Tietotyö pedagogisena haasteena kurssin avausluennon materiaali

1. Tietotyö pedagogisena
haasteena
405021Y B, Oulun Yliopisto, KTK
Jari Laru, yliopisto-opettaja
http://wiki.oulu.fi/view/ktktvt

2. Kurssin materiaalit löytyvät
wikistä
https://wiki.oulu.fi/display/
ktktvt
Valitse tietotyö pedagogisena
haasteena vasemman reunan
valikosta

3. Tietotyö tietoyhteiskunnassa

4. 1928 1953 1989
Maatalousyhteiskunnasta
tietoyhteiskuntaan
http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tvt/07/09/index.html

5. “Suomen ihme” “Say just Nokia”
Manuel Castells and Pekka Himanen, The Information Society and the Welfare State:
The Finnish Model. New York: Oxford University Press, 2002.

6. Työ tietoyhteiskunnassa
Hakkarainen, K. (2005). Asiantuntijuus ja oppiminen työelämässä. Puheenvuoro
Osaaminen murroksessa –työelämälähtöisen osaamisen tunnistaminen ja
tunnistaminen seminaarissa 12.04.2005. http://www.helsinki.fi/science/
networkedlearning/material/HakkarainenEsitelma2005a.pdf

7. The Ideal-Types of Work
Pyöriä Pasi. (2006). Understanding Work in the
Age of Information. Finland in Focus

8. Tietotyö ei ole sama asia
kuin:
Tietokoneavusteinen työ
ongelma: onko kaikki työ muuttunut tietotyöksi, kun jo
4/5 palkansaajista käyttää työssään tietotekniikkaa?
Professionaalinen työ
ongelma: monet italan ammatit eivät ole professioita
kuten lääkärien tai juristien ammattikunta
Valkokaulustyö
ongelma: toimihenkilöiden ja työntekijöiden raja on
hämärtynyt
Pyöriä Pasi. (2009).

9. Knowledge Work
creation, distribution or application of knowledge (intangible
resources) as task contents (Davenport,2002; Harrison, Wheeler &
Whitehead, 2004; Jones & Chung, 2006),
by highly skilled and/or trained workers (Drucker,1995; Pyöriä, Melin &
Blom, 2005) who have autonomy in their work (Mäki, 2008; Pepitone,
2002; Scott, 2005)
who use tools (e.g. ICT) and theoretical concepts (Pyöriä et al., 2005)
in order to produce complex, intangible and tangibleresults (Drucker,
1995; Lönnqvist, 2007)
to provide a competitive advantage or some other benefit contributing
towards the goals of the organization (Harrison et al., 2004).
Vartiainen, M. (2009). Johdanto tietotyöhön (luentoesitys)

10. Knowledge work in teams
Knowledge workers co-work in teams and networks on complex tasks that they
cannot perform alone
Collaboration, communication and social interaction between individual experts are
important to innovate and share knowledge
KW can be both solitary and collaborative including a) solo work and individual
tasks b) face-to-face interaction c) technology mediated interaction between
persons, e.g. phone, teleconferencing, video conferencing, email, etc.
More often collaboration is organized geographically distributed manner crossing
spatial, organizational, temporal and cultural boundaries
Distributed teams are defined as groups of geographically dispersed employees
with a common goal (product, process, service, etc.) carrying out interdependent
tasks using mostly technology for communication and collaboration.
Vartiainen, M. (2009). Johdanto tietotyöhön (luentoesitys)

11. Informaatioammattien topologia
I Informaation tuottajat (tieteenharjoittajat, asiantuntija-palvelujen
tuottajat, markkinainformaation tuottajat)
II Informaation jakajat (opettajat, kirjasto-, arkisto- ja
museotyöntekijät, viestintä- jakulttuurityöntekijät, uskonnollisen
työntekijät)
III Informaation käyttäjät (hallinto ja valvontatyötä tekevät)
IV Informaation käsittelijät (informaation kerääjät, tiedoston-hoitajat,
sihteerit, toimistotyö, kirjanpito ja kassanhoitotyö, muu informaation
käsittelytyö)
V Tietoteknisten koneiden käyttäjät ja korjaajat (tietoteknisten
koneiden käyttäjät, graafisen alan työntekijät, posti ja
televälitystyöntekijät, tietoteknisten koneiden asentajat ja korjaajat).
Pyöriä Pasi. (2009).

