2. Ympäristömerkki
Päätoimittaja
Sinikka Karppelin
sinikka.karppelin@motiva.fi
Koordinointi
Kirsi Auranmaa
kirsi.auranmaa@motiva.fi
Julkaisija
Ympäristömerkintä
Motiva Services Oy
Tekijät
Pääkirjoitus
YMPÄRISTÖMERKKIEN
VUOSI 2012
Sinikka Karppelin
Päätoimittaja
Tilaukset,
osoitteenmuutokset
ja peruutukset
Ympäristömerkintä
Motiva Services Oy
Urho Kekkosen katu 4-6 A
PL 489, 00101 Helsinki
puh. 0424 2811, joutsen@motiva.fi
Toimitus
peak press & productions oy
Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa
Toimituspäällikkö
Seppo Iisalo
Toimittajat
Kirsi Auranmaa, Rolf Gabrielsson, Seppo Iisalo,
Reija Kokkola, Paula Launonen ja Kirsi Riipinen
AD Milla Ketolainen
Kuvaajat ja kuvittajat
Päivi Ahvonen, Teemu Juutilainen,
Milla Ketolainen, Virpi Lehtinen, Janne Lehtinen,
Jan Schulte-Tigges ja Anna Äärelä
Painopaikka
Lönnberg Painot Oy
paperi
kansi Edixion 250g, sisus ArtSilk 130g
Kuluttajat ja yritykset ovat kiinnostuneita saamaan tietoa ympäristöasioista ja haluavat toimia
vastuullisesti. Tämän osoittaa ympäristömerkin lupamäärien ja ympäristömerkittyjen tuotteiden
liikevaihdon kasvu vuonna 2012. Myös Joutsenmerkki-brändin arvostus on Suomessa edelleen
huippuluokkaa.
Ympäristömerkintä lanseerasi syyskuussa uuden verkoston organisaatioiden hankkijoille. Sen
avulla helpotamme hankkijoiden työtä ja autamme heitä löytämään ympäristöä vähemmän kuor-
mittavia vaihtoehtoja joko Joutsenmerkillä tai EU-ympäristömerkillä varustetuista tuotteista.
Kampanjoiden pääaiheena menneenä vuonna olivat kemikaalit ja niiden ympäristövaikutukset.
Joutsenmerkintä toteutti jo toisen kerran Meikitön päivä -kampanjan sosiaalisessa mediassa.
Lisäksi tapasimme toimittajia sekä bloggaajia kertoaksemme puhdistusaineiden, kosmetiikan,
tekstiilien ja rakennuskemikaalien ympäristövaikutuksista.
EU-ympäristömerkinnän vuosi oli varsin aktiivinen. Kautta aikain ensimmäinen sanomalehtipa-
perilupa myönnettiin suomalaiselle valmistajalle. Samaan aikaan paino- ja kopiopaperivalmistajat
uusivat lupiaan täyttämään viimeisimmän kriteeriversion ympäristövaatimukset. Myös EU-ympä-
ristömerkin sähköistä viestintää kehitettiin uudistamalla kotisivujen ilme ja rakenne. Samalla sivut
siirrettiin omaan osoitteeseensa www.eu-ympäristömerkki.fi, josta toivomme käyttäjien löytävän
ne entistä helpommin.
Joutsenmerkintä hyväksyi vuonna 2012 monia uusittuja tai täysin uusia kriteereitä aina teks-
tiileistä kertakäyttötuotteisiin. Vuoden aikana valmisteltiin lisäksi merkittävää uutta aluevaltausta
eli kriteereitä ensimmäiselle elintarviketuoteryhmälle, leipomoille ja leivälle. Laajentuminen elin-
tarvikkeisiin tuo Joutsenmerkin tulevaisuudessa yhä useammin mukaan kuluttajien päivittäisiin
valintoihin.
Kannen kuva
Jan Schulte-Tigges
3. Meikitön päivä
Joutsenmerkin tapahtuma Meikitön päivä 6.9.2012 muistutti, että kosmetiikkatuotteiden
valinnoilla on väliä ympäristömme ja terveytemme kannalta.
Yhteensä Meikitön päivä keräsi 24 460 facebook-osallistujaa. Heistä yli 400 ilmoittautui ammattikuvaaja
Anna Äärelän malliksi. Kymmenen kuvattiin ilman meikkiä kuvakirjaan ja näyttelyyn.
– Lue lisää sivuilta 14–17
kUVAAnnaÄärelä
5. Vuosijulkaisu 2013 • 5
Uutisia
Ylläty mitä kaikkea joutsenmerkki-
rintamalla tapahtui vuonna 2012 .... Sivu 6
Vahva merkki
nostaa korkealle
Firman koolla tai sijainnilla ei
ole väliä, kun ympäristövastuu
on kunnossa ..................................... Sivu 10
“On vapauttavaa
olla ihan naturel”
Meikitön päivä -kampanja oli
menestys. Se poiki myös
valokuvateoksen ja -näyttelyn ...... Sivu 14
Tiesitkö...
...tämän ympäristömerkityistä
hotelleista ja ravintoloista? ............ Sivu 18
Painolaitokset haluavat
Joutsenmerkin
Joutsenmerkitty painolaitos täyttää
tiukat ympäristövaatimukset ........ Sivu 19
Ihoa vasten
Ensin kiinnitimme huomiota siihen,
mistä ruokamme on peräisin. Nyt
olemme alkaneet pohtia, miten
paidat ja housut valmistetaan ....... Sivu 20
Verkostoitumalla
ympäristön hyväksi
Vihreät valinnat on Ympäristömerkinnän
uusi hankintaverkosto .........................Sivu 28
Kertakäyttötuotteille
Joutsenmerkki
Ympäristönsuojelun ”pahikset” voivat
nyt erottautua Joutsenmerkillä .......Sivu 30
Biokaasua, saisiko olla
Biokaasu tekee tuloaan ajoneuvoliikenteen
polttoaineena Suomessa ....................Sivu 32
Tutkittua
Tuoreet tutkimukset kertovat Joutsen-
merkin tunnettuuden ja arvostuksen
pysyneen korkealla ................................Sivu 33
Kuluttajan puolesta
Kaupallinen neuvos Ilkka Cantell jäi
vuodenvaihteessa eläkkeelle ............Sivu 34
Laukauksia & osumia
Ympäristömerkkien medianäkyvyys
vuonna 2012 ...........................................Sivu 36
Lukijakysely
Vastaa lukijakyselyyn netissä ...........Sivu 37
Vuoden 2012 uutuudet
Uudet ympäristömerkityt
tuotteet ja palvelut ...............................Sivu 38
6. 6 • Ympäristömerkki
Uutisia Koonneet Kirsi Auranmaa ja Seppo Iisalo
Kokousmylly, Porvoo
Kaikki ruuat valmistetaan omassa keittiössä,
annokset pääosin lähi- ja luomuruokaa. Jout-
senmerkin vaatimuksia käytetty ohjenuorana
jo Kokousmyllyn suunnittelusta alkaen.
tammi helmi maalis
Eskimo leivinpaperit
Kaikki Joutsenmerkityt Eskimo-leivinpaperit
ovat 100-prosenttisesti valkaisemattomia.
Eskimo-leivinpapereita löytyy sekä rullana
että kahden eri koon arkkeina.
Brion puulelut
Merkki on myönnetty perässä vedettäväl-
le puiselle hylkeelle ja tipulle sekä puunvä-
risille ja värillisille rakennuspalikoille, jotka
on tarkoitettu yli vuoden ikäisille lapsille.
merkkituotteet
2012
Kuukauden
Toukokuussa Joutsenmerkki kutsui lehtitoimittajia ”kemikaaliklinikal-
le” -tilaisuuteen, missä kerrottiin miten suunnistaa kemikaaliviidakos-
sa. Kouluttavaan tapahtumaan oli kutsuttu toimittajia eri lehdistä.
Kemikaaliklinikalla pureuduttiin moniin kysymyksiin:
• Mitä kannattaa tietää arjen käyttötavaroiden
sisältämistä kemikaaleista?
• Miten tehdä oman hyvinvoinnin ja ympäristön
kannalta parhaita valintoja?
• Miksi jotkut tekstiilit ärsyttävät ihoa?
• Miten remontoida ja sisustaa turvallisesti?
• Miksi luonnonkosmetiikka ei ole tae
turvallisuudesta?
• Voiko kodinelektroniikka olla terveydelle
haitallista?
• Miten Joutsenmerkki suhtautuu kemikaaleihin?
Toimittajat saivat tilaisuuden päätteeksi mukaansa Anniina Nur-
men suunnitteleman Joutsenmerkki-kestokassin, joka oli täytetty
joutsenmerkityillä tuotteilla.
Tilaisuus luvanhaltijoille syyskuussa
Mitä mieltä kuluttajat ovat ympäristömerkeistä? Miten lisätä ym-
päristömerkittyjen tuotteiden kysyntää? Muun muassa nämä
aiheet olivat esillä Ympäristömerkinnän syksyn asiakastilaisuu-
dessa, joka pidettiin joutsenmerkityssä Scandic Simonkentässä.
Tapahtumassa
myös lanseerattiin
yritysten hankin-
noista vastaaville
tarkoitettu ”Vihreät
Valinnat – Ympäris-
tömerkinnän han-
kintaverkosto”.
Kemikaaliklinikalta osviittaa toimittajille
Ympäristömerkit esillä
Limingan koulussa
Limingan koulussa järjestettiin toukokuun
alussa teemapäivä, jonka aikana oppilaille
esiteltiin ympäristöystävällisiä tuotteita ja
luomutuotantoa. Teemapäivään osallistui
noin 1200 nuorta peruskoululaisista lu-
kiolaisiin. Ovet olivat avoinna myös muille
kuntalaisille.
7. Vuosijulkaisu 2013 • 7
huhti touko kesä
IVT maalämpöpumput
IVT:llä on valikoimissaan useita joutsenmer-
kittyjä maalämpöpumppuja. Ne ovat energia-
tehokkaita ja hyödyntävät maahan, kallioon
tai veteen varastoitunutta luonnonlämpöä.
Rainbow lasten aurinkotuotteet
Rainbow Kids sensitive -lapsille tarkoitetut
aurinkosuojatuotteet eivät sisällä
herkistäviä tai hormonitoimintaa
häiritseviksi epäiltyjä raaka-aineita.
Pirkka Ivana Helsinki -lautasliinat
Lautasliinojen raaka-aine on tuotettu kestä-
vän metsänhoidon periaatteita noudattaen.
Valmistuksessa ei ole tuhlattu energiaa ja
päästöt ilmaan ja veteen on minimoitu.
Mitkä lelut ovat turvallisia? Voiko kerta-
vaippa olla ympäristön kannalta hyvä va-
linta? Mitä kemikaaleja tulisi välttää eten-
kin lasten tuotteissa? Muun muassa näihin
kysymyksiin pureuduttiin Ympäristömer-
kinnän bloggari-illassa, johon oli kutsuttu
lapsiperhe-aiheisten blogien kirjoittajia.
Tilaisuudessa Joutsenmerkin asiantun-
tijat kertoivat, miten tehdä sekä perheen
että ympäristön kannalta parhaita valinto-
ja esimerkiksi leluja, vaippoja, tekstiilejä ja
pesuaineita hankittaessa. Ohjelmaan kuului
myös joutsenmerkittyjen tuotteiden esitte-
lyä. Osallistujat saivat lähtiessään mukaan-
sa Joutsenmerkin kemikaalioppaan sekä
kassillisen joutsenmerkittyjä lapsiperheelle
tarpeellisia tuotteita.
Ensimmäinen Joutsenmerkin Suomessa saanut kovakan-
tinen kirja on syksyllä kauppoihin tullut J.K. Rowlingin
Paikka vapaana. Otavan oppikirjoissa ja Seven-pokkareis-
sa merkki on näkynyt jo vuoden 2012 alusta.
