Teollinen vallankumous

Mikko Siitonen
Mikko SiitonenLeipäpappi ja väärä profeetta en Mikkelin kaupunki
TEOLLINEN
VALLANKUMOUS
    Kpl 7 - 8
Keskeisiä käsitteitä
•   Rahatalous
•   Keksintö
•   Tekstiiliteollisuus
•   Kehruu-Jenny
•   Höyrykone
•   Liukuhihna
•   Kaupungistuminen      James Watt keksi
                          höyrykoneen.
•   Slummi
•   Kolera
•   Luokkayhteiskunta
•   Työväenluokka
•   Keskiluokka
Maatalousyhteiskunnasta teolliseksi
              yhteiskunnaksi
    Maatalousyhteiskunta                     Teollinen yhteiskunta
•   Omavaraistalous                          • Rahatalous  Palkkatyö
     – Kaikki tarvittava tehdään itse           – Tarvittavat asiat ostetaan

•   Elämä rytmittyy vuorokauden- ja          • Töissä työaikojen mukaan
    vuodenajan mukaan
                                                – Kello määrää elämää
     – Kellolla ei juuri merkitystä

                                             • Työaika, vapaa-aika, loma-aika
•   Ei varsinaista ”vapaa-aikaa” tai lomia

•   Maaseutu                                 • Kaupungit

•   Elämä omassa kylässä                     • Maailma on avoin

•   Kulutetaan vain välttämätön              • Kulutetaan minkä ehditään
1800-luvulla teollisen vallankumouksen
1700-luvulla suurin osa ihmisistä asui   edetessä työläisten rahapalkat paranivat
maaseudulla tehden töitä ruokapalkalla     hiljalleen. Ylimääräisen rahan pystyi
                                                  kuluttamaan tuotteisiin
Teollinen vallankumous:
 • Alkoi Iso-Britanniassa 1700-l lopulla
 • ”Vallankumous” kesti vuosikymmeniä
 • Syntyi tekstiiliteollisuudesta



 Englannissa yhteiskunnalliset olot, elintaso ja tarve
   tukivat teollisen vallankumouksen syntymistä
Täydennä lauseet (kpl 7)
Teollinen vallankumous alkoi ________________ 1700-luvun
jälkipuoliskolla. Ensimmäinen teollisuudenala oli _______________ .

Teollistumista vauhditti monet uudet __________ .Eräs tärkeimmistä
uutuuksista oli ___________ , jota voitiin hyödyntää esimerkiksi
tehdaskoneiden voimanlähteenä. Koneen keksi ____________ ___.

Kaupankäynti alkoi vilkastua, kun keksittiin _____________ ja
___________ , jotka nopeuttivat ja helpottivat ihmisten ja tavaroiden
liikkumista.

1800-luvun loppupuolella johtaviksi teollisuusvaltioiksi nousivat
___________ ja ______________ . Suomessa teollinen
vallankumous lähti käyntiin ulkomaisten yrittäjien ansiosta vasta
________________________ .
Automobile (1886)




 Keksintöjen aikakausi
Mikä on keksintö?
Keksintö esittää ongelmaan uuden ja yllättävän käytäntöön sovellettavissa
olevan ratkaisun. Keksintö on jokin uusi laite tai menetelmä tai parannus
olemassa olevaan. Keksintö saattaa myös perustua jo tunnetun tekniikan
uudenlaiseen soveltamiseen.

Keksinnön takana on aina ihminen, keksijä. Keksijän ominaisuuksia ovat
uteliaisuus, sinnikkyys, määrätietoisuus ja luovuus, kenties optimismikin.
Keksijällä on palava halu ratkaista jokin ongelma.
James Hargreaves: Kehruu-Jenny (1765)
James Watt: Höyrykone (1769)
Höyrylaiva ja rautatiet nopeuttivat kuljetuksia
(ihmiset & tavarat)
Määrä x 20
                                                        Nopeus x 10
                                                        = kuljetus tuli
                                                        nopeammaksi ja
                                                        halvemmaksi




Rautateitä myös vastustettiin. Lue työkirjan s. 30 kolme uutista ja vastaa:
a) Etsi teksteistä vähintään kolme seikkaa, joilla rautateitä vastustettiin.
b) Miten uutisissa puolusteltiin höyrykulkuneuvoja?
Merkittäviä teollisia keksintöjä teollistumisen aikakaudelta
1767 Kehruu-Jenny (Hargreaves, Iso-Britannia)
1769 Höyrykone (Watt, Iso-Britannia)
1784 Kutomakone (Cartwright Iso-Britannia)
1807 Siipirataslaiva (Fulton, USA
1814 Höyryveturi (Stephenson, Iso-Britannia)
1836 Laivan potkuri (Ericsson, Ruotsi)
                                                Tehtäviä / keskusteltavaksi:
1837 Sähkölennätin (Morse, USA)
1837 Valokuvaus (Daguerre, Ranska)              1. Onko joukossa keksintöjä, joista
1852 Sähköhehkulamppu (Göbel, Saksa)            et tiedä mitä ne ovat?
1959 Polttomoottori (Lenoir, Ranska)
1866 Sähkögeneraattori (von Siemens, Saksa)
                                                2. Onko keksijöiden joukossa
1867 Dynamiitti (Nobel, Ruotsi
1867 Kirjoituskone (Sholes, USA)                tuttuja nimiä (esim. nykyisistä
1876 Nelitahtimoottori (Otto, Saksa)            tuotemerkeistä tuttuja)?
1876 Puhelin (Bell, USA)
1877 Fonografi (Edison, USA)                    3. Missä maissa on tehty
1885 Auto (Daimler, Benz, Saksa                 merkittäviä keksintöjä?
1888 Polkupyörän ilmarenkaat (Dunlop, USA
1895 Langaton lennätin (Marconi, Italia)
1895 Röntgensäteet (Röntgen, Saksa)
1897 Dieselmoottori (Diesel, Saksa)
1898 Radium (P & M Curie, Ranska)
1900 Ilmalaiva (von Zeppelin, Saksa)
Viime vuosituhannen merkittävimmät
       keksinnöt maailmassa
Keksintösäätiön laatima lista viime vuosituhannen
merkittävimmistä keksinnöistä maailmassa on seuraava:

