1. Sortokaudet
Kpl 22 - 24

2. Sortokaudet
Ajanjakso Suomen historiassa, jolloin Venäjän keisari ja
hallinto pyrki venäläistämään Suomea ja suomalaisia.
Venäläistämisessä Suomea pyrittiin muuttamaan muun
valtakunnan kaltaiseksi → yhtenäistäminen
Myös suomalaisia pyrittiin venäläistämään eli tekemään
“enemmän venäläisiksi”. Mitä se voisi tarkoittaa?
Sortokausia oli kaksi:
- ensimmäinen sortokausi v. 1899 - 1905
- toinen sortokausi 1908 - 1917

3. Suomi kehittyi autonomian aikana
• Suomen hallinto kehittyi:
– Omat valtiopäivät, tulliraja Venäjän kanssa, oma
postilaitos, oma armeija, suomalainen virkamiehistö
• Suomen talous kehittyi:
– Teollistuminen alkoi, oma raha, liikenneyhteyksiä
rakennettiin (rautatiet, kanavat)
• Suomalainen kulttuuri kehittyi :
– Omat kielet, kieliasetus, kansakoulut…
→ Suomalaiset olivat pääosin tyytyväisiä Venäjän valtaan
ja uskollisia keisarille.

4. II
Ensimmäinen sortokausi
1899 - 1905

5. Nikolai II:n
kruunajaiset
1894
” Tietäköön jokainen,
että tulen
säilyttämään
itsevaltiuden
periaatteet yhtä lujina
ja järkähtämättöminä
kuin unohtumaton
isävainajani. ”

6. Taustoja
• Venäläisen
kiihkonationalismin nousu
• Maailmanpolitiikan
kiristyminen
→ Saksasta suurvalta
→ Kilpavarustelu
→ Sodan uhka kasvoi
Vuonna 1896 Nikolai II määräsi
valko-sini-punaisen lipun Venäjän
ainoaksi viralliseksi valtiolipuksi.
Siihen asti sekaannusta oli
aiheuttanut mm. keisariperheen
(Romanovien) oma lippu.

7. Suomi
Saksa yhdistyi
yhdeksi valtioksi
vuonna 1871
?
?
1 ?
Suomen maantie-
teellinen asema oli
keskeinen Pietarin
turvallisuuden kannalta.

8. Suomen uusi kenraalikuvernööri
Nikolai Bobrikov saapui
Suomeen ja raportoi
havainnoistaan keisarille:
” Ainoassakaan virassa en ole
tavannut venäläistä miestä. ”
” Kaikki osoitti, ettei Suomella
ollut mitään yhteistä
valtakunnan kanssa, ja
minusta tuntui kuin
matkustaisin ulkomailla. Ja
kuitenkin alue muodostaa
valtakunnan pääkaupungin
lähimmän ja strategisesti
erittäin tärkeän rajamaan. ”
Kenraalikuver-
nööri johti
Suomen
hallintoa ja
oli keisarin
edustaja
Suomessa

9. Suomi on liian erilainen kuin muu Venäjä.
Suomi on siis turvallisuusriski.
Jos Suomi venäläistetään, Suomesta tulee
luotettavampi ja Venäjän valtakunnasta
yhtenäisempi ja vahvempi.

10. ”Keisari antaa, keisari ottaa”
Se, mikä oli Nikolai II:n ja hänen hallintonsa
mielestä valtakunnan yhtenäistämistä,
tuntui suomalaisista
epäoikeudenmukaiselta sorrolta
ja aiemmin uskolliset suomalaiset alkoivat
nousta vastarintaan.

11. Tehtäviä:
Lue kpl 22 ja tee miellekartta:
1) Millä eri tavoin Suomea pyrittiin venäläistämään?
2) Millä eri tavoilla suomalaiset vastustivat venäläistämistä?
(Huom! Kuvat ja kuvatekstit)
Muista!
Historianluokka.wordpress.com
→ Teemat 7
→ Sortokaudet

12. 1) Venäläistämistoimia

13. Sortokausi alkaa
• Helmikuun manifesti 1899
• Manifesti = keisarillinen
julistus
• Koko valtakuntaa koskevat
lait säädetään Venäjällä.
Suomen valtiopäivät
saavat vain antaa
kommentteja.

