Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Asumisen tuet vertailussa

255 visualizaciones

Publicado el

Tuukka Saarimaa: Asumisen tuet vertailussa. Esitys Toimivatko asumisen tuet? -seminaarissa 16.3.2018.

  • Sé el primero en comentar

  • Sé el primero en recomendar esto

Asumisen tuet vertailussa

  1. 1. Asumisen tuet vertailussa Tuukka Saarimaa, VATT Kela 16.3.2018 1
  2. 2. Sisältö • Vertailen yleistä asumistukea ja tuettuja tai ”kohtuuhintaisia” vuokra-asuntoja – Miten niiden vaikutukset eroavat toisistaan? – Missä asioissa ne ovat päällekkäisiä jne.? – Keskityn nimenomaan kuntien omistamiin ARA-vuokra-asuntoihin • Esittelen vertailun lomassa tuloksia VATT:n melko tuoreesta tutkimuksesta (Eerola & Saarimaa 2018a) 2
  3. 3. Asumistukimenot ovat ongelma… 3
  4. 4. … johon ARA-asunnot ovat ratkaisu 4
  5. 5. Mutta molemmat ovat tukea ja aiheuttavat kustannuksia veronmaksajille • Molemmat alentavat tuensaajien asumiskustannuksia – Parantavat asumisväljyyttä ja -laatua – Kasvattavat käytettävissä olevia tuloja muuhun kulutukseen • Molemmat aiheuttavat kustannuksia veronmaksajille • Asumistuen osalta asia on selvä: – Osa ihmisistä saa asumistukea, joka rahoitetaan muilta kerättävillä veroilla • Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tapauksessa julkinen valta luopuu vuokratuloista – Osa ihmisistä saa halvan asunnon, mutta tässäkin muiden veroja on nostettava – Lisäksi korkotuet, joihin palaan myöhemmin 5
  6. 6. Kunnan vuokra-asunnot tukimuotona • Esimerkki: kunta kaavoittaa ja rakennuttaa omistamalleen maalle uuden asuinalueen (vaikkapa Jätkäsaari) • Kunnalla on kaksi vaihtoehtoa: – Se voi maksimoida tulonsa joko vuokraamalla tai myymällä asunnot markkinahintaan – Tai se voi rakennuttaa asunnot tai osan niistä ARA-säännösten mukaan ja vuokrata ne ”kohtuuhintaisesti” markkinavuokraa halvemmalla – Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kunta saa vähemmän tuloja kuin ensimmäisessä • Mitä matalampi vuokrataso kaupungin vuokra-asunnoissa on, sitä enemmän kunnan täytyy kerätä veroja tietyn palvelutason takaamiseksi • Jos kunta päättää vuokrata osan tai kaikki uuden asuinalueen asunnot alle markkinavuokratason, asukkaat saavat kunnalta tukea: – Pakollisten asumiskustannusten jälkeen asukkailla on enemmän rahaa käytettävissään arkipäiväisiin asioihin, kuten ruokaan, vaatteisiin tai harrastuksiin – Tuen kustannuksen kantavat korkeampien verojen muodossa muut kuntalaiset, joilla on puolestaan vähemmän rahaa käytettävissään samoihin arkipäiväisiin asioihin 6
  7. 7. Tuissa on eroja • Molemmat ovat siis luonteeltaan tulonsiirtoja ja on tärkeää, että niitä arvioidaan tästä näkökulmasta • Toisaalta niissä on useita eroja ja molemmissa on hyviä ja huonoja puolia • Niillä tulisikin olla omat hyvin määritellyt tehtävänsä ja tukien laajuuden tulee riippua näistä tehtävistä • Käyn seuraavaksi läpi pääasialliset erot 7
