellä aikavälillä).
• Palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitus oikeudenmukaisella
veropolitiikalla.
• Mahdollisuuksien tasa-arvon korostamista käytetään
joskus viemään huomiota pois tuloeroista ja
tulonjakopolitiikasta.

17. Ilpo Suoniemi
tutkimuskoordinaattori
Palkansaajien tutkimuslaitos
WIP-konsortio
(Work, Inequality and Public Policy)
http://www.stn-wip.fi @WIPconsortium

18. Yksinhuoltajaäitien
työllisyys on kehittynyt
muita heikommin
Juho Härkönen
Professor i sociologi, Stockholms Universitet

19. Yksinhuoltajaäitien työllisyys
on kehittynyt muita heikommin
Puolisoäidit Yksinhuoltajaäidit
85%
75%
1 Juho Härkönen

20. Mistä tämä kehitys johtuu?
• Kaksi pääselitystä:
• Yksinhuoltajuus lisääntynyt erityisesti vähemmän koulutettujen parissa
• Yksinhuoltajien työllisyys kehittynyt erityisen huonosti vähemmän
koulutetuilla
2 Juho Härkönen

21. 0
5
10
15
20
25
%
Yksinhuoltajuuden esiintyvyys koulutusasteittan
Perusaste
Keskiaste
Korkea-aste
3 Juho Härkönen
Mistä tämä kehitys johtuu?
• Kaksi pääselitystä:
• Yksinhuoltajuus lisääntynyt erityisesti
vähemmän koulutettujen parissa
• Yksinhuoltajien työllisyys kehittynyt
erityisen huonosti vähemmän
koulutetuilla

22. Mistä tämä kehitys johtuu?
• Kaksi pääselitystä:
• Yksinhuoltajuus lisääntynyt erityisesti
vähemmän koulutettujen parissa
• Yksinhuoltajien työllisyys kehittynyt
erityisen huonosti vähemmän
koulutetuilla
40
50
60
70
80
90
100
%
Työllisyys toisen asteen jälkeisen koulutuksen
saaneilla äideillä
Korkea, puol
Korkea, YH
Alin kork, puol
Alin kork, YH
4 Juho Härkönen

23. 40
50
60
70
80
90
100
%
Työllisyys perus- ja keski-asteen koulutetuilla äideillä
Keski, puol
Keski, YH
Perus, puol
Perus, YH
5 Juho Härkönen
Mistä tämä kehitys johtuu?
• Kaksi pääselitystä:
• Yksinhuoltajuus lisääntynyt erityisesti
vähemmän koulutettujen parissa
• Yksinhuoltajien työllisyys kehittynyt
erityisen huonosti vähemmän
koulutetuilla

24. Ratkaisumalleja
• Voidaanko perherakenteisiin vaikuttaa?
• Tuskin merkittävästi; vastaavanlainen kehitys muissakin maissa
6 Juho Härkönen

25. Ratkaisumalleja
• Voidaanko matalasti koulutettujen yksinhuoltajien työllisyyttä
parantaa?
• “Työllisyysgäppi” suurin koulutusryhmissä, jossa tuloloukut ongelma
• Työn kannattavuutta tulisi lisätä toimeentuloa vaarantamatta
• Esim. Iso-Britanniassa yksinhuoltajien työllisyys lisääntyi ja köyhyys väheni
vuoden 1999 reformien seurauksena
• Sivuhuomio: Kotihoidon tuki ei selitä: pienten lasten vanhempien osuus pieni
7 Juho Härkönen

26. Ratkaisumalleja
• Voidaanko matalasti koulutettujen yksinhuoltajien työllisyyttä
parantaa?
• “Työllisyysgäppi” suurin koulutusryhmissä, jossa tuloloukut ongelma
• Työn kannattavuutta tulisi lisätä toimeentuloa vaarantamatta
• Esim. Iso-Britanniassa yksinhuoltajien työllisyys lisääntyi ja köyhyys väheni
vuoden 1999 reformien seurauksena
• Sivuhuomio: Kotihoidon tuki ei selitä; pienten lasten vanhempien osuus pieni
8 Juho Härkönen

27. Juho Härkönen
Professor i sociologi
Stockholms universitet
Sociologiska institutionen
SE-106 91 Stockholm
juho.harkonen@sociology.su.se
Puh.: +46 8 16 3189
85%
75%
9 Juho Härkönen
Puolisoäidit Yksinhuoltajaäidit

28. Syrjäyttävät
sukupuolittuneet
instituutiot
Työ ja perhe
Emilia Kangas
Tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulu

29. Työn ja perheen suhde on sukupuolistunut
tavalla, joka tuottaa tasa-arvon ongelmia
sekä naisille että miehille eri
elämänvaiheissa.
Emilia Kangas
@EmiliaEKangas
WeAllFinland.fi