14. Keskeisiä venäläistämistoimia 1/3
1899
• Helmikuun manifesti
1900
• Venäjän kieltä täytyi puhua virastoissa. Venäjän kieli pakolliseksi
oppiaineeksi kouluihin.
• Suomen postimerkit poistettiin käytöstä ja postin kieleksi venäjä.
Suomen
ensimmäinen
postimerkki
vuodelta 1856.

15. Keskeisiä venäläistämistoimia 2/3
1901
• Sortoa vastustaneita vangittiin ja karkotettiin maasta.
• Suomen armeija lakkautettiin.
Uudenmaan
tarkk'ampujapataljoona
viimeisessä
katselmuksessa
paraatikentällä vuonna
1902.
Vasemmalla kasarmin
Maurinkadun puoleinen
rakennus, oikealla
Pohjoisrannassa
pataljoonan
huoltorakennuksia.

16. Keskeisiä venäläistämistoimia 3/3
1903
• Bobrikoville diktaattorin
oikeudet.
• Sanomalehtiä lakkautettiin.
Sananvapauteen rajoituksia.
• Sortoa vastustaneita
vangittiin ja karkotettiin
maasta.
• Tottelemattomia
virkamiehiä erotettiin.
• Venäjänkieliset katukyltit.

17. 2) Suomalaisten vastarintaa

18. Suuri adressi 1899
• Kansalaisadressi, jonka
tarkoitus oli vedota
keisariin , jotta hän
peruuttaisi Helmikuun
manifestin.
• 522 931 allekirjoitusta
• Kerättiin 11 päivän aikana.
• Lukumäärä oli suuri, sillä
tuolloin Suomen väkiluku
oli noin 2.5 miljoonaa ja
sen aikaisilla kulkuvälineillä
ihmisten tavoittaminen
harvaan asutussa maassa
oli hankalaa ja hidasta.

19. Suuri lähetystö
Lähetystöön
kuului 500
jäsentä, jotka oli
valittu ympäri
Suomea.
Jäseniä oli
kaikista 8
läänistä
eri säätyjä
edustavaa
arvostettua ja
ansioitunutta
väkeä.

20. Aleksenteri II:n patsaan kukittaminen
Suomalaiset alkoivat
mielenosoituksena tuoda kukkia
Helsingin senaatintorilla seisovan
Aleksanteri II:n patsaan juurelle.

21. Mielenosoitukset ja tottelemattomuus
Mielenosoitus Pietarsaaressa

22. Kutsuntalakot
• Suomen armeijan
lakkauttamisen jälkeen,
suomalaiset nuoret miehet
yritettiin kutsua Venäjän
armeijaan.
• Suomalaiset miehet kuitenkin
kieltäytyivät kutsunnoista.
• Esim. Helsingissä v. 1902 oli
870 asevelvollista, ja heistä
vain 57 ilmoittautui Venäjän
armeijaan.
• Useissa Pohjanmaan kunnissa
ei kukaan saapunut paikalle.
• Helsingissä v.1902 kutsunnat
aiheuttivat mellakan.

23. Surumerkit, postikortit

24. Pilakuvat, pilkkarunot ja -laulut
• Erilaiset pilkka ja
häväistyskuvat ja –runot
levisivät ympäri Suomea.
• Erityisesti
yliopisto-opiskelijat
lauloivat keskenään
pilkkalauluja Bobrikovista.
• Venäläistämistoimet
henkilöityivät Bobrikoviin.

25. Bobrikovin murha 1904
” On hirveää ottaa toinen ihminen hengiltä. Omalla elämälläni olen minä sovittava rikokseni.
Tehtyäni tämän päätöksen olen minä saanut rauhan; tyynenä ja iloisena menen nyt kuolemaan.”
Eugen Schauman
(1875 – 1904)
Sankari vai
terroristi?