         •   kirjapainokone
         •   höyrykone
         •   puhelin
         •   muovi
         •   röntgensäteet
         •   penisilliini
         •   tietokone
         •   transistori
         •   DNA-rakenne
         •   Internet
Viime vuosituhannen
merkittävimmät keksinnöt Suomessa
Suomalainen keksinnöllisyys on saavuttanut näyttäviä tuloksia oikeastaan
vasta 1900-luvulla ja erityisesti sen viimeisinä vuosikymmeninä.
Keksintösäätiön laatima merkittävimpien suomalaiskeksintöjen lista on
seuraava:

            • ABLOY-lukko
            • Suomi-konepistooli
            • AIV-rehu
            • liekkisulatto metallien valmistuksessa
            • ksylitoli-makeutusaine
            • paperikoneiden kehitys- ja ympäristösuojelukeksinnöt
            • sykemittari
            • luunmurtumien hoidossa käytettävät biohajoavat istukkeet
            • matkapuhelimiin ja tietotekniikkaan liittyvät keksinnöt (esim.
              SMS)
            • kolesterolia vähentävä margariini
            • Internetin salausjärjestelmä
Liukuhihnatuotanto (1914)
1. Työ tehtiin kotona     2. Tehokkaampi Kehruu-Jenny




3. Tehdashallit (vesi- tai
      höyryvoima)               4. Liukuhihnatuotanto
Kolmikantakauppa: teollistuminen ja siirtomaat

                                   Teollistuneet
                                       maat




                                 tuotteet
                                  Valmiit
                                            Muut maat
                                               (esim.
                                            siirtomaat)
Tiivistelmä (kpl 7)
Teollinen vallankumous tarkoittaa Englannissa 1700-luvun lopussa alkanutta
tapahtumaketjua, jonka myötä suurin osa ihmiskuntaa on siirtynyt koneelliseen
massatuotantoon. Ensimmäinen ala jossa oli tarvetta kysynnän vuoksi tehostaa
tuotantoa oli tekstiiliala.
Oleellisessa osassa teollisessa vallankumouksessa oli keksinnöt, jotka ratkaisivat
tuotantoon liittyviä ongelmia. Esimerkiksi Kehruu-Jenny (1765) nopeutti
langantuotantoa. James Wattin parantamaa höyrykonetta (1769) voitiin hyödyntää
mm. junassa, joka kymmenkertaisti kuljetettavan tavaran määrän ja nopeuden.
Miten teollinen vallankumous on muuttanut maailmaa? Suoranainen muutos oli
tuotannon merkittävä kasvu eli siirtyminen massatuotantoon. Ennen tavarat oli
valmistettu käsivoimin itse; nykyisin yksi tuote saattaa käydä läpi monia
työntekijöitä, yrityksiä ja maita. Vielä 1600-luvulla suurin osa ihmistä asui
maaseudulla viljellen ruokaa omiin tarkoituksiinsa. Teollisen vallankumouksen myötä
ihmiset muuttivat kaupunkeihin työskentelemään rahapalkalla.
Palkkojen nousun myötä ihmisillä oli myös varaa ostaa esim. valmistamiaan tuotteita
– kulutusyhteiskunta syntyi. Myös ihmisen ja luonnon välinen suhde muuttui.
Aikaisemmin tuotantoa oli pyöritetty lihaksilla, eläimillä tai tuuli- ja vesivoimalla.
Teollistumisen myötä fossiiliset polttoaineet (mm. öljy) valjastettiin käyttöön, mikä
on lisännyt saastumista ja ympäristötuhoja.
Teollinen vallankumous ei siis ole nopea mullitus kuten esimerkiksi Ranskan
vallankumous. Englannin teollistuttua muut Euroopan ottivat nopeasti mallia.
Teollistumisen toisessa vaiheessa 1800-luvun lopulla syntyi nykyinen
maailmanlaajuinen talousjärjestelmä.
Tehtäviä
Kirjoita kysymykset vihkoon ja vastaa niihin kirjaa
  apuna käyttäen (s. 45-50).

1. Rautateiden merkitys teollistumisessa?

2. Mikä oli siirtomaiden rooli teollistumisessa?

3. Mikä oli teollisen vallankumouksen toinen
   vaihe?
Vastauksia
1) Rautateiden merkitys teollistumisessa?
    • Nopeuttivat ja lisäsivät ihmisten ja tavaroiden liikuttamista (esim.
      raaka-aineet tehtaalla -> valmiit tuotteet kauppoihin)

2) Mikä oli siirtomaiden rooli teollistumisessa?
    • Siirtomaa = Eurooppalaisen valtion valloittama merentakainen
      alue 1800-luvulla. (Afrikka, Aasia)
    • Siirtomaista riistettiin raaka-aineet ja myytiin valmiita tuotteita
    • Nykyinen kaupankäynti toimii liki samalla tavalla!

3) Mikä oli teollisen vallankumouksen toinen vaihe?
    • Mm. Saksa ja USA teollistuivat
    • Perustui metalliteollisuuteen ja sähköön
Maailma muuttui
teollistumisen myötä
1) Tuotannon kasvu
-> käsityöstä teolliseen massatuotantoon
Yhden ihmisen työstä useiden maiden, yritysten ja
           työntekijöiden tuotteeksi…
        Ennen                        Nyt
Työ tehtaassa
-Pitkät työpäivät
     -Jopa 15 h/pv
     -Ei lomia

-Alhaiset palkat
    -Mies 100 %
    -Nainen 50 %
    -Lapsi 25 %

-Lapsityövoima

-Olematon työturvallisuus
    -Ei kunnollista
    ilmanvaihtoa tai
    kunnollista valaistusta
    -Pöly ja lika
    -Vaaralliset koneet
Lapsityövoima oli yleistä
 tehtaissa ja kaivoksissa
Teollinen vallankumous
2) Kaupungistuminen:
 • Maaseudulla liikaväestöä
 -> kaupungeissa tarvetta työvoimalle (tehtaat)

