Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista

Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista
Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista WEBINAARI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN RAHOITTAMASTA HANKKEESTA LIITTYEN NAPPAA HIILESTÄ KIINNI -TOIMENPIDEKOKONAISUUTEEN Tammikuu 2021
Sisältö 1. Hiilikompensaation tausta 2. Hyvän kompensaation kriteerit 3. Suomalaiset maankäyttösektorin kompensaatiohankkeet ja niiden kehittämis- ja tietotarpeet 4. Hyvän kompensaation kriteereiden täyttyminen kartoitetuissa hankkeissa 5. Kansainvälinen kartoitus maankäyttösektorin hiilikompensaatiojärjestelmistä 6. Oppeja Suomeen kansainvälisistä järjestelmistä 7. Hankkeiden ympäristövaikutusten ja kestävän kehityksen vaikutusten arviointi 8. Arviointimenetelmät hankkeiden vaikutuksesta hiilensidonnan ja hiilivarastojen lisäämiseen 9. Hankkeiden taloudellisten vaikutusten arviointi 10. Yhteensopivuus metsäsektorin politiikkatavoitteisiin 11. Yhteensopivuus maatalouden politiikkatavoitteisiin 12. Miten valtio voi tukea yksityisten hiilikompensaatiohankkeiden toimeenpanoa? 13. Miten valtio voi ohjata tai säädellä hiilikompensaatiohankkeiden toimeenpanoa? 14. Johtopäätökset
1. Hiilikompensaation tausta • Hiilikompensaatiomarkkinat jakautuvat säädeltyyn ja vapaaehtoiseen markkinaan, ja kauppaa markkinoilla on käyty jo noin viidentoista vuoden ajan. Kyse ei siis ole uudesta toiminnasta. Kompensaatiomarkkinat ovat kuitenkin aiemmin keskittyneet lähinnä päästöjen vähentämiseen, eivät maankäyttösektorin toimiin kuten nielujen kasvattamiseen. • Suurin osa kompensointihankkeista on aiemmin sijainnut kehittyvissä maissa ja pohjautunut kansainvälisiin standardeihin kuten puhtaan kehityksen mekanismi (CDM), Verified Carbon Standard (VCS) ja Gold Standard. Kiinnostus kotimaisiin kompensaatiomenetelmiin on lisääntynyt viime vuosina markkinan laajetessa ja hiilineutraalisuustavoitteiden yleistyessä. Markkinoilla on lisääntyneen kiinnostuksen vuoksi myynnissä entistä enemmän yksiköitä, joita ei ole todennettu minkään kansainvälisen kompensaatiostandardin mukaisesti. • Yritysten, järjestöjen, kuntien ja yksityishenkilöiden tavoitellessa oman toimintansa hiilineutraalisuutta, Suomen maankäyttösektorilla (metsät, maatalous, kosteikot) on viime vuosien aikana käynnistetty merkittävä määrä nieluja lisääviä tai päästöjä vähentäviä hankkeita. Monien hankkeiden tarkoitus on tuottaa myytäviä yksiköitä vapaaehtoisille kompensaatiomarkkinoille, eli yksiköiden ostajan hiilineutraalisuus- tai päästövähennystavoitteen toteuttamiseen. • Kotimaisista vapaaehtoisilla kompensaatiomarkkinoilla maankäyttösektorilla toimivista yrityksistä ja niiden toteuttamista hankkeista, sekä hankkeiden todellisesta potentiaalista lisätä Suomen nettonielua, on vielä rajallisesti tietoa. Tämän selvityshankkeen päätavoitteena on lisätä tietopohjaa Suomessa toimivista kompensaatiohankkeista.
