Pintaraapaisu saamelaisten vokaalimusiikkeihin. Luento Musiikkitalolla 5.11.2015

1. Saamelaisten musiikit
(ja niiden tutkimus)
Minna Riikka Järvinen
5.11.2015
Musiikkitalo

2. Saamelaiset
• Sápmelaš, pl. Sápmelaččat
• 75 000, Norja 40000-45000, Ruotsi 20000-
25000, Suomi 7000, Venäjä 2000

3. Omakulttuuristen musiikkien yhteiset
piirteet
• Laulettua, vokaalimusiikkia, yksin
• Yhden, kahden säkeen melodia-aiheen toisto
varioiden
• Sävelmän omistaminen
• Omakieliset nimet vokaalimusiikeille vs. Lávlut
(v.), lávlla
• Eläinten äänten jäljittelyt
http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Musiikki

4. Virsiperinne
• En lijten Sångebook huruledes Messan skall
hållas, läsas eller sjungas på Lappesko (toim.
Nicolais Andrae Rheen 1619)
• Muttom Laulagak 1763
• Yhteistyö Jens Andreas Friis ja Lars Hætta 1861
Muhtun Sálmmat ja 1870 Sálbmagirji (toinen
laitos 1897 = Boares Sálmagirji)
• Mari Boine, Wimme
http://audiovideo.fi/julkaisu/levyarvostelu-
wimme-saari-ja-tapani-rinne-soabbi-rockadillo-
records

5. Varhaisia muistiinmerkintöjä
• Samanointi Historia Norwegiae 1200-l, Olaus Magnus
Gothus Pohjoisten kansojen historia 1555, muita:
Jessen 1767, Leem 1767, Kildal 1807, Rheen 1897 jne.
• Johannes Schefferus 1673 Lapponia: Olaus Sirma
Kuldnasatz ja Pastos päivva kiufvresist javra Orrejavra
• C.A. Gottlund Otava 1832 214-225 (sitaatti)
• Otto Donner 1876: Lappalaisista Lauluista
• Jakob Fellman 1903 ja 1906 (Launiksella)
• https://www.youtube.com/watch?v=myVHFyWWM0

7. Kielet
A Läntiset
1. Eteläsaame
1.1 Jemtlannin saame
1.2 Åselen saame
2. Umeån saame
3. Piitimen saame
4. Luulajan saame
5.
Pohjoissaame/tunturisaame/Finn
markin saame
5.1 länsimurteet/Länsi-Ruija
5.2 iäsmurteet/Itä-Ruija
5.3 merisaame
B Itäiset
1. Inarinsaame
2. Koltansaame
2.1 Näätämön murre
2.2 Paatsjoen murre
2.3 Suonikylän murre
2.4 Nuortijärven murre
3. Akkalan saame
4. Kildinin saame
5. Turjan saame
(Asp 1966, Korhonen 1981)

8. Kulttuurialueet ja niiden
muotoutuminen
• Murre- ja kielirajat, etnisten ryhmien rajat,
hallinnolliset rajat, nomadien muuttoreitit,
uskonnolliset ja kirkolliset rajat, kaupankäynti,
demogafiset suhteet

9. SAAMELAISTEN PERINTEISET VOKAALIMUSIIKIT
http://www.nordregio.se/Global/Publications/Publications%202015/Teksti_finnish.pdflobal/Publications
/Publicationhttp://www.nordregio.se/Global/Publications/Publications%202015/Teks
ti_finnish.pdfs%202015/Teksti_finnish.pdf
LUOHTI
LEU’DD
LUVVTLIVĐE
VUOLL
E

10. FYI Tutkimuksia
• Lähdekriittisiä tutkimuksia varhaisista:
Qvigstad 1903: Kildeskrifter till den lappiske mythologie
Reuterskiöld 1910:Källskrifter till Lapparnas mytologi (Henrik Forbus, Simon ja Jens Kildal, Thomas von
Westen)
Edström 1967: Den samiska musikkulturen: en källkritisk översikt
• Etelä- ja länsisaamelaisten musiikkien tutkimus:
Wiklund 1906: Lapparnas song och poesi
Karl Tirén 1942: Die Lappische Volksmusik (563 joikua, 450 fonografirullaa)
Grundström, Väisänen, Smedeby 1958, 1960: Lappska sånger I ja II Uppsala Landsmåls och
folkminnesarkiv
Kjellström, Ternhag, Rydving 1988: Jojk
• Pohjoissaamelaisten musiikit:
Norja:
Jon Eldar Einejord 1975: Luohti – juoigos – dajahus
Nils Jernsletten 1976: Dajahusat
Andreas Lüderwaldt 1976: Joiken aus Norwegen
Ola Graff 1985: Jojk som musikalsk språk. Litt om nordsamisk joik ut fra Per Hætta som
trafitionsformidler.
Harald Gaski 1987: Med ord skal tyvene fordrives: om samenes episk poetiske dikter
Ola Graff 2002: Jojk på nordkysten av Finnmark