Uusia kaupunkeja syntyi hyvien kulkuyhteyksien varsille (joet,
hiilikentät, raiteet, rannikko)
Elintaso noustessa, ilmaston lämmetessä (maatalous) ja
      sairaanhoidon (mm. rokotteet, immuniteetti)
      parantuessa Euroopan väkiluku lähti kasvuun




                      Väestö x 3 1750-
                           1900
Kaupungit kasvoivat
1800-l:n aikana rajusti:
Lontoo n. 1,2 milj. => 7,2 milj.
Pariisi n. 0,6 milj. => 2,7 milj.
Berliini n. 0,2 milj. => 1,8 milj.
Pietari n. 0,2 milj. => 1,6 milj.
Nopean kaupungistumisen ongelmia:
 • Slummit
 • Epäpuhtaus
 • Taudit
 • Saasteet
 • Liikenne
   Työväki asui ahtaasti ja   Slummeissa ei ollut nykymukavuuksia
  epämukavasti slummeissa             kuten viemäröintiä
Asuinalueet
                              Keskiluokka asui esikaupunkialueella;
Slummi kaupungin laitamilta
                              kaukana kaupungin epämukavuuksista
Tartuntatauteja
 1) Kolera
- Vatsa- ja suolistotauti,
- Kuolleisuus 50%

2) Lavantauti
- Bakteerin aiheuttama suolistosairaus
- Kuume, päänsärky,
   punanäppyläihottuma
- 4-5 viikkoa
- Jälkitaudit: suolistoverenvuoto ja
   keuhkotulehdus

3) Isorokko
3) Elintason nousu
-> palkkatyö ja kulutus
    Työläisten palkka ja sitä myötä elintaso nousi hiljalleen 1800-luvulla




                    Keskitulo Englannissa 1200-2000
Naiset saivat miehiä huonompaa palkkaa
4) Sääty-yhteiskunta
murtui
- Luokkayhteiskunta
-
Omistajat, keskiluokka,
työväenluokka
- Liberalismi, sosialismi
5) Energiapohjan muutos:
Ihmis- eläinvoimasta -> höyry, öljy ja sähkö
6) Ympäristötuhot lisääntyivät (mm. fossiiliset
polttoaineet)

       Sankkaa saastesumua Lontoossa
Alettiin rakentaa korkeampia savupiippuja, jotta
        saasteet eivät jäisi kaupunkien ylle
Täydennä lauseet (kpl 8)
Työväestön asuinolot olivat 1800-luvun teollisuuskaupun-
geissa usein kehnot.

Monet asunnot olivat pieniä ja niistä puuttui sekä
____________ että viemäri. Ruoantähteille ja muille
____________ ei ollut keräilyastioita, vaan ne heitettiin
joko kadulle tai pihalle mätänemään. Kaikkein köyhin väki
asui maan alla olevissa _____________ , joissa oli usein
pilkkopimeää.

Teollisuuskaupungeissa asuvat pienet lapset kärsivät usein
_____________ , joka johtui pilaantuneesta maidosta.
Monet aikuiset taas sairastivat ____________. Pelätyin
kulkutauti oli _____________ , joka levisi usein laivojen
mukana maasta toiseen.
Tiivistelmä (kpl 8)
1750-1900 välisenä aikana Euroopan väkiluku kolminkertaistui. Syynä tähän
oli parantuneet elinolosuhteet: lämmin ilmasto (maanviljely), lääketieteen
kehittyminen (mm. rokotteet) ja elintason nousu. Nopean väestönkasvun
vuoksi maaseudulla ei ollut tarjota kaikilla töitä tai ruokaa. Suurin osa
ihmisistä muuttikin maalta kasvaviin teollisuuskaupunkeihin, joiden tehtailla
oli tarjota työpaikkoja.

Nykyisissä kaupungeissa on organisoitu jätehuolto, julkinen liikenne sekä
pyritti lisäämään asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. 1800-luvulla nopea
kaupungistuminen (esim. Lontoo) aiheutti alussa ongelmia
kaupunkisuunnittelulle. Kaikille ei riittänyt asuntoja, joten ihmiset asuviat
ahtaasti (slummit). Kaikissa taloissa ei ollut viemäröintejä tai jätehuoltoa,
roskat saatettiin heittää kadulla. Suuri ihmismäärä houkutteli myös rikollisia.
Lisäksi ihmisten liikkuminen kaupungissa oli hankalaa.

Epämukavuuksista huolimatta kaupungit nähtiin houkuttelevina paikkoina.
Monelle kaupungin tehdastyö tarjosi pitkällä tähtäimellä elintason nousua.
Suurkaupungit tarjosivat myös enemmän vapauksia; pienissä
maaseutukylissä oli helposti tarkkailun alaisena. Suurkaupungit ovatkin aina
olleet eri kulttuurien kohtaamispaikkoja, mikä on synnyttänyt kulttuurimme
huippusaavutuksia.
Teollisuuskaupungeissa vaivasivat saasteet,
Kaupunkien                               epähygieenisyys, ahtaus ja sairaudet.
vetovoima:
  • Elintaso nousi
  • Vapaampi elämä ->
    irti kylän ”kahleista”
    (etenkin naiset)
Teollinen vallankumous ja elintason      Naiset työnteossa: naisille maksettiin
nousu; pienet palkat, mutta parempi     pienempää palkkaa kuin miehille. Myös
           kuin ei mitään                   oikeudellinen asema oli heikko
Toinen teollinen vallankumous
• N. 1870 =>
• Sähkön siirto =>
  Voimalat, sähkövalot, sähköraitiovaunut
• Tehtaissa ei enää tarvita omaa höyrykonetta
• Polttomoottori mullistaa maantieliikenteen
• Lentokone 1903 =>
• Kemianteollisuus kehittyy tekstiili- teräs- ja
  konepajateollisuuden rinnalle
Teollistuminen etenee yhä (esim. Kiina)
Videoita
• http://www.youtube.com/watch?v=keRLDh
  RdV-E (höyrykone)
• http://www.youtube.com/watch?v=y1kBJx
  KqHqs&feature=related (spinning Jenny)
• http://www.youtube.com/watch?v=J3wpYA
  LGXm0 (höyryjuna)
• http://www.youtube.com/watch?v=S4KrIM
  ZpwCY (Henry Ford liukuhihna)
1 de 45