  8. 8. Ketkä saavat tukea? 8 • Helsingissä kunnan vuokra-asunnoissa asuvien saama tuki on yhteensä samaa suuruusluokkaa kuin eläkkeensaajien ja yleinen asumistuki (vuonna 2011) • Asumistuki kohdentuu selvästi paremmin pienituloisille kuin vuokrasäästö • Esimerkiksi 1. tulodesiilin kotitaloudet saavat 30 % asumistukien ja 15 % vuokra- säästöjen kokonaismäärästä • Yli viidennes vuokrasäästöstä kohdistuu suurituloisimmalle puoliskolle kotitalouksista • Palaan vuokravaikutuksiin myöhemmin Eerola & Saarimaa (2018a)
  9. 9. Asuinalueiden ja rakennusten segregaatio • ARA-asukkaat saavat halvan vuokra-asunnon mutta ehtona on, että täytyy asua vuokratalossa muiden tuensaajien kanssa – Tuensaajia kasataan samoihin rakennuksiin ja samoille asuinalueille eli järjestelmään on sisäänrakennettu segregaatiota lisäävä elementti • Tähän ongelmaan on kiinnitetty huomiota jo pitkään – Mm. ”Asukasvalinnoilla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoisiin asuinalueisiin” – Rakennuksia pyritään rakentamaan tasaisesti kaikkialle • Asumistukea ei ole sidottu tuensaajan asuinalueeseen tai rakennukseen kunnan sisällä – Asumistuen saajat voivat valita asuinalueensa vapaammin ja asua samassa talossa omistusasujien kanssa, etenkin jos tukeen ei liity neliövuokrarajoja 9
  10. 10. Kaupungin vuokra-asunnot jakautuvat epätasaisesti 10 Kontula, Kivikko, Mellunkylä Jakomäki, Alppikylä Laajasalo Maunula Herttoniemi Malminkartano Eerola & Saarimaa (2018a)
  11. 11. Millaisille naapureille asukkaat ”altistuvat” • Eerola & Saarimaa (2018a) vertailivat millaisille naapureilla pienituloiset “altistuvat”: – Pienituloiset kaupungin vuokralaiset asuvat samankaltaisempien naapurien kanssa kuin vastaavanlaiset pienituloiset vapaarahoitteisten asuntojen vuokralaiset (asumistuensaajat) – Helsingin kaupungin vuokra-asunnot kasaavat pienituloisia yhteen julkilausutuista tavoitteista huolimatta – Tulos heijastaa sitä, että kaupungin vuokratalot on pääasiassa rakennettu kauas keskustasta ja niitä on paljon samalla alueella – Eriytymistä tapahtuu voimakkaasti myös rakennustasolla, mikä selittyy osittain sillä, etteivät kaupungin vuokratalot ole halvoista vuokristaan huolimatta houkutteleva vaihtoehto keski- ja suurituloisille 11
  12. 12. Ongelma on vaikea • Omistusasumisen veroedut tekevät omistusasumisesta taloudellisesti kannattavan vaihtoehdon juuri niille kotitalouksille, jotka monipuolistaisivat kaupungin asuntojen asukasrakennetta • Kokonaisten vuokratalojen tukemisen ja omistusasumisen veroetujen luonnollisena seurauksena on kaupungin vuokratalojen ja muiden asuintalojen voimakas sosioekonominen segregaatio • Ainoa lääke rakennustason segregaatioon on laajentaa ja kasvattaa tukea keski- ja suurituloisille eli niille, jotka eivät ole tuen tarpeessa • Tuki ei aiheuta segregaatiota vain, jos se kohdennetaan tulonjakonäkökulmasta mahdollisimman paljon väärin • Asumistukeen ei liity tällaisia ongelmia, ainakaan rakennustasolla 12