2. Hyvän kompensaation kriteerit • Lisäisyys • Päästövähennys tai hiilinielu/-varasto on lisäinen BAU- tilanteeseen verrattuna eli se ei syntyisi ilman kompensaatiohanketta / kompensaatioyksiköiden myyntiä. • Laskentametodologia • Päästövähennysten tai hiilinielujen/-varastojen laskentaan käytetään kompensaatiohankkeisiin soveltuvia ja tunnustettuja laskentamenetelmiä. • Mittaus ja raportointi • Päästövähennys tai hiilinielu/-varasto mitataan tai mallinnetaan hankekohtaisesti käytettävän metodologian mukaisesti, ja tulos raportoidaan selkeästi. • Riippumaton todentaminen • Päästövähennys tai hiilinielu on todennettavissa, ja todentamisen suorittaa puolueeton kolmas osapuoli (mm. todennuslaitos). • Pysyvyys • Päästövähennyksen tai hiilinielun pitäisi olla mahdollisimman pysyvä, eli lähtökohtaisesti vähintään 100 vuotta. Maankäyttösektorilla osa hanketyypeistä on lyhyempikestoisia, jolloin tulisi huomioida “puskuri”. • Läpinäkyvyys • Kompensointihankkeen tuottaman päästövähennyksen tai hiilinielun/-varaston tulisi olla läpinäkyvästi raportoitu ja ostajan tarkistettavissa. • Kaksoislaskennan välttäminen • Samaa päästövähennystonnia ei tule myydä tai kreditoida useampaan kertaan, eikä sitä tulisi laskea hyödyksi useaan eri tavoitteeseen. • Hiilivuodon välttäminen • Kompensointihankkeen ei tulisi aiheuttaa päästöjen kasvua tai hiilinielun vähenemistä hankkeen ulkopuolella. Lähteet: mm. Ilmastopaneeli, ICROA, WWF, Luonnosuojeluliitto, ICAO
3. Suomalaiset maankäyttösektorin kompensaatiohankkeet ja niiden kehittämis- ja tietotarpeet • Esiselvityksessä kartoitettu yhteensä 16 maankäyttösektorin kompensaatiotoimijaa, joista useilla on monia hankkeita Suomessa: • Puuni, Taimiteko, Havulatva, Nordic Green Solutions, Green Carbon, Puro.earth, Hiilinieluntuottajat, Evergreen Finland, Reforest, Bluewhite Bioforest, Ilmastoapu, CO2 Compensate Finland, Carbon Deed ja Act4Planet. Kehitteillä: Hiilipörssi, Valio. • Yleiskuva haastatteluista: • Toimijoiden välillä oli suuria eroja esimerkiksi hyvän kompensaation kriteereiden täyttämisen suhteen. • Koska sääntelyä vapaaehtoismarkkinoille ei ole tai hyvän kompensaation kriteereitä ei ole kommunikoitu selkeästi, toimijat tarjoavat asiakkailleen kompensaatiota, vaikka sen kriteerit eivät aina täyty. • Monet toimijoista toivoisivat jonkinlaista koordinaatiota ja tukea valtion puolelta. Esimerkiksi yhteisiä sääntöjä tai kriteeristöjä, ja tukea tai ohjeistusta hankevalmisteluun, laskentamalleihin tai todentamiseen. • Varsinaista kansainvälisesti hyväksyttyä kompensaatiostandardia käyttää vain yksi toimija, mutta hanke on vasta kehitteillä. Todentamista (kolmannen osapuolen verifiointia) ei tällä hetkellä toteuta kuin muutama toimija, joten siinä kaivattaisiin eniten kehittämistä.