Vuoden 2013 alkupuolella Otavan kaikkiin kirjoihin tulee
Joutsenmerkki. Se kertoo siitä, että Otavan Kirjapainon ke-
mikaalien käyttö, jätemäärät, päästöt ja energiankulutus on
puolueettomasti tarkastettu ja täyttävät tiukat vaatimukset.
Joutsenmerkki-ilta
perhebloggaajille
J.K.Rowlingia ympäristömerkittynä
8. 8 • Ympäristömerkki
Uutisia
Otavan Seven-pokkarit
Seven-pokkarien valikoimasta löytyy niin
tietokirjallisuutta, kotimaista ja suomennet-
tua kaunokirjallisuutta kuin kirjoja lapsille
ja nuorille – kaikki joutsenmerkittyjä.
Polarn O. Pyretin ECO-trikoovaatemallisto
Tuotannossa käytetyt kemikaalit ovat turvallisia
ympäristölle ja terveydelle eikä malliston tuotteissa
ole haitallisten aineiden jäämiä. Vaatteet säilyvät
hyvinä lapselta toiselle.
Familon-vuoteet ja -patjat
Finlaysonille myönnettiin Joutsenmerkin
käyttöoikeus ensimmäisenä suomalaisena
sänkyvalmistajana. Familon-tuoteperheen
kaikki sängyt ovat joutsenmerkittyjä.
Jos haluat vähentää majoituksesi
ilmastovaikutuksia, valitse ympä-
ristömerkitty hotelli.
Joutsenmerkillä on lukuisia vaa-
timuksia, jotka liittyvät hotellien
suoraan tai välilliseen energianku-
lutukseen. Liian paljon sähköä ja
lämpöä kuluttava hotelli ei voi olla
Joutsenmerkitty.
Tällä hetkellä Pohjoismaissa on
yli 400 joutsenmerkittyä hotellia,
joista lähes 40 sijaitsee Suomes-
sa. Uusimpia ovat Scandic Paasi
ja Scandic Tampere Station sekä
oululainen hotelli Lasaretti.
EU-ympäristömerkin ovat saa-
neet helsinkiläinen Hotelli AVA ja
rautavaaralainen Metsäkartano.
Keittiökaappien, ovien, karmien ja listojen maalaus onnistuu nyt turvallisin,
ympäristömerkityin tuottein. Joutsenmerkin saaneet tuotteet ovat Sadolin
Kalustemaali puolihimmeänä, puolikiiltävänä ja kiiltävänä sekä Sadolin Ote-
pohja Aqua pohjamaali.
Kyseessä ovat kautta aikain ensimmäiset joutsenmerkityt kalustemaalit
Suomessa. Joutsenmerkin lisäksi niille on myönnetty EU-ympäristömerkki.
Turvallisesti
kalusteita maalaamaan
Valitse ympäristö-
merkitty hotelli
Ympäristömerkintä on perustanut verkos-
ton yritysten hankinnoista vastaaville. Tar-
koituksena on helpottaa yritysten valintoja
ja auttaa niitä löytämään ympäristöä vä-
hemmän kuormittavia vaihtoehtoja.
Verkosto on avoin yrityksille ja yhteisöil-
le, jotka haluavat tukea ja näkyvyyttä omille
ympäristötoimenpiteilleen. Jäsenille järjes-
tetään muun muassa erilaisia tapahtumia.
Asiasta enemmän sivuilla 28–29.
Verkosto yritysten
hankinnoista vastaaville
heinä elo syys
9. Vuosijulkaisu 2013 • 9
Tekstiiliseminaari:
Ravintola Perho
Kestävä kehitys ja sen edistäminen ravinto-
latoiminnassa on keskeinen osa ravintola-
koulun opetussuunnitelmaa, ja opetusravin-
tolassakin toimitaan sen mukaisesta.
Hotelli Lasaretti
Oulun ydinkeskustan liepeillä sijaitseva La-
saretti on sitoutunut kestävään kehitykseen
toiminnassaan. Hotelli on seurannut omaa
hiilijalanjälkeään vuodesta 2007 lähtien.
Lumme puhdistussprayt
Suihkepulloihin pakattuja Lumme yleispuh-
distusaineita on kaksi erilaista. Toinen on
tarkoitettu käytettäväksi keittiössä ja toinen
kylpyhuoneessa. Valmistaja on Cederroth.
UPM News ja UPM EcoBasic -sanomaleh-
tipapereille on myönnetty EU-ympäristö-
merkki ensimmäisenä lajissaan.
Ympäristöjohtaja Päivi Rissasen mu-
kaan UPM pyrkii vähentämään tuotteiden-
sa ympäristövaikutuksia niiden koko elin-
kaaren ajan.
– EU-ympäristömerkki on erinomainen
tapa todentaa alhaiset ympäristövaikutuk-
set. Lisäksi merkki auttaa asiakkaitamme
valitsemaan markkinoiden ympäristöystä-
vällisimmät tuotteet, hän sanoo.
EU-ympäristömerkin saaneita sanoma-
lehtipapereita valmistetaan UPM:n Kaipo-
lan tehtaan lisäksi yhtiön Saksan, Itävallan,
Iso-Britannian ja Ranskan tehtaissa.
Ympäristömerkintä järjesti toukokuussa tekstiilialan toimijoille
ja sidosryhmille keskustelutilaisuuden ehdotuksesta tekstiilien
ja nahkatuotteiden uusiksi joutsenmerkkikriteereiksi. Ehdotus
oli tuolloin lausuntovaiheessa.
Tilaisuudessa Aalto-yliopiston tutkija Kirsi Niinimäki esitel-
möi kestävästä kehityksestä, kuluttajista ja tekstiilituotteiden
laadusta. Hänen mukaansa tämänhetkinen tuotetarjonta ei
vastaa kuluttajien odotuksia ja toiveita. Vaikka kuluttajat ovat
kiinnostuneita ympäristöä vain vähän kuormittavista tuotteis-
ta, niitä on vaikea löytää kaupan hyllyiltä. Tarjonta ei kohtaa
kuluttajan toiveita.
Tarjonta ei kohtaa
kuluttajan toiveita
UPM
tiennäyttäjänä
merkkituotteet2012
Kuukauden
loka marras joulu
11. Vuosijulkaisu 2013 • 11
Yksi pienimmistä yrityksistä, jolla on
maailman arvostetuimpiin ympäristö-
merkkeihin kuuluva Joutsenmerkki, on
tanskalainen Junno & Unno. Sen ainoa
– ja kaiken lisäksi puolipäiväinen – työn-
tekijä on omistaja Margareta Norrgård.
Hylly- ja naulakkopaja Junno & Unno
on mukana selvityksessä, johon islanti-
lainen ympäristökonsultti Stefán Gís-
lasson keräsi pienyritysten ympäristö-
merkkikokemuksia Norjasta, Ruotsista,
Tanskasta, Suomesta ja Islannista.
– Haastattelin kahdeksantoista yrityk-
sen edustajia eri aloilta. Niille on yhteistä
halu osoittaa ympäristövastuuta luotet-
tavalla tavalla, Gíslasson toteaa raportin
esipuheessa.
Vahvistuu jatkuvasti
Ympäristömerkin hakemisen edellyttämä
tiedonkeruu tuntui monesta yrittäjästä
aluksi hankalalta, mutta vaivat unohtui-
vat viimeistään, kun joko Joutsenmerkki
tai EU-ympäristömerkki oli saatu.
Kaikkien selvitykseen haastateltujen
mielestä virallinen ympäristömerkki on
kilpailuetu, jonka merkitys vahvistuu
samaan tahtiin kansalaisten ympäristö-
tietoisuuden kanssa.
Hakuprosessin aikana muiden muas-
sa käytetyt materiaalit ja valmistuksen
energian- ja vedenkulutus sekä jätteiden
käsittely joutuvat suurennuslasin alle.
Tiukat kriteerit
Norjalainen Allsidige Nord valmistaa
kestokauppakasseja vaihtoehdoksi mar-
kettien kassoilta ostettaville kertakäyt-
töisille. Myyntijohtaja Anders J Brede-
sen pitää ympäristömerkin hakemista
opettavaisena kokemuksena. Erityisen
haasteellista oli raaka-aineiden ympäris-
tövaikutusten selvittäminen.
– Käännätimme valtavan määrän
Firman koolla tai sijainnilla ei ole väliä, kun ympäristövastuu on kunnossa.
Teksti Paula Launonen KUVAT Virpi Lehtinen, Shutterstock, valmistajat
Vahva merkki
nostaa korkealle
Junno & unno
Allsidige Nord
Islantilaisen ympäristökonsultin
Stefán Gíslassonin
82-sivuinen tutkimus kertoo
pohjoismaiden pienyritysten
ympäristömerkkikokemuksista
Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa,
Suomessa ja Islannissa.
Selvitystä varten Gíslasson
haastatteli 18 yrityksen
edustajia eri aloilta. Selvitys
osoittaa, että ympäristömerkki
sopii erinomaisesti paitsi
suurille myös pienille
yrityksille. Pohjoismaiden
ministerineuvosto on teettänyt
tutkimuksen.
12. 12 • Ympäristömerkki
tyvät kaikki ympäristömerkin hakemisen
käynnistämiseen tarvittavat ohjeet ja lo-
makkeet.
– Asiantuntijamme neuvovat mielel-
lään myös puhelimitse tai kasvokkain.
Rahalla et saa
Koska sekä Pohjoismainen Joutsenmerk-
ki että EU-ympäristömerkki ovat virallisia
osoituksia palveluiden ja tuotteiden kestä-
västä tuottamisesta, niitä ei voi ostaa.
– Kun tuotteesi tai palvelusi täyttävät
tiukat kriteerimme, saat käyttää merkkiä
antamiemme ohjeiden mukaan, Väisä-
nen korostaa.
Motiva tarkistaa sekä kriteereitä että
merkittyjen tuotteiden ja palveluiden
tuotantoprosesseja säännöllisesti.
Kriteerit ovat määräaikaisia, ja ne
muuttuvat esimerkiksi teknisen kehi-
tyksen myötä. Aina kun kriteereitä tiu-
kennetaan, pitää tuotteelle tai palvelulle
hakea merkkiä uudestaan.
– Ympäristömerkinnän tavoitteena
on kannustaa toimijoita parantamaan
tekstejä kiinasta norjaksi, sillä monet
materiaalit ovat peräisin Kiinasta. Myös
logistiikkaketjun vaiheet oli selvitettävä
täsmällisesti.
Vaikka tekemistä oli paljon, periaat-
teista ei Bredesenin mielestä kuitenkaan
pidä tinkiä.
– Uskottavuus syntyy nimenomaan
tiukoista, koko elinkaaren kattavista kri-
teereistä, hän painottaa.
Kolme henkilöä työllistävä Allsidige
Nord on alallaan yksi Norjan suurim-
pia. Pohjoismaisen Joutsenen rinnalla
norjalaisissa kestokasseissa näkyy EU-
ympäristömerkki.
Joutsen vai EU-merkki?
Suomessa sekä Joutsenmerkkiä että EU-
ympäristömerkkiä hallinnoi Motiva Ser-
vices Oy. Toimitusjohtaja Petri Väisä-
nen kertoo, että noin parilla sadalla suo-
malaisyrityksellä on jommankumman
tai molempien käyttöoikeus. Joukossa
on kaikenkokoisia yrityksiä ja laaja kirjo
erilaisia tuotteita ja palveluja.
Kun virallisia merkkejä on kaksi,
mistä ympäristösertifiointia harkitseva
pienyrittäjä voi tietää, kumpaa hänen
kannattaa hakea?
– Se riippuu tuotteesta ja markkina-
alueesta, Väisänen vastaa.
– Pohjoismaissa Joutsenmerkki tun-
netaan yleisesti, mutta jos aiot myydä
vaikkapa pehmopapereita keskieuroop-
palaisille kuluttajille, EU-merkki on te-
hokkaampi.
