Tutkija Elina Aholan esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä kerrotaan toimeentulotuen saajista Helsingissä. Ketkä tukea saavat, kuinka kauan ja mihin käyttötarkoituksiin tukea myönnetään?

1. Köyhyyttä ja väliinputoamista
Helsingissä
Elina Ahola
Tutkija, Kelan tutkimusosasto
Väliinputoaminen ja sosiaaliset oikeudet -seminaari
Kelan päätalo, 21.11.2013

2. Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
• Esitys perustuu tutkimukseen
Ahola E, Hiilamo H, toim.
Köyhyyttä Helsingissä. Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008-2010.
Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 127, 2013.
• Toimittajien lisäksi kirjoittajina Katri Aaltonen, Anita Haataja,
Pertti Honkanen, Jaana Martikainen, Jussi Tervola, Jouko Verho
ja Minna Ylikännö.
2

3. Köyhyyden ja väliinputoamisen määrittelyä (1/2)
• Perustuslain 19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
––
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden,
työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen
perusteella.
––
• Perustuslakia voidaan tulkita niin, että mainituissa riskeissä ns.
syyperusteisten perusturvaetuuksien (mm. työmarkkinatuen,
vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, Kelan eläkkeen joko
vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeenä, vähimmäismääräisten
vanhempainpäivärahojen ja Kelan perhe-eläkkeen) ja asumistuen
pitäisi riittää toimeentulon turvaamiseen.
3

4. Köyhyyden ja väliinputoamisen määrittelyä (2/2)
• Jos henkilö tai perhe ei voi muulla tavalla saada välttämätöntä
toimeentuloa, toimeentulo turvataan maksamalla toimeentulotukea.
• Tässä tutkimuksessa köyhiksi on määritelty toimeentulotuen saajat.
• Voidaan myös ajatella, että toimeentulotuen saajat ovat
syyperusteisten perusturvaetuuksien ja asumistuen kannalta
väliinputoajia.
4

5. Köyhyyttä Helsingissä –tutkimuksen aineisto
• Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston
asiakastietojärjestelmän toimeentulotukeen liittyvistä tiedoista
koostettu aineisto, niin kutsuttu TotuHelsinki-aineisto.
• Aineistossa on tiedot kaikista sosiaali- ja terveysviraston vuosina
2008-2010 maksamista toimeentulotuista ja takaisinperinnöistä:
yhteensä yli 2 miljoonaa maksu- ja takaisinperintäriviä.
5

6. Ketkä saavat toimeentulotukea?
Toimeentulotukea vuosina 2008-2010 saaneet kotitaloudet kotitalouden
pääjäsenen pääasiallisen toiminnan mukaan Helsingissä. Pääasiallisen
toiminnan tieto on vuoden viimeisen toimeentulotukipäätöksen mukainen tieto.
Toimeentulotukea saaneiden
kotitalouksien määrä
25 000
20 000
15 000
2008
2009
10 000
2010
5 000
0
Työssä
Työtön tai Koululainen Työkyvytön
lomautettu tai opiskelija
Eläkkeellä
Äitiysloma
ym.
Muu
Tuntematon
Köyhyyttä Helsingissä –tutkimuksen kuvio 2.3 / Elina Ahola
6

7. Mitkä ovat toimeentulotuen saajien tulolähteet
toimeentulotuen lisäksi?
Kantaväestöön kuuluvien 25 vuotta täyttäneiden yksin
elävien miesten ja naisten kotitalouksien ensi- ja
toissijaiset tulolähteet Helsingissä vuoden 2010
viimeisen toimeentulotukipäätöksen mukaan, %.
Ensisijainen tulolähde
Lyhytaikainen
Kantaväestöllä tarkoitetaan
joko Suomessa syntyneitä
tai niitä ulkomailla
syntyneitä, joiden äidinkieli
on suomi. Kantaväestöön
määritellään kuuluvaksi
myös Ruotsissa syntyneet
ruotsinkieliset.
Toissijainen tulolähde
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
Pitkäaikainen
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Ansio- ja yrittäjätulo
10
17
2
3
1
3
0
0
Työttömyysturva
27
19
26
26
4
3
3
3
Eläke/sairauspvraha
Lapsilisä
17
0
26
0
22
0
34
0
7
0
15
3
9
0
14
0
Asumistuki
14
14
25
22
81
68
83
79
Muu tulo
4
5
2
1
5
6
2
1
Ei tuloja
28
18
23
13
2
1
3
2
100
100
100
100
100
100
100
100
Yhteensä
Lyhytaikainen asiakkuus:
vuonna 2010 toimeentulotukea saanut kotitalous,
jolle toimeentulotukea ei
ollut maksettu kaikkina
vuosina 2008-2010 ja jolle
asiakkuuskuukausien
kertymä Helsingissä
vuosina 1990-2007 on
enintään 24 kuukautta.
Pitkäaikainen asiakkuus:
vuonna 2010 toimeentulotukea saanut kotitalous,
jolle toimeentulotukea on
maksettu kaikkina vuosina
2008-2010 ja jolle
asiakkuuskuukausien
kertymä Helsingissä
vuosina 1990-2007 on
vähintään 30 kuukautta.
Köyhyyttä Helsingissä –tutkimuksen taulukko 3.9 / Anita Haataja
7