Recomendados

11 teollistuminen alkaa englannista 2020 por
11 teollistuminen alkaa englannista 202011 teollistuminen alkaa englannista 2020
11 teollistuminen alkaa englannista 2020Mikko Siitonen
523 vistas19 diapositivas
12 teollistuminen muuttaa ihmisten elamaa 2020 por
12 teollistuminen muuttaa ihmisten elamaa 202012 teollistuminen muuttaa ihmisten elamaa 2020
12 teollistuminen muuttaa ihmisten elamaa 2020Mikko Siitonen
482 vistas20 diapositivas
Maahanmuutto ja vähemmistöt por
Maahanmuutto ja vähemmistötMaahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto ja vähemmistötslidesharexi
2.1K vistas15 diapositivas
Lapuan liike esitys por
Lapuan liike esitysLapuan liike esitys
Lapuan liike esitysMikko Siitonen
12.8K vistas16 diapositivas
41 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 2 por
41 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 241 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 2
41 43 kansallissosialistien nousu valtaan saksassa 2Mikko Siitonen
3.6K vistas36 diapositivas
39. demokratia vaarassa por
39. demokratia vaarassa39. demokratia vaarassa
39. demokratia vaarassaJanuss
8.7K vistas24 diapositivas

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti por
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahtislidesharexi
10.5K vistas14 diapositivas
Jatkosota por
JatkosotaJatkosota
JatkosotaMikko Siitonen
3.9K vistas36 diapositivas
5.elämää sääty yhteiskunnassa por
5.elämää sääty yhteiskunnassa5.elämää sääty yhteiskunnassa
5.elämää sääty yhteiskunnassaJanuss
13.9K vistas25 diapositivas
Pohjois-Amerikan intiaanit por
Pohjois-Amerikan intiaanitPohjois-Amerikan intiaanit
Pohjois-Amerikan intiaanitMikko Siitonen
8.6K vistas24 diapositivas
31 32 poliisi ja tuomioistuimet por
31 32 poliisi ja tuomioistuimet31 32 poliisi ja tuomioistuimet
31 32 poliisi ja tuomioistuimetslidesharexi
1.9K vistas24 diapositivas
Sortokaudet por
SortokaudetSortokaudet
SortokaudetMikko Siitonen
3.3K vistas49 diapositivas

La actualidad más candente(20)

16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti por slidesharexi
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti
16. yhdysvalloista tulee teollisuusmahti
slidesharexi10.5K vistas
5.elämää sääty yhteiskunnassa por Januss
5.elämää sääty yhteiskunnassa5.elämää sääty yhteiskunnassa
5.elämää sääty yhteiskunnassa
Januss13.9K vistas
Pohjois-Amerikan intiaanit por Mikko Siitonen
Pohjois-Amerikan intiaanitPohjois-Amerikan intiaanit
Pohjois-Amerikan intiaanit
Mikko Siitonen8.6K vistas
31 32 poliisi ja tuomioistuimet por slidesharexi
31 32 poliisi ja tuomioistuimet31 32 poliisi ja tuomioistuimet
31 32 poliisi ja tuomioistuimet
slidesharexi1.9K vistas
35 suomen sisällissota ppt por Mikko Siitonen
35 suomen sisällissota ppt35 suomen sisällissota ppt
35 suomen sisällissota ppt
Mikko Siitonen15.2K vistas
35 suomen sisällissota dokumentit ppt por Mikko Siitonen
35 suomen sisällissota dokumentit ppt35 suomen sisällissota dokumentit ppt
35 suomen sisällissota dokumentit ppt
Mikko Siitonen24.5K vistas
13,14 u.s.a perustetaan intiaanien maille por slidesharexi
13,14 u.s.a perustetaan intiaanien maille13,14 u.s.a perustetaan intiaanien maille
13,14 u.s.a perustetaan intiaanien maille
slidesharexi5.5K vistas
Talvi- ja jatkosota - kertaustehtävä por Mikko Siitonen
Talvi- ja jatkosota - kertaustehtäväTalvi- ja jatkosota - kertaustehtävä
Talvi- ja jatkosota - kertaustehtävä
Mikko Siitonen13.6K vistas
Siirtolaisena Amerikkaan por Mikko Siitonen
Siirtolaisena AmerikkaanSiirtolaisena Amerikkaan
Siirtolaisena Amerikkaan
Mikko Siitonen4.1K vistas
9. sosialismi ja työväenliike por slidesharexi
9. sosialismi ja työväenliike9. sosialismi ja työväenliike
9. sosialismi ja työväenliike
slidesharexi8.6K vistas
40 new yorkin pörssiromahdus ja 1930 luvun lama por Mikko Siitonen
40 new yorkin pörssiromahdus ja 1930 luvun lama40 new yorkin pörssiromahdus ja 1930 luvun lama
40 new yorkin pörssiromahdus ja 1930 luvun lama
Mikko Siitonen4.2K vistas
Saksan juutalaisten kohtalo_vuosina_1933___194 por Mikko Siitonen
Saksan juutalaisten kohtalo_vuosina_1933___194Saksan juutalaisten kohtalo_vuosina_1933___194
Saksan juutalaisten kohtalo_vuosina_1933___194
Mikko Siitonen6.6K vistas
3. porvoon valtiopäivät por Januss
3. porvoon valtiopäivät3. porvoon valtiopäivät
3. porvoon valtiopäivät
Januss7.9K vistas
35. sisällissota por Januss
35. sisällissota35. sisällissota
35. sisällissota
Januss23.6K vistas

Destacado

Teollistuminen por
TeollistuminenTeollistuminen
TeollistuminenSaara Ikonen
4.3K vistas14 diapositivas
45. saksan menestyksen vuodet por
45. saksan menestyksen vuodet45. saksan menestyksen vuodet
45. saksan menestyksen vuodetMikko Siitonen
23.3K vistas19 diapositivas
46. toisen maailmansodan käännekohdat por
46. toisen maailmansodan käännekohdat46. toisen maailmansodan käännekohdat
46. toisen maailmansodan käännekohdatMikko Siitonen
32.9K vistas11 diapositivas
Ii Maailmansodan Seurauksia Euroopassa por
Ii Maailmansodan Seurauksia EuroopassaIi Maailmansodan Seurauksia Euroopassa
Ii Maailmansodan Seurauksia EuroopassaJaakko Väisänen
22.7K vistas7 diapositivas
Toinen maailmansota - ryhmätyö por
Toinen maailmansota - ryhmätyöToinen maailmansota - ryhmätyö
Toinen maailmansota - ryhmätyöMikko Siitonen
14.8K vistas3 diapositivas
Toinen maailmansota tehtäviä por
Toinen maailmansota   tehtäviäToinen maailmansota   tehtäviä
Toinen maailmansota tehtäviäMikko Siitonen
18.9K vistas9 diapositivas

