OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
•Descargar como PPTX, PDF•
0 recomendaciones•158 vistas
Eheä oppiminen kasvun tukena - Opetushallituksen 4.2.2016 seminaarissa pitämäni esitelmä. Miten opetuksen eheyttäminen tukee lapsen kasvua? Millä tavalla uusi opetussuunnitelma tukee lapsen kasvua ja mahdollistaa opetuksen eheyttämisen.
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
La actualidad más candente (20)
Destacado
Destacado (15)
Similar a OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
Similar a OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen (20)
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
- 1. Oppimisen ja opetuksen eheyttäminen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa: Eheä oppiminen kasvun tukena Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT 4.2.2016 1
- 2. Esityksen rakenne: 1. Koulutus, kasvu ja yhteiskunnan muutos 2. Opetuksen eheyttäminen sekä OPS2014 lapsen kasvun tukena 3. Paikallinen OPS-työ opetuksen eheyttämisessä 2
- 3. Koulun toimintakulttuurin muutoksessa tai pedagogisessa virtauksessa on kysymys aina yhteiskunnassa tapahtuneesta muutoksesta. Jos tätä muutosta ei ymmärretä, pidetään opetuksen kehittämistä helposti vain muutamien opettajien mielivaltaisina keksintöinä, pahimmassa tapauksessa ohimenevänä hullutteluna, parhaimmassa tapauksessa vain joittenkin yksityiskohtien parantelemisena. Tuloksena on kehityksen jääminen metodiselle ja mekaaniselle tasolle. - Deweytä ja Broadya mukaillen - 3
- 4. Koulutus, kasvu ja yhteiskunnan muutos Mitä yhteiskunnan muutos tarkoittaa ihmisen kasvulle? Miten koulu pystyy tukemaan lapsen kasvua tässä muutoksessa? Mikä merkitys opetuksella (toiminta) ja sisällöllä (tieto) on lapsen kasvun tukemiselle? 4
- 5. Koska moderni yhteiskunta on liian monimutkainen lapselle ja yhteiskunnan ilmiöt eivät ole sellaisinaan kommunikoitavissa ja ne eivät sellaisinaan muodostu osaksi lapsen mentaalista ja kulttuurista mielenlaatua, on koulun keskeinen tehtävä luoda yksinkertaistettu ympäristö, johon on valikoitu keskeiset yhteiskunnan kulttuuriset piirteet. (John Dewey) – TIETO, MITÄ OPETETAAN Se tosiasia, ettei tätä työtapaa enää tunnisteta tämän päivän kouluissa, on mielestäni syy niihin ongelmiin, joita kouluissa tänään on, olipa kyseessä sitten vähemmän lahjakkaiden opettaminen tai kouluun kielteisesti tai apaattisesti suhtautuvat oppilaat. (Ivor Goodson) – TOIMINTA, MITEN OPETETAAN Koulun tehtävä on saada lapsi ymmärtämään ympäristön ilmiöiden merkitykset siinä elämässä, sille yhteisölle ja sen tulevaisuudelle, jossa lapsi elää. Sisällön ja kulttuurin välinen yhteys on luotava osaksi lapsen ajattelua. Opetuksen eheyttäminen tukee kasvua muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa 5
- 6. Sosiaalisella toiminnalla ja opettamisella on merkitystä! vs. yksilöllisyyden korostuminen IDEA OF INTERNALISATION – ymmärryksen kehittyminen: Asia opitaan ensin sosiaalisena toimintana, jonka jälkeen se on mahdollista sisäistää osaksi omaa ajattelua. ”Älylliset toiminnat ovat luonteeltaan sosiaalisia” Teoriaan on osa kulturaali-historiallista teoriaa, johon kolmantena osana liittyy ZPD: aktuaalinen kehityksen taso vs. potentiaalinen kehityksen taso. Toiminta, joka on tänään lähikehityksen vyöhykkeellä, on huomenna aktuaalisen kehityksen tasolla. Asioita opitaan imitaation avulla ja aikuisen tuella. POPS2014 mahdollistaa kasvua tukevan opetuksen eheyttämisen • Sivistyskäsitys on selkeä ja päivittynyt 2000–luvulle (tieto ja moraali moraaliset valmiudet) - Uusi POPS päivittää sivistyksen 2020-luvulle: tulevaisuuden sivistys muodostuu moraalisista valmiuksista • Opetussuunnitelman yleinen