Julkiset tietojärjestelmät ovat tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Esitykseni Vihreän tietoyhteiskuntapolitiikan kurssilla käsittelee sitä, miksi ne kuuluvat kaikille, miten ne tehdään väärin ja miten ne sitten pitäisi tehdä.
Katso myös Jyrki Kasvin alustus tässä: http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/vihre-tietoyhteiskuntapolitiikka
2. Otso Kivekäs
● Tieteen ja teknologoian
vihreiden PJ
● Kaupunginhallituksen IT-
jaoston PJ (Hki)
● Ohjelmistoarkkitehti
● Ehdolla eduskuntaan
3. Kuinka tietoyhteiskunta korjataan
Kirjan osat
1.Tietojärjestelmät ja niiden
hankinta
2.Avoin data, avoin koodi ja avoin
hallinto
3.Koulut ja tietotekniikka
4.Internetin maailmanpolitikka
5.Immateriaaliset omistusoikeudet
Julkaisubileet ti 10.2. klo 18 Cafe Mascot
Kirjan osat
1.Tietojärjestelmät ja niiden
hankinta
2.Avoin data, avoin koodi ja avoin
hallinto
3.Koulut ja tietotekniikka
4.Internetin maailmanpolitikka
5.Immateriaaliset omistusoikeudet
Kirjan osat
1.Tietojärjestelmät ja niiden
hankinta
2.Avoin data, avoin koodi ja avoin
hallinto
3.Koulut ja tietotekniikka
4.Internetin maailmanpolitikka
5.Immateriaaliset omistusoikeudet
5. Jos laki ja tietojärjestelmä ovat
ristiriidassa, kumpi voittaa?
6. Jos laki ja tietojärjestelmä ovat
ristiriidassa, kumpi voittaa?
● Case toimeentulotuki
– Lain mukaan maksetaan hakijalle
– Turussa ja Hämeenlinnassa maksetaan perheen
miehelle
● Tietojärjestelmässä vain yksi kenttä
tilinumerolle per perhekunta
7. Laki sanoo mitä pitää tehdä,
tietojärjestelmä sanoo mitä on
mahdollista tehdä
8. Tietojärjestelmä on määrittely
sille, miten julkinen valta toimii
Case varhaiskasvatus
– Tuodaanko perhepäivähoidon mahdollisuudet
esiin perheille?
– Kysytäänkö neuvolassa jo päiväkotiaikeita?
– Voisivatko urheiluseurat tarjota ohjelmaa?
– Entä voisivatko vanhukset tavata ja hoitaa lapsia?
● ”Varamummo”
Nämä ovat tietojärjestelmän määrittelyn
kysymyksiä!
9. Tietojärjestelmä on määrittely
sille, miten julkinen valta toimii
Case digitaaliset opetusmateriaalit
– Kuka valitsee opetusmateriaalit?
● Opettaja? Koulu? Kunta? Oppilas?
– Ketkä voivat tarjota kouluille opetusmateriaaleja?
● Yksi tarjoaja? Kaikki kaupalliset? Kuka vain?
– Entä avoimet opetusmateriaalit?
– Annetaanko oppilaiden kaikki tiedot Microsoftille
tai Googlelle?
Nämä ovat tietojärjestelmän määrittelyn
kysymyksiä!
11. Epäonnistumisen kulttuuri
● Ymmärtääkö kukaan
mitä ollaan tekemässä?
● Tuoko puhetapa
ymmärryksen puutteen
esiin, vai peittelee sitä?
http://otsokivekas.fi/2014/11/mika-meni-vikaan-it-suomessa/
12. Oikeita tapoja hankkia ja tehdä
● On olemassa tapoja, jotka johtavat
onnistumiseen
● Niitä voidaan ohjeistaa käyttämään
– Selväsanaisesti, ei JHS-slangilla
– U.S. Digital services playbook
– G.B. Digital by Default
● Kalvosarjan lopussa
13. U.S. government digital playbook
1. Understand what people
need
2. Address the whole
experience, from start to
finish
3. Make it simple and intuitive
4. Build the service using agile
and iterative practices
5. Structure budgets and
contracts to support delivery
6. Assign one leader and hold
that person accountable
7. Bring in experienced teams
8. Choose a modern technology
stack
9. Deploy in a flexible hosting
environment
10.Automate testing and
deployments
11.Manage security and privacy
through reusable processes
12.Use data to drive decisions
13.Default to open
https://playbook.cio.gov/
14. Kolme tapaa ostaa ohjelmisto
● Osta palveluna (pilvestä)
● Osta valmis tuote
– ”valmiina hyllyssä” - käyttöönotto voi alkaa
ostopäivänä
● Teetä avoimella koodilla
– Vältä toimittajaloukku
http://otsokivekas.fi/2015/01/kuinka-ohjelmistoja-tulee-ostaa
15. Oikeita tapoja hankkia ja tehdä
● Ketterä kehitys
● Prototyypit
● Ketterä hankinta
http://www.slideshare.net/codento/ketter-hankinta3
16. Oikeita tapoja hankkia ja tehdä
● Käytettävyys, käyttäjälähtöinen suunnittelu
● Kokonaispalvelun suunnittelu
● Systemaattinen toiminnan seuranta ja
kehittäminen
17. Oikeita tapoja hankkia ja tehdä
● Käytettävyys, käyttäjälähtöinen suunnittelu
● Kokonaispalvelun suunnittelu
● Systemaattinen toiminnan seuranta ja
kehittäminen
19. IT-projektin onnistumisen tärkein
edellytys
● Että projektissa on vähintään yksi ihminen,
joka ymmärtää mitä ollaan tekemässä
– Ymmärtää sekä mitä halutaan että' miten sen voi
toteuttaa
– Tilaavan organisaation palkkalistalla
– Täysipainoisesti mukana
21. Onko kuntalaisilla oikeus
osallistua?