Destacado(9)

45. saksan menestyksen vuodet por Mikko Siitonen
45. saksan menestyksen vuodet45. saksan menestyksen vuodet
45. saksan menestyksen vuodet
Mikko Siitonen23.3K vistas
46. toisen maailmansodan käännekohdat por Mikko Siitonen
46. toisen maailmansodan käännekohdat46. toisen maailmansodan käännekohdat
46. toisen maailmansodan käännekohdat
Mikko Siitonen32.9K vistas
Ii Maailmansodan Seurauksia Euroopassa por Jaakko Väisänen
Ii Maailmansodan Seurauksia EuroopassaIi Maailmansodan Seurauksia Euroopassa
Ii Maailmansodan Seurauksia Euroopassa
Jaakko Väisänen22.7K vistas
Toinen maailmansota - ryhmätyö por Mikko Siitonen
Toinen maailmansota - ryhmätyöToinen maailmansota - ryhmätyö
Toinen maailmansota - ryhmätyö
Mikko Siitonen14.8K vistas
Toinen maailmansota tehtäviä por Mikko Siitonen
Toinen maailmansota   tehtäviäToinen maailmansota   tehtäviä
Toinen maailmansota tehtäviä
Mikko Siitonen18.9K vistas
Toinen maailmansota alkaa por Mikko Siitonen
Toinen maailmansota alkaaToinen maailmansota alkaa
Toinen maailmansota alkaa
Mikko Siitonen33.2K vistas

Más de Mikko Siitonen

17 tyomarkkinat muuttuvat 2020 por
17 tyomarkkinat muuttuvat 202017 tyomarkkinat muuttuvat 2020
17 tyomarkkinat muuttuvat 2020Mikko Siitonen
881 vistas29 diapositivas
Yritykset ja yrittayys 2020 por
Yritykset ja yrittayys 2020Yritykset ja yrittayys 2020
Yritykset ja yrittayys 2020Mikko Siitonen
298 vistas9 diapositivas
2-3 Suomen sota 2020 por
2-3 Suomen sota 20202-3 Suomen sota 2020
2-3 Suomen sota 2020Mikko Siitonen
601 vistas12 diapositivas
14 pankit ovat yrityksia 2020 por
14 pankit ovat yrityksia 202014 pankit ovat yrityksia 2020
14 pankit ovat yrityksia 2020Mikko Siitonen
282 vistas11 diapositivas
22 hyvat ja huonot ajat taloudessa 2020 por
22 hyvat ja huonot ajat taloudessa 202022 hyvat ja huonot ajat taloudessa 2020
22 hyvat ja huonot ajat taloudessa 2020Mikko Siitonen
471 vistas12 diapositivas
21 raha ja hyodykkeet liikkuvat kansantaloudessa 2020 por
21 raha ja hyodykkeet liikkuvat kansantaloudessa 202021 raha ja hyodykkeet liikkuvat kansantaloudessa 2020
21 raha ja hyodykkeet liikkuvat kansantaloudessa 2020Mikko Siitonen
462 vistas7 diapositivas

Más de Mikko Siitonen(20)

17 tyomarkkinat muuttuvat 2020 por Mikko Siitonen
17 tyomarkkinat muuttuvat 202017 tyomarkkinat muuttuvat 2020
17 tyomarkkinat muuttuvat 2020
Mikko Siitonen881 vistas
Yritykset ja yrittayys 2020 por Mikko Siitonen
Yritykset ja yrittayys 2020Yritykset ja yrittayys 2020
Yritykset ja yrittayys 2020
Mikko Siitonen298 vistas
14 pankit ovat yrityksia 2020 por Mikko Siitonen
14 pankit ovat yrityksia 202014 pankit ovat yrityksia 2020
14 pankit ovat yrityksia 2020
Mikko Siitonen282 vistas
22 hyvat ja huonot ajat taloudessa 2020 por Mikko Siitonen
22 hyvat ja huonot ajat taloudessa 202022 hyvat ja huonot ajat taloudessa 2020
22 hyvat ja huonot ajat taloudessa 2020
Mikko Siitonen471 vistas
21 raha ja hyodykkeet liikkuvat kansantaloudessa 2020 por Mikko Siitonen
21 raha ja hyodykkeet liikkuvat kansantaloudessa 202021 raha ja hyodykkeet liikkuvat kansantaloudessa 2020
21 raha ja hyodykkeet liikkuvat kansantaloudessa 2020
Mikko Siitonen462 vistas
8 toinen maailmansota alkaa 2020 por Mikko Siitonen
8 toinen maailmansota alkaa 20208 toinen maailmansota alkaa 2020
8 toinen maailmansota alkaa 2020
Mikko Siitonen301 vistas
28 suohpanterror kantaaottava taide 2020 por Mikko Siitonen
28 suohpanterror   kantaaottava taide 202028 suohpanterror   kantaaottava taide 2020
28 suohpanterror kantaaottava taide 2020
Mikko Siitonen168 vistas
13 16 kuluttajan oikeudet ja eettinen kuluttaminen 2020 por Mikko Siitonen
13 16 kuluttajan oikeudet ja eettinen kuluttaminen 202013 16 kuluttajan oikeudet ja eettinen kuluttaminen 2020
13 16 kuluttajan oikeudet ja eettinen kuluttaminen 2020
Mikko Siitonen215 vistas
27 vaikuttaminen perustuu sananvapauteen 2020 por Mikko Siitonen
27 vaikuttaminen perustuu sananvapauteen 202027 vaikuttaminen perustuu sananvapauteen 2020
27 vaikuttaminen perustuu sananvapauteen 2020
Mikko Siitonen83 vistas
28 kansalaisilla on monia keinoja vaikuttaa 2020 por Mikko Siitonen
28 kansalaisilla on monia keinoja vaikuttaa 202028 kansalaisilla on monia keinoja vaikuttaa 2020
28 kansalaisilla on monia keinoja vaikuttaa 2020
Mikko Siitonen80 vistas
Toinen maailmansota 2020 por Mikko Siitonen
Toinen maailmansota 2020Toinen maailmansota 2020
Toinen maailmansota 2020
Mikko Siitonen46.2K vistas
Urheilupuiston koulu: varjovaalit 2.4.2019 por Mikko Siitonen
Urheilupuiston koulu: varjovaalit 2.4.2019Urheilupuiston koulu: varjovaalit 2.4.2019
Urheilupuiston koulu: varjovaalit 2.4.2019
Mikko Siitonen36.5K vistas
Euroopan unioni -ryhmätyö por Mikko Siitonen
Euroopan unioni -ryhmätyöEuroopan unioni -ryhmätyö
Euroopan unioni -ryhmätyö
Mikko Siitonen847 vistas

