Johanna Janhonen teki syksyllä 2015 kyselyn, johon vastasi 51 suomalaista yhteisömanageria. Kyselyn tuloksen julkaistaan CMADFI-tapahtumassa 25.1.2016.
2. Piilotetun aarteen Johanna Janhonen
Yo-merkonomi, ulkomaankauppa 1996
FM, tilastotiede, 2000
projektin- & laadunhallintaa 98-06,
wikit, blogit & mittarit, 06-09
wikikonsultti, someasiantuntija, 09-10
yrittäjä & somekouluttaja 2010-
sometutkija, 11-12
CMADFI-tapahtuman järjestäjä 12-
somekolumnisti, 12-
Wikimedia Suomi ry:n hallitus 14-
+ yhteisömanagerointia
vuodesta 2002
10 vuotta sometöitä!
3. Tammikuussa 2014 Lassi Valkama sai vähän ennen CMADFI-
tapahtumaa idean: suomalaisia community managereita pitäisi
tutkia. Hän teki kyselyn CMADFI-ryhmäläisten kanssa.
Johanna Janhonen lupasi auttaa kyselyn markkinoinnissa ja
tulosten julkaisussa.
4. Syksyllä 2015 Johanna teki uuden
kyselyn yhteisömanagereille. Osa
kysymyksistä on samoja, osa uusia.
Vastauksia tuli suurin piirtein yhtä
paljon, 50 ja 51 kpl.
5. Viime kerralla vastaajista päätoimisia
yhteisömanagereita oli 31% ja
sivutoimisia 69%.
Nyt päätoimisia yhteisömanagereita
oli 41% ja sivutoimisia 59%.
Onko päätoimisten yhteisömanagereiden osuus kasvussa?
6. Entä onko yhteisömanageritiimien koko
muuttunut viime kerrasta?
22% (20%) työskenteli yksin,
37% (40%) vastaajista 2-4 hengen tiimissä,
20% (13%) vastaajista 5-10 hengen tiimissä ja
22% (27%) vastaajista yli 10 hengen tiimissä.
7. Community managerin monet tittelit
Assistentti Community Manager Digimarkkinoinnin
suunnittelija Henkilöstöjohtaja Kehityspäällikkö koordinaattori
Kouluttaja Marketing Manager Markkinointi- ja IT-päällikkö
Markkinointikoordinaattori Markkinointisuunnittelija
Projektipäällikkö Projektisuunnittelija Publicity Manager Senior
Community Manager Sisällöntuottaja, yhteisömanageri
Some-asiantuntija suunnittelija Tiedottaja Toimittaja
Uravalmentaja Verkkopalveluasiantuntija verkkotiedottaja
Viestinnän suunnittelija viestintä- ja digipäällikkö
Viestintäasiantuntija viestintäkonsultti viestintäpäällikkö
Yhteisömanageri Yrittäjä, Yhdistysaktiivi
8. Virallisempi status olisi toisinaan kiva; samoin se, että
ymmärrettäisiin somessa toimimisen vaativan
erikoisosaamista. Voisi kiteyttää:
viestintä on raakaa työtä.
Siihen tarvitaan kokemusta, pelisilmää
ja perslihaksia. Ns. tylsistä asioista
viestiminen kiinnostavalla tavalla on taito,
joka nähdäkseni on harvalla ihmisellä.
Ei kuka tahansa kadulta napattu
muka-diginatiivi sovellu ylläpitämään
ammatillista somea.
13. Meillä on liian innokkaita Facebook-päivittäjiä,
muut kanavat vähemmällä käytöllä. Ei
ymmärretä, mihin kanavaan oma sisältö
parhaiten sopisi. Halutaan ottaa uusia
kanavia käyttöön, vaikkei olemassa oleviakaan
hyödynnetä kunnolla. Paljon päivittäjiä,
muttei kunnollista sisältökalenteria.
14. Osa organisaatiosta on erittäin valveutunutta
ja sujut somen kanssa (tietää esim.
analytiikasta enemmän kuin minä), osa on
täydellisen, täydellisen pihalla (eivät ymmärrä
somen konseptia). Molempien tyydyttäminen
ja molempien kanssa kommunikoiminen
asettaa omat vaatimuksensa.
15. Community managementin ohella teen myös
markkinointiin, käyttäjien hankintaan,
julkisuusstrategiaan ja sisällönsuunnitteluun
liittyviä tehtäviä. Haasteena on määritellä
kullakin hetkellä se tärkein asia, jota hoitaa
eteenpäin, sekä etsiä jatkuvasti päivitettyä
tietoa kaikista näistä osa-alueista. Pidän
monipuolisuutta työssäni kuitenkin erittäin
hienona asiana.
