1.
Maatalouden ja maaseudun
ympäristötavoitteiden edistäminen ohjelman keinoin
Luonnonvarakeskus
Anja Yli-Viikari

2.
Tuloksellisuusarviointi 2014-2016
• Perustana komission asettamat arviointikysymykset
ja indikaattorit sekä kansalliset ohjelmatavoitteet
• Olemassa olevat tietoaineistot: toimenpidetieto
toteutuksesta (Mavi), vaikuttavuusindikaattorit,
tutkimusjulkaisut
• Vaikuttavuus: erilliset tutkimushankkeet,
vaikuttavuusarviointi
Yli-Viikari & Aakkula 2017. Maaseutuohjelman ympäristöarviointi.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540249/luke-luobio_54_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

3.
Maaseutuohjelman tuella on …
1. toteutettu runsaasti maatalouden
vesiensuojelua tehostavia toimia
2. ylläpidetty maaseutuluonnon
monimuotoisuutta
3. vahvistettu uusiutuvan energian käyttöä
4. aloitettu työskentely ilmastoteeman parissa

4.
Ravinnekuormitus ja eroosio
Riitta Lemola, Harri Lilja, Eila Turtola
Uudenmaan RAHA-hanke. ©maaseutuverkosto
Ohjelma on tarjonnut maatiloille monipuolisen valikoiman
vesiensuojelun toimenpiteitä:
 ravinteiden käytön säätely, lietelannan
sijoittaminen, ravinteiden ja orgaanisen aineiden
kierrättäminen, valumavesien hallinta,
kasvipeitteisyys ja ympäristöhoitonurmien
perustaminen
Toimenpiteet toteutuneet laaja-alaisesti: pinta-
alatavoitteet saavutettu tai ylitetty monin osin -
suojavyöhykkeiden sijoittumisessa tarkentamisen varaa
Vesiensuojelun kohdentamisalueille asetetut tavoitteet
saavutettiin hyvin
Tilakohtainen neuvonta
Paikalliset kehittämishankkeet: toimijoiden sitoutuminen
ja oppiminen

5.
Laajoilla alueilla Suomessa yli
50% talviaikainen kasvipeitteisyys.
Russle-arvion mukaan
16-24 % vähennys eroosion
määrässä
Suositus: selvitetään talviaikaisen
kasvipeitteisyyden vaikutukset
liukoisen fosforin kuormitukseen
Etelä-Suomen viljavaltaisilla
savialueilla viherlannoitusnurmet
toisivat monipuolisuutta
viljelykiertoihin.
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys –toimenpiteen alat
vuonna 2016 verrattuna tukikelpoiseen sitoumusalaan.
Tiedot: MAVI.

6.
Haasteita
edelleen
kotieläintilojen
lannan-
käsittelyssä
=> runsaasti
kehittämis-
hankkeita

7.
Luonnon monimuotoisuus
Terho Hyvönen, Mervi Honkatukia, Elina Kiviharju
Pelkosennniemen yhdistys.
©maaseutuverkosto
Yleinen peltomaisema
•Ympäristönhoitonurmien ja peltoluonnon
monimuotoisuus –toimien laaja kattavuus (13 %
maatalousmaasta) sekä luomutuotannon kasvu
ovat eduksi peltolajiston monimuotoisuudelle.
Arvokkaat luontoalueet
•Kosteikon hoitosopimukset 842 hehtaaria (70 %
tavoitteesta)
•Perinnebiotoopit n. 30 000 ha (70 %
tavoitteesta)
•Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 2071 ha (tavoite
2000 ha)
Geenivarat
•Alkuperäisrotujen kasvatetaan 920 tilalla kattaen
yhdeksän maatiaisten eläinrotua. Suositus:
aktiiviviljelijöiden ohella myös muille säilyttäjille
tukikelpoisuus
•Alkuperäiskasvien ylläpitosopimuksia vähäisesti.
Suositus: tuotteiden käytön kehittäminen

8.
Indeksin laskeva kehitys
kertoo kotieläintilojen,
luonnonlaitumien ja
pysyvien laitumien
vähenemisestä
©maaseutuverkosto , Martina Motzbäuchel