Kotimainen maankäyttösektorin kompensaatiotoiminta jakautuu viiteen päätyyppiin 31% 15% 15% 23% 15% Peltoheittojen tai joutomaiden metsitys Metsämaan lannoitus Entisten turvealueiden metsitys Maatalousmaan hiilensidonnan lisääminen Metsien kiertoajan pidennys / metsänielujen säilyttäminen
4. Hyvän kompensaation kriteereiden täyttyminen kartoitetuissa hankkeissa 38% 19% 25% 13% 19% 56% 13% 38% 75% 44% 13% 44% 19% 50% 19% 19% 69% 38% 25% 19% 6% 6% 13% 6% 19% 16 100% Pysyvyys Hyvin huomioitu Laskentametodologia Jonkin verran huomioitu Mittaus ja raportointi Ei huomioitu 16 16 Todentaminen Läpinäkyvyys Lisäisyys Kaksoislas- kennan välttäminen Ei tietoa 16 16 16 16 0% 0% 0%
5. Kansainvälinen kartoitus maankäyttösektorin hiilikompensaatiojärjestelmistä • Kansainvälisesti vapaaehtoisista päästökompensaatio- hankkeista ja niiden luotettavuutta edistävistä standardeista ja järjestelmistä on paljon kokemusta, joka on hyödyllistä myös Suomelle kansallisen kompensaatiomarkkinan kehittämisessä. • Kansainvälisessä kartoituksessa tarkasteltiin seuraavia maita/alueita ja standardeja: • USA, EU-maat (+ UK), Pohjoismaat, Australia, Uusi- Seelanti, Kanada • Gold Standard, Clean Development Mechanism (CDM), Verified Carbon Standard (VCS), Plan Vivo. • Vapaaehtoisia järjestelmiä löytyy kaikista maankäyttöluokista (metsät, maatalous, kosteikot). Järjestelmät eroavat esimerkiksi laskentametodologioiden tarkkuuden, hiilinielun pysyvyyden ja todentamisvaatimusten suhteen. • Päähuomiot tarkastelusta: • Säädeltyjä omia kompensaatiojärjestelmiä oli Kaliforniassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa. • EU- ja Pohjoismaissa käytössä säädellyltä puolelta lähinnä YK-mekanismit (CDM, Pariisin sopimuksen tuleva Artikla 6, CORSIA). • Vapaaehtoisia kompensaatiojärjestelmiä löytyy jokaiselta tarkastellulta alueelta. Merkittävimmät: Woodland Carbon Code ja Peatland Carbon Code (UK), Low Carbon Label (Ranska), MoorFutures (Saksa), Italian Forest Carbon Code (Italia), Climate Austria ja Humus Project/Ökoregion Kaindorf (Itävalta), Registro de huella de carbono ja Valvolcar (Espanja), Max.moor (Sveitsi), Puro.earth (Suomi/kansainvälinen), Iceland Carbon Fund (Islanti)
6. Oppeja Suomeen kansainvälisistä järjestelmistä • USA: Hiilivuodon ehkäisy on tärkeää, eli miten varmistetaan, ettei metsän suojelu tai nielun kasvattaminen hankkeessa aiheuta lisääntyviä hakkuita hankkeen ulkopuolella. • Australia: Kaikille avoin, valtion/tutkimusorganisaatioiden ylläpitämä maankäytön hiilitaseiden laskentaohjelmisto ja siihen liittyvä ohjeistus auttaa varmistamaan, että laskenta on tehdään valtakunnallisesti samoilla periaatteilla, läpinäkyvästi ja todennettavasti. • Saksa: BMZ-ministeriön luoma allianssimalli (Allianz für Entwicklung und Klima) olisi mielenkiintoinen Suomeenkin. Siinä ministeriö on luonut laatukriteeristön vapaaehtoiselle kompensaatiolle, ja yksityisen sektorin toimijat voivat halutessaan sitoutua laatukriteeristön käyttöön ja tulla osaksi allianssia. • Islanti: Useiden toimijoiden välinen yhteistyö ja ulkopuolinen auditointi lisää järjestelmän luotettavuutta. • Gold Standard: Erityisesti muiden SDG-vaikutusten kuin ilmastovaikutusten raportoinnissa voisi tuoda oppeja Gold Standardista. Myös lisäisyys-, kaksoislaskenta- ja MRV-säännöt ovat Gold Standardissa ns. Best Practice-tasolla, eli parhaat saatavilla olevat. Järjestelmä on kuitenkin melko raskas. • Plan Vivo: Erityisesti huomion kiinnittäminen siihen, että sitoutuminen päästövähennys- toimenpiteiden toteuttamiseen on kannattavaa ja houkuttelevaa myös paikallisesti alueella, johon hanke sijoittuu.