Kansa tunnistaa
Markkinatutkimusten (YouGov Norge,
joulukuu 2012) mukaan 88 prosenttia
suomalaisista tunnistaa Joutsenmerkin,
ja 54 prosenttia kuluttajista tarkistaa sen
ostotilanteessa.
– Ympäristömerkinnän tärkeys vah-
vistuu tulevaisuudessa. Eri-ikäisistä
kansalaisista 15–26-vuotiaat tunnistavat
Joutsenmerkin parhaiten. Heistä kasvaa
valveutuneita päättäjiä, jotka valinnoil-
laan haluavat edistää kestävää kehitystä,
Petri Väisänen arvioi.
Ympäristömerkinnän kotisivuilta löy-
– Ympäristömerkinnän
tavoitteena on
kannustaa yrityksiä
parantamaan
käytäntöjään
jatkuvasti
kestävämpään
suuntaan, Motiva
Services Oy:n
toimitusjohtaja Petri
Väisänen sanoo.
käytäntöjään jatkuvasti kestävämpään
suuntaan, Väisänen tähdentää.
Tyytyväiset yritykset
Kummankin ympäristömerkin lupa-
maksu on porrastettu joko ympäristö-
merkityn tuotteen liikevaihdon tai yri-
tyksen koon mukaan.
– Hinta on niin kohtuullinen, ettei
ympäristömerkin hakeminen ainakaan
siihen kaadu, Väisänen sanoo.
Ympäristömerkistä on myös rahanar-
voista hyötyä pienyrityksille, jotka tasa-
painoilevat pienten markkinointibudjet-
tien kanssa.
– Vaikka brändi olisi suurelle yleisöl-
le tuntematon, Joutsenmerkki osoittaa,
että taustalla on vakavasti otettava, vas-
tuullisesti toimiva yritys.
Joutsenmerkki tutkitutti luvanhalti-
joiden tyytyväisyyttä viimeksi vuoden-
vaihteessa 2011–12 (Reflect maaliskuu
2012). Tutkimuksen mukaan 95 pro-
senttia Joutsenmerkkiyrityksistä suosit-
telee merkkiä myös muille. •
13. Vuosijulkaisu 2013 • 13
Toimitusjohtaja Arto Halonen sanoo, et-
tä ekologisuus on rakennusmateriaaleja
valmistavan Lunawoodin bisneksen ydin.
Kestävää kehitystä edistävä liikeidea on
osoittautunut toimivaksi, sillä kahden iisal-
melaisveljeksen perustama yritys on no-
peasti kasvanut 65 henkilöä työllistäväksi
lämpökäsittelyn erikoisosaajaksi, jonka
tuotteista suurin osa menee vientiin Poh-
joismaihin ja Eurooppaan.
– Lämpökäsittely on puhdas ja luon-
nollinen menetelmä parantaa puun omi-
Ruotsin Kumlassa jalkineita valmis-
tavassa Kavatissa työskentelee 25
ihmistä. Tuotteille haluttiin EU-ym-
päristömerkki, koska päävientialue
on Eurooppa.
– Kustannuksia syntyi materiaa-
lien testaamisesta, kun oli varmis-
tettava sopivuus ympäristömerkit-
tyyn tuotteeseen, sanoo laatupääl-
likkö Calle Carlsson.
Lopputuloksena joistakin mate-
riaaleista piti luopua.
Carlssonin mukaan erityisen
ympäristötietoisia ovat saksalaiset
kuluttajat.
Tanskalainen Mariager Camping
työllistää kaksi henkilöä. Eurooppa-
laisia matkailijoita palveleva yrittäjä
Anni Jensen halusi leirintäalueel-
leen EU-ympäristömerkin.
– On tärkeää, että me kaikki
tiedostamme toimintamme vai-
kutukset. Käyttämällä resursseja
säästeliäästi ympäristön takia vai-
kutamme myönteisesti myös talou-
delliseen kannattavuuteen.
Pohjois-Jyllannissa sijaitseva lei-
rintäalue on auki huhtikuusta syys-
kuuhun. Jensen panostaa erityi-
sesti lapsiperheiden ja aktiivisten
ikäihmisten palveluihin.
Islantilainen Undri on 1,5 työnte-
kijän yritys. Koneiden, autojen ja
työvälineiden puhdistusaineita val-
mistavan mikroyrityksen kolmella
tuotteella on Joutsenmerkki.
– Näin pystymme osoittamaan
ympäristövastuumme yhtä painok-
kaasti kuin isot kilpailijamme, pe-
rustelee Undrin edustaja Guðjón
Hólm Sigurðsson.
Uusiutuvista luonnonaineista
(esimerkiksi soijaöljy) kahdeksaa
erilaista puhdistusainetta valmis-
tava mikroyritys hyödyntää Jout-
senmerkin vaatimuksia kaikkien
tuotteidensa kehitystyössä.
Lähde:SvanenochEUEcolabel–succéhistorierinordiskasmåsamfund
naisuuksia. Kemikaaleja ei käytetä, jalos-
taminen tapahtuu kokonaan lämmön ja
veden avulla. Eri lämpötilat, käsittelyajat ja
kuivaustekniikat antavat eri käyttötarkoi-
tuksiin suunnitelluille materiaaleille erilaisia
ominaisuuksia, Halonen kertoo.
Lunawood lupaa terassille ja pihakalus-
teille pitkää ikää rankoissakin säissä. Läm-
pökäsitellyt seinäpaneelit ja lattialaudat
puolestaan vähentävät rakennusten ener-
giankulutusta. Lunawood suosittelee vet-
tä hylkivää, lämpökäsiteltyä puuta saunan
kattoon, seiniin ja lauteille.
– Ympäristötietoiset ihmiset haluavat va-
linnoillaan vaikuttaa, ja me annamme siihen
mahdollisuuden, Halonen toteaa.
Vaikka päämarkkinat ovat Skandinavi-
assa ja Keski-Euroopassa, tuotanto pysyy
jatkossakin Itä-Suomessa, koska muualta ei
Halosen mukaan löydy yhtä korkeatasoista
puuraaka-ainetta.
– Kun sisustaja tai rakentaja näkee Jout-
senmerkin tuotteissamme, hän tietää saa-
vansa kotiinsa myrkyttömiä, vastuullisesti
uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettuja
materiaaleja, Halonen summaa.
Myrkytön lämpökäsittely jalostaa puun kestäväksi
ja säästäväksi. Joutsenmerkki kertoo sen.
Koneet puhtaiksi Kenkiä naisille ja lapsille Karavaanarin kaveri
Vastuullisen
rakentajan valinta
14. 14 • Ympäristömerkki
Meikitön päivä -kampanja oli menestys.
Se poiki myös valokuvateoksen ja -näyttelyn.
Teksti Reija Kokkola kUVAT Anna Äärelä
Meikitön
päivä
”On vapauttavaa
olla ihan ”naturel
16. 16 • Ympäristömerkki
tynä ja meikattuna. Minulle on kuiten-
kin muuna aikana ihan luonnollista olla
meikittä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että meikittömänä pitäisi kulkea hiuk-
set likaisina ja verkkareissa. Myös ilman
meikkiä voi olla huoliteltu ja kaunis.
Esimerkiksi ranskattaret ovat usein vain
sipaisseet huulipunaa, mutta kulkevat
kauniissa mekoissa ja korkeissa koroissa,
Kukkohovi kuvailee.
Hänestä oli hienoa olla luonnonkau-
Joutsenmerkki järjesti syyskuussa 2012
toista kertaa Meikitön päivä -kampan-
jan. Mukaan tapahtumaan ilmoittaudut-
tiin facebookissa, ja osallistujia saatiin
lähes 24 500. Ainakin näin moni suoma-
lainen halusi viettää edes yhden päivän
vuodesta ilman meikkiä – ja vielä hyvällä
omallatunnolla, sillä kosmetiikkatuottei-
den valinnoilla on väliä ympäristömme
ja terveytemme kannalta.
– Tarkoitus oli kiinnittää huomiota sii-
hen, että kulutusvalinnoillamme todella-
kin on merkitystä. Tapahtuman pääpaino
oli terveydessä ja ympäristöystävällisyy-
dessä, tällä kerralla lisäpointtina oli myös
se, että on vapauttavaa olla joskus ihan
naturel, toteaa Ympäristömerkinnän pro-
jektipäällikkö Sini Sittnikow.
Miehetkin mukana
Kommenteista päätellen ihmiset nautti-
vat, kun saivat olla luomuina ilman ul-
konäköpaineita.
– Mielestäni tällainen on tärkeää eten-
kin teini-ikäisille tytöille, Sittnikow sanoo.
Meikitön päivä -kampanjaan liitettiin
meikkituotteiden lisäksi muutkin kau-
neus- ja hygieniatuotteet, kuten sam-
poot, voiteet ja deodorantit. Mukaan
lähti miehiäkin.
Media kiinnostui kampanjasta.
– Kampanja uutisoitiin laajasti leh-
distössä, radiossa ja myös televisiossa.
Kampanjan viesti oli sama kuin Ympä-
ristömerkillä yleensä, ja saimme paljon
keskustelua aikaan siitä, kuinka voimme
vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin tuo-
tevalinnoillamme.
Kuvateos ja näyttely
Kampanja poiki muutakin. Meikitön
päivä -facebook-osallistujat saivat il-
moittautua ammattivalokuvaaja Anna
Äärelän malleiksi. Halukkaita oli yli
400, joista noin kymmenen kuvattiin
ilman meikkiä keväällä 2013 julkaista-
vaan kuvakirjaan ja näyttelyyn. Näyttely
on nähtävillä VR:n tiloissa Helsingin
asemahallissa.
Kampanjan keulakuva, malli Anne
Kukkohovi oli yksi kuvatuista.
– Lähdin mielelläni mukaan, sillä olen
ammattini puolesta julkisuudessa tällät-
“Meikitön päivä
-kampanjaan liitettiin
meikkituotteiden
lisäksi muutkin kauneus-
ja hygieniatuotteet,
kuten sampoot, voiteet ja
deodorantit.”
17. Vuosijulkaisu 2013 • 17
niina Äärelän kuvattavana.
– Oli sateinen, kuulaan kaunis syys-
päivä. Kuvaus kävi nopeasti, eihän siihen
tarvinnut meikata, Kukkohovi naurahtaa.
Kuva tukee tarinaa
Valokuvaaja Anna Äärelä on tunnettu
herkistä kuvistaan, joissa käytetään pal-
jon luonnonvaloa. Kuvaus järjestettiin
Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa.
Meikkaajaa ei luonnollisesti ollut paikal-
la. Anna Äärelä oli itsekin kuvaustilan-
teessa meikittä.
– Kuvattavat valittiin heidän tarinan-
sa perusteella. Mitä meikittömyys heille
merkitsee? Ei siis tarvinnut lähettää ku-
vaa itsestään päästäkseen malliksi. Ku-
vateoksessa kerrotaan tarina, jota kuva
sitten tukee, Äärelä kertoo.
Vaikka suurin osa kuvattavista ei ollut
tottunut olemaan kameran edessä, ku-
vaustilanne oli Äärelän mielestä stressitön.
Meikitön
päivä
– Ei pyritty peittelemään mitään. Ei
ollut huolta siitä, että kuvassa näkyy
vaikkapa ihon epäpuhtautta. Kuvissa
on Kukkohovin lisäksi muutama muu-
kin julkkis, kuten Sanna Stellan ja Sara
Sieppi, Äärelä kertoo. •
Kuvaus järjestettiin Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Meikkaajaa ei luonnollisesti ollut paikalla.
18. Voiko hotelli saada sekä
Joutsenmerkin että EU-
ympäristömerkin?
Kyllä. Hotellille voidaan myöntää Jout-
senmerkki tai EU-ympäristömerkki tai
vaikka kummatkin, kunhan merkin vaa-
timukset täyttyvät.
1.
Entä ravintola?