  13. 13. Läpinäkyvyys – asukkaan näkökulma • Jokainen voi mennä Kelan sivuille ja syöttää omat tietonsa asumistukilaskuriin – Laskuri kertoo tuen määrän ja tuen myös saa, kunhan vain hakee tukea = > samanlaisia perheitä kohdellaan samalla tavalla • Sen sijaan kaupungin vuokra-asunnon hakuprosessi on melko läpinäkymätön ja epäreilu – Ei ole selviä kriteereitä, eikä asuntoja riitä kaikille => samanlaisia perheitä kohdellaan eri tavalla: toinen saa tukea, toinen ei – Tuen määrä riippuu siitä, mistä ja millaisen asunnon sattuu saamaan – Joku voi toki sanoa, että järjestelmä on yhdenvertainen, koska kaikki pienituloiset voivat ainakin periaatteessa saada asunnon – Kukaan ei pidä hyvänä sitä, jos joka toinen lapsi pääsisi arvalla kouluun tai terveyskeskukseen, vaikka tämä on samalla tavalla yhdenvertaista 13
  14. 14. Läpinäkyvyys – yhteiskunnan näkökulma • Asumistuki on paremmin poliittisessa ohjauksessa ja kansalaiskeskustelun piirissä, koska siitä tiedetään niin paljon – Menot kuukauden tarkkuudella, tulorajat, hyväksyttävät asumismenot (Kelasto) – Voidaan melko helposti simuloida reformeja ja katsoa mitä tapahtuu • ARA-järjestelmästä tiedämme paljon vähemmän – Kustannuksista, tuen määrästä tai saajista ei löydy tietoa oikeastaan missään – Ainoastaan korkotuesta löytyy helposti tietoa, mutta se antaa täysin harhaisen kuvan järjestelmän todellisista kustannuksista • Esimerkkinä tulorajat – Tulorajat käyttöön asukasvalinnassa pk-seudulla 2017, koska asunnot haluttiin suunnata paremmin pienituloisille – Tätä vastustettiin mm. kannustinloukkuongelmien ja segregaation takia => tulorajoista luovuttiin äskettäin juuri näihin syihin vedoten – Äskettäin ilmestyi selvitys, jonka mukaan tulorajoilla ei käytännössä ollut mitään vaikutusta Helsingissä, koska ne olivat melko korkeat – Koko tältä ruljanssilta olisi vältytty, jos ARA-asunnoista ja asukkaista kerättäisiin systemaattisesti tietoa samalla tavalla kuin asumistuesta 14
  15. 15. Asumistuki on joustava tuen tarpeen suhteen • Asumistuki toimii joustavasti silloin, kun tuen tarve kasvaa – Yksilön näkökulmasta esimerkiksi työttömyyden aiheuttama tulojen pieneneminen oikeuttaa automaattisesti asumistukeen – Koko talouden tasolla asumistukimenot kasvavat, kun pienituloisuus yleistyy taantumassa ja vastaavasti nousukaudella menot pienenevät • ARA-asuntokanta ei jousta – Mikään ei automaattisesti takaa, että työttömälle järjestyy nopeasti kunnan vuokra-asunto – Kunnan vuokra-asuntoja ei saada nopeasti lisää, kun tuen tarve yhteiskunnassa kasvaa, eikä tarjontaa voi supistaa tarpeen vähetessä 15
  16. 16. Molemmat tukimuodot saattavat nostaa markkinavuokria • Asumistuki nostaa markkinavuokria, jos tarjonta on jäykkää (ylipäänsä käytettävissä olevien tulojen kasvu johtaa tähän) • Tosin asumistuen takia kerättävät verot laskevat vuokria ja hintoja • Kuten edellä todettiin molemmat tukimuodot alentavat tuensaajien asumiskustannuksia, mikä lisää asuntojen kysyntää: – Kaupungin vuokratalojen asukkaat eivät asuisi yhtä suurissa asunnoissa kuin nyt, jos heiltä perittäisiin markkinavuokraa – Asumistuen saajiin pätee sama, jos asumistuki otettaisiin pois • Mitä halvempia ja mitä suuremman osan asuntokannasta tuetut asunnot muodostavat, sitä kovempaa on kilpailu vapailla markkinoilla ja sitä korkeammat ovat markkinavuokrat • Mutta molemmat hyödyttävät asukasta, joka saa tukea 16