7. Hankkeiden ympäristövaikutusten ja kestävän kehityksen vaikutusten arviointi
8. Arviointi vaikutuksesta hiilinieluihin ja –varastoihin: todentaminen, laskenta, pysyvyys ja lisäisyys METSÄ Full Carbon Accounting Model, Australia • Kolmannen osapuolen auditointi vähintään kolme kertaa seitsemän vuoden aikana. • Laskenta pohjautuu yleisiin malleihin (biomassat, maaperän hiilivarannot). • Pysyvyys 100 tai 25 vuotta ja 5-25 % hiilikrediiteistä ohjataan puskurivarastoon. • Hankkeet eivät saa perustua lakisääteisiin määräyksiin tai kuulua muihin ohjelmiin. Woodland Carbon Code, Iso-Britannia • Hankkeiden todentamiseksi auditointi kolmannen osapuolen toimesta. • Laskennassa hankkeen vaikutuksia verrataan perusskenaarioon. • Maanomistajan sitoutuu hankkeeseen, mutta vähimmäisaikaa ei ole määritelty. Hiilikrediiteistä 20 % ohjataan puskurivarastoon. • Hankkeet eivät saa olla lain määräämiä. Niiden on myös oltava kannattavia tai muuten tarpeellisia. MAATALOUS Ökoregion Kaindorf, Itävalta • Ei ulkoista todentamista. Maanäytteiden analysointi riippumattomissa laboratorioissa. • Laskenta perustuu yksilöllisiin maanäytteisiin lohkoilta. Toinen näyte 2-5 vuoden päästä hankkeen aloituksesta. • Humuspitoisuuden kasvettava väh. 0,3 %-yks. ja pysyttävä muuttumattomana vähintään 5 vuotta  kolmas maanäyte. Pysyvyys 7-10 vuotta. • Lisäisyyttä ei määritelty. Gold Standard Soil Organic Carbon Framework Methodology • Riippumattoman osapuolen todentaminen. • Hiilensidonnan mittaus joko hankealueella tai arvio kertoimien pohjalta, jolloin hiilikrediiteistä ohjataan yli 20 % puskurivarastoon. • Pysyvyyden varmistamiseksi hiilikrediiteistä ohjataan aina 20 % puskurivarastoon. • Hankkeet eivät toteutisi ilman hiilikrediittien myynnistä saatavaa rahoitusta, eivätkä ne saa olla lain määräämiä. KOSTEIKKO MoorFutures, Saksa • Auditoinnista vastaavat hankkeita hallinnoivat osavaltiot ja yliopistot. • Laskentaan käytettävä vertaisarvioituja metodologioita. Päästövähennykset arvioidaan vertaamalla hankkeen vaikutuksia perusskenaarioon. • Pysyvyys yli 100 vuotta, hyvitysaika 30-100 vuotta. Hiilikrediittien tuotoista ohjataan 30 % puskurivarastoon. • Hankkeiden toteuttamisen oltava mahdollista vain niihin kerätyllä rahoituksella. Markkinoilta vedetyt krediitit liittovaltion rekisteriin. Max.moor, Sveitsi • Riippumaton osapuoli vastaa hankkeiden auditoinnista ja todentamisesta. • Hankkeille määritelty alueelliset kelpoisuuskriteerit. Edistymistä seurataan hankkeen aikana suoritettavilla mittauksilla. • Vähimmäisaikaa ei ole määritelty. Hiilikrediiteistä ohjataan 10 % puskurivarastoon. • Hankkeet eivät saa perustua lakisääteisiin määräyksiin ja niiden toteuttamisen on oltava riippuvaista hiilikrediiteistä saatavasta rahoituksesta.
