Vantaan perheneuvolan "vili-illoissa" pitämäni vanhemmille suunnattu luento ADHD:n ja sen hoidon perusteista.

1. AD(H)D:n oireet,
tunnistaminen ja hoito
Jaana Wessman, lastenpsykiatri
Vantaan perheneuvola 25.3.2019

2. Mistä tänään puhutaan?
Mitä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ovat?
Mistä ne johtuvat?
Miten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä hoidetaan?
(Tänään en puhu: yksityiskohtaisesti lääkehoidosta, täsmällisestä
diagnostiikasta, kovinkaan paljoa käytösongelmien kuten uhmakkuuden tai
väkivaltaisuuden hoidosta.)

3. Pari sääntöä
● jos on vaikea istua paikallaan, saa tilan takaosassa olla
seisaallaan tai liikuskella kunhan ei pidä liikaa ääntä
● on ok myös poistua hetkeksi ja tulla sitten takaisin
● saa katsoa kännykkää tai kirjaa, tehdä muistiinpanoja tai
olla tekemättä
● saa neuloa, näprätä tavaroitaan tai tehdä muuta käsillään
● saa ottaa valokuvia ja jakaa somessa (esittäjästä ja
itsestään ainakin)
● kysymykset ja keskustelu vasta esityksen lopuksi

4. Mikä aktiivisuuden
ja tarkkaavuuden
häiriö on?
Kehityksellinen häiriö,
jonka seurauksena syntyy
pysyvä ja pitkäkestoinen
ja selvää haittaa
aiheuttava toiminnan tapa,
jossa henkilö on
tarkkaamaton ja
mahdollisesti lisäksi
hyperaktiivinen tai
impulsiivinen tai molempia
(Oikeasti kukaan ei vielä
varmasti tiedä.)

5. Tarkkaamattomuus
Hyperaktiivisuus Impulsiivisuus

6. Mitä Tarkkaamattomuus on?
Tarkkaamattomuus on vaikeutta tietoisesti kohdistaa ja
ylläpitää huomiota. Esimerkiksi:
● vaikeus ylläpitää pitkäjänteistä keskittymistä
● häiriöherkkyys
● vaikeus huomata kaikkia tarpeellisia yksityiskohtia
● omiin ajatuksiin uppoaminen
● vaikeus järjestää ja suunnitella toimintaa
● … tai tavaroita
● ohjeiden meneminen kokonaan ohi tai niiden unohtuminen
kesken toiminnan
● vaikeutta palautua keskeytyksestä, muistaa missä oli

7. Mitä hyperaktiivisuus on?
Hyperaktiivisuus on toiminnan / ajatuksen jatkuvaa nopeutta,
“ylikierroksilla” käymistä, “ylivilkkautta”. Esimerkiksi:
● tarvetta pitää pientä jatkuvaa liikettä
● vaikeuksia istua tai seistä pitkään paikallaan
● halua jatkuvasti juosta, kiipeillä, pomppia, tutkia
● “käymistä kuin kone”
● jatkuvaa tarvetta puhua tai pitää muuten ääntä

8. Mitä impulsiivisuus on?
Impulsiivisuus on taipumusta toimia hetken mielijohteesta
tai reagoida jokaiseen ärsykkeeseen. Esimerkiksi:
● vastaaminen ennen kuin kysymys on esitetty loppuun,
toimiminen välittömästi kun jotain pälkähtää päähän
● vaikeus odottaa (bussia, neuvoja, omaa vuoroa)
● taipumus vaihtaa äkillisesti toiminnasta toiseen,
“häslätä”
● toisten keskeyttäminen, “tuppautuminen” toimintaan,
vaikeus huomioida muiden osuutta leikissä/tehtävässä
● äkilliset reaktiot omiin tai muiden tunteisiin