Teollinen vallankumous

  • 2. Keskeisiä käsitteitä • Rahatalous • Keksintö • Tekstiiliteollisuus • Kehruu-Jenny • Höyrykone • Liukuhihna • Kaupungistuminen James Watt keksi höyrykoneen. • Slummi • Kolera • Luokkayhteiskunta • Työväenluokka • Keskiluokka
  • 3. Maatalousyhteiskunnasta teolliseksi yhteiskunnaksi Maatalousyhteiskunta Teollinen yhteiskunta • Omavaraistalous • Rahatalous  Palkkatyö – Kaikki tarvittava tehdään itse – Tarvittavat asiat ostetaan • Elämä rytmittyy vuorokauden- ja • Töissä työaikojen mukaan vuodenajan mukaan – Kello määrää elämää – Kellolla ei juuri merkitystä • Työaika, vapaa-aika, loma-aika • Ei varsinaista ”vapaa-aikaa” tai lomia • Maaseutu • Kaupungit • Elämä omassa kylässä • Maailma on avoin • Kulutetaan vain välttämätön • Kulutetaan minkä ehditään
  • 4. 1800-luvulla teollisen vallankumouksen 1700-luvulla suurin osa ihmisistä asui edetessä työläisten rahapalkat paranivat maaseudulla tehden töitä ruokapalkalla hiljalleen. Ylimääräisen rahan pystyi kuluttamaan tuotteisiin
  • 5. Teollinen vallankumous: • Alkoi Iso-Britanniassa 1700-l lopulla • ”Vallankumous” kesti vuosikymmeniä • Syntyi tekstiiliteollisuudesta Englannissa yhteiskunnalliset olot, elintaso ja tarve tukivat teollisen vallankumouksen syntymistä
  • 6. Täydennä lauseet (kpl 7) Teollinen vallankumous alkoi ________________ 1700-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäinen teollisuudenala oli _______________ . Teollistumista vauhditti monet uudet __________ .Eräs tärkeimmistä uutuuksista oli ___________ , jota voitiin hyödyntää esimerkiksi tehdaskoneiden voimanlähteenä. Koneen keksi ____________ ___. Kaupankäynti alkoi vilkastua, kun keksittiin _____________ ja ___________ , jotka nopeuttivat ja helpottivat ihmisten ja tavaroiden liikkumista. 1800-luvun loppupuolella johtaviksi teollisuusvaltioiksi nousivat ___________ ja ______________ . Suomessa teollinen vallankumous lähti käyntiin ulkomaisten yrittäjien ansiosta vasta ________________________ .
  • 8. Mikä on keksintö? Keksintö esittää ongelmaan uuden ja yllättävän käytäntöön sovellettavissa olevan ratkaisun. Keksintö on jokin uusi laite tai menetelmä tai parannus olemassa olevaan. Keksintö saattaa myös perustua jo tunnetun tekniikan uudenlaiseen soveltamiseen. Keksinnön takana on aina ihminen, keksijä. Keksijän ominaisuuksia ovat uteliaisuus, sinnikkyys, määrätietoisuus ja luovuus, kenties optimismikin. Keksijällä on palava halu ratkaista jokin ongelma.
  • 11. Höyrylaiva ja rautatiet nopeuttivat kuljetuksia (ihmiset & tavarat)
  • 12. Määrä x 20 Nopeus x 10 = kuljetus tuli nopeammaksi ja halvemmaksi Rautateitä myös vastustettiin. Lue työkirjan s. 30 kolme uutista ja vastaa: a) Etsi teksteistä vähintään kolme seikkaa, joilla rautateitä vastustettiin. b) Miten uutisissa puolusteltiin höyrykulkuneuvoja?
  • 13. Merkittäviä teollisia keksintöjä teollistumisen aikakaudelta 1767 Kehruu-Jenny (Hargreaves, Iso-Britannia) 1769 Höyrykone (Watt, Iso-Britannia) 1784 Kutomakone (Cartwright Iso-Britannia) 1807 Siipirataslaiva (Fulton, USA 1814 Höyryveturi (Stephenson, Iso-Britannia) 1836 Laivan potkuri (Ericsson, Ruotsi) Tehtäviä / keskusteltavaksi: 1837 Sähkölennätin (Morse, USA) 1837 Valokuvaus (Daguerre, Ranska) 1. Onko joukossa keksintöjä, joista 1852 Sähköhehkulamppu (Göbel, Saksa) et tiedä mitä ne ovat? 1959 Polttomoottori (Lenoir, Ranska) 1866 Sähkögeneraattori (von Siemens, Saksa) 2. Onko keksijöiden joukossa 1867 Dynamiitti (Nobel, Ruotsi 1867 Kirjoituskone (Sholes, USA) tuttuja nimiä (esim. nykyisistä 1876 Nelitahtimoottori (Otto, Saksa) tuotemerkeistä tuttuja)? 1876 Puhelin (Bell, USA) 1877 Fonografi (Edison, USA) 3. Missä maissa on tehty 1885 Auto (Daimler, Benz, Saksa merkittäviä keksintöjä? 1888 Polkupyörän ilmarenkaat (Dunlop, USA 1895 Langaton lennätin (Marconi, Italia) 1895 Röntgensäteet (Röntgen, Saksa) 1897 Dieselmoottori (Diesel, Saksa) 1898 Radium (P & M Curie, Ranska) 1900 Ilmalaiva (von Zeppelin, Saksa)
  • 14. Viime vuosituhannen merkittävimmät keksinnöt maailmassa Keksintösäätiön laatima lista viime vuosituhannen merkittävimmistä keksinnöistä maailmassa on seuraava: • kirjapainokone • höyrykone • puhelin • muovi • röntgensäteet • penisilliini • tietokone • transistori • DNA-rakenne • Internet