Ravintola voi saa-
da Joutsenmerkin,
mutta ei EU-ympäristömerk-
kiä. EU-ympäristömerkki ei
kata ravintoloita.
Millainen on
ympäristömerkitty
hotelli?
Ympäristömerkityssä hotellissa säästetään
energiaa ja vettä, käytetään turvallisia kemi-
kaaleja, kierrätetään jätteet ja minimoidaan
niiden syntyä. Ympäristö otetaan huomioon
mahdollisimman monissa hankinnoissa.
Tarjotaanko ympäristö-
merkityssä ravintolassa
vain kasvisruokaa?
Joutsenmerkityssä ravintolassa voi syö-
dä kuten muissakin ravintoloissa. Raaka-
aineiden alkuperä on tunnettava ja niiden
tuotannon on oltava kestävää. Lisäksi suo-
sitaan kasvisruokaa, lähiruokaa ja luomua.Onko muualla
Euroopassa
ympäristömerkittyjä
hotelleja ja ravintoloita?
Toki. EU-ympäristömerkittyjä hotelleja ja
muita majoituspalveluita on Euroopassa yh-
teensä jo lähes 400. Pohjoismaissa oli Suomi
mukaan lukien vuoden 2012 lopulla jo 127
joutsenmerkittyä ravintolaa ja 452 joutsen-
merkittyä hotellia.
Mikä oli Suomen
ensimmäinen
ympäristömerkitty
majoituspalvelu?
Ensimmäisenä Joutsenmerkin sai Scandic
Jyväskylä. Ensimmäinen EU-ympäristömer-
kin saanut majoituspalvelu on kurssi- ja leiri-
keskus Metsäkartano Rautavaaralla.
Onko ympäristö-
merkityssä hotellissa
kallista yöpyä?
Ympäristömerkittyjä hotelleja ja muita
majoituspalveluita löytyy eri hintaluokis-
ta. Ympäristömerkki ei tee hotellista kal-
liimpaa kuin muut.
Onko ympäristömerkityssä
hotellissa tai ravintolassa
tarjolla luomutuotteita?
Kyllä. Joutsenmerkityssä ravintolassa on tar-
jolla aina vähintään yksi luomutuote tai luomu-
raaka-aine. Yleensä Joutsenmerkityn hotellin
aamiaisella on tarjolla useita eri luomutuotteita,
kuten luomumysliä ja luomujugurttia.
3.
5.
6.
2.
7.
4.
9.
YMPÄRISTÖ-
MERKITYISTÄ
HOTELLEISTA JA
RAVINTOLOISTA?
tiesitkö
Entä ravintola?
Naantalilainen Kuusi
Sisarta -ravintola on
Suomen ensimmäinen ympäris-
tömerkitty ravintola.
8.
18 • Ympäristömerkki
19. Vuosijulkaisu 2013 • 19
Joutsenmerkitty painotalo hyödyntää
raaka-aineita mahdollisimman hyvin ei-
kä käytä ympäristöä saastuttavia tai ter-
veydelle haitallisia aineita. Joutsenmer-
kin vaatimukset kattavat muun muassa
painotalon käyttämät paperit ja kemi-
kaalit. Lisäksi Joutsenmerkki painottaa
painotuotteiden kierrätyskelpoisuutta.
Vain joutsenmerkitty painotalo voi
painaa joutsenmerkittyjä painotuotteita
ja silloin tuotteiden on täytettävä vielä
erikseen määritellyt tuotevaatimukset.
– Myös kirjekuorivalmistajat kuuluvat
nykyään painolaitostoiminnan piiriin,
johtava asiantuntija Harri Hotulainen
Ympäristömerkinnästä kertoo.
Uudet kriteerit
Painolaitosten kriteerit koostuvat pakolli-
sista vaatimuksista ja ns. pistevaatimuksis-
ta, joista painolaitos saa pisteitä sen mu-
Painolaitokset haluavat
Joutsenmerkitty painolaitos vähentää ympäristökuormitusta
kokonaisvaltaisesti ja täyttää tiukat ympäristövaatimukset.
Teksti Reija Kokkola KUVA Janne Lehtinen
Koska painotalot ovat hyvin kiinnostuneita ympäristöasiois-
ta ja haluavat profiloitua Joutsenmerkillä, luvanhaun helpot-
tamiseksi on kehitetty uusi sähköinen painotuoteportaali.
– Sitä käyttämällä hakemuksen teko on helppoa ja nope-
aa. Vaaditut tiedot syötetään tietokantaan, jolloin lasketut
lukemat ja niistä kertyvät pisteet saadaan automaattisesti,
johtava asiantuntija Harri Hotulainen kertoo.
Hakemukseen sisältyvät täytetty hakemuslomake, sähköi-
nen hakemus ja asiakirjat, joilla osoitetaan vaatimusten täyt-
tyminen. Sähköisestä tietokannasta voi tulostaa yhteenveto-
raportin, joka sisältää sekä lähtötiedot että lasketut tiedot.
Hakemus lähetetään sen maan Ympäristömerkintäorga-
nisaatioon, jossa tuotanto tapahtuu. Pohjoismaiden ulko-
puolella olevien painotalojen hakemukset voidaan lähettää
mihin tahansa Pohjoismaahan.
– Sähköisestä hakemusmenettelystä on aiemmin saatu
hyviä kokemuksia ja niiden perusteella olemme kehittäneet
järjestelmää edelleen, Hotulainen sanoo.
kaan, miten hyvin vaatimukset täyttyvät.
– Pistevaatimuksista kerättävä minimi-
pistemäärä riippuu painomenetelmästä ja
on esimerkiksi sanomalehtipainolle kor-
keampi kuin arkkioffset-painolle.
Sekä pakollisia että pistevaatimuksia
on tarkennettu uusissa kriteereissä. Myös
kokonaispistevaatimusta on tiukennettu
kaikissa painomenetelmissä.
– Pakollisiin vaatimuksiin kuuluu muun
muassa se, että jokaisen painomenetelmän
paperinkulutuksesta pitää 25 prosenttia
olla joko ympäristömerkittyä tai Ympäris-
tömerkinnän tarkastamaa paperia. Silloin
kun Joutsenmerkki halutaan liittää yksit-
täiseen painotuotteeseen, tulee sen paperis-
ta 90 prosenttia olla tällaista paperia.
Lisäksi uusissa pakollisissa vaatimuksissa
kiinnitetään huomiota tarraliimojen käyt-
töön. Esimerkiksi kirjekuorien tarraliimat
eivät saa haitata tuotteen kierrätystä. •
Sähköinen hakemusportaali helpottaa hakemuksen tekoa
Joutsenmerkin
– Uusia pistevaatimusalueita
ovat energiankulutus,
hiilidioksidipäästöjen kartoitus,
työympäristö- ja reproteknologia
sekä vedenkulutus,
Harri Hotulainen toteaa.
21. Vuosijulkaisu 2013 • 21
Ensin kiinnitimme huomiota siihen, mistä ruokamme on peräisin.
Nyt olemme alkaneet pohtia, millaisia kemikaaleja vaatteissamme
on ja millaisissa oloissa paidat ja housut valmistetaan.
Teksti Kirsi Riipinen Kuvat Janne Lehtinen, Crestock, Teemu Juutilainen
Tekstiilit
22. 22 • Ympäristömerkki
Näitä otsikoita on nähty: Vuodevaatteet
on vedetty pois myynnistä, koska niistä
on löydetty liikaa formaldehydiä. Liikaa
kemikaaleja oli jäänyt myös lastenhaa-
lariin, josta tuli ihottumaa. Telkkarin
ohjelma paljasti, miten hurjissa oloissa
vaatteita valmistetaan Intiassa.
Kohujen jälkeen kuluttajien tietoisuus
tekstiilien ekologisudesta ja turvallisuu-
desta on lisääntynyt. Olemme entistä tar-
kempia siitä, mitä panemme suuhumme
mutta yhä useammin pohdimme myös,
mitä suoraan ihollemme tuleva tekstiili
pitää sisällään ja miten paljon sen valmis-
taminen on kuormittanut luontoa.
Tämä huomattiin myös Ympäristö-
merkinnän viime keväänä teettämässä
tutkimuksessa. Siinä selvisi, että ympäris-
tömerkityt tekstiilituotteet ovat kuluttaji-
en mielestä hyviä paitsi ympäristön, myös
käyttäjän terveyden kannalta. Kuluttajien
mielestä tietoa tekstiilien ympäristö- ja ter-
veysvaikutuksista on hankala saada riittä-
västi, mutta ympäristömerkit helpottavat
ostopäätöksen tekoa.
Keskusliikkeillä iso vastuu
Vaatteiden valmistuksessa käytetään kym-
meniä erilaisia kemikaaleja. Esimerkiksi
värjäyksessä, pesuissa ja viimeistelyssä on
kaikissa omat aineensa. Valmistusvaihei-
den pesuissa iso osa kemikaaleista huuh-
toutuu pois, mutta tekstiileihin jää väri-
ja viimeistelyaineita. Yleensä niistä ei tule
ongelmia, mutta jos aineita on käytetty
valmistuksessa paljon, niitä voi olla jäljellä
sen verran, että herkimmät saavat oireita.
– Suurimmat ongelmat liittyvät kui-
tenkin tekstiilien valmistusprosesseihin.
Isoimmat terveysriskit ovat tuotantolai-
tosten työntekijöillä, huomauttaa Ym-
päristömerkinnän johtava asiantuntija
Leena Nyqvist-Kuusola.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori Kirsi
Niinimäki huomauttaa, että vaattei-
den elinkaaren ja ekologisuuden selvit-
täminen on kuluttajille vaikeaa, sillä se
on usein hankalaa myös teollisuudelle.
Alihankintaketjut ovat pitkiä, eivätkä
eettisyys ja moraali ole välttämättä sa-
manlaisia kaikissa maailmankolkissa.
Niinimäki tutki väitöskirjaansa varten
tekstiilien ja vaatteiden kestävää muo-
toilua sekä suunnittelun ja kulutuksen
monimutkaista suhdetta.
– Jokaisen vaiheen selvittäminen tar-
koittaa kovaa työtä. Prosessien on oltava
läpinäkyviä, mutta tehtaiden toiminnan
Tekstiilit
Ympäristömerkintä selvitti kuluttaji-
en asenteita ja tietämystä tekstiilien
terveys- ja ympäristövaikutuksista
keväällä 2012. Tutkimuksen toteutti
YouGov Finland ja siihen vastasi tuhat
16–74-vuotiasta suomalaista.
Tutkimuksessa selvitettiin kuinka
tärkeänä kuluttaja pitää vaatetta tai
sisustustekstiiliä hankkiessaan tuot-
teen laadukkuutta ja pitkäikäisyyttä,
raaka-aineiden luonnonmukaisuutta,
kemikaalien turvallisuutta, tuotannon
eettisyyttä ja ympäristömerkkejä. Li-
säksi selvitettiin, mikä on kuluttajien
tiedon taso ja tarve, kun puhutaan
tekstiilien ympäristö- ja terveysvaiku-
tuksista ja miten kuluttajat suhtautu-
vat ympäristömerkittyihin tekstiileihin.
Tuotteen laatu ja pitkäikäisyys
koetaan tärkeimmäksi vaatteiden/si-
sustustekstiilien hankinnassa. Toiselle
sijalle nousi terveydelle haitallisten ke-
mikaalien puuttuminen.
Ikä ja sukupuoli erottelevat asen-
teita selvästi. Naiset pitävät kaikkia
tekstiilien ympäristö- ja terveysomi-
naisuuksiin vaikuttavia seikkoja mie-
hiä tärkeämpinä. Ainoastaan laatua ja
pitkäikäisyyttä molemmat sukupuolet
pitävät yhtä tärkeinä. Vanhimmille ikä-
luokille kaikki listatut tekijät ovat sel-
västi tärkeämpiä valintatekijöitä kuin
nuorimmille. Tietoa tekstiilien terve-
ys- ja ympäristövaikutuksista ei ole
vastaajien mielestä riittävästi tarjolla.