9. Mitä tarkoittaa “pysyvä ja pitkäkestoinen”?
Kaikki me olemme vähän edellä kuvaillun kaltaisia.
Erityisesti väsyneenä tai stressaantuneena tai ikävien
tapahtumien jälkeen.
ADHD-ihmiselläkin oireet vaihtelevat olosuhteiden mukaan.
Kuitenkin jos kyseessä on AD(H)D
● oireita on ollut “aina”
● kausia jolloin oireet täysin häviäisivät ei ole
● oireita esiintyy useammassa kuin yhdessä tilanteessa
(esim. koti ja koulu), joskaan ei välttämättä kaikkialla

10. Millaista haittaa tarkkaavuuden häiriöstä voi olla?
Psykiatriassa häiriöstä puhutaan vain, jos ominaisuudesta on
ihmiselle jotain haittaa. Tavallisia haittoja AD(H)D:sta:
● vaikeudet opetella asioita (esim. keskittyminen katkeaa, syntyy
paljon virheitä, ryhmässä on vaikea saada ohjeista selvää)
● hankaluudet kaverisuhteissa (muut karttavat liiallista menoa,
syntyy helposti riitoja, leikkeihin ei synny jatkuvuutta)
● mielialan ja itsetunnon lasku (jatkuvan muistuttelun,
nalkuttamisen, moitteiden, ärtymyksen kohteena olo)
● käytösongelmien lisääntyminen (impulsiiviset teot, muiden
tempauksiin mukaan lähteminen, väkivallan/rähjäämisen vakiintuminen
ongelmanratkaisun muodoksi, itseään toteuttavat ennustukset)

11. Mitä hyötyä adhd:sta on?
● energisyys
● toimeen tarttuminen, ei jahkailua
● idearikkaus
● luovuus
● uppoutumisen taito
● yksityiskohtien ja ympäristön muutosten nopea
havaitseminen
● suurpiirteisyys

12. Mitä tarkoittaa kehityksellinen häiriö?
Kehityksellinen
neuropsykiatrinen häiriö on
synnynnäinen tai varhain
lapsen kehityksessä
muodostunut aivojen
toimintahäiriö, joka
vaikuttaa tiettyjen
taitojen ja kykyjen
oppimiseen. (Tässä:
tarkkaavuuden säätelyn
kehittymiseen.)

13. Mikä ero on ADHD:lla ja ADD:lla
ADD:sta puhutaan, kun ihminen on tarkkaamaton, mutta ei
hyperaktiivinen. Impulsiivisia oireita saattaa olla jonkin
verran, mutta tavallisempaa on alireagoivuus.
ADHD:sta puhutaan, kun ihminen on tarkkaamaton, ja lisäksi
hyperaktiivinen ja/tai impulsiivinen.
“Menijä”-tyyppi tavallisempaa pojilla ja “haaveileva” tyyppi
tytöillä, mutta molempia esiintyy molemmilla sukupuolilla.
Iän myötä hyperaktiivisuus yleensä lievittyy oireista
ensimmäisenä.

14. ADHD ja käytösongelmat
● ADHD-lapsi ei ilkeyttään
○ mene ja koske joka paikkaan vaikka on juuri kielletty
○ pompi pois paikaltaan ruokapöydässä, aamupiirissä, luokkahuoneessa
○ kysy uudestaan tai kokonaan unohda juuri sanottua käskyä tai ohjetta
○ unohdu ajatuksiinsa, vaikka on sata kertaa sanottu, että nouse / pue
/ tule / aloita / jatka jo
○ reagoi voimakkaasti ja äkillisesti tunteita herättäviin tilanteisiin
● uhmakkuus (lähtökohtainen kielteinen tai piittaamaton
suhtautuminen ohjeisiin ja sääntöihin) ei ole ADHD:ta
● ADHD-lapsi saattaa herkästi kehittyä uhmakkaaksi, jos saa
kasvaa uskomaan, ettei kuitenkaan pysty käyttäytymään