  • 15. Viime vuosituhannen merkittävimmät keksinnöt Suomessa Suomalainen keksinnöllisyys on saavuttanut näyttäviä tuloksia oikeastaan vasta 1900-luvulla ja erityisesti sen viimeisinä vuosikymmeninä. Keksintösäätiön laatima merkittävimpien suomalaiskeksintöjen lista on seuraava: • ABLOY-lukko • Suomi-konepistooli • AIV-rehu • liekkisulatto metallien valmistuksessa • ksylitoli-makeutusaine • paperikoneiden kehitys- ja ympäristösuojelukeksinnöt • sykemittari • luunmurtumien hoidossa käytettävät biohajoavat istukkeet • matkapuhelimiin ja tietotekniikkaan liittyvät keksinnöt (esim. SMS) • kolesterolia vähentävä margariini • Internetin salausjärjestelmä
  • 17. 1. Työ tehtiin kotona 2. Tehokkaampi Kehruu-Jenny 3. Tehdashallit (vesi- tai höyryvoima) 4. Liukuhihnatuotanto
  • 18. Kolmikantakauppa: teollistuminen ja siirtomaat Teollistuneet maat tuotteet Valmiit Muut maat (esim. siirtomaat)
  • 19. Tiivistelmä (kpl 7) Teollinen vallankumous tarkoittaa Englannissa 1700-luvun lopussa alkanutta tapahtumaketjua, jonka myötä suurin osa ihmiskuntaa on siirtynyt koneelliseen massatuotantoon. Ensimmäinen ala jossa oli tarvetta kysynnän vuoksi tehostaa tuotantoa oli tekstiiliala. Oleellisessa osassa teollisessa vallankumouksessa oli keksinnöt, jotka ratkaisivat tuotantoon liittyviä ongelmia. Esimerkiksi Kehruu-Jenny (1765) nopeutti langantuotantoa. James Wattin parantamaa höyrykonetta (1769) voitiin hyödyntää mm. junassa, joka kymmenkertaisti kuljetettavan tavaran määrän ja nopeuden. Miten teollinen vallankumous on muuttanut maailmaa? Suoranainen muutos oli tuotannon merkittävä kasvu eli siirtyminen massatuotantoon. Ennen tavarat oli valmistettu käsivoimin itse; nykyisin yksi tuote saattaa käydä läpi monia työntekijöitä, yrityksiä ja maita. Vielä 1600-luvulla suurin osa ihmistä asui maaseudulla viljellen ruokaa omiin tarkoituksiinsa. Teollisen vallankumouksen myötä ihmiset muuttivat kaupunkeihin työskentelemään rahapalkalla. Palkkojen nousun myötä ihmisillä oli myös varaa ostaa esim. valmistamiaan tuotteita – kulutusyhteiskunta syntyi. Myös ihmisen ja luonnon välinen suhde muuttui. Aikaisemmin tuotantoa oli pyöritetty lihaksilla, eläimillä tai tuuli- ja vesivoimalla. Teollistumisen myötä fossiiliset polttoaineet (mm. öljy) valjastettiin käyttöön, mikä on lisännyt saastumista ja ympäristötuhoja. Teollinen vallankumous ei siis ole nopea mullitus kuten esimerkiksi Ranskan vallankumous. Englannin teollistuttua muut Euroopan ottivat nopeasti mallia. Teollistumisen toisessa vaiheessa 1800-luvun lopulla syntyi nykyinen maailmanlaajuinen talousjärjestelmä.
  • 20. Tehtäviä Kirjoita kysymykset vihkoon ja vastaa niihin kirjaa apuna käyttäen (s. 45-50). 1. Rautateiden merkitys teollistumisessa? 2. Mikä oli siirtomaiden rooli teollistumisessa? 3. Mikä oli teollisen vallankumouksen toinen vaihe?
  • 21. Vastauksia 1) Rautateiden merkitys teollistumisessa? • Nopeuttivat ja lisäsivät ihmisten ja tavaroiden liikuttamista (esim. raaka-aineet tehtaalla -> valmiit tuotteet kauppoihin) 2) Mikä oli siirtomaiden rooli teollistumisessa? • Siirtomaa = Eurooppalaisen valtion valloittama merentakainen alue 1800-luvulla. (Afrikka, Aasia) • Siirtomaista riistettiin raaka-aineet ja myytiin valmiita tuotteita • Nykyinen kaupankäynti toimii liki samalla tavalla! 3) Mikä oli teollisen vallankumouksen toinen vaihe? • Mm. Saksa ja USA teollistuivat • Perustui metalliteollisuuteen ja sähköön
  • 23. 1) Tuotannon kasvu -> käsityöstä teolliseen massatuotantoon
  • 24. Yhden ihmisen työstä useiden maiden, yritysten ja työntekijöiden tuotteeksi… Ennen Nyt
  • 25. Työ tehtaassa -Pitkät työpäivät -Jopa 15 h/pv -Ei lomia -Alhaiset palkat -Mies 100 % -Nainen 50 % -Lapsi 25 % -Lapsityövoima -Olematon työturvallisuus -Ei kunnollista ilmanvaihtoa tai kunnollista valaistusta -Pöly ja lika -Vaaralliset koneet
  • 26. Lapsityövoima oli yleistä tehtaissa ja kaivoksissa
  • 28. 2) Kaupungistuminen: • Maaseudulla liikaväestöä -> kaupungeissa tarvetta työvoimalle (tehtaat) Uusia kaupunkeja syntyi hyvien kulkuyhteyksien varsille (joet, hiilikentät, raiteet, rannikko)
  • 29. Elintaso noustessa, ilmaston lämmetessä (maatalous) ja sairaanhoidon (mm. rokotteet, immuniteetti) parantuessa Euroopan väkiluku lähti kasvuun Väestö x 3 1750- 1900
