Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Hautamäki: Asiakkaiden kokemuksia AVH-kuntoutuksesta

11 visualizaciones

Publicado el

Lotta Hautamäki (Kuntoutussäätiö): Asiakkaiden kokemukset Kelan AVH-kuntoutuksesta - miksi niitä on tärkeää, mutta haastavaa tutkia?
Esitys Kelan Muutos-hankkeen seminaarissa 26.11.2019.

  • Sé el primero en comentar

  • Sé el primero en recomendar esto

Hautamäki: Asiakkaiden kokemuksia AVH-kuntoutuksesta

  1. 1. Asiakkaiden kokemukset Kelan AVH-kuntoutuksesta – miksi niitä on tärkeää, mutta haastavaa, tutkia? Muutos –hankkeen loppuseminaari 26.11.2019 Lotta Hautamäki, erikoistutkija, Kuntoutussäätiö Mirkka Vuorento, tutkija, Kuntoutussäätiö Asta Tuomenoksa, puheterapeutti, tutkija, Kuntoutussäätiö Sinikka Hiekkala, tutkimusjohtaja, Invalidiliitto Erja Poutiainen, johtava tutkija, Kuntoutussäätiö
  2. 2. ©Kuntoutussäätiö Mikä on AVH- kuntoutuskurssin merkitys asiakkaan kokonaisvaltaisen kuntoutumisen prosessissa ja arkisen toimintakyvyn edistämisessä?
  3. 3. ©Kuntoutussäätiö Tutkimuskohde • Mikä on AVH? Aivoverenkiertohäiriö on yhteisnimitys aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksille ja kyse on pikemminkin yllättäen ilmaantuvan aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeen yksilöllisesti ilmenevistä oireista kuin yhtenäisestä sairaudesta • Vuosittain yhteensä 25 000 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön, eli joka päivä 68 ihmistä sairastuu • Mikä on kuntoutuksen tarve? AVH:n jälkeen ihmiselle jää usein yksilöllinen yhdistelmä toimintakykyä haittaavia monenlaisia motorisia, kielellisiä ja muita kognitiivisia vaikeuksia: toispuoleisia kehon halvausoireita, tasapaino- tai kävelyvaikeuksia, toisen käden toimimattomuutta, tiedonkäsittelyn eli kognitiivisen toiminnan häiriöitä, masennusoireita, oiretiedostamattomuutta, neglect-oireita (toispuoleinen tarkkaavuushäiriö) ja afasia-oireita. • Mitä ovat tutkitut kuntoutuskurssit? Käden tehostetun käytön kurssi, painokevennetyn kävelyn kurssi ja kommunikaatiopainotteinen kurssi afaattisille ihmisille ja läheisille. Osana muuta AVH-kuntoutusta noin 6kk–1 vuosi sairastumisesta.
  4. 4. ©Kuntoutussäätiö Moninäkökulmainen laadullinen aineisto • Kerronnalliset haastattelut (n=30) eli 22 kuntoutuja– läheinen-paria, 8 kuntoutujaa (ja 1 läheinen). • Fokusryhmät (n=10): 10 moniammatillista työryhmää, joissa 6-8 osallistujaa eri ammattiryhmistä • Kelan kuntoutusasiakirjat (n=49) eli isommalta joukolta kuntoutujia kuin haastateltiin
  5. 5. ©Kuntoutussäätiö Tutkimusasetelma ja kysymys • Tutkimuskysymys: Mikä on AVH-kuntoutuskurssin merkitys asiakkaan kokonaisvaltaisen kuntoutumisen prosessissa ja arkisen toimintakyvyn edistämisessä? • Viitekehys: Kurssilla omaksuttuja toimintakykyä edistäviä toimintatapoja tarkasteltiin ICF-luokituksen periaatteiden mukaisesti eli toimintakyky on dynaaminen tila, johon vaikuttavat paitsi fyysinen ja psyykkinen terveydentila myös yksilölliset- ja ympäristötekijät. • Laadullisen aineiston avulla päästiin pureutumaan myös ICF- luokituksessa sanoittamatta jääviin yksilöllisiin tekijöihin eli siihen miten elämäkerralliset vaihtelevat tilanteet ja olosuhteet vaikuttavat koettuun toimintakykyyn. • Tutkittiin siis kuntoutujan (ja läheisen) kokemuksia siitä, mitä merkitystä kuntoutumisen prosessissa oli saadulla tuella ja palveluilla, läheisillä ihmissuhteilla, motivaatiolla, ympäristön esteettömyydellä, työkyvyllä, osallisuudella yhteisössä laajemmin ja ennen kaikkea käsityksellä omasta pystyvyydestä suhteessa ympäristön tuottamiin tilanteisiin ja vaatimuksiin.