● Kaavoille on lakisääteinen nähtävillä pito
– muistutusmahdollisuus
– Asukastilaisuuksia
● Palveluverkoista käydään laajoja
keskusteluja
● Bussilinjojen reittiluonnoksia esitellään
blogissa
● Entä digitaaliset palvelut?
23. Digital by Default (gb)
1. Tunne käyttäjäsi. Selvitä keitä palvelun käyttäjät ovat ja
perehdy heidän tarpeisiinsa. Selvitä, miten tämän pitäisi
näkyä digitaalisten palveluiden suunnittelussa.
2. Perusta pysyvä, monialainen ryhmä, joka vastaa palvelun
suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Ryhmän
johtajalla tulee olla riittävä asiantuntemus sekä valtuudet
päättää palvelun toimintatavasta.
3. Selvitä, mitä käyttäjien tietoja palvelu tallentaa tai
käsittelee ja mitä turvallisuusvaatimuksia tai muita
juridisia vaatimuksia ja riskejä tähän liittyy, esim.
henkilörekisterisäädöksistä johtuen. Konsultoi tarvittaessa
asiantuntijoita.
24. Digital by Default (gb)
4. Arvioi riskit yksityisyydelle ja varmista että henkilötietojen
käsittelyä koskevat vaatimukset täyttyvät.
5. Arvioi, mitä työkaluja ja järjestelmiä tarvitaan palvelun
kehittämiseen, ylläpitoon sekä toiminnan mittaamiseen, ja
kuinka nämä työkalut ja järjestelmät kannattaa hankkia.
6. Rakenna palvelu käyttäen ketteriä, iteratiivisia ja
käyttäjäkeskeisiä menetelmiä.
7. Laadi palvelulle laatukriteerit ja -mittarit (kohdat 21–24),
joiden mukaan sen toimivuutta arvioidaan.
8. Analysoi prototyyppipalvelun menestystä. Suunnittele
uudet ominaisuudet ja muu jatkokehitys käyttäjiltä saadun
palautteen perusteella.
25. Digital by Default (gb)
9. Luo palvelu, joka on niin yksinkertainen ja intuitiivinen,
ettei ensikertalainenkaan tarvitse apua sen
käyttämisessä.
10.Tarjoa avustettua sähköistä tukea niille, jotka tarvitsevat
apua voidakseen käyttää palvelua.
11.Suunnittele vanhojen, korvattavien palveluiden
elinkaaren loppu hallitusti.
12.Integroi digitaalinen palvelu ja mahdolliset ei-digitaaliset
osat yhdeksi yhtenäiseksi palvelukokemukseksi.
13.Tee palvelun käyttäjäkokemuksesta, -tyylistä ja
ohjeistuksesta yhteensopivia muun julkisen
palvelutarjonnan kanssa.
26. Digital by Default (gb)
14.Varmista että sinulla on riittävä kapasiteetti ja tekniset
edellytykset palvelun jatkuvaan päivittämiseen ja
parantamiseen.
15.Tee kaikki syntyvä lähdekoodi mahdollisimman
uudelleenkäytettäväksi ja julkaise se avoimella lisenssillä
(tai perustele vakuuttavasti, miksi jotakin osaa koodista
ei voida julkaista).
16.Käytä avoimia standardeja ja valtion yhteisiä palveluja
silloin kun niitä on saatavilla.
17.Testaa palvelua ympäristössä, joka on identtinen
lopullisen käyttöympäristön kanssa. Testaa sitä kaikilla
yleisillä selaimilla ja laitteilla. Käytä testitunnuksia ja
edustavaa otosta käyttäjistä.
27. Digital by Default (gb)
18.Käytä analytiikkatyökaluja palvelun toiminnan
seuraamiseen.
19.Rakenna palvelua jatkuvasti iteroiden, ja varmista että
koko organisaatiolla on siihen tarvittavat edellytykset.
20.Luo suunnitelma myös käyttöönoton jälkeen jatkuvalle
käyttäjätutkimukselle ja käytettävyystestaukselle ja
kannusta käyttäjiä antamaan palautetta.
21.Aseta käyttäjätyytyväisyyden tavoitetaso kaikille
palvelun osille erikseen ja seuraa tuloksia
systemaattisesti.
22.Aseta tavoitetaso tehtävien onnistumisasteelle ja seuraa
tuloksia systemaattisesti.
28. Digital by Default (gb)
23.Tee (faktojen tukema) suunnitelma saavuttaaksesi
matalat yksikkökustannukset ja seuraa tuloksia
systemaattisesti.
24.Tee (faktojen tukema) suunnitelma, jotta mahdollisimman
suuri osa kohderyhmästä ottaisi palvelun käyttöön, ja
seuraa tuloksia systemaattisesti.
25.Tee suunnitelmat sen varalle, että palvelu otetaan
väliaikaisesti pois käytöstä. Kuinka käyttäjiä palvellaan?
26.Testaa palvelua kokonaisuudessaan siitä vastaavan
ministerin kanssa.