Lähes kaksi kolmesta (62 %) pitää
ostotilanteessa ainakin melko tär-
keänä sitä, että tekstiilituotteelle on
myönnetty Joutsenmerkki tai EU-ym-
päristömerkki. 16% pitää tätä erittäin
tärkeänä.
15 % sanoo valitsevansa ympäristö-
merkityn tuotteen aina kun mahdollista.
51 % tekee tämän ainakin silloin tällöin.
Kuluttajat ovat melko hyvin sisäis-
täneet, että ympäristömerkitty teks-
tiili on turvallinen valinta ympäristön
ja oman terveyden kannalta. Joutsen-
merkkiä ei kuitenkaan vielä yhtä usein
mielletä laadun takeeksi.
Tekstiilitutkimus
24. 24 • Ympäristömerkki
Ympäristömerkinnän johtava asiantuntija
Leena Nyqvist-Kuusola
”Ympäristömerkkiä varten on selvitetty,
noudattaako valmistaja myös käytännössä
ilmoittamaansa politiikkaa.”
valvonta jää yleensä pistokokeiden va-
raan. Keskusliikkeillä ja isoilla yrityksillä
on suuri vastuu siinä, että ne vaativat
tietoa prosesseista ja käytettävistä kemi-
kaaleista, Niinimäki sanoo.
Vaatimukset muuttuvat
Valistunut kuluttaja voi valita vaatekaap-
piinsa tuotteita, jotka on merkitty ympä-
ristöystävällisyydestä kertovalla merkillä.
– Erilaisia merkkejä on useita, mutta
niiden merkitys saattaa olla kuluttajille
epäselvä. Kaikkein parasta olisi, jos saa-
taisiin kattava valikoima Joutsenmerkin
saaneita vaatteita, sillä merkin kriteerit
ovat tiukat, Niinimäki sanoo.
Kattavaa Joutsenmerkki-vaatteiden
valikoimaa joudutaan vielä odottamaan.
Kriteerit ovat olleet niin tiukat, että vain
muutama pohjoismainen yritys on saa-
nut merkin tekstiileilleen. Sen myöntä-
miseksi on muun muassa vaadittu, että
kaiken puuvillan tulee olla luonnonmu-
kaisesti tuotettua.
Joutsenmerkin vaatimukset uusittiin
juuri ja luomupuuvillan määrää koskevaa
Tekstiilit
vaatimusta lievennettiin, jotta saataisiin
enemmän merkittyjä tuotteita ja näin saa-
vutettaisiin enemmän ympäristöhyötyä.
Myös EU-ympäristömerkin vaati-
muksia ollaan parhaillaan uusimassa ja
esillä on ehdotus nostaa luomupuuvillan
vaatimustasoa kymmeneen prosenttiin
aiemmasta kolmesta.
Onko luomu laadukasta?
Suomalaisella vaatteiden valmistajal-
la Nanso Groupilla on huomattu, että
vaatteiden alkuperä ja valmistusprosessit
kiinnostavat paitsi suomalaisia myös mui-
ta pohjoismaalaisia ja keskieurooppalaisia.
– Ensimmäiset vaatimukset kertoa
vaatteidemme ekologisuudesta tulivat
meille Saksasta jo yli vuosikymmen sit-
ten, kertoo Nanso Groupin vastuulli-
suusasiantuntija Satumaija Mäki.
Vaikka kiinnostus vastuullisuuteen
lisääntyy, tekstiilien shoppailussa tä-
tä tärkeämpi kriteeri Mäen mukaan on
edelleen yleisesti kuitenkin se, miltä vaate
näyttää ja miten se istuu päälle. Ekolo-
gisetkaan vaatteet eivät saa huutaa luon-
nonmukaisuuttaan päällepäin. Niidenkin
on oltava laadukkaita ja hyvännäköisiä.
Vastuullista suomalaista muotia mark-
kinoivalta Nansolta on usein tivattu,
miksei se käytä tuotteissaan luomupuu-
villaa. Mäki sanoo, että yrityksen ko-
kemusten mukaan luonnonmukaisesti
viljelty puuvilla ei ole tasalaatuista eikä
siitä valmistettu tuote kestä käytössä yhtä
pitkään hyvänä kuin tavallisesta puuvil-
lasta valmistettu.
– Laatu on meille yksiselitteinen arvo,
josta ei haluta tinkiä. Luomupuuvilla
on usein lyhytkuituista, joten siitä jää
neulokseen enemmän langanpäitä, jotka
nousevat käytössä nukkana vaatteen pin-
taan. Lisäksi luomupuuvillasta valmiste-
tuissa tuotteissa värit usein haalistuvat.
Nurmi Designin perustaja, vaatesuun-
nittelija Anniina Nurmi näkee tilanteen
toisin. Hänen mielestään luomupuuvil-
laa saa markkinoilta melko hyvin, mut-
ta tarpeeksi laadukasta luomupuuvillaa
joutuu etsimään.
– Sen verran sitä kuitenkin saa, ettei
minulla olisi mitään syytä olla käyttä-
mättä luomua. Suurin osa käyttämästä-
ni sertifioidusta luomupuuvillasta tulee
Turkista. Reilun kaupan puuvillaa tulee
25. Vuosijulkaisu 2013 • 25
Nanso Groupin vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäki
Laatu on meille yksiselitteinen arvo,
josta ei haluta tinkiä.”
myös Intiasta, Nurmi kertoo.
Nanson Mäki muistuttaa useiden tut-
kimusten todenneen, että vaatteen ym-
päristövaikutuksista kaksi kolmasosaa
aiheutuu käytöstä: pesussa, kuivauksessa
ja silittämisessä. Ekologisuutta arvosta-
van kuluttajan kannattaisi valita hänen
mielestään vaate, joka kestää käyttöä ja
kulutusta vuodesta toiseen.
Työstä pitää saada oikea palkka
Anniina Nurmi uskoo vahvasti kestävän
kehityksen ja vastuullisen teollisuuden
tulevaisuuteen. Hän aloitti ekologisten
vaatteiden valmistuksen ensin harrastuk-
sena, mutta nykyään hänen tuotemerk-
kinsä vaatteita myydään muutamissa
vähittäisliikkeissä ja hänen omassa verk-
kokaupassaan.
– Vaatteille on käymässä kuten luomu-
ruoalle: ensin se on pienten piirien juttu
mutta kasvaa tasaisesti yhä laajemmalle.
Nurmi lähtee siitä, että hänen vaatteis-
saan luupin alla on koko elinkaari, johon
kuuluvat esimerkiksi työntekijöiden hy-
vät työolot ja reilu korvaus työstä. Jokai-
sen tuotantoprosessin on oltava sellainen,
että se kuormittaa ympäristöä mahdolli-
simman vähän. Vaatteen on oltava kestävä
ja kierrätettävissä käytön jälkeen.
– Vastuullisuudessa ja ekologisuudessa
mikään yksittäinen asia ei nouse yli mui-
den, vaan kaikkien osasten on täytettävä
kriteerini.
Nurmi huomauttaa, ettei valinnut
työstettäväkseen helpointa aluetta.
– Joudun näkemään paljon vaivaa,
kun selvitän jokaisen materiaalin alkupe-
rän ja viljelyn ympäristöystävällisyyden.
Yhteistyökumppaneiksi valitsen sellaisia,
jotka kertovat toiminnastaan avoimesti.
– Tuotanto on nyt Suomessa, mutta
jos kysyntä kasvaa, joudun pohtimaan,
miten tämän jatkossa järjestän. Myös
tulevaisuudessa on keskeistä, että kump-
panit jakavat kanssani samat arvot.
Vaatekaupassa kotimaista
Ympäristömerkinnän Nyqvist-Kuusola
huomauttaa, että tiedostava kuluttaja
joutuu näkemään vaivaa selvittäessään
tuotteiden eettisyyttä ja ympäristövaiku-
tuksia. Teollisuus ilmoittaa noudattavan-
sa tiettyjä sosiaalisia ja eettisiä ohjelmia,
mutta voiko niihin satavarmasti luottaa?
27. Vuosijulkaisu 2013 • 27
Kestävyyttä korostaa myös Rauno Pajuniemi. Hän toi-
mii Jalas-turvajalkineita valmistavan Ejendals Suomi Oy:n
tuotekehitysosastolla. Yrityksen Green Line -malliston
turvajalkineilla on EU-ympäristömerkki.
– Lentokenttien metallinpaljastimet reagoivat pieniin-
kin metallimääriin. Aloimme kehittää lentokenttien työn-
tekijöille työ- ja turvajalkineita, joissa ei olisi yhtään me-
tallia. Alumiinivarvassuojasta luovuttiin ja kenkiä alettiin
kehittää muutenkin. Mahdolliset allergiat otettiin entistä
tarkemmin huomioon raaka-aineiden valinnassa.
Pajuniemi on huomannut, että kuluttajien kiinnostus
kenkien ekologisuuteen on alkanut hiljalleen herätä. Vuo-
den verran teemasta on puhuttu aiempaa vilkkaammin.
– Kohina on voimistunut. Yhä enemmän puhutaan
tuotannon aiheuttamasta ympäristön kuormittamisesta,
kemikaalien käytöstä, allergioista.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa ympäristömerkintä
on yhä tärkeämpi myyntivaltti, vaikka vielä tässä vaihees-
sa sitä katsoo vain osa kuluttajista.
– Kenkäteollisuudessa on panostettu jo vuosia vaaral-
listen kemikaalien vähentämiseen, kun vahvat liimat ja
myrkylliset esikäsittelyaineet tehtaissa kiellettiin. Lisäai-
neiden ja kemikaalien rajoitukset kiristyvät vuosi vuodel-
ta. Myös suojaimia käytetään enemmän. Parikymmentä
vuotta sitten kenkätehtaissa oli vahva käsittelyaineiden
ja liimojen käry.
Kenkäteollisuus seuraa perässä
–Tuotteelle myönnetty ympäristömerk-
ki takaa, että se on tarkastettu. Sitä varten
on selvitetty, noudattaako valmistaja myös
käytännössä ilmoittamaansa linjaa.
Tuotannon tarkastusvaiheessa avuksi
otetaan paikallisia, kielen ja kulttuurin
hallitsevia ihmisiä. Ketju voi olla pitkä,
sillä vaate on saattanut kiertää parikin
kertaa maailman ympäri, kun puuvilla
on viljelty jossakin toisaalla, sieltä se on
lähetetty valkaisuun jonnekin muualle,
värjäykset on tehty kolmannessa paikassa
ja ompelu neljännessä. Vaatteen tuotan-
toketjun selvittämiseen voi mennä vuosi.
Aalto-yliopiston Niinimäki kiinnittää
vaatteita ostaessaan huomiota tuotteiden
valmistusmaahan ja ostaa mieluiten ko-
timaisia.
– Se on jonkinlainen takuu siitä, että
vaate on todennäköisesti pitkäikäisempi
ja sen tuotannossa on ympäristölainsää-
dännön mukaisesti otettu ympäristöasiat
huomioon. Harmi, että suomalaiset ovat
olleet huonoja markkinoimaan tuottei-
taan näillä argumenteilla.
Kun arvot nousevat aidoiksi osto-
kriteereiksi vaatekaupassa, halvimmat
hinnat voidaan Niinimäen mukaan
unohtaa. Hän uskoo siihen, että kestävä
kehitys ja eettisyys ovat tulevaisuudessa
yhä isompia myyntivaltteja, samoin kuin
niistä kertovat sertifioinnit. •
28. 28 • Ympäristömerkki
Vihreät valinnat on Ympäristö-
merkinnän uusi hankintaverkosto.
Teksti Reija Kokkola kuva Janne Lehtinen Kuvitus Milla Ketolainen
ympäristön hyväksi
Verkostoitumalla
29. Vuosijulkaisu 2013 • 29
• Ympäristömerkinnän
hankintaverkoston
tausta-ajatuksena on,
että ammattiostajat
toimivat suunnan-
näyttäjinä kestävän
kehityksen edistämiseksi.