15. Tarkkaamattomuus
Hyperaktiivisuus Impulsiivisuus
“Klassinen” ADHD
“Klassinen” ADD

16. Mistä
AD(H)D-oireet
johtuvat?
Kaikkien AD(H)D ei johdu
samasta asiasta!
(Oikeasti kukaan ei vielä
tiedä varmasti.)

17. riskitekijä vs syy
ADHD:n varsinaista syytä ei tunneta. Tunnetaan kuitenkin
useita riskitekijöitä.
Riskitekijä tarkoittaa sitä, että ihmisillä joilla on jokin
tietty ominaisuus (esimerkiksi geeniversio) tai
elämänkokemus (esimerkiksi kaltoinkohdelluksi tuleminen) on
useammin tai pahempia ADHD-oireita kuin niillä, joilla ei
ole.
Kaikilla, joilla on ADHD ei kuitenkaan ole samoja
riskitekijöitä. Eikä kaikilla, joilla on tietty riskitekijä,
ole ADHD:ta.

18. Miten ADHD syntyy?
Nykykäsityksen mukaan ADHD on synnynnäinen tai varhain
lapsuudessa syntyvä tila.
Syntymän jälkeinen ympäristö (esim. vanhemmat tai opettajat
omalla toiminnallaan) voi vaikuttaa merkittävästi siihen,
kuinka paljon ADHD:sta on haittaa, mutta ei poistaa ADHD:ta
kokonaan.

19. Synnynnäisiä riskitekijöitä
● geneettiset tekijät
○ ADHD-lapsen sisaruksilla ja vanhemmilla on 2-8 kertaa useammin ADHD
kuin muulla väestöllä
○ suurimmalla osalla lähisukulaisista ei kuitenkaan ole häiriötä
● äidin raskaudenaikainen huomattava stressi
● äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö ja säännöllinen
tupakansavussa oleskelu
● syntymää edeltävä ja syntymän aikainen hapenpuute
● pieni syntymäpaino ja vastasyntyneen verensokerin
mataluus

20. elämän aikaisia riskitekijöitä
Seuraavat eivät ilmeisesti lisää ADHD:n ilmenemistä, mutta
voivat pahentaa oireita tai lisätä tarkkamaattomuuteen
liittyviä mieliala- tai käytösongelmia:
● turvattomuuden kokemukset varhaislapsuudessa
● vanhemman aktiivinen ADHD tai masennus
● kodin kielteinen ilmapiiri
● epäjohdonmukainen kasvatus
● kasvattajien/opettajien negatiivinen asenne

21. tilannesidonnaisia riskitekijöitä
Niillä lapsilla, joilla on tarkkavuuden häiriö, oireet ovat
usein
● voimakkaampia, jos
○ ympäristössä on paljon häiriötekijöitä,
○ lapselle on epäselvää, mitä häneltä odotetaan, tai
○ vaaditaan pitkäkestoista ponnistelua
● lievempiä tai eivät ilmene, jos
○ ympäristö on rauhallinen,
○ vireyttä ylläpitävä liikehtiminen on sallittua,
○ ohjeet ovat selkeitä ja lyhyitä,
○ motivaatio tekemiseen on hyvä ja
○ palaute on välitöntä.

22. ADHD-arvion kulku
1. Tuen tarpeen arviointi
○ Onko joku huolissaan, tarvitaanko tukea
2. Oireiden arviointi
○ Minkälaisia lapsen oireet ovat? Missä tilanteissa ne esiintyvät?
Koska ne ovat alkaneet?
3. Muiden vaikuttavien tekijöiden arviointi
○ lääkärin tutkimus
○ oppimisvaikeudet, mieliala, ahdistuneisuus/pelot
○ käytösongelmat (väkivaltaisuus, uhmakkuus)
○ päivärytmi, elämän säännöllisyys
○ lapsen stressitekijät, esim. perhetilanne, rankaisevat
kasvatuskäytännöt, koulun/luokan ilmapiiri, kiusaaminen…
4. Diagnostiset kriteerit

23. Tarkkaavuuden
häiriöiden hoito
“Hoito on monimuotoista,
ja siihen kuuluvat aina
potilas- ja omaisneuvonta
(psykoedukaatio) sekä
erilaiset tarpeellisiksi
arvioidut yksilölliset
tukitoimet ja hoitomuodot”