osa ja sisältöosa muodostavat eheän kokonaisuuden • Toiminnassa painottuu prosessi ja asioiden tekeminen alusta loppuun saakka • Tietokäsitys mahdollistaa aktiivisen yhteistoiminnan merkityksellisen tiedon parissa • OPS mahdollistaa ryhmän yhteisen tavoitteen Aito sosiaalinen toiminta; tietoisuus yhteisestä tavoitteesta; kiinnostus ja tietoisuus siitä, mitä toiset tekevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi; jokainen tiedostaa oman toimintansa merkityksen kokonaisuuden muodostamiselle Kun ryhmällä on yhteinen ymmärrys, muodostuu toiminnasta älyllisesti ja sosiaalisesti jaettua. Yksilö osaa katsoa omia tarpeitaan objektiivisesti ja hän alkaa ymmärtämään oman ja toisten välisen toiminnan yhteyden: toiminnasta muodostuu merkityksellistä 6
- 7. Paikallinen työ opetuksen eheyttämisessä 7
- 8. Paikallinen perusta opetuksen eheyttämiselle • Vuoden 2015 alusta Kajaanissa osallistettiin huoltajat sekä sidosryhmät yhteistyössä koulujen kanssa pohtimaan, mihin opetuksen eheyttämisen tulee perustua, mikä on tärkeää • Selvityksen perustalta muodostuivat tiedollisesti merkitykselliset aihealueet S T E P Sosiaaliset taidot: toisen arvostus, kunnioitus, kuunteleminen, yhteistyö, vuorovaikutus ja osallisuus Työelämän osaaminen: perustaidot, tvt-osaaminen, oppimisympäristöt, yrittäjyys Elämänhallinnan taidot: vastuullisuus ja motivaatio, itsetuntemus, tunnetaidot, arjenhallinta, terveyden vaaliminen Paikallisuus: luonto (Oulujärvi, Talvivaara), paikallishistoria, merkkihenkilöt, yhteistyö koulujen sisällä ja välillä 8
- 9. Sidosryhmien evästystä OPS-työhön • Projektimetodi on mahdollisuus pitkäjänteiseen ja mielekkääseen työhön. Projektien kautta harjoitetaan myös työelämän näkökulmasta tärkeitä työskentelytaitoja • Ohjelmointi opettaa ajattelua ja on siten tulevaisuutta, jossa meiltä edellytetään ongelmanratkaisukykyjä, ei niinkään valmiin tiedon vastaanottamista • Työelämään tutustumisen jaksoja tulisi olla opetuksessa nykyistä enemmän • Nuorelle on tärkeää, että hän löytää ja häntä autetaan löytämään "oman juttunsa" mahdollisimman varhain. Oman mielenkiinnon kohteen ja vahvuuksien löytäminen on keskeistä motivaation synnyssä. • Yrittämisen mielikuva "yhden kortin" mahdollisuudesta on murrettava ja ymmärrettävä sarjayrittäjyyden olemus ja mahdollisuus. • Oppimisen on oltava kivaa ja terveellä tavalla viihdettä. Opettajalla on tässä oma roolinsa oppimisen innoittajana mutta myös TVT:n hyödyntämisellä tavoitetaan oppimisen mielekkyyttä edistäviä elementtejä. • Nuorten toiminta ja oppiminen ovat vahvasti verkossa ja virtuaalimaailman tuntemus sekä hyödyntäminen ovat keskeistä opetuksessa 9
- 10. Opetuksen eheyttäminen, ilmiöt ja digitalisaatio • Digitalisaatio ja OPS-uudistukset luovat aidon mahdollisuuden koulun toimintakulttuurin muutoksen • Digitalisaatio rikastaa vuorovaikutusta; tukee ajattelua; mahdollistaa esim. itseilmaisun tavalla, johon kynällä ja paperilla ei ylletä; luo toiminnallisesti innostavan ympäristön tiedon aktiiviseen ja kokonaisvaltaiseen käsittelyyn yksin tai yhteistoiminnassa • Digitalisaation kehittämistyössä opetuksen eheyttämiseen ja ilmiölähtöiseen opetukseen on otettu varaslähtö • TVT-Mentorit ja paikallinen TVT-taitojen koulutussuunnitelma tukevat opettajien osaamisen kehittämistä • Digipilotit madaltavat kynnystä TVT:n opetuskäytölle kohti ilmiölähtöistä opetusta TIETOSAMPO (http://www.kajaani.fi/tietosampo) 10
- 11. 11