9. Hankkeiden taloudelliset vaikutukset puumarkkinoihin • Käynnissä olevat kompensaatiohankkeet kattavat pienen osan Suomen metsäalasta, mutta tarkastelun oletuksena on, että niiden osuus pinta-alasta kasvaa tulevaisuudessa • Hankkeissa hiilinielua lisäävillä toimenpiteillä on puuntarjontaa lisäävä, neutraali tai vähentävä vaikutus. • Vaikutuksen puun hintaan määrittelevät hiilikompensaation vaikutus puun tarjontaan, metsänomistajien tavoitteet metsänomistuksensa suhteen, hintajoustot, puun kysynnän kehittyminen, ja kompensaatioyksiköiden myynnistä koituvat tulot • Korvaus ja sopimusehdot vaikuttavat metsänomistajien osallistumishalukkuuteen. Esim. Norjassa korvauksella $42/ha/vuosi puolet metsänomistajista piti todennäköisenä osallistumista1 ja Yhdysvalloissa $25/ha/vuosi korvauksella 2–4 % vastaajista2. metsitys lannoitus kiertoajan pidentäminen hakkuista pidättäytyminen + Metsäpinta-alan ja/tai kasvun lisääntyminen - - Ei puuntuotantoa - Vähentää puuntuotantoa keskipitkällä aikavälillä Hiilinielua lisäävät toimenpiteet Energiapuu ↑ Kuitupuu ↑ Tukkipuu ↑ (lannoitus) Tarjontavaikutukset vuoteen 2040 Energiapuu ↓ Kuitupuu ↓ Tukkipuu ↓ Energiapuu ↓ ↓ Kuitupuu ↓ ↓ Tukkipuu ↓ ↓ Hintavaikutukset Energiapuu ↓ Kuitupuu ↓ Tukkipuu ↓ (lannoitus) Energiapuu ↑ Kuitupuu ↑ Tukkipuu ↑ Energiapuu ↑ ↑ Kuitupuu ↑ ↑ Tukkipuu ↑ ↑ Metsänomistaja -kunnan muutokset Kysynnän muutokset (puutakäyttävä teollisuus) 1Håbesland ym. 2016; 2Markowski-Lindsay ym. 2011
9. Hankkeiden taloudelliset vaikutukset maa- ja metsäkiinteistömarkkinoihin • Hankkeet vaikuttavat metsäkiinteistömarkkinoihin hiilikompensaatiosopimusten sisällön ja niiden koskemien metsäalueiden tai metsitettyjen alueiden välityksellä. • Kompensaatiosopimus tehdään joko muutamalle vuodelle tai useammalle vuosikymmenelle, jonka ajaksi metsänomistaja tai metsitettävän alueen maanomistaja sitoutuu hoitamaan metsää sopimuksen vaatimalla tavalla. • Metsänomistajan tai metsitetyn alueen maanomistajan myydessä metsäkiinteistön siirtyy sopimus metsän ostajalle. • Hankkeesta riippuen kompensaatiosopimus lisää metsäkiinteistön arvoa kompensaatiosta saatavan korvauksen verran, vähentää tai viivästää metsästä saatavaa potentiaalista hakkuutuloa ja estää määräaikaisen suojelusopimuksen tekemisen. • Niiden yhteisvaikutus (myönteinen, kielteinen tai muuttumaton) arvoon riippuu hankkeesta. • Osassa hankkeista metsänomistajan sopimuksesta irtautuminen voi johtaa kompensaatiotoimijalle maksettavaan korvaukseen • Vaikka maatalousmaa on rajallinen tuotantoresurssi, ei siitä ole Suomessa niukkuutta. • Myös kotieläin- ja kasvinviljelytilojen tiiviillä yhteistyöllä peltoviljelyssä ja viljelykiertojen yhteensovittamisella voidaan lisätä nurmen viljelyä, varsinaista viljelyalaa kasvattamatta. • Ei ole todennäköistä, että hiilikompensaatioiden tarjonnan yleistyminen lisäisi suoraan maatalousmaan kysyntää ja nostaisi sen hintaa. • Sen sijaan nurmiviljelystä saatavat hiilikompensaatiot saattavat hyvinkin parantaa peltojen kasvukuntoa ja siten tuottavuutta, mikä puolestaan nostaa maatalousmaan hintaa.