  6. 6. Miksi kuntoutujien kokemuksia on tärkeää, mutta haastavaa tutkia? • Palveluja saatetaan kehittää epätarkoituksenmukaiseen suuntaan, jos ei ole olemassa syvempää tietoa siitä, miten yksittäinen interventio, kuten kohdennettu AVH- kuntoutuskurssi, on vaikuttanut kuntoutujan elämään kokonaisvaltaisemmin. • Aina ei riitä, että tiedetään intervention vaikutukset vaikkapa kävelykykyyn tietyin validoiduin mittarein, vaan on tärkeää pystyä asettamaan interventio osaksi kuntoutujan kokemusmaailmaa ja elämää myös intervention ulkopuolella. • Kuntoutujaryhmästä riippuen, monenlaiset toimintakyvyn vajaukset vaikuttavat myös siihen, miten interventio on jäänyt mieleen ja miten kokemuksia sen vaikutuksista osataan jälkikäteen kertoa tai sanallistaa.
  7. 7. ©Kuntoutussäätiö Elämä sairastumisen jälkeen ja ohjautuminen kurssille • AVH oli merkittävä katkos kuntoutujan elämänkulussa ja monilla haastatelluilla toimintakykyä haittaavat oireet olivat sekä fyysisiä että psyykkisiä. Sairastumisen kehollisten, sosiaalisten ja käyttäytymiseen liittyvien muutosten myötä yksilön kokemus itsestään muuttuu. • Kuntoutujan kokonaistilanne saattoi jäädä selvittämättä ja etenkin neuropsykologiset oireet saattoivat jäädä liikkumisen ongelmien varjoon tai kokonaan tutkimatta terveydenhuollossa • Läheiset olivat kuormittuneita etenkin alkuvaiheessa eivätkä aina saaneet palvelujärjestelmän taholta tarvitsemaansa tukea (palveluiden, etuuksien ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen) • Kursseille ohjautumisessa oli haasteita, sillä terveydenhuollossa ei ole riittävästi tietoa kuntoutusmahdollisuuksista eikä kurssille ohjauduta aina tarpeeksi kiinteänä osana muuta kuntoutusta
  8. 8. ©Kuntoutussäätiö Kokemukset kurssista • Kuntoutujat ja läheiset kokivat Kelan kohdennettujen kurssien ohjelman pääsääntöisesti hyvänä ja monipuolisesti toimintakyvyn eri osa-alueita huomioivana. • Kuntoutujien ja läheisten näkökulmasta kuntoutujan yksilölliset tarpeet kyettiin ottamaan hyvin huomioon osana ryhmämuotoista toimintaa, vaikka kokonaisuus olikin monille liian raskas. • Ammattilaiset puolestaan kokivat haasteena sovittaa yhteen Kelan palvelukuvauksen vaateet, aika- ja henkilöstöresurssit sekä heterogeenisten kuntoutujaryhmien tarpeet. • Läheiset saivat kursseilta tapoja tukea kuntoutujaa arjessa, mutta heidän omiin jaksamisen ongelmiinsa ei riittävästi pystytty puuttumaan.
  9. 9. ©Kuntoutussäätiö Kurssin vaikutukset arjessa • Kuntoutujat hyötyivät kurssin toiminnoista laajasti monilla eri ICF-luokituksen toimintakyvyn aihealueilla, joskin eniten hyötyä saatiin kohdennettuun teemaan liittyvillä aihealueilla (kommunikaatio, käden käyttö tai kävely). • Kuntoutujien osallistuminen, oma-aloitteisuus ja hyvinvointi lisääntyivät kurssin jälkeen. He saivat luottamusta omaan pärjäämiseensä ilman läheisen jatkuvaa tukea ja apua. • Toimintakyvyn ylläpitäminen vaati kuitenkin vahvaa sisäistettyä motivaatiota sekä kurssilla opittujen toimintatapojen ylläpitämistä osana päivittäistä elämää. • Kurssin hyödyt näkyivät arjessa, kun muut terapiat ja palvelut tukivat asiakkaan kuntoutumista ja parhaimmillaan kurssi oli saumaton osa kuntoutujan muuta palvelukokonaisuutta. • Parhaassa tapauksessa kurssi auttoi ymmärtämään oman toimintakyvyn rajoitteita, hyväksymään ne paremmin osaksi elämää ja löytämään uusia keinoja tulla toimeen arjessa niistä huolimatta.
  10. 10. Kaksi keskeisintä johtopäätöstä 1 Kuntoutus prosessina järjestelmän tasolla: Kurssista oli eniten hyötyä osana kuntoutumisen prosessia silloin, kun palvelujärjestelmän muut osat muodostavat kurssin kanssa mahdollisimman saumattoman kokonaisuuden. 2 Kuntoutus prosessina yksilön tasolla: Persoonallisuudella, elämäntavalla ja yleisellä suhtautumisella elämänkriiseihin oli vaikutusta siihen, miten hyvin kuntoutuja motivoitui sekä miten hän sopeutui elämään niiden oireiden kanssa, jotka kuntoutuksesta huolimatta jäivät osaksi elämää.
  11. 11. KIITOS! lotta.hautamaki@kuntoutussaatio.fi

×