24. Mihin voidaan vaikuttaa?
Tarkkaa-
mattomuus
/ ylivilkkaus
Negatiivinen
minäkuva
Aikuiset
eivät jaksa
Negatiivinen
palaute
Lapsi väsyy
Oppimis-
vaikeudet
Käytös-
ongelmat

25. Vanhempien jaksaminen
“Happinaamari ensin itselle”
-periaate.
Vilkkaan ja tarkkaamattoman lapsen
ohjaaminen (vieläpä ilman että
hermot menee!) on vaativaa työtä.
● Vanhemman aktiivisen
masennuksen ja ADHD:n hoito!
● työmäärän vähentäminen?
● kotitöiden “ulkoistaminen”
● parisuhteen kunto?
● oma riittävä uni ja liikunta?
● lapsivapaat
Tarkkaa-
mattomuus
/ ylivilkkaus
Negatiivinen
minäkuva
Aikuiset
eivät jaksa
Negatiivinen
palaute
Lapsi väsyy
Oppimis-
vaikeudet
Käytös-
ongelmat

26. Lapsen väsymys
Elämä tarkkaavuuden pulmien kanssa
on rasittavaa. Jaksamisesta pitää
siis pitää erityisen tarkkaa
huolta!
● riittävä uni!
● liikunta ja ulkoilu
● toistuvat arkirutiinit
● ei kahvia tai energiajuomia
● keveät vaatimukset vapaa-ajalle
ja harrastuksille
● vain ikärajasuosituksia
noudattavaa, ei liian
intensiivistä viihdettä
Tarkkaa-
mattomuus
/ ylivilkkaus
Negatiivinen
minäkuva
Aikuiset
eivät jaksa
Negatiivinen
palaute
Lapsi väsyy
Oppimis-
vaikeudet
Käytös-
ongelmat

27. Aikuisten toimintatavat
● huomataan onnistumiset ja
kehutaan heti
● kerrotaan ohjeet selkeästi,
yksi kerrallaan ja tarvittaessa
uudestaan
● annetaan lapselle riittävästi
aikaa toimia
● kielletään selkeästi ja
napakasti, vältetään pitkiä
saarnoja tai selityksiä
kieltämistilanteen kesken
● vältetään rankaisemista eikä
koskaan rankaista fyysisesti
Tarkkaa-
mattomuus
/ ylivilkkaus
Negatiivinen
minäkuva
Aikuiset
eivät jaksa
Negatiivinen
palaute
Lapsi väsyy
Oppimis-
vaikeudet
Käytös-
ongelmat

28. Tarkkaavuuden ja itsehillinnän tukeminen
● Lapsen opettaminen
○ työskentelystrategiat
○ taukojen pitäminen
○ apuvälineet
○ yleensä arjessa, joskus lisäksi
neuropsykologisessa
kuntoutuksessa
● Häiriötekijöiden poisto
○ rauhallinen työympäristö
○ liikehdinnän salliminen
○ kärsivällinen muistuttelu
● Väkivaltaisesti impulsiivisen
lapsen riittävä valvonta
● Lääkehoito
Tarkkaa-
mattomuus
/ ylivilkkaus
Negatiivinen
minäkuva
Aikuiset
eivät jaksa
Negatiivinen
palaute
Lapsi väsyy
Oppimis-
vaikeudet
Käytös-
ongelmat
Tarkkaa-
mattomuus
/ ylivilkkaus
Negatiivinen
minäkuva
Aikuiset
eivät jaksa
Negatiivinen
palaute
Lapsi väsyy
Oppimis-
vaikeudet
Käytös-
ongelmat

29. Lapsen minäkuvan ja mielialan tukeminen
● aikuisia, jotka ovat
kiinnostuneita lapsen elämästä
ja pitävät tästä omana itsenään
● onnistumisen kokemusten
järjestäminen
● aikaa rennolle yhdessäololle
● kaverisuhteiden tukeminen
“Läheisyys, lohduttaminen ja lähellä
olo on erityisen tärkeää silloin,
kun lapsi on ollut hankala. Tämä ei
ole huonosta käyttäytymisestä
palkitsemista, vaan lapsen
tunne-elämän tarpeiden huomioon
ottamista.”
Tarkkaa-
mattomuus
/ ylivilkkaus
Negatiivinen
minäkuva
Aikuiset
eivät jaksa
Negatiivinen
palaute
Lapsi väsyy
Oppimis-
vaikeudet
Käytös-
ongelmat