  • 30. Kaupungit kasvoivat 1800-l:n aikana rajusti: Lontoo n. 1,2 milj. => 7,2 milj. Pariisi n. 0,6 milj. => 2,7 milj. Berliini n. 0,2 milj. => 1,8 milj. Pietari n. 0,2 milj. => 1,6 milj.
  • 31. Nopean kaupungistumisen ongelmia: • Slummit • Epäpuhtaus • Taudit • Saasteet • Liikenne Työväki asui ahtaasti ja Slummeissa ei ollut nykymukavuuksia epämukavasti slummeissa kuten viemäröintiä
  • 32. Asuinalueet Keskiluokka asui esikaupunkialueella; Slummi kaupungin laitamilta kaukana kaupungin epämukavuuksista
  • 33. Tartuntatauteja 1) Kolera - Vatsa- ja suolistotauti, - Kuolleisuus 50% 2) Lavantauti - Bakteerin aiheuttama suolistosairaus - Kuume, päänsärky, punanäppyläihottuma - 4-5 viikkoa - Jälkitaudit: suolistoverenvuoto ja keuhkotulehdus 3) Isorokko
  • 34. 3) Elintason nousu -> palkkatyö ja kulutus Työläisten palkka ja sitä myötä elintaso nousi hiljalleen 1800-luvulla Keskitulo Englannissa 1200-2000
  • 35. Naiset saivat miehiä huonompaa palkkaa
  • 36. 4) Sääty-yhteiskunta murtui - Luokkayhteiskunta - Omistajat, keskiluokka, työväenluokka - Liberalismi, sosialismi
  • 37. 5) Energiapohjan muutos: Ihmis- eläinvoimasta -> höyry, öljy ja sähkö
  • 38. 6) Ympäristötuhot lisääntyivät (mm. fossiiliset polttoaineet) Sankkaa saastesumua Lontoossa
  • 39. Alettiin rakentaa korkeampia savupiippuja, jotta saasteet eivät jäisi kaupunkien ylle
  • 40. Täydennä lauseet (kpl 8) Työväestön asuinolot olivat 1800-luvun teollisuuskaupun- geissa usein kehnot. Monet asunnot olivat pieniä ja niistä puuttui sekä ____________ että viemäri. Ruoantähteille ja muille ____________ ei ollut keräilyastioita, vaan ne heitettiin joko kadulle tai pihalle mätänemään. Kaikkein köyhin väki asui maan alla olevissa _____________ , joissa oli usein pilkkopimeää. Teollisuuskaupungeissa asuvat pienet lapset kärsivät usein _____________ , joka johtui pilaantuneesta maidosta. Monet aikuiset taas sairastivat ____________. Pelätyin kulkutauti oli _____________ , joka levisi usein laivojen mukana maasta toiseen.
  • 41. Tiivistelmä (kpl 8) 1750-1900 välisenä aikana Euroopan väkiluku kolminkertaistui. Syynä tähän oli parantuneet elinolosuhteet: lämmin ilmasto (maanviljely), lääketieteen kehittyminen (mm. rokotteet) ja elintason nousu. Nopean väestönkasvun vuoksi maaseudulla ei ollut tarjota kaikilla töitä tai ruokaa. Suurin osa ihmisistä muuttikin maalta kasvaviin teollisuuskaupunkeihin, joiden tehtailla oli tarjota työpaikkoja. Nykyisissä kaupungeissa on organisoitu jätehuolto, julkinen liikenne sekä pyritti lisäämään asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. 1800-luvulla nopea kaupungistuminen (esim. Lontoo) aiheutti alussa ongelmia kaupunkisuunnittelulle. Kaikille ei riittänyt asuntoja, joten ihmiset asuviat ahtaasti (slummit). Kaikissa taloissa ei ollut viemäröintejä tai jätehuoltoa, roskat saatettiin heittää kadulla. Suuri ihmismäärä houkutteli myös rikollisia. Lisäksi ihmisten liikkuminen kaupungissa oli hankalaa. Epämukavuuksista huolimatta kaupungit nähtiin houkuttelevina paikkoina. Monelle kaupungin tehdastyö tarjosi pitkällä tähtäimellä elintason nousua. Suurkaupungit tarjosivat myös enemmän vapauksia; pienissä maaseutukylissä oli helposti tarkkailun alaisena. Suurkaupungit ovatkin aina olleet eri kulttuurien kohtaamispaikkoja, mikä on synnyttänyt kulttuurimme huippusaavutuksia.
  • 42. Teollisuuskaupungeissa vaivasivat saasteet, Kaupunkien epähygieenisyys, ahtaus ja sairaudet. vetovoima: • Elintaso nousi • Vapaampi elämä -> irti kylän ”kahleista” (etenkin naiset) Teollinen vallankumous ja elintason Naiset työnteossa: naisille maksettiin nousu; pienet palkat, mutta parempi pienempää palkkaa kuin miehille. Myös kuin ei mitään oikeudellinen asema oli heikko
  • 43. Toinen teollinen vallankumous • N. 1870 => • Sähkön siirto => Voimalat, sähkövalot, sähköraitiovaunut • Tehtaissa ei enää tarvita omaa höyrykonetta • Polttomoottori mullistaa maantieliikenteen • Lentokone 1903 => • Kemianteollisuus kehittyy tekstiili- teräs- ja konepajateollisuuden rinnalle
  • 44. Teollistuminen etenee yhä (esim. Kiina)
  • 45. Videoita • http://www.youtube.com/watch?v=keRLDh RdV-E (höyrykone) • http://www.youtube.com/watch?v=y1kBJx KqHqs&feature=related (spinning Jenny) • http://www.youtube.com/watch?v=J3wpYA LGXm0 (höyryjuna) • http://www.youtube.com/watch?v=S4KrIM ZpwCY (Henry Ford liukuhihna)