9. Metsitykseen ja metsänhoitoon perustuvien hankkeiden potentiaalinen pinta-ala • Hankkeessa arvioitiin pinta-alat, joilla eri metsitykseen ja metsänhoitoon perustuvia hankkeita voitaisiin toteuttaa. Alle on koottu hanketyypeittäin yhteenlaskettu pinta-ala, jolla hankkeessa tehtävä toimenpide olisi mahdollista toteuttaa. • Kiertoajan pidentäminen. Uudistuskypsien metsien pinta-ala on noin 2 miljoonaa hehtaaria. • Metsälannoitus. Siihen soveltuvat sopivassa kasvuvaiheessa olevat nuoret ja varttuneet kasvatusmetsiköt, joiden pinta-ala on 13 miljoonaa hehtaaria. • Soiden ennallistamiseen ojia täyttämällä. Siihen sopivat heikkotuotteiset ojitetut suot, joiden ala on 592 000-778 000 hehtaaria. • Käytöstä poistuneen turvemaan metsitys. Turpeentuotannosta poistuu vuosittain 2 500–3 500 hehtaaria suopohjaa, josta metsitykseen soveltuu arviolta 57%. Täten vuosittain olisi mahdollista metsittää noin 1 400–2 000 hehtaaria • Jos on olemassa arvio siitä minkä verran mikäkin hanke sitoo hiiltä vuosittain tai hankkeen aikana on ylle koottujen yhteenlaskettujen pinta-alojen pohjalta mahdollista arvioida eri hankkeiden hiilensidontakykyä
10. Hiilikompensaatiohankkeiden yhteensopivuus metsäsektorin politiikkatavoitteisiin Tärkeimmät politiikat: 1. Kansallinen metsästrategia 2025 2. hallitusohjelma 3. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma 4. Suomen biotalousstrategia 5. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 6. Kemera -tuki 7. METSO-ohjelma 8. vesien hoitolaki Politiikkatavoite Yhteensopivuuus METSIEN TERVEYS, KASVU JA PUUNTUOTANTO kotimaisen puupohjaisen energian tuotanto lisääntyy (1) ++ / - metsävarat ovat runsaat, terveet ja hyväkasvuiset ml. lannoitus (1, 2, 3, 5, 6) +++ metsätalous on aktiivista, kestävää ja monipuolista (1, 2, 3, 4, 6) ++ / - kestävää metsätaloutta koskevat kannustejärjestelmät tukevat tavoitteita (1, 6, 7) p / e ILMASTO metsien monipuolistuva hoito ja käyttö tukevat ilmastonmuutoksen hillintää (1, 3) +++ metsien monipuolistuva hoito ja käyttö tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista (1, 3) + puuttomien alueiden metsittäminen (2, 3, 5) +++ BIOTALOUS, MONIPUOLINEN LIIKETOIMINTA JA SOSIAALISET VAIKUTUKSET monipuolinen liiketoiminta kasvaa (1, 4) ++ ekosysteemipalveluihin perustuville liiketoiminnoille on toimivat markkinat (1) + biotalouden rooli kestävässä kehityksessä (1, 2, 4) + metsänomistajien ansaintamahdollisuudet lisääntyvät ekosysteemipalveluita kaupallistamalla (1 + metsien virkistyskäyttö ja terveysvaikutukset kasvavat (1) - / e / + YMPÄRISTÖ, BIODIVERSITEETTI JA VESISTÖT metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy (1, 2, 6, 7) - / e /++ metsätalouden aiheuttamat vesistöhaitat minimoidaan (1, 6, 8) e Selitteet: + = yhteensopiva, ++ = edistää tavoitteen saavuttamista, +++ = edistää huomattavasti tavoitteen saavuttamista, - = yhteensopimaton, -- = heikentää tavoitteen saavuttamista, --- = heikentää huomattavasti tavoitteen saavuttamista, p=päällekkäinen, e = ei merkityksellinen