30. Muut liitännäisongelmat
Oppimisvaikeuksien huomiointi niin,
että lapsi saa itselleen sopivaa
opetusta. Sopiva oppimisympäristö
ja sopivantasoinen opetus sekä
riittävä aikuisten määrä ovat
avainasemassa.
Väkivaltaa lievempien käytöksen
ongelmien purkaminen erikseen
(esimerkiksi palkkiojärjestelmin)
sitten kun lapsi ja vanhemmat ovat
molemmat tarpeeksi “kuosissa”
pystyäkseen positiiviseen
vuorovaikutukseen.
Tarkkaa-
mattomuus
/ ylivilkkaus
Negatiivinen
minäkuva
Aikuiset
eivät jaksa
Negatiivinen
palaute
Lapsi väsyy
Oppimis-
vaikeudet
Käytös-
ongelmat

31. Lääkehoidon roolista
● aivoissa vahvistuu se, mitä tapahtuu/tehdään ja
● heikkenee tai jää kehittymättä se, mitä ei tapahdu/tehdä
● jos lapsi riehuu, se lisää taipumusta riehua myöhemmin
samanlaisissa tilanteissa
● jos lapsi onnistuu jossain (ja saa siitä iloa/kehuja),
sama tehtävä on helpompi myöhemmin
● lääkehoidon tarkoitus on mahdollistaa onnistumisen
kokemukset ja sitä kautta vahvistaa omien
tarkkaavuustaitojen kehittymistä
● ilman tilaisuutta onnistua ja siitä saatavaa palkintoa
lääkehoidon teho jää heikommaksi

32. kertaus
Tärkeimmät asiat:
● ADHD ei ole kenenkään
syytä
● Happinaamari ensin
itselle
● Tarkkaamaton lapsi
tarvitsee erityisen
sujuvaa ja positiivista
arkea
● Hoidon tavoite on antaa
lapselle mahdollisuus
onnistumiseen ja
oppimiseen

33. Kertausta lisää
● Tarkkaavuuden häiriö, johon voi liittyä ylivilkkautta tai
impulsiivisuutta, syntyy ennen syntymää tai heti sen jälkeen.
● Se tarkoittaa, että lapsen tarkkaavuuden ylläpidon taidot kehittyvät muita
lapsia hitaammin.
● Tarkkaavuuden ylläpidon haasteista ja ylivilkkaudesta/impulsiivisuudesta
on usein haittaa opiskelulle ja ihmissuhteille.
● Hoidon kulmakiviä ovat tiedon saaminen, lapsen kärsivällinen ohjaaminen,
ympäristön muokkaaminen toiminnan mahdollistavaksi ja runsas positiivinen
palaute. Vanhemmuusvalmennus auttaa.
● Läähehoitoa kannattaa usein käyttää tukena. Lääkehoidon tarkoitus on saada
lapsen toiminta sujumaan niin, että aivoilla on mahdollisuus kehittyä
tarkkaavampaan suuntaan.

34. Kiitos!
kysyttävää?

35. Lisenssi
Tämä esitys on lisensöity
Creative Commons
Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutok
sia 4.0 Kansainvälinen
-lisenssillä
● SAA jakaa ja SAA siteerata, kunhan
mainitsee tekijän nimen
● EI saa myydä, käyttää maksullisissa
tilaisuuksissa, osana myytäviä
kirjoja tai esitteitä, tai muuten
rahan ansaitsemiseen ilman tekijän
lupaa
● EI saa käyttää uuden esityksen tai
muun työn pohjana ilman tekijän
lupaa
● kysymykset käyttöluvista,
yhteistyöstä, esitelmistä ym
jaana.wessman@iki.fi