Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Sipari: Ennakoiva yhteistoimintaprosessi hyvässä kuntoutuskäytännössä. GAS-tutkimuksen tuloksia

8 visualizaciones

Publicado el

Salla Sipari & tutkijaryhmä (Metropolia AMK): Ennakoiva yhteistoimintaprosessi hyvässä kuntoutuskäytännössä. GAS-tutkimuksen tuloksia.
Esitys Kelan Muutos-seminaarissa 26.11.2019

  • Sé el primero en comentar

  • Sé el primero en recomendar esto

Sipari: Ennakoiva yhteistoimintaprosessi hyvässä kuntoutuskäytännössä. GAS-tutkimuksen tuloksia

  1. 1. Tutkimusryhmä Salla Sipari, FT, kuntoutuksen yliopettaja, vastuututkija Krista Lehtonen TtM, fysioterapian lehtori Nea Vänskä, TtM, fysioterapian lehtori Jari Pihlava TtM, toimintaterapian lehtori etunimi.sukunimi@metropolia.fi Ennakoiva yhteistoimintaprosessi hyvässä kuntoutuskäytännössä 26.11.2019 Kelan Muutos –hankkeen seminaari
  2. 2. Haastatteluaineiston (kuntoutujat, läheiset, ammattilaiset) aineistolähtöinen sisällön analyysi Lomakkeiden teorialähtöinen analyysi, analyysikehikko, palvelukuvaukset Lomakkeiden teorialähtöinen analyysi, tavoitteiden siltaus ICF- luokitukseen Lomakkeista tavoitteiden määrä ja saavuttaminen sisällön erittelyllä Tutkimuksessa selvitettiin Goal Attainment Scaling –menetelmän (GAS) käyttöä Kelan järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla. Kuvaus kuntoutujan omien tavoitteiden asettamisesta ja saavuttamisesta GAS-menetelmää käytettäessä Kuvaus siitä, miten GAS-menetelmän käyttö mahdollistaa kuntoutusta ja kuntoutumista hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti Hyvä kuntoutuskäytäntö Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallistuminen Sopeutumisvalmennus- kurssien palvelukuvaukset Toimintakyvyn edistyminen (ICF) Ennakoiva yhteistoimintaprosessi hyvässä kuntoutuskäytännössä Tulosten synteesi
  3. 3. Haastatteluaineisto Kurssi ja kesto Haastattelut Äänitteet Litteroitu teksti Ammattilaiset 8 kurssia/ fokusryhmähaastattelua 61-108min, ka. 79,6min Yhteensä sivuja: 143 ADHD perhekurssi, alakouluikäiset, 1+1 viikkoa Asperger perhekurssi, lapset ja nuoret, 1+1 vko 1 tyypin Diabetes perhekurssi, alle kouluikäiset 1vko 1 tyypin Diabetes perhekurssi, alakouluikäiset 1vko Lasten ja vanhempien haastattelut yht. 23 haastattelua Lasten yksilöhaast. (N=10) 10-28min, ka.17,8min Lapsi ja vanhempi yhdessä (N=1) 67 min. Vanhempien haast. (N=12) 28-59 min, ka. 38,5min Lasten 67 Yhteis 14 Vanh. 120 Yhteensä sivuja: 201 Nivelreuma 1 vko Selkärankareuma 1 vko Parkinson parikurssi 1+1 viikkoa Dystonia parikurssi 1+1 viikkoa Kuntoutujien (n=12) ja omaisten (n=4) haastattelut 12 haastattelua 31-82min. ka. 49,2min Yhteensä: 123 3 3.12.2019 Yhteensä: 43 haastattelua 467 sivua litteroitua tekstiä, 8 fontilla
  4. 4. Lomakeaineisto/Aikuiset Kurssi LKM osallistujat Nivelreuma 1 viikko N=10 Naisia 9, Miehiä 1, keski-ikä 45 v. (34-75) Selkäranka-reuma 1 viikko N= 4 Naisia 4, keski-ikä 43 v. (34-47) Parkinson parikurssi 1+1 viikkoa N= 3 Miehiä 3, keski-ikä 75v. (65-86) Dystonia parikurssi 1+1 viikkoa N=5 Naisia 4, Miehiä 1 Keski-ikä 56v. (34-70) 4 3.12.2019 Yhteensä 22 lomaketta Lomakeaineisto/ Lapset Kurssi LKM Osallistujat ADHD perhekurssi, alakouluikäiset, 1+1 viikkoa N=8 Tyttöjä 1, Poikia 7, keski-ikä 10v. (9-11) Asperger perhekurssi, lapset ja nuoret, 1+1 viikkoa N=5 Tyttöjä 1, Poikia 4, keski-ikä 10v. (8-12) 1 tyypin Diabetes perhekurssi, alakouluikäiset, 1 vko N=6 Tyttöjä 5, Poikia 1, keski-ikä 9v. (8-11) 1 tyypin Diabetes perhekurssi, alle kouluikäiset, 1 vko N=3 Tyttöjä 2, Poikia 1 keski-ikä 5v. (5-6v.) Yhteensä 21 lomaketta