11. Suomi:
Jaakko Fellman 1903
Väinö Salminen 1905
Armas Launis 1905, 1906, 1907, 1908 Lappische Juioigos-Melodien, ks. Launis 2004 toim.
Järvinen
Pedar Jalvi 1914, 1915
A.O. Väisänen 1939
T.I. Itkonen
S. Paulaharju
E. Lagergrantz 1928, 1960, 1966
Erkki Itkonen 1963: Lappalaisesta kansanrunoudesta
Aikio, Keckskemeti, Kiss 1972: Lappische Juoigos-Lieder aus Karasjok
Tuula Kantola (Landau) 1984: Talvadaksen joikuperinne
Vuokko Hirvonen 1991 Gumpe luođis Aillohažžii, 1995 Sydämeni palava
Minna Riikka Järvinen 1994: Kodasta konserttilavalle
1995 Voi allilintua velimiestä
1996 Ja jurdagat girdet
1999 Maailma äänessä. Tutkimus pohjoissaamelaisesta joikuperinteestä
Marko Jouste 2011: Tullâčalmaaš kirdâččij ´tulisilmillä lenteli´ Inarinsaamelainen 1900-luvun alun
musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa

12. • Itäisten saamelaisryhmien musiikkien tutkimus
Armas Launis 1922
A.O. Väisänen: 1942
Israel Ruong 1960
Mikko Korhonen 1959-1973 (1983)
Heikki Laitinen 1977
Ilpo Saastamoinen 1984, 1988
Jaan ja Mikk Sarv, Ivan Bogdanov
Senkevič-Gudkova 1959, 1960, 1972, 1973, 1977, 1980
Tavina 1987
• Yleisesitykset
Om jojk 1988
Ernst Emsheimer
Timo Leisiö 1978
Heikki Laitinen 1981
Matti Lahtinen 1981
Ilpo Saastamoinen 1998
Manker 1938: Lappische Zaubertrommel 1-II
Marko Jouste 2006: Suomen saamelaisten musiikkiperinteet (Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki)
Minna Riikka Järvinen 2011: Saamelaisten musiikit ja niiden tutkimus (Saamentutkimus tänään)
• Tutkimushistoriasta: Armas Launis: Tunturisävelmiä etsimässä Lapissa 1904 ja 1905 toim. Minna Riikka
Järvinen 2004.

13. Itäiset saamelaisryhmät,
vokaalimusiikin tyypit
1. Eeppiset henkilölaulut
2. Paikannimilaulut
3. Matka-ajolaulut
4. Eläinaiheiset
5. Lastenlaulut (kehto- ja
leikkilaulut)
6. Leikki- ja pilkkalaulut
(juomalaulut, kaksimieliset)
7. Saamenkieliset venäläisperäiset
8. Katrillitanssilaulut
9. Muiden kansallisuuksien laulut
Travina 1987 mukaan:
• Henkilökohtaiset
• Kosio- ja häälaulut
• Lyyriset laulut
• Legendat
• Matkalaulut
• Porotalous- ja paimenlaulut
• Kalamiesten laulut
• Neuvostoajan kolhoosilaulut
• Kotityölaulut
• Kehtolaulut
• Tanssilaulut
• Pilkkalaulut
Katrilli

14. LEU’DD
• Widstrand: lähempänä vuollea kuin luohtia
• https://vimeo.com/37804061
• Muutama paikkakuntakohtainen melodiatyyppi hallitsee kylän
arkaaista lauluperinnettä, laulullinen säkeistömuoto uudempaa
• Myös itkuja (riahk), miesten itkuleu’ddeja (spontaaneja
onnettomuuskuolemien takia laulettuja)
• Tekstisisällöt:
o Runsassanainen, improvisoitu, eeppinen kerronta
o Kertoo kohteesta sanallisesti
o Kertoo ihmisille sattuneista tapahtumista, nuorten rakkaus tavallisin
aihe (Henkilölauluista puuttuu persoonasidonnainen musiikillinen
piirre vrt. luohti)
o Kylähistoriikkeja, jopa yi sadan säkeen pituisia
o Ei merkityksettömiä tavuja, sidevokaaleja voi olla

