2. Kuka?
• Henri Weijo
• 2002-08 KTM
• Pikavisiitti työelämässä
digimarkkinointitoimistossa,
takaisin tutkijaksi viime
keväänä
• Mukana Media Factoryn Doing
Cross Media -hankkeessa
• Väikkärin (tämänhetkinen)
otsikko: Transmedia
Storytelling in Integrated
Marketing Communications:
How Consumers Creating
Content is Changing
Advertising Planning
6. Mediakonvergenssi ja bisnes
• Konvergenssi bisnesilmiönä tullut muilta
aloilta media-alalle (mm. autoteollisuus,
Morton 2000)
• Konsolidointi media-alalla kiihtyi 90-
luvulla, mm. vanhat elokuvastudiot
päätyivät bisnesjättien käsiin
• Uuden teknologian myötä mediakanavia
tullut lisää ja lisää
7. Mediakonvergenssi ja bisnes
• Tiedon digitalisointi teki sisällön
muokkaamisesta ja levittämisestä halpaa
yrityksille sama sisällön levittäminen eri
kanavissa kannattavaa
• Bottom line: 90-luvun lopussa isot
mediatalot omistivat sekä sisällön (esim.
juuri Hollywood-elokuvien oikeudet) että
jakelukanavat ja sisällön muokkaaminen
uuteen jakelukanavaan halpeni jatkuvasti
synergiaa
8. Mediakonvergenssi ja kuluttaja
• Fanien tuottama sisältö
vanha ilmiö, esim.
lukijoiden kirjoittamat
vaihtoehtoiset juonenkulut
televisiosarjoille, kirjoille
jne.
• Tätäkin vanhempi folk-
kulttuuri perustui täysin
tavallisten ihmisten
luomaan ja muokkaamaan
sisältöön
• Esimerkki: Kalevala
9. Mediakonvergenssi ja kuluttaja
• Sisällön digitalisointi ja
mediateknologioiden radikaali kehitys
mahdollisti uudenlaisen
sisällönmuokkaamisen tavallisille ihmisille
• Internetin myötä faniyhteisöt alkoivat
järjestyä ja osallistuva sisällöntuotanto
yleistyä Participatory Culture
• Mediateknologian roolia liioiteltu, muutos
mediakäyttäytymisessä on aina kulttuuri +
sen mahdollistavan teknologian tulos
10. Convergence Culture lyhyesti
• Bisnespuolella kyse on siis
synergiaeduista, kyvystä levittää samaa
sisältöä uusissa mediakanavissa halvalla
• Kuluttajapuolella verkottunut maailma ja
halventuva mediateknologia loivat
osallistuvaan sisällönluontiin uusia muotoja
• Kuluttajat ja yritykset eivät aina aivan
kohtaa, mm. tekijänoikeuskysymyksissä
• Yleisesti ottaen yritykset ovat entistä
enemmän hyväksymässä ja kannustamassa
kuluttajien sisällönluontia
12. Transmedia?
• Perusajatus “intertextuality writ
large” (Kristeva 1986) eri mediatekstit
liittyvät joka tapauksessa toisiinsa eikä
niitä voida arvioida irrallisina; tekstit
referoivat toisiaan ja vaikuttavat toistensa
tulkintaan
• Transmedia-tarinankerronnassa nämä
kytkökset “tuodaan julki” ja muodostavat
koko tarinankerronnan perustan
13. Transmedian sukulaiskäsitteet
• Paljon läheisiä käsitteitä: multimedia, multimodality,
multiplatform, cross-platform narrative, enhanced
storytelling, adaptation jne.
• Hanson (2003): “screen bleed” fiktiivinen maailma
laajentuu ja liikkuu läpi useampien mediakanavien
• Ruppel (2005): “cross-sited narratives”
monisensoriaaliset tarinat useamman median kautta
• Crossmedia: sama sisältö käytettynä useassa
mediassa
– Dena (2004): crossmedia kattotermi, transmedia taas
spesifimpi alatermi
• Transmedia termeistä tällä hetkellä spesifein,
parhaiten käsitteelllistetty ja “kuumin”