  17. 17. Vaikuttavatko tuet asuntojen määrään? • Missä tilanteessa asuntokannan kasvattaminen on yhteiskunnan kannalta hyvä asia? – Kun asuntojen hinnat / vuokrat ylittävät rakennuskustannukset – Tällöin asuntokannan kasvu lisää hyvinvointia • Kasvattaako tuettu asuntotuotanto asuntokantaa tässä tilanteessa? – Ei, koska voittoa tavoittelevilla rakennuttajilla on kannustin rakentaa • Tuettu tuotanto kasvattaa asuntokantaa vain, jos rakennuttajilla ei ole kannustimia rakentaa eli silloin, kun hinnat ja vuokrat jo ovat matalat – Mutta tässä tapauksessa rakennetaan asuntoja, joille ei ole kysyntää – Rakentamiseen käytettävät resurssit ovat arvokkaampia kuin lopputuotteena syntyvät asunnot 17
  18. 18. Vaikuttavatko tuet asuntojen määrään? • Tuettu asuntotuotanto syrjäyttää yksityistä tuotantoa juuri niillä alueilla, joilla hinnat ja vuokrat ovat korkeat – Kaikki Jätkäsaaren tai Kalasataman tontit rakennetaan täyteen, vaikka julkista tukea ei olisi lainkaan – Kaavoitus määrää täysin asuntojen lukumäärän, tuettu asuntotuotanto ainoastaan varaa osan kannasta tiettyyn käyttöön • Liian vähäinen rakentaminen ei johdu rakennusliikkeistä vaan kuntapäättäjistä • Jos halutaan edistää rakentamista, tulisi keskittyä kuntien kaavoituskannustimiin, ei rakennuttajien tukemiseen 18
  19. 19. Mihin tuettuja vuokra-asuntoja tarvitaan? • Niillä voidaan taata asunto niille, jotka eivät asumistuesta huolimatta saa asuntoa vapailta markkinoilta – Luottotietojen tai vuokrarästien tms. takia • Tietenkin useissa tapauksissa tarvitaan muutakin sosiaalipolitiikkaa kuin asuntoja • Nykyisen suuruista vuokra-asuntokantaa tai korkotukea ei kuitenkaan voi perustella tällä ”asunto ensin” -periaatteella 19
  20. 20. Kiitos mielenkiinnosta! 20
  21. 21. Lisälukemista • Eerola, Essi (2015): Kohtuuhintaista vuokra-asumista - kenelle se kuuluu? Kansantaloudellinen Aikakauskirja 111(3), 2015. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp- content/uploads/2015/09/eerola.pdf • Eerola, Essi (2016): Asumistuki ja vuokrataso. VATT kolumni. http://vatt.fi/artikkeli/- /asset_publisher/asumistuki-ja-vuokrataso • Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2013): Vuokrataso Helsingin ARA-asuntokannassa. VATT Tutkimukset 175. http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t175.pdf • Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2015): Kohtuuhintaisen asumisen taloustiede. Teoksessa Häkli, J., R. Vilkko ja L. Vähäkylä (toim.): Kaikki kotona? Asumisen uudet tuulet. Helsinki. • Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2016): Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen. VATT Policy Brief 3-2016. http://vatt.fi/documents/2956369/3011993/VATT+Policy+Brief+3-2016/1e92c562-600a-412a- bec0-41c6f222451c • Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2018a): Delivering Affordable Housing and Neighborhood Quality: A Comparison of Place- and Tenant-Based Programs. Tulossa Journal of Housing Economics. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1051137717300578 • Eerola, Essi and Tuukka Saarimaa (2018b): ARA-asunnot ja segregaatio. YP-blogi 17.1.2018. https://www.yplehti.fi/blogi/ara-asunnot-ja-segregaatio/ 21

×