Työn murroksen mestarikurssin toisella seminaarikerralla käsiteltiin teemaa "Nuoret uuden työn kynnyksellä".

1. Tervetuloa
Työn murroksen mestarikurssille!
#työnmurros tasaarvostn.fi
WiFi: InternetW
Käyttäjä:
Salasana:

2. Päivän ohjelma klo 9–11
Johdanto:
Polkuja työhön: Professori Osmo Kivinen, Turun yliopisto: Suomalaisen
koulutuksen tila ja tulevaisuus.
Tutkijapuheenvuorot
TITA: Professori Jani Erola, Turun yliopisto: Koulutuksen ja sosiaalisten asemien
periytyvyys Suomessa.
Polkuja työhön: Tutkija Hanna Virtanen, Etla: Ammatillisen ja lukiokoulutuksen
vaikutus työllisyysnäkymiin.
Oma linja: Erikoistutkija Hanna Pesola, VATT: Vanhempien
kotoutumissuunnitelmat vaikuttavat lasten koulutusvalintaan.
Taidot työhön: Anna-Maija Niemi, Helsingin yliopisto: Koulutus on uudistettava
kohtaamaan moninaiset tuen tarpeet.
Asiantuntijapaneeli

3. Suomalaisen
koulutuksen tila ja
tulevaisuus.
Osmo Kivinen
Professori, Turun yliopisto

4. Koulutuksen ja sosiaalisen
aseman periytyvyys
Jani Erola

5. Suomi muuttuu entistä
vahvemmin
koulutusyhteiskunnaksi
@JaniErola

6. …mutta myös
vanhempien koulutuksen
yhteydessä lasten hyvinvointiin
aikuisuudessa
Tämä näkyy koulutuksen
yhteydessä omaan
hyvinvointiimme…
@JaniErola

7. @JaniErola

8. @JaniErola

9. @JaniErola

10. @JaniErola

11. Pitäisikö huolestua?
@JaniErola

12. Kyllä!
Merkki siitä, että
mahdollisuuksien tasa-arvo
ei toteudu
@JaniErola

13. Mitä hyvää?
@JaniErola

14. Koulutus
avainasemassa…
...ja sen avoimuuteen
voidaan vaikuttaa!
Korkeakoulutuksen volyymi
Osallistumisen kustannukset
@JaniErola

15. @JaniErola
jani.erola@utu.fi
http://blogit.utu.fi/tita/
http://www.utu.fi/indirect
janierola.net

16. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen vaikutus
työllisyysnäkymiin
Hanna Virtanen
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla)
Mikko Silliman
Harvard yliopisto
Polkuja työhön –hanke
Hanna.Virtanen@etla.fi @hanna_virtanen_

17. • Valinnalla merkitystä: lukio- ja
ammatillinen koulutus johtavat erilaisille
koulutus- ja urapoluille
• Peruskoulun päättävistä hieman yli 50
prosenttia jatkaa lukioon ja yli 40
prosenttia ammatilliseen koulutukseen
Hanna.Virtanen@etla.fi @hanna_virtanen_
Toisen asteen koulutusvalinta

18. • Lukioon osallistuneiden ansiotulot
ohittavat ammatillisen osallistuneiden
ansiotulot keskimäärin 28-vuotiaana
• Ero jatkaa kasvua ainakin 34-vuotiaaksi
asti
Hanna.Virtanen@etla.fi @hanna_virtanen_
Lukioon osallistuneet menestyvät työelämässä
keskimäärin paremmin

19. • Lukioon jatkavien keskimääräinen
lukuaineiden keskiarvo 8.3
• Ammatilliseen jatkavien keskimääräinen
lukuaineiden keskiarvo 6.7
Hanna.Virtanen@etla.fi @hanna_virtanen_
Lukioon valikoituvat nuoret poikkeavat ammatilliseen
koulutukseen jatkavista

20. • Lukioon osallistuneet menestyvät
paremmin kuin ammatilliseen
osallistuneet hyvin peruskoulussa
menestyneiden joukossa
• Alemmilla arvosanoilla peruskoulusta
valmistuneiden joukossa tilanne jopa
päinvastoin
Hanna.Virtanen@etla.fi @hanna_virtanen_
Lukiokoulutus ei johda parempiin tuloksiin kaikilla nuorilla

21. Yhteenveto tuloksista
• Lukiokoulutus johtaa keskimäärin parempaan menestykseen
työmarkkinoilla – tulos ei kuitenkaan yleisty kaikkiin nuoriin:
1.Alhaisilla arvosanoilla peruskoulusta lukioon jatkaneet menestyvät
työmarkkinoilla heikommin
o Korkeakoulutuspaikkojen riittävyys
o Soveltuvuus ja kiinnostus alalle
o Valintoihin vaikuttavat havaitsemattomat tekijät
1.Paremmilla arvosanoilla peruskoulusta lukioon jatkaneet
menestyvät työmarkkinoilla paremmin
o Sosioekonominen tausta ja 2.asteen koulutusvalinnat
o Soveltuvuus ja kiinnostus alalle
o Valintoihin vaikuttavat havaitsemattomat tekijät
Hanna.Virtanen@etla.fi @hanna_virtanen_

22. Kiitos!
Hanna Virtanen
Tutkija
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla)
Polkuja työhön –hanke
Hanna.Virtanen@etla.fi
@hanna_virtanen_
@polkujatyohon

23. Vanhempien kotoutumissuunnitelmat
vaikuttavat lasten koulutusvalintaan
Hanna Pesola, VATT
Matti Sarvimäki, Aalto ja VATT