12. Mitä tietotyö merkitsee?
Yksinkertaiset rutiinityöt ovat yhä
harvemmassa
Koulutustaso ja –vaatimukset ovat
nousseet
Tietotekniikan käyttö on yleistynyt
Työn autonomia on kasvanut
Vuorovaikutustaitojen merkitys on
korostunut
Pyöriä Pasi. (2009).

13. Tietotyö “pedagogisia”
haasteita

14. Tietotyön Haasteet
koulutukselle?
“Tällaisessa
ympäristössä sellainen malli,
jossa ihmiset hankkivat nuorena
yleissivistävän ja ammatillisen
pätevyyden ja hyödyntävät tätä kerran
hankittua osaamista koko aikuisen
ikänsä on auttamattomasti
vanhentunut.” (Hakkarainen,
2005)

15. Oppiminen muutosten puristuksessa
Lehtinen, E. & Otala, M. (2006) Oppiminen ja Oppimalla uusiutuva yhteiskunta. Teoksessa FinnSight 2015 – Tieteen,
teknologian ja yhteiskunnan näkymät (laaja raportti). TEKES ja Suomen Akatemia. Helsinki. 2006. http://
www.tekes.fi/fi/document/42736/finnsight_2015_laaja_pdf

16. Työtehtävät uusiutuvat
hurjaa vauhtia, koulutus ei?
Esimerkiksi niistä ammattinimikkeistä, joihin AEL tarjosi 10
vuottasitten koulutusta, on kadonnut joka kymmenes. Tällaisia
olivat esimerkiksi graafisella alalla skannerikuljettajat ja asemoijat.
Arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana katoaa joka
viides tämän päivän nimikkeistä. Tämä merkitsee työssä oleville
ihmisille tarvetta jatkuvaan uudelleenkouluttautumiseen sekä tietoa
eri ammattien tulevasta kehityksestä
Lehtinen, E. & Otala, M. (2006) Oppiminen ja Oppimalla uusiutuva yhteiskunta. Teoksessa FinnSight 2015 – Tieteen,
teknologian ja yhteiskunnan näkymät (laaja raportti). TEKES ja Suomen Akatemia. Helsinki. 2006. http://

17. Tietotyön ja koululaitoksen
ristiriita.. (yksi esimerkki)
Tyypillisiä luonnehdintoja tulevaisuuden (nykypäivän)
asiantuntijuudelle ovat mm. nopean muutoksen,
epävarmuuden, lisääntyvän kompleksisuuden ja
huonosti määriteltyjen ongelmien hallinta.
Perinteinen koulutus on ollut parhaimmillaan
opettaessaan hyvin vakiintuneita, sopivan kokoisiksi
palasiksi ositettuja ja hyvin määriteltyjä tietosisältöjä
Lehtinen, E. 1997. Tietoyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet oppimiselle.Teoksessa Lehtinen, Erno. 1997.
Verkkopedagogiikka. Oy Edita Ab. s. 12-40

18. Perint. oppimiskäsitys
Vallitsevan käsityksen mukaan oppiminen on jotakin,
joka tapahtuu ihmisen pään sisällä. Se on prosessi,
jossa oppija omaksuu jotakin tietoa kirjoista opettajan
johdolla. Hänen mielensä on eräänlainen säiliö, joka
oppimisen onnistuessa täyttyy tiedolla (Bereiter 2002).
Tätä käsitystä oppimisesta tiedonhankintaprosessina
voidaan perustellusti arvostella. Siinä ylikorostetaan
oppimiseen liittyviä yksilöllisiä ja mielensisäisiä (eli
mentaalisia) prosesseja.
Hakkarainen, K., Paavola, S., & Lipponen, L. (2003). Käytäntöyhteisöistä innovatiivisiin tietoyhteisöihin.
Aikuiskasvatus, 21, 1, 4-13

19. Nonaka & Takeuchi (1995) kritisoivat länsimaista
ajattelutapaa siitä, että tieto sinänsä on ollut keskeisellä
sijalla, mutta eivät tiedon luomisen prosessit
Hakkarainen, K., Paavola, S., & Lipponen, L. (2003). Käytäntöyhteisöistä innovatiivisiin tietoyhteisöihin.
Aikuiskasvatus, 21, 1, 4-13