10. Hiilikompensaatiohankkeiden yhteensopivuus maataloussektorin politiikkatavoitteisiin Tärkeimmät politiikat: 1. CAP 2. hallitusohjelma 3. KAISU (keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma) 4. Ilmastoruokaohjelma ja maatalouden ilmasto- ohjelma 5. Pellolta pöytään-strategia Politiikkatavoite Yhteensopivuuus VILJELIJÄT, MAATALOUDEN ASEMA, RUOKA varmistetaan viljelijöiden oikeudenmukainen tulotaso (1, 2, 5) + parannetaan maatalouden kilpailukykyä (1, 2) + tuetaan sukupolven vaihdosta (1, 2) e muutetaan elintarvikeketjun voimasuhteita (1, 2) e varmistetaan terveellinen, kohtuuhintainen ja kestävästi tuotettu ravinto (5) e suojataan elintarvikkeiden ja terveyden laatua (1, 2, 5) e parannetaan vailkuaisomavaraisuutta (2) + tuetaan eläinten hyvinvointia (1, 2, 5) + ILMASTO hillitään ilmastonmuutosta (1, 2, 3, 4, 5) ++ muutetaan turvepeltojen ja kivennäismaiden viljelykäytäntöjä (4) +++ metsitetään eloperäisiä maita (3) +++ viljellään eloperäisiä maita monivuotiseti muokkaamatta (3) ++ hyödynnetään biokaasun tuotantopotentiaalia (2, 3) + tuodaan uusia työvälineitä ja toimintatapoja maanomistajille ja maankäyttösektorin toimijoille (4) + YMPÄRISTÖ, BIODIVERSITEETTI, VESISTÖT, SOSIAALISET VAIKUTUKSET suojellaan ympäristöä (1, 2) + lisätään luonnonmukaista maataloutta (2, 5) + pienennetään maatalouden vesistövaikutuksia (2) ++ säilytetään maisemat ja biodiversiteetti (1, 2 ,5) --/+++ pdietään maaseutualueet elinvoimaisina (1, 2) --/+ Selitteet: + = yhteensopiva, ++ = edistää tavoitteen saavuttamista, +++ = edistää huomattavasti tavoitteen saavuttamista, - = yhteensopimaton, -- = heikentää tavoitteen saavuttamista, --- = heikentää huomattavasti tavoitteen saavuttamista, e = ei merkityksellinen
12. Miten valtio voi tukea yksityisten hiilikompensaatiohankkeiden toimeenpanoa? • Jotta kompensaatiohankkeen lisäisyys toteutuu, varsinaiseen kompensaatiohankkeen toteuttamiseen (esimerkiksi puiden istuttamiseen) ei voi antaa suoraa tukea. • Valtiolla voisi kuitenkin olla mahdollisuuksia tukea esimerkiksi hankkeiden kehitystyötä soveltuvilta osin, kuten laskentametodologian tai todennusjärjestelmän kehittämistä. • Näissä ei ole kyse tuesta yksittäisen hankkeen toteuttamiselle, mutta niillä voidaan yrittää korjata markkinahäiriöitä, mikä tasoittaa kilpailuympäristöä siten, ettei luotettavia hiilikompensaatioita tarjoavat toimijat kärsi vähemmän luotettavampien toimijoiden vapaamatkustajuudesta. • Valtio voisi myös lisätä tiedonjakoa lisääminen hyvän kompensaation kriteereistä sekä saatavilla olevista palveluista ja standardeista. • Valtion mahdollisuuksia tukea kompensaatiohankkeita rajoittaa EU:n kilpailuneutraliteettisääntely. Valtiontukisäännöt ovat olennaisia silloin kun julkinen sektori myöntää taloudellisille toimijoille tukia. • Lähtökohtaisesti valtiontuet yritystoiminnalle on kielletty, poikkeuksena esim. de minimis –tuki (max. 200 000 euroa 3 vuoden aikana). Maataloudessa de minimis -raja kolmessa vuodessa on 20 000 euroa. • Valtio voisi myös hankkia kompensaatiopalveluita kompensoidakseen omassa julkisen sektorin toiminnassa syntyneitä päästöjä, kuten lentomatkustuksen päästöjä. • Tällöin on huomioitava hankintalainsäädäntö.