30. KESKEISET TEEMAT
• Naisilla työhön pääsyn ja urakehityksen ongelmat
 Uran vaativuus ja sillä etenemisen eriytyminen sukupuolten välillä
alkaa jo uran alkuvaiheessa
 Ulkomaalaistaustaisilla naisilla heikompi työllisyys kuin miehillä
• Yhden vanhemman perheet (muut monimuotoiset
perheet) ja epäsäännöllistä työtä tekevät kasvava
ryhmä
• Miesten osallisuus perhe-elämään rajoittunut
 Vanhempainvapaata käyttävät lähes yksinomaan äidit
 Naiset tekevät päivittäin noin yhden tunnin enemmän palkatonta
hoivatyötä kuin miehet
Emilia Kangas
@EmiliaEKangas
WeAllFinland.fi

31. Lait ja asetukset luovat
normiston, josta ei voi poiketa,
mutta on tärkeää huomata, että
työpaikkojen käytännöt ja
johtajuus ohjaavat viime kädessä
suurelta osin sovellettavia
politiikoita ja käytäntöjä: asenteet
työpaikalla, johdon oma
esimerkki ja malli, ilmapiiri ja
organisaatiokulttuuri, joustavat
työnteon tavat
KESKEISET
TOIMEENPANOMEKANISMIT
Emilia Kangas
@EmiliaEKangas
WeAllFinland.fi

32. Tärkeitä uudistamisen kohteita
yhteiskunnan tasolla:
1. Miesten vanhempainvapaiden nykyistä
selvempi edistäminen lainsäädännön avulla
(vaikuttaa naisten urakehitykseen ja työllistymiseen, edistää
osallistuvaa isyyttä)
2. Mahdollisuus joustavaan lastenhoidon saantiin
(esim. eri vuorokauden ajat, viikonloput), riittävän pienet
hoitoryhmät (kasvatuksen laatu)
Emilia Kangas
@EmiliaEKangas
WeAllFinland.fi

33. Emilia Kangas
Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulu
emilia.e.kangas@jyu.fi
@EmiliaEKangas
WeAllFinland.fi

34. Auttaako
kansansairauksien
ennaltaehkäisy?
Jaana Lindström
Tutkimuspäällikkö, THL
jaana.lindstrom@thl.fi

35. jaana.lindström@thl.fi
58%
24%
Tyypin 2 diabetestapauksista jäi
tulematta, kun kohonneessa riskissä
oleville annettiin räätälöityä
elintapaohjausta
Muisti- ja ajattelutoiminnot heikentyivät
harvemmin, kun kohonneessa
dementiariskissä oleville annettiin
monitahoista elintapaohjausta
83%
Suomalaisten työikäisten
sydäntautikuolleisuus väheni neljässä
vuosikymmenessä

36. Mutta…

37. 0
1
2
3
4
1972-1987 1982-1997 1992-2007
Perusaste
Keskiaste
Korkea-aste
jaana.lindström@thl.fi
Diabetessairastuvuus miehillä (10 vuodessa
100 henkilöä kohti)
Eur J Epidemiol (2015) 30:649–659
Diabetessairastuvuus on lisääntynyt
40 vuoden aikana, eniten vähän
koulutetuilla miehillä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Perusaste Keskiaste Korkea-aste
Pieni riski
Kohonnut
riski
Suuri riski
Suurentunut riski sairastua tyypin 2
diabetekseen on yleisin vähän
koulutetuilla
Diabetesriskitestin tulos Finriski 2012-
aineistossa, n=4340 (THL)
%

38. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Kasvikset Virvoitusjuomat Kasvikset Virvoitusjuomat
Pienituloiset
Keski- ja suurituloiset
%
Pienituloiset miehet ja naiset käyttävät harvemmin kasviksia ja
useammin sokeroituja virvoitusjuomia kuin keski- tai suurituloiset
Ovaskainen ym. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti (2012)
Miehet Naiset

39. Lisäksi…

40. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Miehet Naiset
Ylin
2
3
4
Alin
Pienituloiset osallistuvat
harvemmin terveystarkastuksiin
Terveystarkastukseen osallistuminen viiden viime
vuoden aikana tuloluokittain.
Terveys 2000-tutkimus, THL (Koponen & Alha 2006)
Vähän koulutetut joutuvat tinkimään
ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä
rahanpuutteen takia ja tilanne on
huonontunut viime vuosina
Alueellinen hyvinvointitutkimus ATH, THL
(Murto ym. 2017)
0
5
10
15
20
25
30
Perusaste Keskiaste Korkea-aste
2013
2014
2015
2016