Vihreät Valinnat
Suomessa ja Tanskassa on rakentumassa
Ruotsin ja Norjan mallin mukainen han-
kintaverkosto, jonka jäsenet voivat yh-
dessä satsata parempaan tulevaisuuteen
hankkimalla EU-ympäristömerkittyjä tai
joutsenmerkittyjä tuotteita ja palveluita.
– Meille tämä on vielä uusi toimin-
tamalli, mutta Ruotsissa ja Norjassa
hankintaverkostosta on saatu hyviä ko-
kemuksia. Siinä isot organisaatiot ja yri-
tykset sitoutuvat priorisoimaan hankin-
noissaan ympäristöystävällisiä tuotteita
ja palveluita. Ympäristön lisäksi yritykset
hyötyvät, sillä EU-ympäristömerkityt ja
joutsenmerkityt tuotteet ovat yhtä hyviä
tai parempia kuin ympäristömerkittö-
mät, toteaa projektipäällikkö Sini Sitt-
nikow Ympäristömerkinnästä.
Hankintaverkostoon kuulumalla voi
myös vaikuttaa omaan yrityskuvaan ja
tehostaa markkinointia.
– Yritys pääsee mukaan yhteismark-
kinointiin ja saa luvan käyttää verkos-
ton logoa.
Kysyntää ympäristömerkityille
tuotteille
Koska isoilla toimijoilla on yleensä paljon
erilaisia tuote- ja palveluhankintoja, nii-
den vaikutus markkinoihin on suuri. Kil-
pailutettaessa esimerkiksi siivouspalveluja
tai konttoritarvikkeiden tuottajia verkos-
ton jäsenet suosivat EU-ympäristömerkin
tai Joutsenmerkin luvanhaltijaa.
– Tämä houkuttelee markkinoille uu-
sia luvanhaltijoita.
Sittnikowin mukaan hankittavia tuo-
teryhmiä on paljon.
– Palveluiden lisäksi tarvitaan esimer-
kiksi värikasetteja, kyniä, tietokoneita,
printtereitä, konttorihuonekaluja ja sisus-
tusmateriaaleja kuten maaleja, hän listaa.
IF on numero ykkönen
Suomen IF Vahinkovakuutusyhtiö seu-
rasi Ruotsin ja Norjan yhtiöidensä toi-
mintaa hankintaverkostossa ja ehdotti
Suomen Ympäristömerkinnälle vastaa-
vaa. Yhtiö saikin ensimmäisen jäsenyy-
den, ja kokemukset hankintaverkostosta
ovat olleet myönteisiä.
– On luonnollista, että toimistotar-
vikkeet ja muut hankinnat keskitetään
ympäristöystävällisiin tuotteisiin, ja sama
koskee jatkossa myös palveluiden hankin-
taa. Jäsenyys tukee toimintaperiaatteitam-
me, kehityspäällikkö Yrjö Luukkanen IF
Vahinkovakuutusyhtiöstä sanoo.
Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki
helpottavat hänen mukaansa hankintoja.
– Silloin tiedämme, että tuote on ko-
ko elinkaareltaan varmasti ympäristöys-
tävällinen ja tuotteet ovat laadukkaita.
Kun Suomeen saadaan kattava hankinta-
verkosto, todella suuret summat alkavat
liikkua ympäristömerkittyjen tuotteiden
ja palvelujen piirissä. •
• Hankintaverkostossa
kohtaavat yritysten
hankkijat, ympäristö-
merkittyjen tuotteiden
ja palveluiden toimittajat
sekä Ympäristömerkinnän
edustajat.
• Hankintaverkoston
jäsenet suosivat
hankinnoissaan
Joutsenmerkin tai
EU-ympäristömerkin
saaneita tuotteita.
– Vihreät valinnat -hankintaverkostoon kuulumalla yritys saa luvan käyttää
verkoston logoa, Sini Sittnikov kertoo.
30. 30 • Ympäristömerkki
Tarua vai totta? Totta!
Ympäristönsuojelun ”pahikset” voivat
nyt erottautua Joutsenmerkillä.
Teksti Reija Kokkola KUVAT Janne Lehtinen, Jukka Salminen
kertakäyttötuotteille
joutsenmerkki
Kertakäyttötuotteita käytetään erityisesti hotelleissa, ravintoloissa ja
muissa take away -tyyppisissä liikkeissä. Joutsenmerkin asettamat tiu-
kat kriteerit varmistavat, että nämäkin tuotteet voivat olla ympäristön
kannalta hyväksyttäviä.
– Nyt kertakäyttötuotevalmistajat voivat erottautua muista tunne-
tulla ja arvostetulla ympäristömerkillä, asiantuntija Sami Karelahti
Ympäristömerkinnästä toteaa.
Kriteerit on asetettu yhtä korkealle kuin muissakin joutsenmerk-
kituotteissa, eli vain pieni osa markkinoilla olevista tuotteista voi
saada Joutsenmerkin.
Selkeät rajaukset
Kertakäyttötuotteet eivät ole ympäristön kannalta suositeltavia,
mutta koska niitäkin välillä tarvitaan, on hyvä, että tarjolla
on mahdollisimman vähän ympäristöä haittaa-
via vaihtoehtoja.
– Joutsenmerkitty kertakäyttötuote on
kompostoituva ja se valmistetaan pääosin
uusiutuvista raaka-aineista, Karelahti huo-
mauttaa.
Keväällä 2012 julkaistujen kriteereiden
mukaan Joutsenmerkkiä voi hakea ker-
takäyttötuotteelle, joka on kosketuksis-
sa elintarvikkeen kanssa. Tällaisia ovat
muun muassa juomamukit, aterimet,
lautaset, pakastusrasiat, pakastuspussit
ja kahvinsuodattimet. Tuoteryhmään
sisältyvät myös take away -pakkausrasi-
at sekä elintarvikkeiden pakkaamiseen
tarkoitetut tyhjät pussit.
Sen sijaan esimerkiksi istuinalustat,
vaipat ja biohajoavat jätepussit tai elin-
tarvikkeiden valmispakkaukset eivät kuulu
tuoteryhmään. Sama rajoitus koskee myös
lautasliinoja ja muita pehmopaperista val-
mistettuja tuotteita sekä leivinpapereita.
– Esimerkiksi valmisaterioiden ja juomien
merkinnässä voisi jäädä epäselväksi, onko Jout-
senmerkki myönnetty pakkaukselle vai tuotteen
sisällölle, Karelahti perustelee. •
31. Vuosijulkaisu 2013 • 31
Yksi tärkeimmistä kertakäyttötuotteiden
Joutsenmerkkikriteereistä on uusiutuvan
raaka-aineen korkea osuus. Pääsääntöi-
sesti Joutsenmerkityn kertakäyttötuot-
teen materiaalisisällöstä 90 prosenttia
tulee olla uusiutuvaa.
– Jäljelle jäävä kymmenen prosenttia
selittyy kemiallisilla aineilla, joita tarvitaan
tuotannossa. Kriteereissä on painotettu
myös tuotannon energiankulutukselle
asetettuja vaatimuksia. Muuntogeenis-
ten eli GMO-raaka-aineiden käyttö on
kokonaan kielletty, Ympäristömerkin-
nän asiantuntija Sami Karelahti tiivistää.
Joutsenmerkittyjä
kertakäyttötuot-
teita ei vielä ole
markkinoilla, mutta
nyt valmistajilla
on mahdollisuus
hakea merkkiä
tuotteelleen,
asiantuntija Sami
Karalahti kertoo.
GMO ei käy
Uudet kriteerit hyväksyttiin marraskuussa 2012. Ne julkais-
taan EU:n virallisessa lehdessä käännösten valmistuttua.
Jotta vesijohtokaluste voi saada EU-ympäristömerkin,
sen tulee täyttää vaatimukset, jotka koskevat muun muas-
sa veden virtaamaa ja vaarallisten aineiden käyttöä valmis-
tusprosessissa. Hanasta tai suihkusuuttimesta ei saa liueta
vaarallisia aineita veteen.
Lisäksi valmistajan tulee myöntää tuotteelle vähintään
neljän vuoden takuu. Varaosia pitää olla saatavilla seitse-
män vuoden ajan valmistuksen päättymisestä.
Lisätietoja: www.eu-ympäristömerkki.fi
Hanat ja suihkusuuttimet
EU-ympäristömerkki on laatinut merkin
myöntämisperusteet vesijohtokalusteille.
Tuoteryhmään kuuluvat sekä hanat että
suihkusuuttimet. Energian- ja vedensäästö
ovat tärkeimmät vaatimuksilla tavoiteltavat
ympäristöhyödyt.
Pian koko kylpyhuone
EU-merkittynä
EU:ssa on parhaillaan valmisteilla kriteerit
myös wc-istuimille. Keraamisia laattoja on
jo pitkään ollut saatavana EU-merkittyinä.
Pian rakentajan ja remontoijan on siis
mahdollista kalustaa kylpyhuone lähes
pelkästään ympäristömerkityillä tuotteilla.
Uusia
aluevaltauksia
KUVACrestock
32. 32 • Ympäristömerkki
Teksti Rolf Gabrielsson Kuvat Gasum Oy
Biokaasua, saisiko ollaBiokaasu tekee tuloaan ajoneuvoliikenteen polttoaineena
Suomessa. Sillä on monta etua puolellaan, ennen kaikkea
muita polttoaineita selkeästi pienempi ilmastovaikutus.
Ympäristömerkinnän kriteeripäällikkö
Karin Bergbom kertoo, että Suomessa
tuotetaan toistaiseksi vähän uusiutuvista
kotimaisista raaka-aineista valmistettuja
polttoaineita.
Gasumin biokaasu sai ensimmäisenä
Joutsenmerkin reilu vuosi sitten.
– Haluamme edistää biopolttoainei-
den tuotannon lisäämistä. Jäteperäisistä
raaka-aineista kuten puhdistamoliettees-
tä tai biojätteistä tuotettu biokaasu on
yksi parhaimmista uusiutuvista poltto-
aineista vähäisen ilmastovaikutuksensa
vuoksi, Bergbom sanoo.
Uusia hankkeita vireillä
Gasumin biokaasu valmistetaan nykyisin
Kymen Bioenergia Oy:n laitoksessa.
Lahteen on rakenteilla Suomen suurin
jätteitä raaka-aineena käyttävän biokaasun
Biokaasu on monessa mielessä
ylivertainen liikennepolttoaine.
Se on kotimainen, turvallinen ja
edullinenkin käyttövoimaveros-
ta huolimatta.
Biokaasulla käyviä autoja
löytyy tänä päivänä usealta
valmistajalta. Auton voi myös
jälkiasennuksella muuttaa bio-
kaasua käyttäväksi.
Tankkaaminen ei eroa ta-
vanomaisista polttoaineista
juuri muuten kuin että tankka-
uspistooli ja -järjestelmä ovat
eri tyyppisiä. Tankkaus päättyy
automaattisesti, kun kaasusäi-
liö on täynnä.
Ajaessa ei huomaa mitään
eroa bensiini- tai dieselkäyttöi-
seen autoon verrattuna.
Kaasutoimisten autojen
yleistymistä hidastaa lähinnä
melko harva ja toistaiseksi
Ruuhka-Suomeen keskittynyt
tankkausverkosto.
Gasum huolehtii biokaasun
jakelusta ja myynnistä.
Ylivertainen
polttoaine
tuotanto- ja jalostuslaitos, jonka on määrä
valmistua vuoden 2013 lopulla. Suunni-
telmissa on myös uuden biokaasulaitoksen
rakentaminen Kouvolan seudulle.