13. Miten valtio voi ohjata tai säädellä hiilikompensaatiohankkeiden toimeenpanoa? • Valtion on mahdollista tuottaa laskentasääntöjä, verifiointivaatimuksia, yms. menettelyllisiä vaatimuksia, joiden soveltaminen voi olla joko vapaaehtoista tai pakollista. • Tällä hetkellä kompensaatiopalveluihin liittyvää sääntelyä ovat rahankeräyslaki ja kuluttajansuojalainsäädäntö. Yritysten välisessä toiminnassa sääntely perustuu normaaliin sopimusoikeuteen ja markkinointisääntelyyn. • Rahankeräyslakiin ollaan valmistelemassa muutoksia tältä osin. • Jos tuotetaan oikeudellisesti sitovaa sääntelyä, tulee luoda sitä koskeva lainsäädäntöpohja, valvontaviranomainen ja sanktiot rikkomuksien varalle. Eräs vaihtoehto on, että, että kotimaista toimialaa/toimijoita kannustetaan itsesääntelyyn, mm. luomaan kriteeristöt hankkeille. • Jos julkinen valta haluaa vaikuttaa kompensaatiopalveluiden luotettavuuteen, tulisi ensin kartoittaa sääntelyä sisältämättömien vapaaehtoisten toimien toteuttamiskelpoisuus, kuten suositukset, itsesääntely ja vapaaehtoiset rekisterit. • Jos vapaaehtoiset keinot osoittautuvat riittämättömiksi, on mahdollisuus luoda sitovaa sääntelyä. • Mikäli vapaaehtoista kompensaatiota päädytään säätelemään laajemmin, mm. seuraavat aiheet olisi hyvä huomioida: • Kaksoislaskennan välttäminen • Lisäisyys • Todennettavuus
14. Johtopäätökset • Selvityksen mukaan suurimmat puutteet löytyvät tällä hetkellä tarjolla olevien kompensaatiohankkeiden ilmastovaikutuksen mittauksesta, raportoinnista ja todentamisesta Suomessa, sekä hankkeiden tuottamien vaikutusten läpinäkyvyydestä. • Ehdotuksia puutteiden korjaamiseen: • Kansallisesti määritellään hyvän kompensaation kriteerit; • Lisätään kansallisesti tiedon saatavuutta esimerkiksi maankäyttösektorin kompensaatiohankkeiden todellisista ja lisäisistä hiilinielu- ja hiilivarastovaikutuksista; • Todentamisjärjestelmän kehittäminen, huomioiden transaktiokustannusten tason; • Läpinäkyvyyden vaatiminen tai siihen kannustaminen, esimerkiksi kompensaatiorekisterin luomisen kautta, johon kaikki toimijat vastaisivat samoihin kysymyksiin; • Allianssimalli, joko toimija- tai valtiolähtöisesti • Toimijoiden järjestäytyminen (aloitettu työpajan yhteydessä) – valtio voisi tukea järjestön/allianssin omia kehityshankkeita • Taloudelliset vaikutukset maa – ja metsätaloussektoriin nykyisillä pinta-aloilla merkityksettömät, hankkeiden laajetessa toimenpiteistä riippuvaisia • Kompensaatiotoiminta on pääsääntöisesti hyvin linjassa maa- ja metsätalouteen kohdistuvien politiikkatavoitteiden kanssa • Kompensaatiohankkeiden tuottamista ilmastovaikutuksista (tonneina hiilidioksidiekvivalenttia) olisi hyvä pitää kirjaa, jotta ne voidaan tarvittaessa kaksoislaskennan välttämiseksi poistaa kansallisesta inventaariosta, mikäli se nähdään tarpeelliseksi. • Kompensaatiohankkeilla on ilmastovaikutusten lisäksi myös monen tyyppisiä muita kestävän kehityksen vaikutuksia, kuten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin tai työllisyyteen. Kompensaatiotoiminnan läpinäkyvyyden edistämisessä voisi tulevaisuudessa kannustaa myös näiden muiden SDG-vaikutusten tarkempaan raportointiin ja kompensaatiohankkeiden kriteeristön tulisi minimoida hankkeiden negatiiviset vaikutukset.

Check these out next

Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista

Recomendados

Más contenido relacionado

Presentaciones para ti(20)

Similar a Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista (20)

Más de Maa- ja metsätalousministeriö(20)

Último(20)

Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista

Notas del editor