26. Taiteen keinoin: Isto
• Isto maalasi taulun v.
1899 Berliinissä.
• Helsingissä taulu oli esillä
eräässä huvilassa
Kaivopuistossa.
• Santarmit tekivät huvilaan
ratsian, mutta Isto
onnistui pakenemaan
taulun kanssa.
• Hyökkäys levisi
painokuvina kaikkialle
Suomeen.
Eetu Isto: Hyökkäys (1899)

27. Taiteen keinoin: Gallen-Kallela
Akseli Gallen-Kallela:
Sammon puolustus
Gallen-Kallela:
Ilmarinen kyntää kyisen
pellon

28. Taiteen keinoin: Sibelius
JEAN SIBELIUS: FINLANDIA (1899)
- Finlandia kuvaa sortokautta.
- Sibelius ei säveltänyt Finlandiaa
laulettavaksi.
http://www.youtube.com/watch?v=yJWNLIQhYH0

29. Venäläistämistoimet
(sortotoimet)
Myöntyväisyyslinja
- Vanhasuomalaiset
- ei ”ärsytetä” Venäjää
- Tietyistä oikeuksista voidaan
luopua väliaikaisesti
-> saadaan myöhemmin takaisin
Aktiivinen vastarinta
- väkivalta ratkaisu
- aseiden ym. salakuljetus
- terroritekojen suunnittelu
Muut keinot
-rauhanomaiset keinot
-kulttuuri
-> taide, musiikki, kirjallisuus
-”surumerkki”
Passiivinen vastarinta
- Tuli kieltäytyä niistä, jotka
loukkasivat Suomen perustuslakia
- väkivaltaa vastaan
- esim. virkamiehet, asevelv.
(= perustuslailliset)
3) Sortotoimien vastustaminen

30. Pietarin verisunnuntai tammikuussa 1905
Venäjän ongelmia:
• Keisarin itsevaltius
• Eriarvoisuus
• Kansan köyhyys
• Venäjän ja Japanin
sodan tappio
Verisunnuntai:
• Pappi Gabonin johtama mielenosoitus
• Sotilaat ampuivat aseettomia mielenosoittajia
• Satoja mielenosoittajia kuoli: verilöyly!
• Seurauksena yleislakko Venäjällä

31. Pietarin verisunnuntai tammikuussa 1905

32. Suurlakko 1905
• Venäjän yleislakko
levisi myös Suomeen.
• Suomessa ei
väkivaltaisuuksia.
• Suomessa tavoiteltiin
sortotoimien
lopettamista.
• Työväestö ajoi oman
asemansa
parantamista.
Helsinki

33. Suurlakko 1905
Tampere

34. Marraskuun manifesti 1905
päättää sortokauden
• Venäläistämistoimet lopetettiin.
• Sääty-yhteiskunta lakkautettiin.
• Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
– Yleinen = jokainen yli 24 v. sai äänestää
– Yhtäläinen = jokaisella yksi, samanarvoinen
ääni
• Naisille äänioikeus ja oikeus osallistua
vaaleihin ehdokkaana.
• Suomi sai eduskunnan.

35. Eduskuntauudistus 1906
Ennen vuotta 1906:
Säätyvaltiopäivät
• Neljän säädyn edustajat
• Äänioikeus 24-vuotiailla
miehillä, joilla tietty
määrä varallisuutta.
• Äänestettiin oman säädyn
ehdokasta
• n. 10 %:a väestöstä.
• Vaalit aluksi viiden, sitten
kolmen vuoden välein.
Vuoden 1906 jälkeen:
Eduskunta
• Koko kansan edustajat.
• 200 kansanedustajaa.
• Äänioikeus 24-vuotiailla.
• Suomi on jaettu
vaalipiireihin, ja vain
oman vaalipiirin
ehdokasta saa äänestää.
• 100 %:a väestöstä.
• Vaalit neljän vuoden
välein.