20. TV-sukupolvi vs. Internet- sukupolvi
“televisiosukupolven” edustajille näyttää olevan tyypillistä omaksua informaation
kuluttajan pikemmin kuin uuden tiedon aktiivisena tuottajan ja käsittelijän rooli. Tabscott
(1998) kuitenkin esittää, että nuori sukupolvi on jo alusta lähtien tottunut itse
käsittelemään tietoa paljon aktiivisemmin eikä lainkaan samalla tavalla luottamaan
auktoriteetteihin.
Tabscot (1998) teoksessa Hakkarainen, K. (2001) Luonnosversio: Aikuisen oppiminen
verkossa. Published in Hakkarainen, K. (2001) Aikuisen oppiminen verkossa.
Teoksessa P. Sallila & P. Kalli (toim.), Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena (ss.
16-52). Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus

21. “Vallankumous” tutkimuksessa

22. Nykyinen oppimiskäsitys
Nykyinen kasvatustieteellinen ja oppimispsykologinen keskustelu
osoittaa, että oppiminen ei ole vain tiedon hankkimisen, vaan myös
osallistumisen prosessi (Sfard, 1998; Wenger, 1998).
Oppimisen osallistumisvertaiskuva tarkastelee oppimista
osallistumisena jonkun yhteisön merkityksellisiin toimintoihin.
Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppija on aktiivinen toimija ja
tutkija. Oppija osallistuu yhteisölliseen tiedonrakenteluun ryhmässä.
Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset luovat uusia innovatiivisia
mahdollisuuksia tukea yhteisöllistä mielekästä oppimista ja
tiedonrakentamista.
Hakkarainen, K. (2005); Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta (2009).

23. Nykyinen oppimiskäsitys..
Bereiter kiinnittää huomiota siihen, että samalla kun oppimisen ja
opettamisen yhteydessä tietoa tarkastellaan jonakin pelkästään
ihmisen sisäisenä asiana, työelämässä tietoa käsitellään kuitenkin
yhteisenä kohteena, jota tuotetaan ja jonka kanssa työskennellään.
=> Tiedonrakentelu: Osallistujien tavoitteena näissä ympäristöissä
on yhteisen tiedon kehittäminen ja uuden tiedon luominen pikemmin
kuin ainoastaan yksilöllinen oppiminen. Niiden ajatuksena on tukea
kulttuuriin osallistumista tuottamalla tietoa muiden käyttöön.
Taustalla on ajatus oppijan roolin muuttaminen tiedon muistajasta ja
hallitsijasta uuden tiedon ja ymmärryksen tuottajaksi ja oletus, että
tiedon omaksumista tukee parhaiten sen soveltaminen jonkin
ongelman ratkaisemiseen tai käyttäminen jonkin uuden idean
luomiseksi
Bereiter, C. (2002) Education and mind in the knowledge age

24. Mitä oppimisen tulisi olla?
Konstukritivistista: aktiivista tietojen ja taitojen kehittelyä
kumulatiivista ja strukturaalista: aikaisemmalla tiedolla ja sen organisoinnilla
ratkaiseva rooli uuden oppimisessa
Itseohjautuvaa ja strategista: mitä enemmän näitä taitoja sitä enemmän oppijat
ottavat vastuut omasta työstään
päämääräsuuntautunutta: oppilaat määrittelevät itse päämääränsä
Tilannesidonnaista: oppiminen olisi pyrittävä liittämään sosiaalisiin ja kulttuurisiin
tilanteisiin
Abstraktia: oppiminen ei voi olla pelkästään äärimmäisen tilannesidonnaista vaan
se on joskus myös abstraktia (esim. fysiikan lait)
Yhteisöllistä: näkemys oppimisesta sosiaalisena prosessina on keskeisesti esillä
konstruktivisistisessa oppimiskäsityksessä
Yksilöllisesti erilaista: oppijoiden erilaiset käsitykset, taustat, lähestymistavat ym.
vaikuttavat aina oppimiseen.
Lehtinen, E. 1997. Tietoyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet oppimiselle.Teoksessa Lehtinen, Erno. 1997.
Verkkopedagogiikka. Oy Edita Ab. s. 12-40

25. Luovaa työtä voidaan verrata prosessiin, jossa tutkija etsii
sumussa vuorenhuippua ainoastaan muutama maamerkki
tukenaan (JohnSteiner, 2000).