Lisäksi Espoossa on alkanut Suome-
nojan jätevedenpuhdistamon jätevesi-
lietteestä tuottaman biokaasun syöttö
kaasuverkkoon. Tämän Gasumin ja
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen
HSY:n yhteishankkeen avulla tuotetaan
polttoainetta pääkaupunkiseudun jouk-
koliikenteen kaasubusseille. Helsingin
Bussiliikenne Oy on ottanut käyttöönsä
ensimmäiset biokaasubussit.
– Joutsenmerkki on tunnettu ja ar-
vostettu ympäristömerkki, joka auttaa
meitä saavuttamaan tavoitteemme ja
samalla viestimään tuotteemme ympä-
ristöeduista, Gasumin tuotepäällikkö
Jani Arala sanoo. •
33. Vuosijulkaisu 2013 • 33
Tutkittua
Luvanhaltijat tyytyväisiä
brändiT
Joutsenmerkin tuotteelleen tai palvelulleen saaneet yritykset ovat merkkiin edelleen hyvin tyytyväisiä ja pitävät
merkkiä tärkeänä myyntivalttina, ilmenee Reflectin vuonna 2012 tekemästä asiakastyytyväisyystutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan Joutsenmerkin luvanhaltijoista
52 % on sitä mieltä, että merkki on täyttänyt sille asetetut odotukset hyvin
61 % kertoo käyttävänsä merkkiä aktiivisesti markkinoinnissa
73 % katsoo, että asiakkaat suhtautuvat merkkiin positiivisesti
81 % suosittelee merkkiä myös muille yrityksille
89 % katsoo, että merkki on yhtä tärkeä tai tärkeämpi osa markkinointia
kuin muut yrityksen käyttämät merkit
86 % uskoo, että heillä on merkki myös 3 vuoden kuluttua
Joutsenmerkki sijoittui upeasti neljänneksi Taloustutkimus Oy:n ja
Markkinointi&Mainonta -lehden Brändien arvostus 2012 -tutkimuk-
sessa.
Nyt jo 16. kerran tehty tutkimus selvitti, miten suomalaiset ar-
vostavat eri brändejä, tuotemerkkejä ja yrityksiä. Vastaajina olivat
15–79-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti Ahvenanmaata lukuun
ottamatta. Mukaan oli valittu kaikkiaan 1090 kuluttajien parhaiten
tuntemaa brändiä.
Arvostetuimmiksi brändeiksi nousivat jälleen kerran Fazerin Si-
ninen ja Fazer. Top 10 -lista on muutenkin lähes sama kuin viime
vuonna. Ainoa uusi tulokas on Valio voi, joka pudotti Abloyn listalta.
Brändien keskinäinen järjestys on muuttunut jonkin verran.
2012 Top ten , Suomen arvostetuimmat brändit
1. Fazerin Sininen
2. Fazer
3. Joutsenlippu (alkuperämerkki)
4. Joutsenmerkki (ympäristömerkki)
5. Fiskars
6. Valio voi
7. Iittala
8. Hackman
9. Arabia
10. Google
Lähde: Bränditutkimus 2012, Taloustutkimus
Tunnettuus
72 % suomalaisista on kiinnostunut siitä, mitä voi
henkilökohtaisesti tehdä ympäristön suojelemiseksi.
50 % mainitsee Joutsenmerkin ensimmäisenä mie-
leen tulevana ympäristömerkkinä.
88 % tuntee Joutsenmerkin.
20 % tuntee EU-ympäristömerkin.
79 % luottaa siihen, että joutsenmerkitty tuote on
hyvä valinta ympäristön kannalta.
54 % suomalaisista sanoo tarkistavansa ostotilan-
teessa vähintään silloin tällöin, että tuotteella tai
palvelulla on Joutsenmerkki - 13 % tekee tämän aina.
YouGov Norge AS, Joulukuu 2012
34. 34 • Ympäristömerkki
Kuluttajan puolesta
Kaupallinen neuvos Ilkka Cantell jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle. Lähtiessään hän toivoi,
että kollegat Työ- ja elinkeinoministeriössä pitävät huolta Joutsenmerkin tulevaisuudesta.
Kuinka pitkältä ajalta kuluttaja-asiat ovat tulleet teille tutuiksi?
1970-luvun alusta, kun olin mukana oikeusministeriön työryh-
mässä, joka valmisteli kuluttajansuojalain uudistusta. Kuluttajan-
suojasta oli puhuttu jo 1960-luvulla ja silloin ajatukset kantautui-
vat meille lähinnä Ruotsin kautta.
Miten kuluttajapolitiikka on tuona aikana muuttunut?
Kuluttajahallinnossa on tapahtunut isoja muutoksia, onhan Suomi
muutenkin muuttunut. Esimerkiksi vuoteen 1986 asti hintasään-
telyssä olivat maitotaloustuotteet, öljy ja sokeri. Valtio siis mää-
räsi näiden tuotteiden hinnat.
Kuluttaja-asiat ovat kuuluneet monen eri viraston ja hallinnon
alaisuuteen. Tämän vuoden (2013) alussa kilpailuvirasto ja kulut-
tajavirasto yhdistettiin. Kuluttajaneuvonnan toiminta on vakiintu-
nut ja toimii kansainvälisessäkin vertailussa hyvin.
Miten kauan olitte tekemisissä Joutsenmerkin kanssa?
Alusta alkaen. 1980-luvun lopulla Pohjoismaiden ministerineuvos-
ton yhteistyön sektoreiden piti pohtia, miten Yhteinen tulevaisuu-
temme -raportin suosituksia voitaisiin edistää pohjoismaisessa
työssä. Kuluttajavirkamieskomitea päätti selvittää mahdollisuutta
ympäristömerkintään Saksan Sininen Enkeli -malliin.
Mikä on ollut mieleenpainuvinta Joutsenmerkin kehityksessä?
Varmaankin vuodet 1992–1993, jolloin pohjoismainen merkintä-
järjestelmä tuli varsinaisesti laajemmin käyttöön ja sen tunnet-
tuus lisääntyi merkittävästi.
Miten on käynyt kuluttajapolitiikan tavoitteille?
Painotukset ovat vaihdelleet vuosien aikana. Lainsäädäntö on
aina sen perusteena, mutta nykyään kuluttajapolitiikalla halutaan
vaikuttaa myös esimerkiksi siihen, että kuluttaja-asiat ovat mu-
kana kouluopetuksessa ja että niistä on ajan tasalla olevaa tietoa
tarjolla. Mukaan ovat tulleet aivan uusina asioina esimerkiksi säh-
köinen kaupankäynti ja digitalisointi.
Miten ympäristömerkit täydentävät kuluttajapolitiikkaa?
Kestävän kulutuksen näkökulma ja sen edistäminen ovat kulut-
tajapolitiikan keskiössä. On tärkeää, että kuluttajien on helpompi
tehdä kestävän kulutuksen kannalta parempia valintoja. Ympä-
ristömerkin lisäksi merkinnät, jotka antavat tietoa esimerkiksi
tuotanto-olosuhteista, ovat tässä merkittäviä.
Onko kuluttajan asema EU-Suomessa parantunut vai huo-
nontunut?
Kuluttajan oikeudellinen asema on nykyään parempi, mutta toki
esimerkiksi ylivelkaantuminen on nykyajan ongelma.
Miten suomalaisen kuluttajan asema kestää kansainvälisen
vertailun?
Kohtuullisen hyvin. Tosin meillä oli EU:hun liityttäessä se mieliku-
va, että Suomessa kaikki on paremmin. Ei se ihan noin mene. EU
on tuonut lainsäädäntöön paljon kohennusta. Sieltä on peräisin
esimerkiksi tuotevastuulainsäädäntö.
Mitkä ovat uranne aikana olleet merkittävimmät muutokset?
Kuluttaja-asiamiehen, kuluttajavalituslautakunnan ja kuluttaja-
neuvonnan aloittaminen olivat kaikki merkittäviä.
Miten tärkeitä kuluttajan arjessa ovat tuotteiden sertifioin-
nit ja esimerkiksi ympäristömerkit?
Niitä tarvitaan, koska asiat ovat monimutkaisia. On hyvä, että jokin
ulkopuolinen taho laatii tuotteille tai palveluille kriteerit, joissa ote-
taan huomioon ympäristövaikutukset. Ennen tällaisia sertifioituja
tuotteita valinnan tekeminen oli paljon vaikeampaa. Tuotetta saa-
tettiin myydä ympäristöystävällisenä vaikkapa pakkauksen eläinku-
valla, mutta kuluttaja ei voinut tietää, mitä tuo kuva oikeasti tarkoitti.
Nykyään on helppo selvittää, millaiset kriteerit esimerkiksi Pohjois-
maisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin saanut tuote täyttää.
Millaisiin asioihin kiinnitätte itse kuluttajana huomiota?
Katson, millainen merkki tuotteen kyljessä on. Ovatko ne Joutsen-
merkittyjä, Reilun Kaupan tuotteita tai vaikkapa luomua. Nuo merkit
ohjaavat ostamistani. Esimerkiksi teknokemian alalla kaipaan lisää
ympäristömerkittyjä tuotteita Ruotsin malliin. Siellä on jo selvästi
nähty, että markkinaosuudet kasvavat luotettavan merkin ansiosta.
Jäikö jokin asia kesken jäädessänne eläkkeelle? Mitä toi-
votte kollegoiden vievän erityisen tarmokkaasti eteenpäin?
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionapua Joutsen-
merkille, tosin mistään isoista summista ei puhuta. Toivon, että
merkin asema turvattaisiin jatkossa ja tätä varten olisi kansallista
rahoitusta. Tämä on haasteellista, kun määrärahoja karsitaan joka
paikasta. Toivon, että kollegat tekevät hyvää yhteistyötä Ympäris-
töministeriön kanssa ja pitävät yhdessä huolta Joutsenmerkistä. •
Teksti Kirsi Riipinen Kuva Janne Lehtinen
Asiantuntija
35. Ilkka Cantell
“On hyvä, että jokin ulkopuolinen
taho laatii tuotteille tai palveluille
kriteerit, joissa otetaan huomioon
ympäristövaikutukset.”
Vuosijulkaisu 2013 • 35
36. 36 • Ympäristömerkki
&Laukauksia
osumia
Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki näkyivät painetussa mediassa
vuonna 2012 yhteensä 250 kertaa.
Jutuista 67 % julkaistiin sanomalehdissä ja 33 % aikakauslehdissä.
Edellisvuoden luvut olivat 57 % ja 43 %.
Tarkemmin julkisuus jakaantui lehtiryhmittäin seuraavasti:
Levikiltään top ten -sanomalehdet 14 %
Muut valtakunnalliset tai maakuntalehdet 21 %
Aluelehdet 13 %
Paikallislehdet 6 %
Ilmaisjakelulehdet 12 %
Aikakaus- ja ammattilehdet 33 %
Useimmin Joutsenmerkistä ja EU-ympäristömerkistä kirjoittivat
Aamulehti, Turun Sanomat ja Keskisuomalainen.
Yksittäisistä aiheista ylivoimaisesti eniten kirjoitettiin Meikittömästä päivästä. Ym-
päristömerkityt pesu- ja puhdistusaineet sekä hotellit olivat seuraavaksi kiinnosta-
vimmat aiheet.
Syyskuun kuudentena vietetty Meikitön päivä näkyi vahvasti paitsi lehdissä myös
muissa medioissa. Joutsenmerkin asiantuntijat vierailivat muun muassa Yle Femin
Min Morgon -ohjelmassa ja YLE Puheen Iltapäivässä. Useat muutkin radiokanavat
noteerasivat tapahtuman ja osallistuivat siihen.
Netin uutis- ja blogisivuilla kirjoitettiin päivästä lähes 300 kertaa. Päivä innoitti myös
runsaasti keskustelua facebookissa. Eri keskustelupalstoilla puitiin kosmetiikan
sisältämiä kemikaaleja sekä niiden terveys- ja ympäristövaikutuksia.