  5. 5. Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko Tuloksia
  6. 6. Yhteenveto tuloksista: Lasten ja perheiden näkökulma Tavoitteet kurssille • Tavoita laadittiin 1–4 kappaletta/ lapsi. Osa tavoitteista lapselle, osa perheelle ja osa omaisille. • Asetetut tavoitteet painottuivat eri tavoin kursseilla • Diabeteskursseilla kokonaistavoitteet usein itsehoidon tukemista, vertaistuen saamista ja sairauden hoidon jatkamista ja jaksamista. • Asperger- tai ADHD-kursseilla suuri osa tavoitteista sujuvaan arkeen ja elämänhallinnan vahvistamiseen liittyviä Tavoitteiden asettaminen • Vanhempien ilmaisema tarve arjessa tai toive kurssille, joskus lapsen (38% lapsista ei osallistunut), joskus erimielisyyttä tavoitteesta • Varioivia tavoitteen asettamisen käytänteitä • Tavoite tunnistettiin useimmiten ammattilaisen ja vanhempien/ perheen keskustelussa. Joskus tavoitekeskustelua ei käyty/jäi epäselväksi. • Kaikki olennaiset arjen haasteet eivät nousseet esille tavoitteita laatiessa • Ammattilaisten tuki tärkeää tavoitteen tunnistamisessa ja määrittelyssä Tavoitteiden saavutta- minen • Tavoitetason (0-taso) saavutti 39 %, tavoitetason ylitti 39 % ja alitti 21 % arvioiduista tavoitteista. 10/38 tavoitetta (26 %) arvioimatta. • Tavoitteen mielessä pitäminen ja sen työstäminen arjessa ja kurssilla varioivat perheiden ja kurssien kesken. • Saavutettu kirjaamattomia tavoitteita, hyötyjä kurssilta • Osalle lapsista tavoitteen merkitys ja harjoiteltujen asioiden yhteys tavoitteeseen oli jäänyt epäselväksi • Osa tyytyväisiä, osa pettyneitä Ne on (valitut tavoitteet) arjessa eniten vaikuttavia asioita. Jotka vaikuttaa lapsen arkeen selkeimmin. Ei me olla sillai keskusteltu, mitä mä jotenki tavallaan oisin, ehkä odottanu et olis ollu, semmonen yksilöllinen keskustelu kans... Lisääminen liikuntaa no thank you, no thank you, no no no. No no no no no no no nnnnnnnnn!
  7. 7. Yhteenveto tuloksista: Aikuisten ja läheisten näkökulma Tavoitteet kurssille • Kokonaistavoitteet painottuivat työ-, liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä sairauteen sopeutumiseen. • Omat tavoitteet painottuivat tiedon saamiseen, liikuntakyvyn ja fyysisen kunnon edistämiseen sekä vertaistukeen. Tavoitteiden asettaminen • Ryhmässä tai yksilöajalla, kuntoutuja ja ammattilainen, joskus myös läheinen • Osa teki itse, toisille jäi epäselväksi tai ei muistanut tilannetta • Kaikkia arjen haasteita ei otettu esiin tavoitekeskustelussa. • Viikon aikajänteelle realistinen tavoite karsi arjen tavoitteita • Tavoitteen asettaminen prosessi • Tavoite muotoutui kurssin edetessä, ja kurssin ohjelma antoi kimmokkeen tavoitteelle. Tavoitteiden saavutta- minen • Vaihteli koko GAS-menetelmän asteikolla (-2 – +2). saavuttamatta 19%, tavoitetaso ylittyi 61%. Kaikille tavoite ei merkityksellinen. • Saavuttamista vaikeutti kuntoutujan