24. 48%
85%
OECD-alueen ja
lähialueiden ulkopuolelta
muuttaneiden lapsista alle
puolella oli peruskoulun
jälkeinen tutkinto 23-
vuotiaana.
Suomalaisten vanhempien
lapsista 85%:lla on 23-
vuotiaana tutkinto.
Lähde: Ansala, Hämäläinen, Sarvimäki (2014)
Hanna Pesola, VATT

25. • Vuoden 1999 kotouttamislain siirtymäsäännöt
mahdollistavat kotoutumissuunnitelmien
pitkäaikaisvaikutusten arvioinnin.
• Kotoutumissuunnitelmat
• nostivat maahanmuuttajien tuloja
• vähensivät maahanmuuttajien saamia tulonsiirtoja
• Nyt tutkimme vaikutuksia heidän lastensa
koulutusvalintoihin.
Hanna Pesola, VATT

26. Vanhempien saama kotoutumissuunnitelma
vaikutti lasten koulutusvalintoihin ja nosti ennustettuja tuloja
20000
22000
24000
26000
05/95 05/96 05/97 05/98 05/99
Date of arrival
Hanna Pesola, VATT

27. Vuoden 1999 laki vaikutti
heikommassa tilanteessa oleviin
perheisiin (”compliers”).
Näiden perheiden lasten
kouluttautuminen oli
lähtökohtaisesti heikompaa
verrattuna muihin maahan-
muuttajiin (”never-takers”) tai
kantaväestöön.
Hanna Pesola, VATT

28. Vanhempien saama
kotoutumissuunnitelma nosti
heidän lastensa
keskimääräisen koulutuksen
samalle tasolle muiden
maahanmuuttajaperheiden
lasten kanssa.
Hanna Pesola, VATT

29. To do: miten tämä vaikutus syntyi?
• Mitä mekanismeja on tuloksien taustalla:
• Vanhempien työmarkkinamenestys
• Vanhempien koulutus
• Vanhempien kohtaama sosiaalinen ympäristö
• jne…
Hanna Pesola, VATT

30. Lisätietoja:
omalinja.fi
vatt.fi/maahanmuutto
aalto-econ.fi/sarvimaki
vatt.fi/pesola-hanna
hanna.pesola@vatt.fi
Hanna Pesola, VATT

31. Koulutus uudistettava kohtaamaan
moninaiset tuen tarpeet
Anna-Maija Niemi
Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

32. Tutkimushankkeemme
• Taidot Työhön -konsortion osahanke
Työllistyminen, koulutus ja erityisyys
• Tutkimme laadullisen etnografisen
tutkimuksen keinoin:
• tuen ja ohjauksen käytäntöjä,
osallisuutta sekä nuorten
koulutuskokemuksia lukiossa ja
ammatillisessa koulutuksessa
• siirtymiä jatko-opintoihin ja
työelämään
Niemi, Anna-Maija

33. Ajankohdan koulutuspolitiikka
tähtää nopeisiin, joustaviin ja
yksilöllisiin koulutuspolkuihin
sekä sujuviin työelämäsiirtymiin.
Mutta:
Koulutuksen käytännöt eivät
kohtaa kaikkien nuorten
moninaisia tuen tarpeita eivätkä
tavoita heidän osaamistaan.
Niemi, Anna-Maija

34. Kysymys yleisöltä:
Miten pystymme
varmistamaan tarpeeksi tukea
niille nuorille, jotka eivät opi
nopeasti, ole joustavia ja
uskaliaita, hyviä
vuorovaikutuksessa jne.
taidoissa, joita työelämässä
tullaan tarvitsemaan?
Niemi, Anna-Maija

35. Luokattomassa ja
kurssimuotoisessa lukiossa
suuret ryhmäkoot ja
harvalukuiset tilaisuudet
kohdata ja tukea nuoria
henkilökohtaisesti
Niemi, Anna-Maija

36. Opiskelu nopeatahtista,
edellyttää itseohjautuvuutta
ja oman opintosuunnitelman
hallinnointia
Vastuu avun pyytämisessä
ja tuen saamisessa
nuorella itsellään?
Niemi, Anna-Maija

37. Erityisopetus uupuu lukion lainsäädännöstä,
resurssit pedagogiseen tukeen vähäiset
– muutosta näköpiirissä?
Niemi, Anna-Maija

38. Ilman riittäviä tuki- ja
ohjausresursseja yksilölliset
mahdollisuudet saattavat
kääntyä vaatimukseksi
itsenäisyydestä ja vastuu oman
yksilöllisen polun hallinnoinnista
kaatuu opiskelijan harteille
Niemi, Anna-Maija

39. Ratkaisuehdotuksia
• Riittävien resurssien myötä
ohjaushenkilökunnalla aikaa asettua
osaksi koulun tavallista arkea
• Matalan kynnyksen ohjausta ja ei-
leimaavia tuen käytäntöjä sekä
opintojen aikana että siirryttäessä
toiselta asteelta eteenpäin
• Erityisopetus opiskelijan oikeus
myös lukiossa; erityisopettajat osa
kouluyhteisöä
• Pedagogisten työtapojen
monipuolistaminen
• Kielen oppimisen tuki osaksi koulun
arkea; monikielisyys nähtävä
voimavarana
• Luontevat väylät pitää yhteyttä ja
kohdata nuoria; arvostava
kohtaaminen ja kuunteleminen
Anna-Maija Niemi, tutkijatohtori
Kasvatustieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
anna-maija.niemi@helsinki.fi

40. Asiantuntijapaneeli
Professori Osmo Kivinen, Turun yliopisto
Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, opetushallitus,
@Heino1Olli
Toimitusjohtaja Elina Uutela, Oppimo,
@elinauutela
Neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen, opetus- ja
kulttuuriministeriö

41. Keskustelu jatkuu
27.3. klo 9–11
www.tasaarvostn.fi
#työnmurros