16. Leu’dd…
• Muoto: kaksi pituudeltaan vaihtelevaa säettä tai melodia-aihetta
• Melodia:
o Suonikylän tyyppi mollisävyinen
o Aukoton asteikko
o Samaa melodiaa voidaan käyttää useiden tekstien kanssa
• Laulutyyli:
o Muistuttaa karjalaista joikua tai itkuja
o Laajat niekut ja vibrato
o Sävelkorkeus nousee säkeen/säkeistön aikana, seuraava säe aloitetaan uudestaan
matalalta
• Rytmiikka:
o Arkaaisissa leu’ddeissa voi olla täysin vapaamittaista
o Synkopointia, Länsi-Kuolassa esim. Anastassia Osipovna Gerassimova, Kolme
valkeaa porohärkää. http://www.globalmusic.fi/en/son-vuäinn-she-sees-skolt-
sámi-leudd-kola-peninsula
http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Leudd

17. Kuola 1994

19. http://www.helsinki.fi/~sugl_smi/kuvat/Minna-Riikka_Jarvinen/
http://www.helsinki.fi/~sugl_smi/kuvat/Minna-Riikka_Jarvinen/

21. Kildinin luvvt
• Lovozero, Loparskaja, Teriberka, Shongui, Varsina 1000-1500
• https://drive.google.com/open?id=0Bw48QVPTwp0eR2JBTXc5ZnFZ
S0k
• Äänenkäyttö:
o Ulkonaiset puitteet kuten leu’ddissa, mutta falsettiin saakka
ulottuvat niekut (mm. ylöspäiset niekut ennen pääsäveltä) ja tiheät
vibratot
o Säveltason nousu niin nopeaa, että jokainen säe joudutaan
aloittamaan hyvin matalalta, voi johtaa atonaaliseen vaikutelmaan
(Saastamoinen 1998)
o Korut lisääntyvät itään päin
• Rytmiikka:
Ilpo Saastamoisen rytmikaavamalli 2+3 yhdistelmillä 1998, 528 ja 556)

22. Luvvt…
• Teksti
o Pitkä, eeppinen, kertova
o Aiheina elämän kokonaisuus, elinympäristön kuvaikset vertauksin
o Erikoisuuksina legendat, alkuperä vanha
o Teksti luvvtin varioiva osuus, sävelmät informanttien mukaan arkaaisia
• Melodia
o Yleisesti tunnettu melodia-aihe, jota muunnellaan esityksen kuluessa,
yhteisesitykset muuntelun vuoksi hankalia ja siksi epätavallisia
o Usein ”aukoton” asteikkorakenne, useita asteikkoja, huojuva terssi
o Mikrointervallit
o Sävelkorkeuden nousu
o Mollisävy
• Muoto: AB rakenne tavallinen
• http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Luvvjt

23. Kuolan soittimet
• Kanteletta muistuttava 3-7 kielinen soitin
• 5-6 huilun yht’aikainen soittaminen
• Pan-huilun kaltainen koivuinen soitin
• Isommasta päästä soitettava lehmän sarvi
• Hampailla toisesta päästä puristettava lanka
• Maljamainen rumpu
• Haitari
• Shereda, riekon tai poron kurkkutorvesta tehty
maracas-tyyppinen helistin
• Soittotuohi piessj, pajupillimäinen sointi

24. Etelä- ja länsisaamelaisten VUOLLE
• Piitimen ja Luulajan saamessa tsåbmut (cåb’mut), tsubmut (cub’mut) joikujen sanat tsåbme
(coabmi)(Ruong 1969)
• Eleet ja ilmeet tärkeitä sanattomissa joiuissa, sisältö saattaisi muutoin jäädä hämäräksi (Tirén 1942)
• Joikutyypit:
1. Henkilöjoiut
2. Pilkka- ja ivajoiut
3. Kehtojoiut
4. Muuttojoiut
5. Kohtaamis- ja erojoiut
6. Työjoiut
7. Rakkausjoiut
8. Kosiojoiut
9. Hääjoiut
10. Juomajoiut
11. Surujoiut
12. Muut aiheet
13. Uskomuksiin liittyvät (Edström 1978)
• Smedebyn kokoelma Piitimestä: henkilöjoiut 50%, eläinoiut 25%, luonto ja sivilisaatio 25%
• Tirénin aineisto Lyckselestä etelään: henkilöjoiut 45%, 30% eläin, 24% luonto ja sivilaatio