- 12. Ilmiönä ”Aasia”, toimintana pelillisyys, formaattina Amazing Race (1/3) • Nakertajan koulu 5-6 lk, opettaja Ari-Pekka Stein • Viisi viikkoa Aasiassa matkaten, ongelmia ratkoen ja Aasian ihmeisiin tutustuen • Ilmiöön yhdistyy äidinkieltä, fysiikka-kemiaa, matematiikkaa, kuvataidetta, maantietoa, englantia ja historiaa • Jakson suunnittelu on lähtenyt liikkeelle OPS:n tavoitteista mutta niin, että opettaja valikoi lähtökohtaisesti sen, mitä jakso sisältää ja mitä on oleellista ymmärtää ilmiöstä • Opettaja kontrolloi, ohjaa ja suuntaa tarpeen mukaan oppilaan työtä oikeaan ja huolelliseen työhön • huolellisuutta, tarkkuutta, asioitten tekemistä alusta loppuun • Oppilaitten työskentely on parityötä onlinessa ja kasvokkain. Molemmat voivat askaroida omilla tietokanavillaan ongelman ratkaisemiseksi ja samalla auttavat toista, kun toinen löytää ratkaisun. 12
- 13. Arviointi painottuu prosessin itsearviointiin (2/3) • Oppilaat kirjoittavat päivittäin matkapäiväkirjaa, joka toimii itsearvioinnin välineenä. • miten matka ja oppiminen ovat kokonaisuudessaan sujuneet päivän aikana, mitä teit, mitä näit, opit ja koit matkalla, miten toimit parityössäsi ja minkä oppilas on kokenut pääasiaksi tämän etapin aikana. • Opettaja saa keskeisen tiedon siitä, miten oppilas on ymmärtänyt opiskeltavan ja tavoitteena olevan asiasisällön, ja onko tarvetta ohjata toimintaa oikeaan suuntaan. • Tältä perustalta opettaja saa myös arvokasta tietoa siitä, ovatko tehtävät olleet yleensä oikein mitoitettuja ja asetettuja. • Tekstit ovat analyyttisiä ja niihinkin voi sisällyttää tavoitteita: käytetään tekstissä paljon kuvailevia ilmaisuja = lisää matkarahaa • Loistava paikka henkilökohtaiselle palautteelle ja oppilaan kehumiselle 13
- 14. Etuja ja haittoja (3/3) • Yhteistoiminta ja toiminta avoimen tiedon parissa vapauttaa oppilaat ajasta ja paikasta oppimisessaan – työtä tehdään jopa kouluajan ulkopuolella • Tekniikka on tullut nopeasti tutuksi • Oppilaat tekevät aiheen äärellä huomattavasti enemmän toistoja, mitä toteutuu oppikirjaan sidotussa opetuksessa ja tuotosten laatu on hyvää • Koulupäivään tulee paljon liikettä, kun koko koulu on oppimisympäristönä • Motivaation taso on korkea. Töitä tehdään välillä ”hullunlailla” • Kokonaisuuteen tähtäävässä toiminnassa optimoidaan aikaa oppimiselle – jaksottamalla aikaa saadaan runsaasti käyttöön • Opettajalle työläs mutta antoisa työtapa, väsynyt mutta onnellinen • Tieto on väline merkityksellisten ongelmien ratkaisemiseksi, jolloin tiedolle muodostuu todellinen merkitys – tietäminen on toimintaa, joka syöttää itse itseään 14
- 15. LOPUKSI: Miten etenemme paikallisessa työssä? • Digipilottiluokat sekä Mentorit jatkavat opettajuuden tukemista kohti ilmiölähtöistä toimintakulttuuria • Miten yksilöllisyydestä, yhteisöllisyydestä, oppiainejakoisuudesta ja eheyttämisestä luodaan jäntevä kokonaisuus? • Valinnaisaineiden hyödyntäminen • Toteutetaan periodimaisesti myös ”muussakin opetuksessa” • Tavoitteena on OPS:n normia laajempi opetuksen eheyttäminen • Paikallisesti merkityksellinen sisältö mutta tilaa jätetään oppilaiden osallisuuden toteutumiselle opetuksen suunnittelussa • Arvioinnin kehittäminen • Irti päätekäyttäytymisen arvioinnista • tietojen ja taitojen arvioinnista valmiuksien arviointiin • Prosessin itsearviointi, oppimisen ja oppimiseen kytköksissä olevien asenne- ja vuorovaikutustekijöiden näkyväksi tekeminen • arvioinnin pelillistäminen • Yhteisarviointi 15
- 16. Maailma on kokonaisuus, joka ei ole rakentunut oppiaineista. Ihmisen ajattelu ja kieli kehittyvät toiminnan kautta. Kokonaisvaltainen, eheyttävä, ilmiölähtöinen, tutkiva, ongelmalähtöinen, projektiluonteinen opetus on siksi hyvää ja lasta kasvattavaa opetusta: tieto koetaan merkitykselliseksi, jaettu sosiaalinen toiminta kehittää ajattelua ja älykkyyttä, sosiaalinen toiminta luo merkityksiä tiedolle, tiedon merkitys ja käyttötarkoitus ovat selkeitä lapselle, mahdollisuus onnistua ja tehdä asioita alusta loppuun luovat mielekkyyttä ja voimaannuttavat oppimaan, syttyy oppimisen iloa ja halua ponnistella ja nähdä vaivaa – asioita ei koeta motivaatiota tappavina harmeina Kasvun kannalta mahdollistuu uuden kokeminen, alkuun paneminen, vastuun ottaminen, vapaus, uusien valmiuksien omaksuminen, yhteisen prosessin kokeminen, ponnistelu kulttuurisesti merkityksellisen tiedon parissa 16