41. Toisaalta, tutkimusten perusteella…

42. DPS-tutkimus.
Wikström et al. Diabetes Res Clin Pract 86 (2009)
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Perusaste Keskiaste Korkea-aste
Perusohjaus
Tehostettu
elintapaohjaus
Diabetessairastuvuus%
Yksilöllinen elintapaohjaus vähensi sairastumista diabetekseen yhtä
hyvin koulutustasosta riippumatta
jaana.lindström@thl.fi
KOULUTUSTASO

43. Terveellisiä välipalatuotteita ostettiin enemmän, kun niiden
osuus valikoimassa oli suuri ja ne oli näkyvästi sijoitettu
0
20
40
60
80
100
120
25% terveellisiä;
alahyllyssä
25% terveellsiä;
ylähyllyssä
75% terveellisiä;
alahyllyssä
75% terveellisiä;
ylähyllyssä
Terveellisiä Epäterveellisiä
van Kleef ym. BMC Public Health 12; 1072 (2012)
Ostettujentuotteidenmäärä
jaana.lindström@thl.fi

44. jaana.lindström@thl.fiFalbe et al. AJPH 106 (2016)
Sokerilla makeutettujen juomien verottaminen vähensi niiden
käyttöä viidenneksellä pienituloisilla asuinalueilla USAssa
0
0.2
0.4
0.6
0.8
1
1.2
1.4
Ennen veron voimaantuloa (2014) Veron voimaantulon jälkeen (2015)
Verotusalue (Berkeley)
Ei veroa (Oakland ja San
Francisco)
Annostapäivässä
- 21%
+ 4%

45. Siksi…

46. 1. Tavoitetaan ja tunnistetaan
kattavasti sairastumisvaarassa
olevat ja tuetaan elintapoja
yksilöllisesti
• Diabetesriskitesti; Finriskilaskuri;
Muistihäiriöriskitesti
• Vaikeasti tavoitettavat ryhmät
• Tunnistetaan estävät ja edistävät tekijät
yksilötasolla
• Käyttäytymistieteellinen teoriaperusta
• Digitaalisuuden hyödyntäminen
elintapojen tukemisessa
Ratkaisu: StopDia-malli?

47. 2. Elinympäristöt tukevat terveellisiä
elintapoja
• Yhdyskuntasuunnittelu
• Jokapäiväiset valintaympäristöt
• Työympäristöt
Ratkaisu: StopDia-malli?

48. 3. Terveyden edistäminen
yhteiskunnassa
• Tutkimus päätöksenteon pohjana
• Lainsäädäntö ja verotus
• Tunnistetaan keskeiset toimijat ja
toimien vaikuttavuutta estävät ja
edistävät tekijät paikallisella ja
kansallisella tasolla
• Mitataan/arvioidaan toimien kustannus-
ja hyvinvointivaikutukset laaja-alaisesti
Ratkaisu: StopDia-malli?

49. • Kansansairauksien ehkäisyyn pitää panostaa
enemmän sekä terveydenhuollossa että
yhteiskunnassa.
• Tutkimuksista saatu näyttö ja kokemus on
otettava laajasti käyttöön.
• Vaikeasti tavoitettavat väestöryhmät pitää
huomioida ja ottaa aidosti mukaan jo
toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa.
jaana.lindström@thl.fi

50. Jaana Lindström
Tutkimuspäällikkö
THL
jaana.lindstrom@thl.fi

51. Määräaikaisen työn
vaikutus myöhempään
tulokehitykseen
Merja Kauhanen
Tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos

52. 15,8%
(333 000)
palkansaajista teki työtä
määräaikaisessa työsuhteessa
vuonna 2016

53. Määräaikaisten
palkansaajien
työpaikkojen laatu on
keskimäärin heikompi
kuin pysyvässä
työsuhteessa olevilla.
• Määräaikaisten palkansaajien
työpaikkojen laatu on keskimäärin
heikompi kuin pysyvässä
työsuhteessa olevilla.
• Yksilön ja koko yhteiskunnan
kannalta sillä on merkitystä,
minkälaisiksi määräaikaisen työn
pidemmän aikavälin taloudelliset ja
sosiaaliset vaikutukset muodostuvat.

54. Määräaikainen työ vaikuttaa myöhempään
palkkakehitykseen myös pidemmällä aikavälillä
tarkasteltuna*
• Määräaikaista työtä tehneiden myöhempien palkkatulojen
kokonaismäärä sekä taso jää pienemmäksi kuin
ominaisuuksiltaan samankaltaisilla pysyvässä
työsuhteessa työskennelleillä.
• Neljän vuoden seurantajaksolla yhteenlasketut vuotuiset
palkkatulot 11,3 prosenttia pienemmät ja 8 vuoden
seurantajaksolla 10,8 prosenttia pienemmät – myös taso
4 ja 8 vuoden jälkeen pienempi.
• Aineistona Tilastokeskuksen työolotutkimukset vuosilta
1990, 1997, 2003 ja 2008 & niihin liitetyt
rekisteriseuranta-aineistot v.2011 asti
*Lähde: Kauhanen,Nätti & Ojala (2017) – work in progress

55. • Määräaikaisen työn tyypin mukaan löytyy eroja.
• Havaittuihin eroihin voi vaikuttaa sekä
myöhemmän työllisyyden epävakaus että
työpaikkojen laatu.