sairauden luonteeseen kuuluva vaihtelu kurssin aikana (& liikunta, väsymys), edisti kurssin ohjelma, oma aktiivisyys ja vertaistuki- ja keskustelu, yksilöllinen ohjaus ja tuki ammattilaiselta • Tarpeena lisää tietoa sairaudesta ja keinoja kivun hallintaan, yksilöllistä ohjausta ja seurantaa Oli semmonen tarve että nyt, nyt tarttee jotain apua ja tukea tän asian suhteen. Mutta et jos nyt ois pitäny siitä heti samana päivänä ruveta sitte, ni ois vähän ollu ehkä haastava. ... ja miten paljon myö on kaikesta keskusteltu ja vertailtu kaikkien näitä sairauden muotoja ja näitä, ja sitä että millä tavalla kukin on helpottanu elämäänsä ja saanu ni sillä on kyllä iso merkitys. .
  8. 8. Yhteenveto tuloksista: Ammattilaisten näkökulma Lähtökohdat tavoitteelle • Yksilölliset tarpeet ja sairauteen sopeutumisprosessi, perheen voimavarat • Kurssin alussa ryhmässä ohjeistus ja aloitus, esitietolomake/ soitto ennen kurssia (valmistautumista ja ennakointia liian vähän) • Kuntoutujalle/ perheelle merkityksellinen tavoite arkeen, oma päätös Tavoitteen asettaminen • Oppimisprosessi, joka vaatii aikaa ja ammattilaisen tukea – osalle kuntoutujista todella vaikea ymmärtää: • Tavoite tunnistetaan keskustelemalla luottamuksellisesti ja tavoitetta työstetään yhdessä • Voimavaralähtöiset menetelmät, valmentava työote (aikuiset), oman aktiivisuuden merkityksen vahvistaminen • Tavoitteiden muotoilu realistisiksi, arvioitaviksi, asteikon tekeminen • Tuki lapsen osallistumiselle • Yksilöllisten tarpeiden tunnistamista ja tavoitteen asettamista vaikeuttaa kiire ja tiukka palvelukuvauksen ohjeistus, tarpeena myös joustavuutta ammattilaisille määritellä kuka ammattilaisista kurssilla osallistuu tav. Määrittelyyn – yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen Tavoitteen saavuttaminen • Kuntoutuja/ perhe arvioivat tavoitteen saavuttamisen • Saavutetaan myös sellaisia hyötyjä kurssilta, joita kunt. eivät odottaneet/ asettaneet tavoitteeksi. • Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa esim. terveydentilanne & sen muutokset, motivaatio, elämäntilanne ja muutokset arjessa, voimavarat, tavoitteen realistisuus ja tavoitteen työstämiseksi suunniteltujen keinojen realistisuus ja toteutuminen. • Vertaistuen kautta oppiminen ja tavoitteellisuus olivat sisäänrakennettuina kurssitoimintaan. • Tavoitteiden saavuttamista tuetaan eri tavoin esim. keskustelemalla tavoitteen saavuttamisen keinoista ja välitehtävästä, suunnittelemalla ryhmätoimintaa ja muokkaamalla kurssin sisältöä, jakamalla tietoa ja herättämällä ryhmissä keskustelua, järjestelemällä yksilöllisiä tilanteita ammattilaisen kanssa.
  9. 9. Ennakoiva yhteistoimintaprosessi hyvässä kuntoutuskäytännössä ”Se pitäs alkaa jo siitä hoitokäynnillä, ku suunnitellaan kurssille tuloa ja sitte jonku tietyn aikavälin asti joko, otamme yhteyttä heihin tai vielä parempi varmaan, että lapsen omassa hoitopaikassa. Tavallaan tää jatkuvuus, sen hoidon jatkuvuus, turvautuisi sitten myöski jatkossa tälle lapselle, et se jäis kaikuu se kurssin anti myöskin tulevaan.” Asiantuntija ”Et sitte ku se täällä tulee vaikka sä tiedät et se tulee se kysymys, ni jotenki että se vielä ois muistutus siinä kutsukirjeessä, että hei että nyt ku te ootte tulossa, ni miettikää vähän etukäteen jo, vaikka muutamalla kohdalla et mitä te oikeesti haluaisitte, ku te ootte tänne tulossa et mitä te kaipaisitte.” Lapsen vanhempi ”Mutta et jos nyt ois pitäny siitä heti samana päivänä ruveta sitte, ni ois vähän ollu ehkä haastava” Kuntoutuja