Notas del editor
- Kärjistäen voidaan sanoa, että metodit ovat vain metodeja opettaa asia enemmän tai vähemmän mielekkäästi - Opetuksen ontologinen ja epistemologinen viitekehys on oltava kunnossa, jotta tiedetään, miksi mitäkin asiaa koulussa tehdään Mitä on kasvatus
- Kasvatuksessa ja kasvussa on kyse yksilöstä yhteisössä - on pyrittävä ymmärtämään yksilön suhdetta ympäristöönsä Jokaisella opettajalla on tietty kasvatuksen ja opetuksen ihanne, josta heijastuu hänen ihmiskäsityksensä, tapa tehdä töitä oppilaiden kanssa: miten suhtautuu tietoon, tietämiseen ja toimintaan toisten ihmisten kanssa Oman ihmiskäsityksensä intuitiivinen ymmärtäminen luo työlle selkeyden ja on siten mm. työssäjaksamisen perusta
- Kasvatus käsitteenä kytkeytyy paitsi opetukseen myös elämään. Tämän perusteella kasvatuksen tavoite on ympäristössämme, ympäristö ohjaa ajattelun kehittymistä ja määrittää siten kasvua, kasvatuksessa on kyse yksilön ainutkertaisuudesta ja taipumuksista, joista kasvatuksessa tulisi arvostaa Kasvu on elämää, elämä on jatkuvaa olemassaolon määrittämistä / kamppailua niin fyysisessä kuin henkisessä ja psyykkisessä mielessä. Tämän vuoksi kasvussa korostuvat: toiminta, osallistuminen ja vaikuttaminen, kokemusten jakaminen kasvusta muodostuu henkinen prosessi, jossa yksilön ymmärrys suhteessa ympäristöön saa kasvun myötä uuden ulottuvuuden
- Vuorovaikutus lähiympäristön kanssa opettaa lapsille sen, että olemme riippuvaisia ympäröivistä olosuhteista. Paikallisuuteen liittyvä identiteetti heijastuu ihmisen ajattelussa ja toiminnassa läpi elämän. Lähiympäristö on maailmankuvan muodostumisen perusta. Kaikella ympäristössä koetulla on vahva emotionaalinen ja fyysinen merkitys, jolla on vaikutus itsetietoisuuden ja ymmärryksen kehittymiseen (aistimus, mielikuvitus, tiedostaminen)
- Digitalisaatiossa suunta ei ole valtakunnallisesti selvillä ja näyttää, että kaula osaamisen ja tekemisen suhteen kasvaa yhä. Jotta tämä kaula ei pääse kasvamaan kohtuuttoman suureksi, pitää olla yhteinen tavoite. Sallitaan kokoeilukulttuuri, pidetään ohjat kehittämisessä koulutuken järjestäjille sekä tutkimuksella
- Nykyinen ops on atomistinen ja yksilön suoriutumista painottava - opetuksen eheyttäminen on jossain määrin vaikeaa ja siitä tulee helposti teemapäivää Oppilailta on vaadittava havaintojen tekemistä, määritelmien muotoilua, pohdintaa ja perustelua --> koulu irtautuu etukäteen tunnetun todellisuuden toistamisesta Perinteisesessä opetuksessa tekstistä muodostuu oppimisen kohden, ei ilmiöstä ja mietimme ajankäyttöä läpikäymisen valossa
- Tarve johtaa pyyntöön, kysymys vastaukseen ja hämmennys selittämiseen Sisäinen puhe on kirjoitetun kielen edellytys mutta sosiaalinen toiminta ja ihmisten välinen keskustelu tukevat muutoin abstratktia kierjoitetun kielen tuottamista - kuvan tai mallin lailla
- Arvioinnin rooli aivan keskeinen. Positivistinen mittausideologian perinne on hienoinen haaste – ymmärrys siitä, että tieto ei ole tavoite sinänsä vaan väline ongelmien ratkaisuun, on keskiössä. Toiminta kehittää valmiuksia mutta samalla voidaan huomioida mm. perustaitojen omaksumista. Toiminta ja tiedolliset tavoitteet on johdettava opsista. Muistettava, että kuumetta ei voi mitata vatupassilla.