26. Pohjoissaamelainen LUOHTI
”joikujen joiku”
• Muoto
Nelisäkeinen ABAB’, ABAC tavallinen
Kahden tai useamman säkeen muodostaman
säkeistön toistoja
Toistoja kolmesta kuuteen, variointi
Talvadaksessa yli 20 säkeistöisiä joikuja
Muotorakenne joustaa: ”kuin vesi, joka liikkuu
sopusoinnussa maiseman kanssa; tuuli, joka
koskettaa tunturilakeuksien pintaa”

27. …luohti…
• Melodia
Pentatonia, duuriterssi tyypillinen,
puoliaskelet harvinaisia (erityisesti Tenon trad
Launiksen aineisto itämurteilta 59.9%
puolisävelaskeleton pentatoniikka, koko
aineisto 66%
Guttormilla 91%, Talvadaksessa 84,5%, Ala-
Könni 70%; % vaikuttaa, pidetäänkö koruja
asteikkosävelinä

28. …luohti…
• Laulutapa
 Niekut, heleet, liukusävelet tavallisia
 Eritoten alaspäiset jälkiheleet tyypillisiä, hele ulottuu kvinttiin, terssiin tai
oktaaviin, itäpuolella etu- ja jälkiheleitä, Tenolla enemmän kuin Inarissa
 Laulutavan massiivinen ero luvvtiin ja leu’ddiin, osin vuolleen voi selittyä
elinympäristön vaikutuksesta joukujen funktioihin (poropaimennus, biotooppi)
 Livđet vs. Javzat https://www.youtube.com/watch?v=vTOFZ2plBiw
 Laulutapa tärkein kriteeri erottaa joiku ei-saamelaisesta vokaalimusiikista;
äänenkäytöllä joiun sointi
 ”laulaessa ääni tulee suusta, joikatessa rintakehästä, vatsasta, alkuäänenä”
 Runsaasti ylä-ääneksiä; mitä enemmän, sen parempi joikaaja
 Länsipuolella joikataan kurkusta, kerronnan pääpaino sävelellä, tekstiä vähän
 Itäpuolella myös tekstillä merkitystä
 Hoám ja joikuseppä
 Joikaajan status

30. …luohti…
• Rytmi
Muotoa luova tekijä
Joiku aloitetaan tapailemalla sopivaa rytmiä
ennen aloittamista
Mukautuu joikaajan mielenliikkeisiin ja
tekstiin: säkeiden pituus voi vaihdella
tekstisisällön mukaan
Saamen kieli ja sanarytmi

32. …luohti…
• Luohti, juoiggus, dajahus
• Juoiggalmas (ihmiset, eläimet, uskomukset..)
• Kerronnan tavat: kuvailevuus, ikonisuus,
metaforat, antropomorfismi
• Konteksti
• Funktiot: kommunikaatio, viestintä, yhteisöä
vahvistava, sosiaaliset normit, käytännölliset,
neuvoa-antava, emotionaalinen, viihdyttävä,
itsesäätely, supranormaali välittäjä, esteettinen
http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Joiku

33. Inarinsaamelainen LIVĐE
• Upoksissa pohjoissaamelaisten aineistojen
joukossa
• Kulttuurien liudentuminen, 1852 rajansulku,
läntiset porosaamelaissuvut länsi-Inariin
• Laulullisempi, runsastekstisempi, pentatonia
haipuu, akkulturaation vaikutus?
• Myös loullotteluosuuksia
• Karhun livđe esim. Frans Äimä 1902, Väisäselle
Anna Briitta Mattus 1845, Juhan Högman
1960

34. Mennyt palaa

35. Nykyiset
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/19/ailu-
valkeapaa-toi-joiun-julkisuuteen

41. Ja kaikkea…
• https://www.youtube.com/watch?v=0JNrFlPRQdQ
• https://www.youtube.com/watch?v=VYQ25Z4wP7I
• https://www.youtube.com/watch?v=gOWTJgRMTDo
• https://www.youtube.com/watch?v=0AKXbfcyjvo
• https://www.youtube.com/watch?v=J7aDHSSFVqQ
• Adjágas
• Orbina
• Vilddas
• Áigi
• Sančuari
• Johan Anders Bær

42. Olu giitu!
Minnariikka.jarvinen@opinkirjo.fi
Twitter @MinnaRiikka
https://fi.linkedin.com/in/minnariikkajarvinen