  10. 10. Yksilöllisten tarpeiden mukaan joustaminen Tarpeiden ja tavoitteen tunnistamista ja asettamista tukevat menetelmät ja välineet Jatkuva arviointi ja kehittäminen Tavoitteen asettamisen ja saavuttamisen prosessi GAS-menetelmän käyttö
  11. 11. Käyttö- kokemuksiin perustuvia GAS- menetelmän hyötyjä ja haasteita Sipari ym. 2019
  12. 12. Pohdinta Kuntoutus on kompleksinen ilmiö -käytänteet vyyhteytyvät
  13. 13. Toimintakyvyn arviointi ja kuvaus Tavoitteet ja suunnitelma Toteutus Tulos Kuntoutuminen arjessa Vastavuoroisen suhteen rakentaminen - kumppanuus Keskusteleva harkinta – tiedon rakentaminen yhdessä Yhdessä tekeminen ja oivaltaminen Muutosten mutustelu, jatkon suunnittelu Uusi yhteinen ymmärrys ja toiminta Yhteistoimintaprosessi Kuntoutusprosessi Mukaellen: Sipari, Vänskä ja Pollari 2017; Harra 2014; Sipari ym. 2018 GAS
  14. 14. Kuntoutujan sitoutumisen ja voimaantumisen rakentuminen tavoitteen asettamisessa Sipari ym. 2019
  15. 15. Kehittämisehdotukset I Tavoitteen asettaminen ja saavuttamisen arviointi rakennetaan ennakoivaksi prosessiksi. II GAS-menetelmän käytöstä päätettäessä käytetään keskustelevaa harkintaa yksilöllisten tilanteiden mukaan. • mahdollisuus punnita, onko GAS-menetelmän käyttö tarkoituksenmukaista ja mielekästä kaikissa tilanteissa ja jokaisen kuntoutujan kohdalla. III GAS-menetelmää sovelletaan yksilöllisesti yhdessä. • Omat tavoitteeni -lomake ei tulosten mukaan palvele kaikkia kuntoutujia. • Tulisi kehittää ja sallia erilaisia kuntoutumista palvelevia versioita • Mahdollisuutena kuntoutujien ja/tai ammattilaisten yhdessä kehittelemät versiot IV GAS-menetelmää kehitetään vastaamaan muuttuvaa kuntoutusymmärrystä. • Yksilön tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa ympäristö - mitä muutosta tarvitaan ympäristössä? • Tulosten mukaan kursseilla oli usein orientaationa kuntoutuminen ja kuntoutujan hyvä elämä omassa arjessaan. Siten kuntoutujan omien tavoitteiden tulisi liittyä tähän – ei niinkään kurssiin, mutta kuitenkin siten, että kuntoutusmuodolla voidaan edistää tavoitteen saavuttamista. V GAS-menetelmän käyttö kursseilla yhdistetään muuhun kuntoutustoimintaan ja kuntoutuksen kokonaisuuteen. VI Vahvistetaan ammattilaisten moni- ja moninaisuusosaamista ja GAS-menetelmän käyttöä.
  16. 16. Suunta tulevaan: • Kuntoutus-lehden artikkeli: GAS- menetelmän käyttöä estävät ja edistävät tekijät • RI world congress 2020 - abstraktiehdotus • REcoRDI-hanke – osaamista ja verkostoitumista kuntoutuksen soveltavaan tutkimukseen • Tunnistetaan tämän hetkisiä tietoaukkoja ja tulevaisuuden tarpeita kuntoutuksen tutkimuksessa kyselyjen ja työpajojen avulla • Yhteiskehitetään kuntoutuksen soveltavan tutkimukseen suuntalinjat ja kuvataan ne konkreettiseksi tiekartaksi • Metropolia AMK ja JAMK, OKM:n rahoitus 2019-2022 Kiitos kaikille osallistujille! https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306805

×