37. Vuosijulkaisu 2013 • 37
LukijakyselyVastaa lukijakyselyyn
Haluamme kehittää Ympäristömerkinnän vuosijulkaisua.
Sinun mielipiteesi on meille arvokas ja sillä on vaikutusta.
Lukijakysely löytyy kotisivuiltamme osoitteesta
http://www.ymparistomerkki.fi/lukijakysely2013
Vastausaika päättyy 31.5.2013.
Osallistu! Vastanneiden kesken arvotaan 5 joutsenmerkittyä kirjapalkintoa.
År 2012 medförde stora framsteg inom miljömärkningen. Svanmär-
ket fick kriterier för engångsartiklar och EU-miljömärket utvidgades
till att gälla produktgrupperna kranar, duschmunstycken, trycksaker,
tidningspapper samt tvättmedel och maskindiskmedel för industriellt
och institutionellt bruk. De första svanmärkta inbundna böckerna
och möbelfärgerna kom till butikerna.
Svanmärket rönte än en gång stor uppskattning. I tidningen
Markkinointi&Mainontas brandundersökning gällande år 2012
placerade sig Svanmärket på en fin fjärde plats bland över tusen
inhemska och internationella brand.
Den sminkfria dagen en succé
Den sminkfria dagen ordnades för andra gången i ordningen. Da-
gens tema, som var att väcka diskussion om kosmetikans miljö- och
hälsokonsekvenser, fick mycket stor genklang. Organisationen ba-
kom Svanmärket ville även fästa uppmärksamhet vid att alla våra
konsumtionsval inverkar på miljöns välmående. Sammanlagt 24 460
finländska Facebook-användare förband sig att inte använda smink
under den sminkfria dagen. Kampanjen fortsätter under våren
2013, då man ger ut en bok och ordnar en fotoutställning på temat.
Kemikaliefrågan engagerar
Oron över förekomst av kemikalier i miljön återspeglades av det
stora intresset för Den sminkfria dagen och av det mediala enga-
gemanget under hela året. Organisationen bakom Svanmärket bjöd
in journalister till evenemanget Kemikaliekliniken, vid vilket gästerna
informerades om hur man kan orientera i kemikaliedjungeln, det vill
säga välja trygga, miljövänliga och välfungerande produkter.
Anskaffningshjälp till företagen
Miljöfrågorna spelar en allt större roll vid företagens val av varor
och tjänster. I syfte att underlätta företagens upphandlingspro-
cesser och hjälpa dem att finna mindre miljöbelastande alternativ
grundade Miljömärkning en nätverksfunktion avsedd för företagens
inköpare.
Miljömärkenas år 2012
38. 38 • Ympäristömerkki
VUODEN 2012 JOUTSENMERKKIUUTUUDET
Hotellit
Scandic Tampere Station
Tampere
Scandic Paasi
Helsinki
Hotelli-ravintola Lasaretti
Oulu
Painolaitokset
Tammerprint Oy
Tampere
AS PAJO,
Pärnumaa
Eesti
Paino-Arra Oy
Tampere
I-Print Oy
Seinäjoki
Erweko
Oulu
Rovaniemi
Siivouspalvelut
RTK-Palvelu Oy
RKT Green Siivouspalvelu
Arritas Ab
Siivouspalvelut
Ammattikäytön
koneastian-
pesuaineet
Oy Ecolab Ab
9 eri tuotetta
Tana Chemie GmbH
green care Brilliant E4
Helsingin K.O.K.O.
Keittiöhygienia Oy
K.O.K.O. Extra konepesuaine
Auton- ja
veneenhoito-
tuotteet
WashTec Nordics Ab
7 eri autonhoitotuotetta
Huonekalut ja
kalusteet
Håg Scandinavian
Business Seating AS
HÅG Capisco toimistotuoli
Ire Möbel Ab
Rejoin sohva
Nomart Oy
(Swedese Möbler)
tuoleja, nojatuoleja ja
raheja, useita malleja
Carpe Diem Beds of
Sweden AB
useita eri sänky-,
sängynpääty- ja
sängynjalkamalleja sekä
petauspatjoja
petauspatjan suoja
Offecct AB
tuoleja, nojatuoleja, pöytiä
ja sohvia, useita malleja
Jätevedettömät
käymälät
Swedish Ecology AB
MullToa65
Kahvinsuodattimet
Ruokakesko Oyj
Pirkka 102 ja 104
valkoiset ja ruskeat
suodatinpaperit
Kemialliset
rakennustuotteet
Tikkurila Oyj
Presto R vihreä
Ultra Matt
Ultra Classic
Ultra Lux
Kertakäyttö-
paristot
Maxell Europe Ltd
paristoja,
useita eri kokoja
Kirjoitusvälineet
Rosinco AB
Rosinco Friendly
Whiteboard
Rosinco Friendly Marker
Eric Rahmqvist Oy
kyniä, useita erilaisia
MT Company Oy
(Ballograf AB)
Ballograf New Friendly Pen
Kosmetiikka-
tuotteet
Plum A/S
Daily-, Nature-, Plum-,
Premium-, Plutect- ja
Handy Mild -sarjojen
saippuoita ja shampoita
suurtalouksille
Hair Team
Company ApS
Ingredien- ja Ingredipet-
sarjojen shampoita, hoito-
ja muotoilutuotteita
Monkey Mould –sarjan
hiusvahoja
Cederroth AB
Bliw pumppu- ja
refillpullot, eri tuoksuja
Inex Partners Oy
Rainbow Sensitive
Kasvovesi, Kosteuttava
Kasvovoide,
Käsivoide, Vartalovoide,
Puhdistusemulsio,
Puhdistusgeeli,
Hiusvaha, Hiuskiinne ja
Muotovaahto
Rainbow Sensitive
Kids Aurinkosuihke ja
Aurinkovoide
Rainbow Hoitovoide,
Sinkkivoide ja Talkki
Unilever Finland Oy
Neutral Deo Roll-On
Kemex A/S
Klinion-sarjan voiteita
ja deodorantti
Persano Group A/S
Decubal-sarjan voiteita
ja puhdistusmaito
Nice-Pak International
Rainbow vauvan
puhdistuspyyhe
Pro-Ren A/S
Eco hand Lotion 375 ml
CCS Healthcare AB
Bamse 2in1 Shampoo
Diversey Suomi Oy
Soft Care Sensitive
-pesuneste
Soft Care Wash
-pesuneste
Soft Care Lux 2 in 1
-shampoo
Soft Care Lux
Hand Soap
Kynttilät
Delsbo Candle AB
SOK Rainbow
kruunukynttilä ja
antiikkikynttilä
Diana Lys A/S
Stearin Kronelys
Käsiastian-
pesuaineet
Berner Oy
LV Astianpesuaine
Clean Solutions
Finland Kb
Pohjan Neito –
astianpesuainetiiviste
Lattianhoito-
tuotteet
KiiltoClean Oy
Kiilto Deili
Lattianpäällysteet
Tarkett AB
Professional-
tammiparketteja
Mikrokuitu-
pohjaiset
siivoustuotteet
Micro System
Duotex AB
Micro Wet Duotex Mop
MicroSweep Duotex Ergo
Mop
Micro Sweep Duotex Mop
Premium Duotex Mop
MGS International
Greenspeed ORIGINAL,
BASIC ja Glass
mikrokuituliinat
Diversey Suomi Oy
TASKI JM Ultra Cloth
TASKI JM Ultra Cloth XL
TASKIJM Ultra Cloth Dry
Mop
TASKI JM Ultra Damp Mop
TASKI JM Ultra
Kalustemoppi
Pehmopaperit
Van Houtum b.v.
Satino Toilet Paper
wc-papereita
Initial Hygoform
käsipyyhkeitä
Initial Hygoform Compact
Rolls pyyherullia
Initial Hygoform System
Rolls pyyherullia
Ruokakesko Oyj
Pirkka Nenäliina
24 x 24cm
Puhdistusaineet
KiiltoClean Oy
Kiilto Tempus
Cederroth Oy
Lumme Keittiöspray
Lumme Kylpyhuonespray
Puutarha-
työkoneet
Viking Gmbh
Viking MB 4.0 R
Viking MB 4.0 RT
Viking MB 4.0 RTP
Tekstiilien
pesuaineet ja
tahranpoisto-
aineet
danlind as
Sumetta Expert Grön
Tulisijat
Varde Ovne A/S
Varde Elipse 1
Varde Shape 1 ja 2
Varde Fuego 1 ja 2
Värikasetit
Micro Solutions
Enterprises
MSE Micro Solutions
Enterprises Premium
Compatible Cartridge
Swiss Ink AB
useita eri malleja
tuotteet
palvelut
39. Vuosijulkaisu 2013 • 39
suomessa myönnetyt VUODEN 2012
EU-YMPÄRISTÖMERKKIUUTUUDET YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ
Sinikka Karppelin,
puh. 0424 281 405, gsm 040 717 8523
ASSISTENTIT
Pia Kauramäki,
puh. 0424 281 406, gsm 045 677 2622
Hannele Lairi,
puh. 0424 281 408, gsm 040 1258 958
MARKKINOINTI JA TIEDOTUS
Markkinointipäällikkö
Hanna Sauroja,
puh. 0424 281 416, gsm 040 125 9669
Tiedottaja
Kirsi Auranmaa,
puh. 0424 281 401, gsm 0400 949 491
Markkinointikoordinaattori
Antti Lehmuskoski,
puh. 0424 281 409, gsm 040 558 3889
Projektipäällikkö
Sini Sittnikow,
puh. 0424 281 411, gsm 040 717 8534
JOUTSENMERKKI, KRITEERIEN
KEHITYS JA LUPA-ASIAT
Kriteeripäällikkö
Karin Bergbom,
puh. 0424 281 402, gsm 045 657 8888
Asiantuntijat
Senja Forsman-Katainen,
puh. 0424 281 407,
gsm 050 4690 952
teknokemian tuotteiden hakemukset
Harri Hotulainen,
puh. 0424 281 403, gsm 0400 417 884
kriteerien laadinta: kiinteän polttoaineen kattilat,
lämpöpumput, pelletit ja tulisijat
hakemukset: huonekalut ja ulkokalusteet,
kaupat, kestävä puutavara, rakennuslevyt,
painolaitokset ja valokuvankehitys
Sami Karelahti,
puh. 0424 281 404, gsm 040 4835 148
hotellien, ravintoloiden, mikrokuituliinojen
ja siivouspalveluiden hakemukset
Jaakko Suursalmi, gsm 045 657 7769
pehmopapereiden, kertakäyttötuotteiden
ja kynttilöiden hakemukset
Pohjoismaiset tuoteryhmäpäälliköt
Niina Tanskanen,
puh. 0424 281 412, gsm 050 598 2252
paperituotteiden, painolaitosten ja
konttorikoneiden kriteerien laadinta
Terhi Uusitalo,
puh. 0424 281 413, gsm 044 3521 999
teknokemian kuluttajatuotteiden kriteerien laadinta
EU-YMPÄRISTÖMERKKI
Johtava asiantuntija
Leena Nyqvist-Kuusola,
puh. 0424 281 410, gsm 040 717 8536
Henkilöstö
Kopio- ja graafiset
paperit
Billerud Finland Oy
Kirjekuoripapereita,
useita tuotenimiä
Pehmopaperit
Georgia-Pacific
Nordic Oy
Lotus Professional ja
Ultimatic -sarjojen
suurtaloustuotteita
Sanomalehti-
paperit
UPM
UPM News ja
UPM EcoBasic
Majoituspalvelut
Hotelli AVA
Helsinki
palvelut
tuotteet
Vaadi ympäristömerkkiä!
Vaikuta valinnoillasi.
40. YMPÄRISTÖMERKINTÄ
Motiva Services Oy
Urho Kekkosen katu 4-6 A
PL 489
00101 HELSINKI
puh. 0424 2811, joutsen@motiva.fi
www.joutsenmerkki.fi
www.eu-ympäristömerkki.fi