56. Ratkaisuehdotus
• Yhtäläisten koulutus- ja kehittymis-
mahdollisuuksien tarjoaminen erilaisissa
määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville
voisi auttaa määräaikaisten palkansaajien
myöhempää urakehitystä (ml. palkkakehitys) ja
työllistyvyyttä.

57. Merja Kauhanen
Tutkimuskoordinaattori
Palkansaajien tutkimuslaitos
merja.kauhanen@labour.fi
WIP-konsortio
@WIPconsortium
http://www.stn-wip.fi

58. Työttömyys,
sairaus,
työkyvyttömyys:
tie syrjäytymiseen?
Jenni Blomgren
Tutkimustiimin päällikkö, Kela
Tackling Inequalities
in Time of Austerity

59. Ongelma
Viidennes työikäisistä on työttömänä tai
työkyvyttömyyseläkkeellä.
Pitkäaikaistyöttömyys ja työkyvyttömyys
ovat osittain samaa ongelmavyyhteä ja
koskevat samoja ihmisiä.
Huono työkyky syrjäyttää työelämästä.
Työkykyisyys on työnteon edellytys,
mutta työttömien työkyvyn tuki heikkoa.
@JenniBlomgren @TITAconsortium
Työllinen
68 %
Työtön
11 %
Työkyvytt.
eläke 8 %
Muu
5 %Opisk.
7 %
18–64-vuotiaat vuonna 2015
Lähde: Tilastokeskus

60. Pitkäaikaistyöttömillä korkea työkyvyttömyyseläkeriski
1.2 1.4 1.4
1.5
2.2
1.3 1.4 1.3
1.6
2.9
1
1.5
2
2.5
3
Työtön alle 1 kk 1-2 kk 2-3 kk 3-6 kk Työtön yli 6kk
Eläkeriski(hazardratio)verrattuna
ei-työttömiin
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskikerroin 8 vuoden seurannassa
työttömillä verrattuna ei-työttömiin vuoden 2005 työttömyyden mukaan, miehet
Kaikki tk-eläkkeet Mielenterveysperusteiset eläkkeet
Lähde: Blomgren ym. 2017, käsikirjoitus. @JenniBlomgren @TITAconsortium

61. Työttömyyden ja heikon työkyvyn yhteys
kulkee molempiin suuntiin
Työttömyys
Huono terveys,
heikko työkyky,
työkyvyttömyys
@JenniBlomgren @TITAconsortium
• Työttömyys heikentää työkykyä;
huono työkyky vaikeuttaa työllistymistä
• Työssä olevien työkykyongelmia seurataan mm.
sairauspoissaoloilla ja ehkäistään kuntoutuksella;
työttömät jäävät järjestelmän katveeseen
• Vahva työkyvyn tuki auttaisi työttömiä pysymään
työkelpoisina ja ehkäisisi syrjäytymistä
• Työkykyisyys on muutakin kuin terveyttä
• Työkyvyttömyyseläkkeitä ei enää olennaisesti voi
vähentää vaikuttamatta työttömien työkykyongelmiin

62. Mitä pitäisi tehdä?
• Työkykyä tukevia varhaisen puuttumisen toimia
on kohdistettava entistä vahvemmin työttömiin
• Työvoimaviranomaisten tehtävä yhteistyötä
sote-palveluiden kanssa
• Viranomaisen tunnistettava työttömän
työkykyongelma; ohjaus tarvittavien
palveluiden piiriin
• Sote-palveluiden oltava yhtä helposti saatavilla
työttömille kuin työllisille
• Kaikille ei riitä työtä? Työn ulkopuolella olevien
etuusjärjestelmää ajateltava uudella tavalla?
@JenniBlomgren @TITAconsortium

63. Jenni Blomgren
Tutkimustiimin päällikkö, Kela
Email: jenni.blomgren@kela.fi
Twitter: @JenniBlomgren
TITA (Tackling Inequalities in Time of
Austerity) -tutkimushanke
Twitter: @TITAconsortium
Tackling Inequalities
in Time of Austerity
Kiitos!

64. Keskustelu jatkuu
www.tasaarvostn.fi
#syrjäytyminen
Nähdään:
18.4:
Syrjäytymisen ehkäiseminen
eläkeiässä (Huom! klo 14–16)