16. Toimin ulkoistettuna yhteisömanagerina,
joten haasteena on saada ymmärrystä
asiakasorganisaation sisälle oman
yhteisömanagerityöni sisällöstä ja
toimintatavoista. Asiakasorganisaation
ensimmäinen yksikkö ymmärtää ja
toinen yksikkö ei.
17. Ihmisten innostaminen ja rohkaiseminen
– aina isoin homma! Isossa yrityksessä
sitä toivoo osallistumista eri osastoilta,
jotta yrityskuva niin sisäisesti kuin
ulkoisesti pysyy mahdollisimman
todenmukaisena. Suunta on hyvä
ja innokkuus onneksi lisääntyykin koko ajan!
18. Ulkoisia yhteisöjä piti strategisesti tärkeänä 53% (77%)
vastaajista, sisäisiä yhteisöjä vain 44% (42%) vastaajista.
19. Yhteisö toimii osana brändin rakentamista
ja liidigeneraattorina. Lisäksi se on
asiakaspalautekanava ja toimii
ideointifoorumina tuotekehityksessä.
Käytämme yhteisöpalvelu myös
johtoryhmän, myynnin ja asennuksen
välisessä sisäisessä viestinnässä.
20. Tavoitteemme on kehittää tuotteemme ympärille suuri
käyttäjäyhteisö, jossa on erittäin aktiivinen ydinryhmä.
Aktiivit toimivat osana tuotteemme markkinointia ja tuovat
mukanaan orgaanisesti uusia jäseniä. Aktiiveja myös
pyritään sitouttamaan osaksi yhteisön hallintaa esimerkiksi
tarjoamalla moderaattorin tai neuvonantajan paikkoja yhteisön
sisällä. Pyrimme tarjoamaan käyttäjille hyvät ja toimivat alustat
ja sosiaaliset kanavat, joissa keskustella sekä toistensa että
tiimimme kanssa. Käyttäjien mielipiteet ja näkemykset
tuotteestamme otetaan huomioon tuotekehityksessä ja pidämme
käyttäjäyhteisöä erittäin tärkeänä asiana yrityksemme
menestyksen kannalta. Haluamme myös tiiminä olla erittäin
helposti tavoitettavissa ja läsnä yhteisön jokapäiväisessä
toiminnassa. Lisäksi haluamme antaa tukemme käyttäjille, jotka
tahtovat tehdä tai jakaa sisältöä tuotteeseemme liittyen,
ja samalla tukea tuotteeseen liittyvää orgaanista viraliteettiä
kaikin mahdollisin keinoin.
22. Teen tila/statuspäivityksiä 96%
Otan kuvia 80%
Neuvon yhteisön jäseniä 80%
Käytän viestinnässä yhteisön sisältöjä 77%
Kerään talteen yhteisön toiveita 75%
Teen organisaation sisäistä markkinointia 71%
Mittaan yhteisön aktiivisuutta 69%
Mittaan tavoitteiden saavuttamista 63%
Koulutan yhteisön jäseniä 59%
Suunnittelen yhteisön strategiaa 59%
Kerään talteen yhteisön tietoja 51%
Mitä yhteisömanagerit tekevät?
24. Läpinäkyvyyttä, avoimuutta, ottamaan
asiakkaita mukaan mahdollisimman moniin
toimintoihin ja niiden kehittämiseen.
Laajentamaan viestimistä eri puolilta
yritystämme, jotta kuva yrityksestä olisi
mahdollisimman realistinen ja monipuolinen.
25. Tavoite on parantaa sisäistä viestintää ja
keskustelua, ja toimia keskustelukanavana
asiakkaiden ja yrityksen välillä.
26. Opiskelijaintra (noin 8000 jäsentä):
tavoitteena on tiedon löydettävyyden
parantaminen, opiskelun ohjauksen
tehostaminen, jotka puolestaan auttavat
valmistumaan normaalissa ajassa. Bonuksena
korkeakouluyhteisöllisyys, hyödyllisyys ja
kiinnostavuus, hyvät jutut jakoon.
28. Lisäämään vaikuttavuutta ja vaikutusvaltaa
alallamme, ja viemään yhdistyksen viestiä
eteenpäin mm. päättäjille ja yritysjohdolle.
Lyhyellä aikavälillä tavoitteena on
jäsenmäärän kasvu ja aktiivisen ydinryhmän
kasvattaminen (nyt aika pitkälti muutaman
ihmisen varassa).