14. Transmedian lähtölaukaus?
• 1977 George Lucas onnistui
pitämään Star Wars -elokuvan
lähes kaikki lisenssointioikeudet
itsellään
• Elokuvastudion näkökulmasta
ehkä elokuvahistorian kallein
virhearviointi
• Yli 20 miljardin dollarin edestä
brand extensioneita ja tuotteita
myyty yli 30 vuodessa
• Elokuvastudiot oppivat kerrasta
lisenssoinnin tärkeyden
15. Transmedian kehitys
• Star Warsin jälkeen elokuvia tehtailtiin
enemmän “franchise” näkökulmasta
• Mahdollisuus jatko-osille ja
tuotelisenssoinnille keskeistä
• Samaan aikaan branding-ajattelu kehittyi
ylipäätänsä; brandi nähtiin yrityksen
resurssina, jota tulee käyttää laajasti
16. TM-tarinankerronta
• Klassinen Aristoteleen “alku, keskikohta
(kliimaksi), loppuratkaisu” –rakenne toimii
enää yksittäisissä transmedia-teksteissä
• Transmedia-tarinankerronnassa ei ole
selkeää alkua tai loppua, eikä oikeastaan
tiettyä tapaa lukea
• Tarinaa voi lukea, vaikka ei olisi nähnyt/
lukenut jotain muuta osaa “world
building”
17. TM-tarinankerronta
• Jenkins (2006):
transmediassa kukin
mediakanava tekee sitä
“mitä parhaiten osaa”
• Ajatuksena paljon velkaa
McLuhanin klassisille
mediateorioille
• Totta kai
“transmediaalisuus” on
joustava käsite (Dena
2009)
20. Entä käytännössä?
• Long (2007) kaksi olennaista osaa TM-
tarinankerronnassa:
– Negative capability: strategisia aukkoja
tarinankerronnassa, jotka houkuttelevat
kuluttajia osallistumaan ja “vastaamaan
kysymyksiin”
– Migratory cues: vihjeitä, joiden avulla kuluttaja
navigoi eri tekstien välillä ja tunnistaa
yhdenmukaisuuksia; kuvailevat “maailmaa”, jota
kuluttaja lukee (Dineheart 2008)
22. Klassiset esimerkit
• Star Wars
• Matrix
• X-Files
• Pokémon
• Tuttuja Jenkinsiltä
• Loppujen lopuksi yksikään näistä ei ole luotu
suoraan transmedia-franchiseiksi, vaan muokattu
jälkikäteen tai kehittynyt sellaiseksi
• Uusissa esimerkeissä TM-ajattelua sovellettu
alusta asti
32. Mikä on transmedian idea?
• Transmedia-tarinankerronta mahdollistaa
kerronnan kerroksellisuutta ja eri
kuluttajaryhmille eri partisipaation tasoja
• Tosifanit saavat paljon enemmän ilman että
satunnaisfanit putoavat kelkasta
• Sinänsä ei mitään uutta, ennenkin on
faneille annettu “vähän enemmän”
• Toisaalta Yhdysvalloissa et pääse enää edes
pitchaaman televisiosarjaa ilman
transmedia-elementejä (Long 2007)
33. Pop-kulttuuri ja transmedia
• Itsereferointi on populaarikulttuurin “lingua franca”
• Transmedia-tarinankerronta ei olisi mahdollista ilman tätä
ihmisten populaarikulttuurin lukutaitoa
• “Somewhere down the line, popular culture started to
reference itself and got really smart.” (McCracken 2008)
• "It's as if we are getting so good at contemporary culture
that lots can be removed.” (McCracken 2009)
• “Characters in transmedia stories do not need to be
introduced so much as reintroduced, because they are
known from other sources” (Jenkins 2006)
35. Transmedia branding?
• Esimerkit lähinnä viihdeteollisuudesta,
branding esimerkit vielä vähissä ja
“puutteellisia” (Audi A3 “Art of the H3ist”
lienee tunnetuin)
• Transmedia kuvastaa myös yleistä muutosta
kuluttajissa ja brandaamisessä yleensä
• (Suuriin) yrityksiin ei luoteta yritykset
yrittävät saada brandin osaksi kuluttajien
kanssakäyntiä (Holt 2003)
• Yleisesti: transmedia branding
lapsenkengissä
36. Onko transmedia murros?
• Onko transmedia oikeastaan vaan viral
brandingin seuraava evoluutio?
• Viral branding + CRM =
Transmedia branding?
• Transmedia haastaa kyllä vahvasti
vanhan “medianeutraaliuden”
periaatteen (tosin ei siinäkään mitään
uutta ole)
39. Jos kiinnostaa lukea lisää
• http://henryjenkins.org/2007/03/
transmedia_storytelling_101.html
• http://blogs.middlebury.edu/mediacp/
• http://henryjenkins.org/2009/08/
transmedia_storytelling_and_en.html
• http://dspace.mit.edu/bitstream/handle/
1721.1/39152/166227980.pdf?sequence=1
• http://cms.mit.edu/research/theses/IvanAskwith2007.pdf
• http://henryjenkins.org/2006/12/
how_transmedia_storytelling_be.html
• http://www.cultureby.com/trilogy/2005/12/
transmedia_bran.html