8. Mihin menoihin toimeentulotukea tarvitaan?
Eri käyttökohteisiin maksettu toimeentulotuki Helsingissä 2008-2010.
Toimeentulotuen määrä,
milj. €
80
70
60
50
2008
2009
2010
40
30
20
10
0
Tilille
maksettu
Asuminen,
asumistuen
täydennys
Terveys
Asuminen,
muu
Velat
Matkustus
Toimintaraha Elintarvikkeet
Muut
Köyhyyttä Helsingissä –tutkimuksen kuvio 2.5 / Elina Ahola
8

9. Asumistuki ei aina riitä asumismenoihin
Toimeentulotuen asiakkaiden vuokrien suhde yleisen asumistuen
normivuokriin Helsingissä 2010. Vuokratietoina on käytetty vuoden
viimeisen toimeentulotukipäätöksen tietoja.
Kotitalouden
henkilöiden
lukumäärä
Ylittää asumistuen
alemman normin,
osuus
Ylittää asumistuen
ylemmän normin,
osuus
1
72,8 %
61,2 %
2
74,1 %
46,8 %
3
46,4 %
19,0 %
4
31,9 %
10,6 %
5
14,6 %
2,7 %
6
9,7 %
2,4 %
7
9,2 %
Yleisen asumistuen normivuokrat on laskettu siten, että
asunto on vähintään valtioneuvoston asetuksella
vahvistetun enimmäispinta-alan kokoinen (1 henkilön
kotitaloudella 37 neliötä, 2 henkilön kotitaloudella 57
neliötä, jne.) ja sen neliövuokra on valtioneuvoston
asetuksessa hyväksytty enimmäismäärä. Neliövuokran
enimmäismäärä riippuu asunnon rakennus- tai
perusparannusvuodesta.
3,4 %
Alempi normivuokra koskee ennen vuotta 1986
valmistuneita tai peruskorjattuja asuntoja ja ylempi
normivuokra vuoden 1995 jälkeen valmistuneita tai
peruskorjattuja asuntoja.
Köyhyyttä Helsingissä –tutkimuksen taulukko 6.5 (muokattu) / Pertti Honkanen
9

10. Kuinka kauan toimeentulotukea saadaan? (1/2)
Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä
prosenttiosuuksina toimeentulotuen keston (kuukausissa)
mukaan Helsingissä vuosina 2008-2010.
Toimeentulotukea saaneiden
kotitalouksien määrä, %
45,00%
40,00%
35,00%
30,00%
25,00%
2008
20,00%
2009
15,00%
2010
10,00%
5,00%
0,00%
1-3
4-6
7-9
10-12
Toimeentulotukikuukausien määrä
Köyhyyttä Helsingissä –tutkimuksen kuvio 2.4 / Elina Ahola
10

11. Kuinka kauan toimeentulotukea saadaan? (2/2)
Kantaväestöön kuuluvien 25 vuotta täyttäneiden yhden aikuisen
kotitalouksien toimeentulotuen kertymä vuodesta 1990 lähtien, %.
Mukana henkilöt, joille Helsinki on maksanut toimeentulotukea vuonna 2010.
Huom. Mukana vain Helsingin maksaman toimeentulotuen kertymä.
35
Kantaväestöllä tarkoitetaan
joko Suomessa syntyneitä
tai niitä ulkomailla
syntyneitä, joiden äidinkieli
on suomi. Kantaväestöön
määritellään kuuluvaksi
myös Ruotsissa syntyneet
ruotsinkieliset.
30
25
20
%
Miehet
Naiset
15
Yksinhuoltajat
10
5
0
1-6 kk 7-12 kk
2 v.
3 v.
4 v.
5 v.
6-7 v.
8-9 v.
10+ v.
Köyhyyttä Helsingissä –tutkimuksen taulukko 3.9 / Anita Haataja
11

12. Yhteenvetoa
• Syyperusteiset etuudet ja asumistuki eivät aina riitä Helsingissä
toimeentuloon.
•
•
Toimeentulotuen saajista suuri osa oli työttömiä tai lomautettuja.
Toimeentulotukea maksettiin eniten suoraan hakijan tilille (suoraan tilille maksetaan aina
toimeentulotuen perusosa). Maksusitoumuksella tai sosiaaliviraston suoraan maksamalla
laskulla toimeentulotukea myönnettiin eniten asumis- ja terveysmenoihin.
• Toimeentulotuki on osalle helsinkiläisistä pitkäaikainen tukimuoto.
•
•
Vuonna 2010 lähes 40 prosenttia toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sai tukea 1012 kuukauden ajan.
Yksin elävien miesten ja naisten joukossa on monia, jotka ovat saaneet toimeentulotukea
yli 10 vuoden ajan, laskettuna vuodesta 1990 lähtien.
• On huomattava, että toimeentulotuen myöntämiskäytännöt ja paikalliset
olosuhteet poikkeavat toisistaan eri puolilla maata. Tuloksia ei voi siis
sellaisenaan yleistää koskemaan koko maata.
12

13. 13
Kiitos.
Lisää tietoa saatavilla:
Ahola E, Hiilamo H, toim.
Köyhyyttä Helsingissä. Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008-2010.
Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 127, 2013.