36. Eduskuntavaalit 1907
Maailman ensimmäiset
naiskansanedustajat

37. Parityö
On vuosi 1906. Suomessa on juuri tehty
EDUSKUNTAUUDISTUS. Olet sanomalehden
toimittaja, jolle on annettu tehtäväksi tehdä
eduskuntauudistuksesta etusivun juttu.
Suunnittele ja toteuta etusivu A4-paperille
oheisen mallin mukaan.
Mukana on oltava:
- Lehden nimi (keksikää itse)
- Lööppiotsikko aiheesta
- Kuva aiheeseen liittyen (piirtäkää)
- Lyhyt artikkeli, jossa kerrotaan tiivisti mutta
kattavasti aiheesta. Mistä on kyse? Mikä
muuttuu? Mitä seurauksia uudistuksella voisi
olla (esim. tulevissa vuoden 1907
ensimmäisissä eduskuntavaaleissa)
Muista eläytyä aikaan! Tietoa löydät: oppikirja
kpl 23 sekä historianluokan diasarja!

38. Eduskunta kokoontui vapaapalokunnan
talon juhlasalissa Helsingissä

39. Äänioikeusikäraja
Äänioikeusikärajaa on
muutettu kolme kertaa:
– V. 1906 ikäraja oli 24 v.
– V. 1944 ikäraja oli 21 v.
– V. 1969 ikäraja oli 20 v.
– V. 1972 ikäraja oli 18 v.
Eduskuntatalo on rakennettu v. 1931

40. III
Toinen sortokausi
1908 - 1917

41. Venäläistäminen alkaa uudestaan
1908
– Suomen autonomiaa alettiin taas rajoittaa.
1910
– Koko valtakuntaa koskevat lait alettiin säätää
Venäjällä. Suomen eduskunta sai vain antaa
lausuntoja.
1912
– Venäläisille pääsy suomalaisiin virkoihin ja samat
kansalaisoikeudet.
1914
– Täydellinen venäläistämisohjelma.

42. Nyt suomalaiset
olivat yhtenäisiä:
itsenäistyminen on
ainoa vaihtoehto.

43. Tukholman olympiakisat 1912
• Ruotsalaiset tukivat Suomea.
• Suomi sai esiintyä kisoissa
omana joukkueena !

44. Hannes Kolehmainen
• ”Hymyilevä Hannes”
• Voitti Tukholmassa:
– Kultaa 5000 m / ME
– Kultaa 10 000 m / ME
– Kultaa maastojuoksu / ME
– Hopeaa maastojuoksun
joukkuekisa
• Ikimuistoisin kisa 5000 m.
– ME parani yli puoli min.
– Loppukiritaistelu
ranskalaisen Jean Bouin’n
kanssa.

45. Ensimmäinen maailmansota syttyy
1914
• Keskusvallat:
– Saksa, Itävalta-Unkari, Turkki
• Ympärysvallat:
– Iso-Britannia, Ranska, Venäjä
• Suomeenkin julistettiin
sotatila.
• Suomeen sijoitettiin paljon
venäläistä sotaväkeä
• v. 1917 Suomessa oli n.
100000 venäläistä sotilasta.

46. Jääkärit
• Osa suomalaisista oli
valmiita itsenäistämään
Suomen vaikka asein.
• Saksa halusi aiheuttaa
hajaannusta
vihollismaassa.
• Lupasi kouluttaa
suomalaisia miehiä
omassa armeijassaan.
• Saksaan lähteneitä miehiä
kutsuttiin jääkäreiksi.
• Monet olivat ylioppilaita.

47. Maanpettureita vai sankareita?
• Saksaan mentiin salaa
Ruotsin kautta.
• Suomessa toimi salainen
värväys- ja etappiverkosto.
• Kiinni jääneet vangittiin ja
laitettiin Spalernajan
vankilaan.
• Koulutus Lockstedtissa,
rintamapalvelus Latviassa.
• Palasivat Suomeen vasta
itsenäistymisen jälkeen v.
1918.

48. Jääkärimarssi
(1917, Sävellys: Jean Sibelius, sanat: Jääkäri Heikki Nurmio)
1. Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meil' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
2. Kun painuvi päät muun kansan, maan,
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
3. Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjolan taivaan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa,
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
http://www.youtube.com/watch?v=hURmOmTr
NYA