9.
Uusiutuvan energian käyttö
Taija Sinkko, Kirsi Usva
Maaseudun rakennemuutos
fossiilisista polttoaineista kohden
uusiutuvia. Puu- ja peltoenergiaa 45
% maa- ja puutarhatalouden
energiasta
(polttoöljy 34 %, sähkö 15 %, turve 6 %; v.
2013)
Hankkeita runsaasti (116
maatalousinvestointia, 52
yrityshanketta, 65 muuta koulutus-
tai kehittämishanketta). Erityisesti
puunkäytön lisääminen.
4 biokaasun tuotantohanketta,
useita selvityshankkeita biomassan
saatavuudesta, toimijoiden
yhteistyöstä ja lopputuotteiden
käytöstä .
Lisää hankkeita.
Energiakylä hanke Pohjanmaalla. ©maaseutuverkosto, Jyrki Vesa

10.
Ilmasto
Kristiina Regina, Sanna Pitkänen, Taija Sinkko
Hiilen sitominen maaperään
•Viljelysmaan päästöt laskevia 2010 alkaen
(turvemaiden raivaus, nurmialan kasvu)
•Ohjelmatoimilla (kerääjäkasvien viljely,
turvemaiden monivuotiset nurmet) selkeä
positiivinen vaikutus
•Jatkossa: kerääjäkasvien käytön,
säätösalaojituksen sekä orgaanisen aineksen
kierrätyksen edelleen lisääminen.
’Monivuotinen ympäristönurmi turvemailla' –
toimenpiteen kehittäminen ja parempi
käyttöönotto.
Energian säästö ja energiatehokkuus
•12 maatalousinvestointia, 23
elintarvikejalostuksen ja 3 yleistä
kehittämishanketta + 50 vähähiilisyyden
hanketta. Lisää hankkeita
Muita päästöjä vähentäviä toimia
•Lannoitteiden käytön tarkentaminen
•Valunnan väheneminen
•Lantaloiden kattaminen
•Biokaasuntuotanto

11.
Terveiset ja opit

12.
Kehittämishankkeet vs. tilakohtaiset
toimet
Aika
Uuden
kehittäminen,
kokeilut
(Niche)
Vakiintuneet
toimintamallit
(Regime)
• Käsitteiden avaaminen ja kyseenalaistaminen
• Yksilöiden rohkeus toisinajatteluun ja kokeilevaan
tekemiseen
• Paikallisten verkostojen syntyminen (luottamus)
• Vallitsevien käytäntöjen haastaminen,
tukirakenteiden puuttuminen
• Esim. maaseudun ilmastotoimet, maatilan Green
Care –toiminta, luomutuotanto 1970-80 luvuillla
• Arviointi: oppiminen/arvottava keskustelu,
paikallisuus, epäonnistuminen!
• Budjettivaraus + kilpailutus + ohjausryhmä
Yli-Viikari 2017/Geels 2002/Wahl 2017
• Toiminta osana
vallitsevia rakenteita
(tutkimus, neuvonta,
hallinto)
• Kasvun hakeminen,
laatu- ja
tehokkuusajattelu
• Esim. maatalouden
vesiensuojelu,
luomutuotanto
• Arviointi:
indikaattorit ym.

13.
• Ohjelmatyöhön liittyvä
tuloksellisuusajattelu ja seurantatiedon
tarve
• Hallinnollinen raskaus: syö tuloksellisuutta
ja aiheuttaa toimijoiden turhautumista
• Seurannan haasteena oleellisten
tietoaineistojen tunnistaminen:
• Tieto toimenpiteiden toteutuksen
laajuudesta pääosin riittävää
(vakiintuneet toimintamallit)
• Ympäristövaikutusten selvittäminen
ongelmalähtöisesti
=> Kokemuksellinen tieto: ELY-
alueiden ryhmäkeskustelut
avaintoimijoille?
Ohjelmatyön keventäminen
Maaseudun Tulevaisuus

14.
Pirstaleisen hanketyön kokoaminen toimialan osaamiseksi
• Tulosten saattaminen muiden
toimijoiden käyttöön
=> Maaseutu.fi –sivuston ja
maaseutuverkoston keskeinen rooli
=> Tutkimuksen ja neuvonnan
yhteenkokoava rooli hanketyön
rinnalla