Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.
Lääkekaton
käyttäytymisvaikutukset
Aarni Soppi (Kela), Katri Aaltonen (Kela), Jouko Verho (VATT)
Aarni Soppi
Tutkija, VTM
...
Tutkimuksen tausta ja tavoite
• Lääkekatto on kalenterivuosittainen enimmäissumma potilaan maksamille lääkeostojen
omavast...
Lääkekorvausjärjestelmä 2017
Aineisto ja menetelmät
• Kelan vuosien 2015–2017 reseptitiedostojen tiedot kaikille yli 18-vuotiaille
suomalaisille.
• Tau...
Lääkekustannukset omavastuukertymän mukaan 10
euron tarkkuudella
Muutos lääkekulutuksessa, kaikki lääkkeet
Hinnan muutos riippuu korvausluokasta
*Mediaaniosto omavastuukertymän ollessa 550–605 €
Lääkkeiden viikkokustannukset ja omavastuukertymä
korvausluokittain
Muutos lääkekulutuksessa korvausluokittain
Lääkekustannukset ja omavastuukertymä sukupuolen
ja iän mukaan
Muutos lääkekulutuksessa sukupuolen ja iän mukaan
Muutos lääkekulutuksessa iän ja tulojen mukaan
Vuoden 2017 lääkekustannusten jakauma
Lääkekaton alentamisen vaikutus
lääkekorvausmenoihin
Yhteenveto
• Lääkekaton ylittäminen aiheuttaa lääkkeiden viikko-ostoihin 25,87 euron tasonousun, joka vastaa 23
prosentin ...
Aarni Soppi
Tutkija, VTM
Kelan Tutkimus
@AarniSoppi
Próxima SlideShare
Cargando en…5
×

Lääkekaton käyttäytymisvaikutukset

43 visualizaciones

Publicado el

Aarni Soppi: Lääkekaton käyttäytymisvaikutukset. Esitys Kelan tutkimuksen Voiko lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttaa? Säädös- ja informaatio-ohjaus lääkepolitiikassa -seminaarissa 3.6.2019.

  • Sé el primero en comentar

  • Sé el primero en recomendar esto

Lääkekaton käyttäytymisvaikutukset

  1. 1. Lääkekaton käyttäytymisvaikutukset Aarni Soppi (Kela), Katri Aaltonen (Kela), Jouko Verho (VATT) Aarni Soppi Tutkija, VTM Kelan Tutkimus
  2. 2. Tutkimuksen tausta ja tavoite • Lääkekatto on kalenterivuosittainen enimmäissumma potilaan maksamille lääkeostojen omavastuuosuuksille. • Lääkekaton ylittyminen nostaa lääkkeen korvausasteen korvausluokasta riippumatta lähelle 100%. • Mahdollistaa lääkkeiden kysynnän hintajouston arvioinnin lääkekaton ylittäneillä potilailla. • Aikaisemman tutkimuksen (Verho 2012) perusteella lääkkeiden kysynnän hintajousto katon ylittäneillä potilailla oli -0,2. • Tavoite: Esittää päivitetty arvio lääkkeiden kysynnän hintajoustosta katon ylittäneillä potilailla. • Arvioida lääkekaton alentamisen vaikutusta lääkekorvausmenoihin. • Aihe on ajankohtainen: lääkekatto laski vuoden 2019 alussa n. 605 eurosta 572 euroon
  3. 3. Lääkekorvausjärjestelmä 2017
  4. 4. Aineisto ja menetelmät • Kelan vuosien 2015–2017 reseptitiedostojen tiedot kaikille yli 18-vuotiaille suomalaisille. • Taustatiedot: • Lääkeoston korvausluokka • Potilaan ikä • Potilaan sukupuoli • Opintotuen tulovalvontaan perustuva tieto potilaan vuosituloista • Menetelmä perustuu Verhon (2012) tutkimuksessa esitettyyn graafiseen tarkasteluun, jossa vertaillaan lääkkeiden viikkokustannusten trendiä omavastuukertymän mukaan ennen lääkekaton ylittämistä ja sen jälkeen.
  5. 5. Lääkekustannukset omavastuukertymän mukaan 10 euron tarkkuudella
  6. 6. Muutos lääkekulutuksessa, kaikki lääkkeet
  7. 7. Hinnan muutos riippuu korvausluokasta *Mediaaniosto omavastuukertymän ollessa 550–605 €
  8. 8. Lääkkeiden viikkokustannukset ja omavastuukertymä korvausluokittain
  9. 9. Muutos lääkekulutuksessa korvausluokittain
  10. 10. Lääkekustannukset ja omavastuukertymä sukupuolen ja iän mukaan
  11. 11. Muutos lääkekulutuksessa sukupuolen ja iän mukaan
  12. 12. Muutos lääkekulutuksessa iän ja tulojen mukaan
  13. 13. Vuoden 2017 lääkekustannusten jakauma
  14. 14. Lääkekaton alentamisen vaikutus lääkekorvausmenoihin
  15. 15. Yhteenveto • Lääkekaton ylittäminen aiheuttaa lääkkeiden viikko-ostoihin 25,87 euron tasonousun, joka vastaa 23 prosentin lisäystä kattoa edeltävään trendiin nähden • Lääkekaton ylittämisestä seuraa keskimäärin 69 prosentin hinnan lasku • Lääkkeiden kysynnän hintajousto lääkekaton kohdalla -0,33 • Kysyntä joustavampaa kuin aikaisemmassa Suomea koskevassa tutkimuksessa (Verho 2012), jossa lääkkeiden kysynnän hintajoustoksi saatiin -0,2 • Tulos kuitenkin edelleen linjassa kansainvälisen tutkimuksen kanssa. – Simonsen ym. (2016) tutkimuksessa lääkkeiden kysynnän hintajousto -0,2 – -0,7 • Lääkekaton aiheuttama lääkekulutuksen kasvu on merkittävää, mutta muutoksen suuruus vaihtelee lääkekorvausluokasta riippuen. • Käyttäytymisvaikutukset on syytä huomioida lääkekorvausjärjestelmää koskevien muutosten vaikutusten arvioinnissa
  16. 16. Aarni Soppi Tutkija, VTM Kelan Tutkimus @AarniSoppi

×